Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Vierailijatar]

Ei kai näissä keskusteluissa ole kyse siitä kuka on enemmän oikeassa ja kuka vähiten väärässä? Ei kai se tärkein ole kilpailla parhaalla spekulla vaan ymmärtää ja oppia?

Ainakin minä luen edelleen tuota poliisin tutkintatiedotetta niin, että tunturissa on tapahtunut joukko inhimillisiä virheitä ja huonoja päätöksiä joista me eloonjääneet voimme oppia:

1. Tauko on pidetty reitin korkeimmalla kohtaa. Vanha tunturissa kulkijoiden ohje on että tauot pidetään suojan puolen rinteellä, korkeimman kohdan alapuolella. Vaikka tuossa kohtaa Taivaskero onkin näennäisesti vaikuttanut antavan suojaa, se juuri on aiheuttanut poikkeavat tuulet ja nämä yleensä voi päätellä korkeuskäyristä
2. Äiti on käyttänyt karttapohjia ja asetuksia joista ei ole nähnyt rinteen todellista jyrkkyyttä. Talvella noissa korkeuseroissa AINA perusasia tietää koska kulkee jyrkemmässä kohtaa, jotta voi ottaa paksumman lumen ja myös vyöryvaaran huomioon
3. Älä koskaan irroita suksia jalastasi tauon ajaksi tuulisella tunturiylängöllä. Aivan varmaa että tuuli lähtee keveitä pulikoita viemään, ja varmistus pitäisi olla aina kunnossa. Nythän äiti jo hätäpuheluasa kertoi että suksia on menetetty, ja 90 asteen käännös vasempaan kulkusuunnasta taukopaikalla tukee tätä "suksien perässä suohon"-versiota tarinasta.
4. Jos sukset låhtevät karkuun, älä KOSKAAN mene niiden perässä 27 asteen jyrkkyiselle rinteelle lumiseen kuruun. Tämä palaa kohtaan "karttapohjat". Gepsistä ei ole hyötyä jos et sen perusteella pyri ymmärtämään erityisesti huonoissa olosuhteissa missä olet ja oletko vaarabyöhykkeellä.
5. Oleta jopa Suomen suosituimmassa "ulkoilupuistossa" olevasi -35 asteen kaamospakkasessa jossain kohtaa vaaravyöhykkeellä. Tai itseasiassa koko ajan.

Miettikää tuo rinteen jyrkkyys. 27 astetta! Kunnossa olevat varusteet, ruoka ym eivät auta jos olet ajautunut huonossa säässä pitkän nousun jälkeen tuollaiseen rinteeseen. Ei sieltä ole helppo palata ylös vaikka näkisitkin kunnolla eikä vastatuulen mukana tuomaa jääpiikkiä sataisi koko ajan kasvoille.

Voi voi. Ei muuta voi sanoa.

Hieno synteesi inhimillisistä tekijöistä lumivyöryonnettomuudessa ja kiitos vaivannäöstä. Toivon, että eräopaskoulujen vastuuhenkilöt Suomessa lukevat tämän ketjun ja ottavat opiksi. Lisäisin vain yhden kohdan eli, jos äidin saaman eräopaskoulutuksen (Axxell/Vigu) riskinhallintaohjeistuksessa ohjeistetaan aikuisia:

Lämpötila -35 astetta (tuuleton) tai -20 astetta (10 m/s) on ehdoton raja, jolloin vaellus keskeytetään.

Ohjetta myös noudatetaan, kirjaimellisesti ja nöyrästi.

[SiiriSipuli]

Kehitystä on tapahtunut, nyt nähdään isoimpien tuntureiden sääolosuhteet osoitteessa www.tunturisaa.fi

-Vuodenvaihteen Pallas-onnettomuus kosketti meitä ja aloimme tutkia asiaa tarkemmin. Selvitimme, miltä onnettomuushetken sää näytti ennusteissa maanpinnalla ja eri korkeuksilla. Totesimme, että sääennusteet olivat todennäköisesti ennustaneet onnettomuuspäivälle paljon kevyttuulisempaa säätä. Useimmat saatavilla olevat ennusteet kuvaavat ennemminkin olosuhteita tunturien laaksoissa kuin niiden lailla, meteorologi Martin Gahmberg ja eräopas Patrick Blom kertovat.

