Bodom Mediassa

[Korpisoturi]

Se on selvä, että Bodom ja Ulvila ovat tapauksina identtiset! On myös ihan mahdotonta, että tekijä olisi siistiytynyt (tai jopa peseytynyt vieressä olevassa järvessä). Yhtä lailla on oltava niin, että NG on varmasti nukkunut päällysvaatteissa!

Tottakai on mahdollista, että tekijä on siistiytynyt vaikka järvessä. Mikä vaan tapahtumakulku on mahdollinen, kun jutusta ei tiedetä faktoja tarpeeksi ja lisäksi voidaan aina vedota siihen, että syytetty lavasti ja poliisi ei osannut tutkia ja lääkäritkin oli väärässä. Mitäpä tällaisiin voisi kukaan 65 vuoden jälkeen sanoa?
Mutta on myös täysin mahdollista, että surmaaja oli joku ulkopuolinen, joka ei lavastanut yhtään mitään eikä välttämättä peseytynyt edes.

Näillä tiedoilla tulee vain satoja sivuja eipäsjuupastelua, koska mihinkään eteenpäin ei päästä.

Eikös Gustafssonin naama ollut hänet löydettäessä verinen, joten peseytyminen järvessä ei ole aivan helposti uskottava teoria. No joo, tähän tulee tietysti saivartelua siitä, että Gustafsson ei kastellut järvessä veristä naamaansa ym. houreita. Henkilökohtaisesti pidän hyvin epäuskottavana teoriaa, että Gustafsson olisi riisunut kaikki vaateensa mutta laittanut kengät jalkaansa, sitten murhannut kolme ystäväänsä erittäin raa'alla tavalla, peseytynyt järvessä veristä päätään lukuun ottamatta ja lopuksi vienyt veriset kengät jemmaan yli puolen kilometrin päähän.

Pidät kuitenkin uskottavana teoriaa, että rauhalliselle alueelle olisi saapunut mielipuoli, joka tappaa 3 nuorta ihmistä ja lopuksi vie veriset kengät jemmaan yli puolen kilometrin päähän.

[Bosse]

Yhdyn Lexveritaksen mielipiteeseen että tämän ketjun viimeaikaiset jutut on eksyneet pahoin ketjun aiheesta.

Viimeisin BODOM MEDIASSA -aiheinen viesti taitaa olla meikäläisen 31. joulukuuta kirjoittama (sivulla 44), jossa ihmettelin, että NG nähtävästi kertoi yöllisestä "kalastusreissusta" kuulustelussa vasta sen jälkeen, kun HS oli kertonut, että kartanon pyykkäri näki neljän aikaan kaksi nuorta miestä niemessä ja kun Arvi Vainio oli HS:ssa jo kertonut, että huhu NG:n ja SB:n olemisesta niemessä neljään aikaan on pelkkä huhu... Noita kahta lehtijuttua aikaisemmin NG oli nimittäin antanut lehdistölle sen kuvan, että "vintti pimeni totaalisesti" puolen yön aikaan kun menttin nukkumaan, eli sen jälkeen ei enää muista tapahtumista mitään.

[LexVeritas]

Yhdyn Lexveritaksen mielipiteeseen että tämän ketjun viimeaikaiset jutut on eksyneet pahoin ketjun aiheesta.

Viimeisin BODOM MEDIASSA -aiheinen viesti taitaa olla meikäläisen 31. joulukuuta kirjoittama (sivulla 44), jossa ihmettelin, että NG nähtävästi kertoi yöllisestä "kalastusreissusta" kuulustelussa vasta sen jälkeen, kun HS oli kertonut, että kartanon pyykkäri näki neljän aikaan kaksi nuorta miestä niemessä ja kun Arvi Vainio oli HS:ssa jo kertonut, että huhu NG:n ja SB:n olemisesta niemessä neljään aikaan on pelkkä huhu... Noita kahta lehtijuttua aikaisemmin NG oli nimittäin antanut lehdistölle sen kuvan, että "vintti pimeni totaalisesti" puolen yön aikaan kun menttin nukkumaan, eli sen jälkeen ei enää muista tapahtumista mitään.

