Mies valehteli kotipaikkakuntansa hakiessaan turvapaikkaa Suomesta. Käräjäoikeus tuomitsi miehen rekisterimerkintärikoksesta.
Vuonna 1983 syntynyt passiton mies haki Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015. Hakemuksessaan hän kertoi syntymä- ja kotipaikakseen Wardak, Irak. Pieni kylä sijaitsee Pohjois-Irakissa reilun 50 kilometrin päässä maan toiseksi suurimmasta kaupungista Mosulista.
Wardak oli vuonna 2015 äärijärjestö Isisin hallinnassa.
Todellisuudessa mies oli kotoisin Erbilistä, joka on Pohjois-Irakissa sijaitsevan Kurdistanin pääkaupunki. Erbiliä kutsutaan suomeksi myös Arbiliksi.
Kotipaikkansa lisäksi mies ilmoitti nimensä ja syntymäaikansa väärin. Maahanmuuttovirasto hylkäsi turvapaikkahakemuksen tammikuussa 2017 ja hallinto-oikeus hylkäsi miehen tekemän valituksen marraskuussa 2017. Maahanmuuttoviraston päätös sai lainvoiman alkuvuonna 2019, kun korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.
Irakilaismies jätti uuden turvapaikkahakemuksen kesäkuussa 2019. Hakija voi jättää uuden turvapaikkahakemuksen, mutta hakemuksen pitää perustua uusiin seikkoihin tai olosuhteisiin, joita ei ollut aiemmassa hakemuksessa.
Toisessa hakemuksessa irakilaismies ilmoitti nimensä olevan eri kuin ensimmäisessä hakemuksessa. Maahanmuuttovirasto hylkäsi tämänkin hakemuksen. Tämä päätös sai lainvoiman lokakuussa 2019.
Mies haki kolmannen kerran turvapaikkaa saman vuoden joulukuussa. Miehen nimi oli jälleen muuttunut. Turvapaikkapuhutuksessa hän kertoi kotipaikakseen Erbilin.
Maahanmuuttovirasto hylkäsi miehen kolmannen hakemuksen loppuvuonna 2021. Mies valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa valituksen käsittely on vielä kesken.
Kesken olevasta valitusprosessista huolimatta mies haki oleskelulupaa työn perusteella tammikuussa 2022. Tällöin hän toimitti Maahanmuuttovirastolle kopion passistaan. Siitä paljastui miehen todellinen nimi, hänen syntymäaikansa sekä syntymä- ja kotipaikkansa.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen rekisterimerkintärikoksesta sakkorangaistukseen, mutta hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta. Oikeuden mukaan mies antoi virheellisiä tietoja, mutta hänen toimintansa ei täyttänyt petosrikoksen tunnusmerkistöä. Miehellä kun olisi ollut oikeus joka tapauksessa Maahanmuuttoviraston vastaanottopalveluihin.
Maahanmuuttovirasto vaati mieheltä 87 000 euron vahingonkorvauksia, sillä väärien tietojen ansiosta mies sai vastaanottopalveluita useiden vuosien ajan.
Oikeus määräsi miehen korvaaman Maahanmuuttovirastolle vastaanottopalveluista aiheutuneita kustannuksia vahingonkorvauksena 82 000 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010896757.html
Varmaan tämä rakki maksaakin kaikki sentilleen takaisin