-Olemme jo vuosia toivoneet, että sääennusteiden luotettavuutta tunturialueilla voisi parantaa. Onnettomuus oli se viimeinen sykäys, joka sai meidät toimimaan. Tässä vaiheessa ystävämme Niklas Schröder ja hänen veljensä Jonathan innostuivat ideastamme. Heidän yrityksensä (akrel.io) ansiosta pystyimme kehittämään ja julkaisemaan Tunturisää-sovelluksen ennätysnopeasti. Tunturisää lisää luonnossa liikkujien ymmärrystä tuntureiden oikukkaista olosuhteista ymmärrettävien ennusteiden avulla. Kuvaamme säätä eri korkeuksilla – niin tunturin huipulla kuin laaksossakin – ja ennustamme myös pilvien alarajan korkeuden. Toivomme, että mahdollisimman moni hyötyy tästä maksuttomasta sovelluksesta.

[Francis Munkki]

Kun nuo sinun listaamasi asiat on sisäistetty kaikkineen…

Tuo viesti oli yhtä ivan ja sarkasmin lentoa alusta loppuun. Sen ainoa ongelma on, että se ei kohdistunut mihinkään. Sillä ei oikeasti kritisoitu mitään, mitä kukaan muu, siis tässä tapauksessa myöskään Burzag, olisi sanonut. Sillä ei edes tahallaan käsitetty väärin mitään kenenkään toisen sanomaa.

Sen sijaan se tapahtui jossain vaihtoehtoisessa todellisuudessa, jossa kaikki ovat tunneperäisin motiivein liikkeellä ja omistautuneita johonkin köydenvetoon, jossa toinen puolikas "syyllisti äitiä" ja toinen puolikas "puolusti äitiä". Jos joku sitten on täysin tietämätön tai ei ollenkaan kiinnostunut koko köydenvedosta, vaan haluaa ymmärtää tapahtuneen ihan tosiasioiden pohjalta, eikä ensisijaisesti henkilöiden kautta, niin yleensä kumpikin köydenvetoa harrastava osapuoli tulkitsee hänen olevan vastustajan puolella.

Mutta koska tällainen tosiasioita keräävä ja tutkiva henkilö, kuten Burzag, ei oikeasti ole köydenvedossa vastustajan puolella, mutta se on kuitenkin se varma oletus, mistä lähdetään liikkeelle, niin silloin on keksittävä, että sanotut asiat oli kuitenkin tarkoitettu "syyllistämään äitiä". Mutta koska "äidin syyllistäjät" on poliisin raportti "todennut väärässä olleiksi", niin ainoastaan ihan ääliöhän jatkaisi "äidin syyllistämistä" enää. Josta syystä pitää tietenkin vastata samalla mitalla.

Tällaisessa köydenvedossahan on vain kaksi täysin vastakkaista mahdollista lopputulosta. Toinen on, että äiti oli ihan täysin syyllinen kuolemaansa, eikä koko tapahtumasta voida oppia muuta kuin se, että "ihan väärin vaellettu" ja "ei tuossa muuta olisi voinut käydäkään". Toinen on, että äiti oli täysin syytön kaikkeen, eikä olisi voinut mitään tehdä toisin. Kaikki valinnat olivat oikeita, mutta olosuhteet kaatuivat päälle, tuhoisin seurauksin. Köydenvedon ongelma on siis, että se haittaa kaikkea muuta sisältöä ja kaikkia tosiasioita koskevia kysymyksiä ja vastauksia.

Köydenveto oikeastaan kiistää sen, että yksilö on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, jonka seurauksena eri tilanteissa eri valinnat voivat muuttua turvallisista vaarallisiksi. Köydenveto myös kiistää sen, että tämä vuorovaikutus perustuu yksilön etukäteen hankkimaan tietoon, joka saattaa useimmiten olla riittävä, mutta voi silti johtaa tilanteeseen, jossa tietopohja loppuu. Köydenveto myös kiistää sen, että yksilön kyky arvioida tilannettaan saattaa heiketä katastrofaalisesti odottamattomien takaiskujen seurauksena.

Oikeastaan köydenveto kiistää sen, että virheitä sattuu kaikille. Siinä on ajatuksena, että ihmisellä täytyy olla oikeus pitää itseään täysin virheettömänä. Jos jostain löytyy mitään korjaamisen tai huomauttamisen aihetta, niin se tarkoittaa, että henkilö on silloin täysin epäonnistunut, romahtanut jalustaltaan, joutunut hylkytavaraksi ja siten ansainnut virheensä perusteella kaikki negatiiviset seuraukset. Kun todellisuudessa eri kokoisilla virheillä on eri kokoisia seurauksia eri tilanteissa. Sen siis sanelee todellisuus. Sitä ei sanele minkään kiistan osapuolen halu pitää jotain henkilöä tai valintaa enemmän tai vähemmän virheellisenä.