Gustafsson kertoi Boismanin aamuisesta onkireissusta ensimmäisessä kirjatussa kuulustelussaan 23.6.1960. Tietääkseni hän ei kommentoinut lehdistölle mitään ennen sitä, siis ennen sairaalasta kotiutumistaan.
Gustafssonin muistamattomuus alkaa hänen väittämänsä mukaan nukahtamisestaan varhain aamulla sen jälkeen, kun Boisman palasi onkimasta.

[Bosse]

Veikkosen HS:n näköislehdistä aikaisemmin poimimaa, erityisesti 15.6. ilmestyneen lehden viimeinen poiminta alla mielenkiintoinen...

HS 15.6.1960:
Kolmihenkisen perheen poika on edelleen KRP:ssä, mutta vanhemmat pääsivät pois poliisin suojista eilen kun osoittautui, ettei pidätetyllä ole osuutta Bodomin verityöhön.
Eräs poika löysi eilen puukon Bodomin kartanolle johtavan tien varrelta. Puukko ei ole Seppo Boismanin omaisuudesta kadonnut leveäteräinen ja harmaasta massasta valmistetulla kädensijalla varustettu puukko.
Löydetyn puukon omistaja on poliisin tiedossa.
Gustafsson ei vielä tiedä mitään murhista. Hän kertoi muistavansa tapahtumista klo 24 saakka, jolloin kaikki leiriytyjät olivat nukkumassa.

[LexVeritas]

^

Löydetty puukko oli mielenterveysongelmia poteneen "Y.R:n".

...Espoon Laaksolahdesta maanantaina kuulusteluja varten pidätetty kirvesmies Y.R. päästettiin vapaaksi keskiviikkona. Kuulusteluissa hän myönsi halunneensa kiusata ja harhauttaa toimenpiteillään poliisia. Kuulusteluissa selvisi myös löydetyn ihmisvereen tahrautuneen puukon tarina. Viime perjantai-iltana löydettiin Bodominkylässä tienohesta puukko, jonka terässä todettiin olevan ihmisen verta. Tutkimuksissa puukon todettiin kuuluvan Laaksolahdessa Vantaantien varrella asuvalle 24-vuotiaalle kirvesmies Y.R:lle. R. kertoi kuulusteluissa lähteneensä 4.6. klo 24 aikaan erään tuntemattoman miehen kanssa metsään kävelemään viinaa mukanaan ja tulleensa takaisin kotiin seuraavana aamuna klo 8 aikoihin. Puukon hän myönsi omakseen. Kuulusteluja jatkettaessa R. muutti useaan kertaan kertomustaan. Hän selitti olleensa 4-5.6. välisen ajan kotonaan, minkä hänen vanhempansa ovat vahvistaneet. Puukonkahvaan R. kertoi kaivertaneensa nimikirjaimensa sekä kirjoittaneen siihen nimensä. Nämä merkinnät puukossa todettiinkin. Edelleen R. selitti tahrineensa puukonterän sormenpäähänsä neulalla pistämästään reiästä tulleella verellä. Puukon R. vei sitten mainittuun paikkaan tarkoituksenaan harhauttaa ja kiusata poliiseja. R. on ollut hoidettavana mielisairaalassa useita kertoja.

(Uusi Aura 16.06.1960)

13 – 15.6 välisen ajan oli pidätettynä myös (-) niminen mies syystä, että hänen verinen puukkonsa löydettiin Bodominkylästä. Lopuksi (-) kuitenkin kertoi tahrineensa puukon omaan vereensä ja pudottaneensa sen paikalle poliisia harhauttaakseen. Veriryhmä oli (-) eikä uhrien.

(Poliisin tutkintayhteenveto 1960 "Bodomin mysteerio")

Jos mahdollista, niin ehkä olisi kuitenkin hyvä verrata tyynyliinan dna:ta Y.R:n sukulaisiin?

Huomattakoon, että Gustafssonilla diagnosoitiin merkittävä aivovamma, johon tyypillisesti kuuluu vammautumishetkeä edeltäneiden tapahtuminen palautuminen muistiin vähitellen. Vammautumishetkeä seuranneet tapahtumat muistikatkoksen ajalta eivät sitä vastoin palaudu muistiin.