Merkittävä osa lennettäessä tai sukellettaessa tapahtuvista, kuolemaan johtavista onnettomuuksista etenee siten, että vastaan tulee yllättävä tai epätavallinen tilanne, joka sinänsä ei olisi vaarallinen, mutta saa asianosaiset reagoimaan tavalla, joka tekee tilanteesta kohtalokkaan. Toinen puoli on sitten niitä, että joku löytää itsensä tilanteesta, joka ilmestyy yllättäen, ja jossa jo ilmestyessään ei ollut enää mitään selviytymisen mahdollisuuksia.

Tähän loppuun varma tieto paikan päältä, jota en huomannut vielä olevan mainittu tässä keskustelussa. Henkilöitä oli tavoiteltu puhelimella noin viisitoista minuuttia hätäpuhelun jälkeen. Olettaen, että he eivät muusta syystä jättäneet vastaamatta, tämä tarkoittaa sitä, että he joutuivat vyöryyn selvästi ennen pelastajien ehtimistä paikalle. Tämä tarkoittaa, että sitä mahdollisuutta ei ole, että pelastustoimet olisivat olleet vyöryn aiheuttaja. Tarkoittaa myös, että pelko kaiken myöhästymisestä oli täysin aiheellinen.

[URSA]

Metsähallitus rajoittaa tupien käyttöä turvallisuussyistä – taustalla tammikuun lumivyörytragedia

Kaikkien retkeilijöiden halutaan tietävän säiden oikuista tai että tupa on kaukana. Nyt siitä ei mainita varausjärjestelmässä ja siksi tupien käyttöä päätettiin rajoittaa.

8:59

Metsähallituksen vuokratupia ei ole pystynyt varaamaan netin vuokrauspalvelun kautta, uutisoi sodankyläläinen Sompio-lehti. Varaajalle on ilmaantunut perusteluksi vain suurpiirteinen ”asiakasturvallisuussyyt”.

Metsähallitus ei ole tiedottanut asiasta.

Luontopalveluiden asiakaspalvelun palveluomistaja Katja Heikkinen vastaa Ylelle, että asiakasturvallisuudella viitataan tuvalle pääsemiseen ja turvalliseen kulkemiseen.

Heikkisen mukaan tupa itsessään on turvallinen.

– Mutta jos varauksen tekee ymmärtämättä, missä kohde sijaitsee, pitää ottaa huomioon lähtiessä vaikkapa huono keli ja varustautua sen mukaan ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan palautetta sulkemisesta on tullut varsinkin metsästäjiltä ja tottuneemmilta eränkävijöiltä. Metsähallitus haluaa kuitenkin huolehtia siitä, että myös kokemattomammat retkeilijät saavat tarpeeksi tietoa varattavasta kohteesta.

Tällä hetkellä tuvan kaukaisuudesta ja kelien oikuista ei ole mainintaa Luontoon.fi- varausjärjestelmässä ja se on nostanut huolta Metsähallituksessa.

Kiinni lokakuusta joulukuuhun

Suljetut tuvat sijaitsevat pohjoisimmassa osissa Lappia tiettömien taipaleiden päässä. Heikkinen kertoo, että varattavissa ei ole muun muassa Urho Kekkosen kansallispuiston ja Käsivarren vuokratupia.

Vuokratupia suljetaan lokakuun puolivälistä vuoden loppuun eli pahimman rospuuton ajaksi. Meneillään olevien ruskaretkien ajan vuokratuvat ovat käytössä.

– Valtaosa suljettavista tuvista on varattavissa taas joulukuussa, jolloin todennäköisemmin on jo pysyvämpi lumi maassa. Arvio on tehty tupakohtaisesti.

Heikkisen mukaan sulkuaika on lyhyt ja muutenkin hiljaista sesonkia retkeilyalueilla. Rospuuttoaikaan kulkeminen tuville on vaikeaa. Talven tultua kulku tupiin helpottuu, kun lumi kantaa liikkujaa.