Aili Karjalainen kertoi kuulustelussa 14.6.1960 havainneensa aamulla keskiniemellä kaksi nuorta miestä, joiden hän ei nähnyt kalastavan. Median mukaan Arvi Vainio on 14.6.1960 kertonut huhun Boismanin ja Gustafssonin aamuisesta kalastamisesta olevan todellakin vain huhu. Gustafsson on ensimmäisessä kuulustelussaan 23.6.1960 kiistänyt käyneensä keskiniemellä kalastamassa, mutta on kertonut Boismanin kalastaneen siellä.

[veikkonen]

Tätä HS:n artikkelia ei mielestäni ole foorumilla ollut.

Eli Nilsin juhannuksen 1960 jälkeiset kuulumiset.

Tiivistettynä: Nils on toipunut nopeasti. Mitään kipuja ei enää ole. Useat kaverit, kuten kuvan Matti Sillfors, ovat käyneet häntä tapaamassa. Nils on saanut moottoripyöränsä takaisin, mutta ei ole sillä ajanut. Kadonneesta lompakosta ja kellosta ei ole mitään kuulunut. Nilsin kengät ovat yhä poliisin hallussa. Nils on palkallisella sairaslomalla.

Nils ei muista Bodomin aamuyön tapahtumista mitään sen jälkeen kun pojat ovat olleet ongella kolmen ja neljän välillä. Nilsin muistissa on täydellinen aukko siitä hetkestä alkaen, kun pojat menivät nukkumaan kalamatkan jälkeen. Kalaa ei tullut.

Nils kotiutunut.jpg (433.42 KiB) Katsottu 3011 kertaa

[veikkonen]

Tässä kuva "Nils pääsee sairaalasta."

Spr.jpg (213.47 KiB) Katsottu 3009 kertaa

[LexVeritas]

^ Lehtijutussa mielenkiintoinen:

"Mitään kipuja hän ei sanonut enää tuntevansa."

Sanoiko Nils todella niin, vai onko kyseessä vain toimittaja oma tulkinta kivuttomuudesta, josta Nils ei itse asiassa sanonut yhtään mitään?

Gustafsson on myöhemmin kertonut olleensa vielä heinäkuussa kolmen viikon ajan hoidossa kivuliaan korvavamman takia. Luulisin, että esim. Tuominen olisi tarttunut seikkaan, jos se ei pitäisi asiakirjojen mukaan paikkaansa.

Toinen mielenkiintoinen seikka on tuo mainittu Gustafssonin olemuksesta edelleen huokunut väsymys, joka on aivovamman tyypillinen jälkioire.

[Ross Sullivan]

^ Lehtijutussa mielenkiintoinen:

"Mitään kipuja hän ei sanonut enää tuntevansa."

Sanoiko Nils todella niin, vai onko kyseessä vain toimittaja oma tulkinta kivuttomuudesta, josta Nils ei itse asiassa sanonut yhtään mitään?

Gustafsson on myöhemmin kertonut olleensa vielä heinäkuussa kolmen viikon ajan hoidossa kivuliaan korvavamman takia. Luulisin, että esim. Tuominen olisi tarttunut seikkaan, jos se ei pitäisi asiakirjojen mukaan paikkaansa.

Toinen mielenkiintoinen seikka on tuo mainittu Gustafssonin olemuksesta edelleen huokunut väsymys, joka on aivovamman tyypillinen jälkioire.

Niin, ne Nissen jutut ovat olleet ristiriitaisia alusta asti. Joskus on ollut muka kipuja ja joskus ei.

[veikkonen]

Siren.jpg (427.49 KiB) Katsottu 2964 kertaa

Uutinen (2005) käräjäoikeuden katselmuksesta ja paikallisen Risto Sirénin haastattelu. Sirén mainitsee Gyllströmin heitelleen kivillä mopoilijoita.

Käräjäoikeuden katselmus houkutteli paikalle kymmeniä uteliaita kansalaisia

Bodomin murhien käräjäsaliin ei toimittajien lisäksi muuta yleisöä mahdu, mutta maanantai tarjosi kaikelle kansalle mahdollisuuden nähdä, millä tavoin suomalaisen rikoshistorian yhtä mielenkiintoisimmista tapauksista ruohonjuuritasolla ratkotaan.