Myös pelastuslaitoksen on lumen ja jään aikaan helpompi saavuttaa kohteet, jos tulee pelastustehtäviä.

Tammikuun lumivyörykuolemat vaikuttivat

Sulkemispäätöksen taustalla on esimerkiksi vuoden alussa Pallaksella tapahtunut lumivyöryonnettomuus, jossa kuolivat hiihtovaelluksella olleet äiti ja poika.

– Taustalla on huoli asiakkaiden turvallisuudesta, ja toki kaikki meistä muistavat myös tammikuun alun tragedian. Totta kai se vaikuttaa, ja pohdimme, olisimmeko voineet viestiä olosuhteista ja turvallisuudesta paremmin. Mutta lopulta päätös ja vastuu retkelle lähtemisestä on aina retkeilijällä itsellään, Heikkinen sanoo.

https://yle.fi/a/74-20113455

Sulkuajan jälkeen järjestelmä ilmeisesti varoittaa olosuhteista ja huonosta kelistä yleisluontoisesti.

[Vänrikki_28]

Kävelin tuon reitin nyt syyskuussa, ja kun lähestytään Pyhäkurua ja satulaa, joka siis jää vasemmalle, nuo muutaman kymmenen metrin välein olevat noin 1,5 m tolpat tekevät jonkinlaisen "vaihesiirtymän" oikealle, niin että suora linja katkeaa ja seuraava tolppa löytyykin kohtisuoraan oikealta, josta linja taas jatkuu melko suoraan. - Tämä "vekki" oli täällä kyllä parissa kohtaa esillä vähän sivuhuomautuksena, ja näkyi jossakin kartassa johon oli kesäreitti merkitty.
Onnettomuuden aikoihin ei siis enää ollut näkyvyyttä tolpalta seuraavalle, ja sitä n varmasti jouduttu aina hakemaan. Tuossa kohtaa sitä ei ehkä löytynyt ja suoraan jatkaminen vie vaaravyöhykkeelle.

[Miekinkö]

Tämän surullisen tarinan vuosipäivä lähestyy
Ei tainnut kesällä tulla lisätietoja löytyneistä varusteista tms?

[URSA]

Vuosi Pallaksen harvinaisesta turmasta – GPS-laitteen loki kertoo äidin kulkureitistä lumivyöryssä

Viimeinen etappi koitui viikon hiihtovaelluksella olleen äidin ja pojan kohtaloksi. Tapaus on harvinainen ja monien Lapin arvaattomista säistä johtuvien sattumien summa.

8:43

Tänään torstaina tulee vuosi Pallaksen traagisesta lumivyöryonnettomuudesta, jossa menehtyivät kaamosvaelluksella olleet äiti ja 12-vuotias poika.

Tapaus oli harvinainen ja monien Lapin arvaattomista säistä johtuvien sattumien summa.

Kaksikko hiihtovaelsi Hetta–Pallas-kesävaellusreittiä kohti Pallaksen luontokeskusta. Ahkioiden kanssa liikkeellä olleet matkaajat olivat olleet vaelluksella jo noin viikon verran. Matkan viimeinen etappi koitui heidän kohtalokseen.

Pallastunturien lumivyöryturma tapahtumien kulku havainnollistettuna kartalla.


Onnettomuuspäivän aamuna äiti ja poika lähtivät Nammalakurun autiotuvalta kohti Pallaksen luontokeskusta.

Alkumatka sujui hyvin. Iltapäivällä alkoivat vaikeudet.

Pallaskeron päällä tuuli niin navakasti ja kylmästi, ettei hiihtäjä voi nähdä eteensä. Pakkasta oli 23 astetta ja tuulta 18 metriä sekunnissa, mikä tuntui 40:tä asteelta.

Äiti soitti hätäkeskukseen kello 14.09, minkä jälkeen pelastuslaitoksen kaksi yksikköä lähti noutamaan kaksikkoa tunturista. Puhelu paikannettiin alueelle, joka oli 400 metriä heidän kulkemaltaan reitiltä itään päin.

Tästä kohdasta oli noin 50–70 metriä lumivyöryn lähtöalueelle Pyhäkurun yläpäähän.

Näkyvyys oli erittäin huono, joten kaksikko oli ilmeisesti harhautunut lumivyöryalueelle.

Noin 50 minuutissa saapuneet pelastuslaitoksen partiot eivät löytäneet äitiä ja poikaa. Kylmyyden vuoksi he ehkä halusivat pysyä liikkeessä tai etsiä suojaa. Etsijät yrittivät soittaa äidille, mutta turhaan.