– Jos Gustafsson on sen tehnyt, niin kova mies täytyy olla kun ei tunnusta. Mutta ei tällaista rikosta heikkohermoinen pystyisi tekemäänkään, pohti paikalle vaimonsa kanssa saapunut Pertti.

Pariskunta ei ollut Gustafssonia aikaisemmin nähnyt, mitä nyt viime päivien lehdistä. Minkälaiseen lopputulokseen käräjäoikeus päätyy, sitä he eivät uskaltaneet arvailla.

– Mutta eihän sitä tällaisia syytöksiä ihan tyhjästä lähdetä esittämään, Pertti uumoili massiivista ihmisletkaa silmäillessään.

Myös Ari oli saapunut paikalle silkasta mielenkiinnosta. Hän oli Gustafssonin monet kerrat nähnyt, sillä hän asuu Niipperissä vain parinsadan metrin päässä Gustafssonien maatilasta.

– Eilen kun menin ohi, niin Gustafsson puuhaili siellä kottikärryjen kanssa pihalla.

Kioskinpitäjä heitteli kivillä

Koiransa kanssa käräjäoikeuden jalkautumista seurannut Risto Sirén kertoo asuneensa murhapaikan lähistöllä koko ikänsä.

– Käyn tässä joka aamu kuuden seitsemän aikaan, mutta nyt sattuneista syistä tulin vähän myöhemmin.

Koko Suomea kuohuttaneen henkirikoksen tapahtuessa Sirén oli 11-vuotias. Hän kuuli puskaradion kautta, että Bodominjärven rannalla oli tapeltu.

– Sitten me tietysti lähdettiin kaikki kylän kakarat katsomaan. Oltiin tuossa risteyksessä, kun ruumiita kannettiin paikalta, hän kertoo osoittaen paikkaa, jossa nyt seisoo asianajajien autoja ja lautamiesten tilataksi.

Heti tuoreeltaan niin poliisi kuin kyläläisetkin epäilivät veritöistä kioskinpitäjää, joka ”vihasi nuorisoa ja moottoripyöriä yli kaiken”.

– Me kun ajettiin tästä mopolla, niin sehän tuli pihasta kuin hirvi ja heitti kivillä. Mieleen jäi, että jos se saa meidät kiinni, niin se tappaa. Se oli täysin hullu äijä, Sirén muistelee.

Kioskinpitäjä todettiin syyttömäksi, mutta vuonna 1969 hän päätyi omaan ratkaisuunsa ja hukuttautui Bodominjärveen. Viimeisinä sanoinaan hän legendan mukaan tunnusti murhat.

Tutustuivat vanhemmalla iällä

Koska Risto Sirénillä ja Nils Gustafssonilla on seitsemän vuoden ikäero, he liikkuivat lapsina eri porukoissa.

Toisiinsa he tutustuivat vasta vanhemmalla iällä Sirénin työskennellessä autokorjaamossa, jossa Gustafsson useasti asioi.

Sirén pudistelee päätään miettiessään syytettä – Gustafssonia on vaikea uskoa murhaajaksi.

– Hän on erittäin mukava mies, oikein lupsakka mitä olen hänen kanssaan jutellut.

Verihelluntain tapahtumista miesten kahvipöydässä ei kuitenkaan koskaan ole keskusteltu.

– En kysellyt, kun ei ollut tarvetta, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan kyselleen.

KÄRÄJÄOIKEUS JALKAUTUI MURHAPAIKALLE

Kun sana kolmoismurhasta helluntaina 1960 lähti kiirimään, Bodominjärvelle saapui sankoin joukoin poliiseja, toimittajia, kuvaajia ja lähiseudun asukkaita.

Ehkä häivähdys samaa koettiin maanantaina, kun Espoon käräjäoikeus jalkautui murhapaikalle – poliisien, toimittajien, kuvaajien ja uteliaiden ulkopuolisten kera.

Puskia ja ojanpientareita myöden säntäilleet valokuvaajat seurasivat totuttuun tapaan Nils Gustafssonin ja asianajajien jokaista askelta. Vain itse ground zero, murhaniemi, oli poliisinauhalla eristetty.