Kello 16 tehtävä muuttui poliisin johtamaksi etsintätehtäväksi.

Tällainen oli tuhoisa lumivyöry

Onnettomuutta edeltävänä päivänä Pyhäkerolla ja Taivaskerolla olleet vapaalaskijat ovat kertoneet poliisille lumipeitteen humahdelleen laajoilla alueilla.

Tämä kielii lumipeitteessä olevan heikon kerroksen pettämisestä.

Onnettomuutta edeltävänä yönä tuuli alkoi kuljettaa irtolunta Pyhäkurun alueelle, johon se muodosti tuiskulumilaatan. Pyhäkurun ympärillä oleva Pallastunturin ja Taivaskeron avotunturi kerää tuiskulunta tehokkaasti.

Lumivyöryn mitat

Vyöryn lähtöalueen korkeus merenpinnasta: 580 m.

Kasauma-alueen korkeus merenpinnasta: 410 m.

Lähtöalueen jyrkkyys: 35–38 astetta, kasauma-alueen jyrkkyys noin 17 astetta.

Vyöryn lähtöalueen leveys 380 metriä, pituus 480 metriä.

Vyöryn murtumalinjan korkeus keskimäärin 50 cm.

Vyöryn kasauma-alueen pinta-ala 2,1 hehtaaria. Lunta oli syvimmillään neljä metriä.

Vyöryn koko: 3 (asteikolla 1–5).

Lähde: Poliisin onnettomuusraportti

Tuiskulumi laskeutui heikon pakkaslumikerroksen päälle. Onnettomuusraportin mukaan nämä kerrokset muodostivat kaksi erillistä lumivyöryongelmaa, jotka ovat voineet reagoida pieneenkin kuormitukseen.

On siis mahdollista, että äidin ja pojan liikkeet laukaisivat vyöryn.

Kerrokset pettivät laaja-alaisesti ja hautasivat äidin ja pojan Pyhäkuruun, jossa oli lunta jopa neljän metrin paksuinen kerros.


Kartta lumivyöryn aiheuttaman onnettomuuden ympäristöstä Pallastunturilta.

Näin eteni etsintä vyöryalueella

Kun etsijät havaitsivat, että Pyhäkurussa on ollut lumivyöry, alettiin kaksikkoa etsiä vyöryn kahden hehtaarin kokoiselta kasauma-alueelta.

Äidillä oli ollut käytössään GPS-laite, jonka lokitiedoista huomattiin, että hän oli kulkeutunut vyöryn mukana 252 metriä.

Äiti löytyi katoamispäivän iltana tiistaina kello 22. Hän oli hautautunut noin puolen metrin syvyyteen.

Olosuhteiden vuoksi etsinnät jouduttiin keskeyttämään.

Seuraavana päivänä etsintöjä jatkettiin. Apuna käytettiin muun muassa pelastuskoiria, mutta ilma oli niille liian kylmä.

Poika löytyi torstaina. Hän oli hautautunut noin 1,5 metrin syvyyteen lumen pinnasta. Äiti ja poika olivat 150 metrin päästä toisistaan, ja molemmilla oli ahkiot valjailla kiinnitettyinä.

Poliisi ei osannut arvioida pojan tarkkaa kulku-uraa vyöryssä, mutta löytöpaikasta päätellen äiti ja poika ovat olleet vyöryn lähtiessä melko lähellä toisiaan.

Poliisin mukaan kaksikolla oli asianmukaiset varusteet talvivaellusta varten. Lumivyörypiippareita heillä ei ollut, mutta periaatteessa sellaisille ei Hetta–Pallas-kesäreitillä pitänyt olla käyttöä.

https://yle.fi/a/74-20133267

Sanoisin silti että yksi onnettomuuteen johtanut syy oli se ettei äidillä ollut valmista suunnitelmaa siltä varalta, jos tulee ongelmia ja joutuu odottamaan paikoillaan pelastajia ankarissa olosuhteissa. Hän ei tiennyt miten toimia muuttuneissa olosuhteissa muuten kuin soittaa apua.

[Private dick]

Suuri tekijä onnettomuudessa on nähdäkseni se että tuulen suunta (ja nopeus) oli sellainen että se työnsi heidät kohti Pyhäkurua.
Jossittelu ei auta mutta jos olisivat ohittaneet Pyhäkurun tai tuulensuunta joku toinen niin melko varmuudella oltaisiin löydetty heidät kylmettyneenä mutta elossa.

[taotao]

" Pakkasta oli 23 astetta ja tuulta 18 metriä sekunnissa, mikä tuntui 40:tä asteelta."

Eihän kukaan lähde mihinkään tuollaisessa säässä. Ei tuollaista säätä vain uhmata. Vaikka olisi minkälaiset varusteet ja reittisuunnitelmat.

---

" Äidin kirjoituksen mukaan pakkasta oli luvassa 35 astetta"

Ja äidillä oli ennakkotieto mitä on luvassa!?! Äidin järjen juoksu on täytynyt olla jo heikentynyt siinä vaiheessa kun päätti tuvasta lähteä.

[Private dick]

Ymmärtääksen heillä oli joku aikataulu, piti päästä perille tiettyyn aikaan.

[Luupää]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2896 ... bb85447b1d

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtyneet eivät ottaneet huomioon tunturien poikkeavia sääolosuhteita inversiotilanteissa, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat.

Sirri Rimppi
04.01.2025

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtynyt perheenäiti luotti vääriin sääennusteisiin, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat yhteisessä julkaisussaan sosiaalisessa mediassa, jonka kansikuvassa on otsikko: ”Mitä voimme ottaa opiksi? Kertomattomat asiat Pallaksen onnettomuudesta”.

12-vuotiaan lapsensa kanssa hiihtämään lähtenyt Eva ei todennäköisesti ottanut huomioon sitä, että tunturien juurella ja huipulla voi vallita samanaikaisesti hyvin erilaiset sääolosuhteet inversion takia.

Eva kirjoitti Nammalakurun autiotuvan vieraskirjaan ja Instagram-tililleen, että kohtalokkaan päivän sää oli edellistä päivää parempi, sillä tuuli tyyntyisi, vaikka pakkanen olisi entistä kireämpi. 2.1.2024 sääennuste lupasi Pallakselle 31 asteen pakkasta ja heikkoa tuulta. Ennuste koski kuitenkin alamaita.

Suomen Ladun ja Tunturisään mukaan alueen tuntureiden huipuille luvattiin tuulen myrskylukemia ja -23 asteen pakkasia.

Tavallisesti ilma jäähtyy ylöspäin mennessä, mutta inversiossa tilanne on päinvastainen. Silloin kylmä ilmamassa pakkautuu lähelle maata muodostaen vakaan, tyynen kerroksen, jossa ilma ei pääse sekoittumaan. Kerros voi olla korkeudeltaan kymmenistä metreistä satoihin metreihin.

Kylmän kerroksen yläpuolella on lämpimämpää ilmaa. Tässä lauhassa kerroksessa lämpötila voi olla kymmenen, jopa 20 astetta lauhempaa, mutta samalla voi tuulla voimakkaastikin.

Suomen Ladun ja Tunturisään päivityksessä arvellaan hiihtäjäkaksikon suunnanneen tunturin laelle, sillä siellä olisi leudompaa. Evan kirjoittamien päivitysten takia voinee olettaa, että tuuliennusteet jäivät heiltä huomaamatta.

Kaksikko joutui myrskyisiin sääolosuhteisiin, joissa näkyvyys oli vain noin viisi metriä. Poliisin raportin mukaan kova tuuli tunturissa edesauttoi myös kohtalokkaan lumivyöryn syntyä.

Tunturihavainnot

Suomen Latu ja Tunturisää haluavat julkaisullaan nostaa esiin sääennusteiden haasteet tunturiolosuhteissa. Suomen Latu on koko maan laajuinen ulkoilu- ja liikuntajärjestö. Tunturisää on tuntureiden sääennusteisiin erikoistunut sovellus, joka lanseerattiin Pallaksen onnettomuuden jälkeen.

Onnettomuuspäivän todelliset arviot tuulisuudesta olisi voinut saada läheisen tunturin, Laukukeron, laella olevan sääaseman ennusteista. Pääosin alueelliset sääennusteet kuitenkin keskittyvät alamaiden sääoloihin. Suomen Latu ja Tunturisää painottavat nimenomaan tuntureiden sääasemien roolia ja niiden havaintojen seuraamista silloin, kun on aikeissa liikkua tunturissa.

[135piispa]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2896 ... bb85447b1d

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtyneet eivät ottaneet huomioon tunturien poikkeavia sääolosuhteita inversiotilanteissa, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat.

Sirri Rimppi
04.01.2025

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtynyt perheenäiti luotti vääriin sääennusteisiin, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat yhteisessä julkaisussaan sosiaalisessa mediassa, jonka kansikuvassa on otsikko: ”Mitä voimme ottaa opiksi? Kertomattomat asiat Pallaksen onnettomuudesta”.

12-vuotiaan lapsensa kanssa hiihtämään lähtenyt Eva ei todennäköisesti ottanut huomioon sitä, että tunturien juurella ja huipulla voi vallita samanaikaisesti hyvin erilaiset sääolosuhteet inversion takia.

Suomen Latu yskii säätiedotuksesta ja inversiosta. Jos jonkun, niin Suomen Ladun pitäisi tietää, minkälaisiin sääoloihin voi vuodenvaihteessa tunturissa 800 metrin korkeudessa joutua. Säätiedotuksiin ei voi luottaa. Suomen Ladulla pitäisi olla vaelluskokemusta ajalta, jolloin luotettiin vain kompassiin ja karttaan eikä kännyköitä ollut. Jos näillä eväillä ei pärjää tai ei voi luottaa, ei tunturiin pidä lähteä. Tammikuun pakkaset sopivat vain hyvin rautaisille miehille. Takavuosina kaksi tällaistakin menehtyi koilliskairassa. Tarinasta ei ole yksityiskohtia kerrottu. Tunturissa menehtyneistä vaietaan heti tai hyvin nopeasti.
[/quote]

[135piispa]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2896 ... bb85447b1d

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtyneet eivät ottaneet huomioon tunturien poikkeavia sääolosuhteita inversiotilanteissa, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat.

Sirri Rimppi
04.01.2025

Vuosi sitten Pallastunturilla lumivyöryssä menehtynyt perheenäiti luotti vääriin sääennusteisiin, Suomen Latu ja Tunturisää arvioivat yhteisessä julkaisussaan sosiaalisessa mediassa, jonka kansikuvassa on otsikko: ”Mitä voimme ottaa opiksi? Kertomattomat asiat Pallaksen onnettomuudesta”.

12-vuotiaan lapsensa kanssa hiihtämään lähtenyt Eva ei todennäköisesti ottanut huomioon sitä, että tunturien juurella ja huipulla voi vallita samanaikaisesti hyvin erilaiset sääolosuhteet inversion takia.

Suomen Latu yskii säätiedotuksesta ja inversiosta. Jos jonkun, niin Suomen Ladun pitäisi tietää, minkälaisiin sääoloihin voi vuodenvaihteessa tunturissa 800 metrin korkeudessa joutua. Säätiedotuksiin ei voi luottaa. Suomen Ladulla pitäisi olla vaelluskokemusta ajalta, jolloin luotettiin vain kompassiin ja karttaan eikä kännyköitä ollut. Jos näillä eväillä ei pärjää tai ei voi luottaa, ei tunturiin pidä lähteä. Tammikuun pakkaset sopivat vain hyvin rautaisille miehille. Takavuosina kaksi tällaistakin menehtyi koilliskairassa. Tarinasta ei ole yksityiskohtia kerrottu. Tunturissa menehtyneistä vaietaan heti tai hyvin nopeasti.

Tammikuun alussa ajankohta ja olosuhteet tunturissa ovat pahimmat mahdolliset. Ei tarvinne sanoa, että 800:n metrin korkeudessa todella kovat sääolot. Säätietoihin ei tulisi luottaa missään tapauksessa. Suomen Latu on järjestö, jota voi pitää vaeltamisen asiantuntija- ja koulutusorgaanina. Latu on kouluttanut vaeltamista jo aikana, jolloin ei ollut kännyköitä eikä navigaattoreita. Kompassissa pitää olla oikea suunta jo lähtiessä ja se on myrskyssä hyvä väline, jonka voi helposti nähdä lumen piiskatessa. En haluaisi myrskyssä olla digin varassa. Suomen Ladun pitää palata ajassa 50 v taaksepäin. Silloin osattiin Ladussakin opettaa vaeltamista ja oikeaa suhtautumista tunturiin. Digi vie kokemattomat vain riskirajoille. Valitettavasti tunturikarttojen saamisessakin alkaa olla puutteita. No, Suomen Latu on sitä varten. Tarttis jotain tehdä. Latu on saanut Kiilopään omakseen jo 50 v sitten. Kehitys on mennyt Ladullakin liian markkinalähtöiseksi. Ei ole mitään järkeä lähteä vaeltamaan tammikuussa, mutta kun sitä matkailusesonkia pitää venyttää. Kohtalokkaan retken tiimoilla havaittiin kämpässä vaeltajia jostakin euroopan maasta. Tämäkö on sitä oikeaa matkailun edistämistä?

[Luupää]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2896 ... bb85447b1d

Suomen Latu yskii säätiedotuksesta ja inversiosta. Jos jonkun, niin Suomen Ladun pitäisi tietää, minkälaisiin sääoloihin voi vuodenvaihteessa tunturissa 800 metrin korkeudessa joutua. Säätiedotuksiin ei voi luottaa. Suomen Ladulla pitäisi olla vaelluskokemusta ajalta, jolloin luotettiin vain kompassiin ja karttaan eikä kännyköitä ollut. Jos näillä eväillä ei pärjää tai ei voi luottaa, ei tunturiin pidä lähteä. Tammikuun pakkaset sopivat vain hyvin rautaisille miehille. Takavuosina kaksi tällaistakin menehtyi koilliskairassa. Tarinasta ei ole yksityiskohtia kerrottu. Tunturissa menehtyneistä vaietaan heti tai hyvin nopeasti.

Tammikuun alussa ajankohta ja olosuhteet tunturissa ovat pahimmat mahdolliset. Ei tarvinne sanoa, että 800:n metrin korkeudessa todella kovat sääolot. Säätietoihin ei tulisi luottaa missään tapauksessa. Suomen Latu on järjestö, jota voi pitää vaeltamisen asiantuntija- ja koulutusorgaanina. Latu on kouluttanut vaeltamista jo aikana, jolloin ei ollut kännyköitä eikä navigaattoreita. Kompassissa pitää olla oikea suunta jo lähtiessä ja se on myrskyssä hyvä väline, jonka voi helposti nähdä lumen piiskatessa. En haluaisi myrskyssä olla digin varassa. Suomen Ladun pitää palata ajassa 50 v taaksepäin. Silloin osattiin Ladussakin opettaa vaeltamista ja oikeaa suhtautumista tunturiin. Digi vie kokemattomat vain riskirajoille. Valitettavasti tunturikarttojen saamisessakin alkaa olla puutteita. No, Suomen Latu on sitä varten. Tarttis jotain tehdä. Latu on saanut Kiilopään omakseen jo 50 v sitten. Kehitys on mennyt Ladullakin liian markkinalähtöiseksi. Ei ole mitään järkeä lähteä vaeltamaan tammikuussa, mutta kun sitä matkailusesonkia pitää venyttää. Kohtalokkaan retken tiimoilla havaittiin kämpässä vaeltajia jostakin euroopan maasta. Tämäkö on sitä oikeaa matkailun edistämistä?

Ei ole minun tekstiäni tuossa lainauksessa, vaan 135piispa keskustelee yskimisineen siinä itsensä kanssa. Loistavaa toimintaa!

[Huvikseni tutkin]

Tänään Ilta-sanomissa artikkeli tapauksesta Thomas Ramstedt kertomana.
En pääse lukemaan, maksumuurin takana.
Saisiko joku sen tänne kokonaan?

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-s ... 23257.html

”Ehkä joskus vielä tapaamme”
Kaksi vuotta sitten Thomas Ramstedt menetti vaimonsa Evan ja 12-vuotiaan poikansa Sindren lumivyöryssä Lapissa. Kun Thomas edeltävänä iltana sanoi puhelimessa Evalle ”rakastan sinua”, hän ei tiennyt, että ne olivat hänen viimeiset sanansa vaimolle. Nyt Thomas kertoo, millaista on ollut selviytyä suuren menetyksen jälkeen.

Se tuntuu välillä vieläkin hämärältä ja epätodelliselta. Kuin unelta, painajaiselta, kuvailee Pohjanmaalla asuva Thomas Ramstedt, 41.

– Edelleen minulle tulee päiviä, jolloin tuntuu, että kaikki kaatuu. Silloin yritän antaa itselleni aikaa. Mutta niitä kaikkein vaikeimpia tunteita tulee koko ajan harvemmin, hän sanoo.



IS EXTRAN TILAAJILLE