Maaston muotoja ja etäisyyksiä.

Murhapaikalle suuntautuva katselmus oli sekä syyttäjän että puolustuksen toive. Molemmat osapuolet kehuivat reilun tunnin kestäneen jalkautumisen ajaneen asiansa, vaikka kaikkiin yksityisalueella sijaitseviin kohteisiin ei näin isolla retkueella voitukaan mennä.

– Katselmus tehtiin tuomioistuinta varten, jotta he näkevät nämä perspektiivit ja osaavat ottaa vastaan todisteita oikealla tavalla, johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström totesi patikoinnin päätteeksi.

Toisin kuin esitutkinnan aikana, maanantaisessa katselmuksessa vuosikymmenten takaisia tapahtumia ei lähdetty avustajin ja teltoin rekonstruoimaan.

– Tarkoituksena oli havainnoida maaston muotoja ja etäisyyksiä, jotka on helpompi hahmottaa paikan päällä kuin vain kartalta katsoen, puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi kuvaili luontoretken lähtökohtia.

Murhaniemen lisäksi oikeus tutustui paikkoihin, joilla havaintoja tehneet todistajat aikoinaan olivat, sekä etsiskeli kivenkoloja, joista Gustafssonin ja Boismanin kengät löytyivät.

– Ihan tarkasti kenkien löytöpaikka ei ole tiedossa, koska maisemat ovat muuttuneet ja paikalla oli silloin tien sijaan vain polku, Leppiniemi selvitti.

Syyttäjän vaatimuksesta Gustafsson on paikalla kaikissa kolmoismurhaa käsittelevissä istunnoissa, jollaiseksi katselmuskin laskettiin. Ääneen Gustafsson ei kuitenkaan maanantaina päässyt.

– Jos joku olisi nähnyt tarvetta kysyä jotain Gustafssonilta, olisi se tietysti ollut mahdollista, puolustusasianajaja Heikki Uotila totesi.

[Bosse]

^ Lehtijutussa mielenkiintoinen:

"Mitään kipuja hän ei sanonut enää tuntevansa."

Sanoiko Nils todella niin, vai onko kyseessä vain toimittaja oma tulkinta kivuttomuudesta, josta Nils ei itse asiassa sanonut yhtään mitään?

Gustafsson on myöhemmin kertonut olleensa vielä heinäkuussa kolmen viikon ajan hoidossa kivuliaan korvavamman takia. Luulisin, että esim. Tuominen olisi tarttunut seikkaan, jos se ei pitäisi asiakirjojen mukaan paikkaansa.

Toinen mielenkiintoinen seikka on tuo mainittu Gustafssonin olemuksesta edelleen huokunut väsymys, joka on aivovamman tyypillinen jälkioire.

Niin, ne Nissen jutut ovat olleet ristiriitaisia alusta asti. Joskus on ollut muka kipuja ja joskus ei.

NG:n toipumisesta vielä:
Telttaretki-kirjassa lyhyt kuvaava yhteenveto s. 111 (lähteet: Bodom Tuomio s.28, ja HS 9.6.1960):

[LexVeritas]

^Tuohon liittyen herää kysymyksiä.

Onko Kalliokorven mielestä jotenkin erikoista, että Gustafsson makasi muiden aivovammapotilaiden kanssa samalla osastolla? Jos on, niin miksi?

Onko Kalliokorven mielestä jotenkin epäilyttävää, että Gustafssonin vointi oli parantunut kolmen päivän aikana? Jos on, niin miksi?

[Ross Sullivan]

^Tuohon liittyen herää kysymyksiä.

Onko Kalliokorven mielestä jotenkin erikoista, että Gustafsson makasi muiden aivovammapotilaiden kanssa samalla osastolla? Jos on, niin miksi?

Onko Kalliokorven mielestä jotenkin epäilyttävää, että Gustafssonin vointi oli parantunut kolmen päivän aikana? Jos on, niin miksi?

Voisi kai ajatella, että hirmuisen murhaajan kynsistä selvinnyt uhri tarvitsisi tehohoitoa. Nissen tilannehan oli mittausten perusteella täysin vakaa koko sairaalassaoloajan. Ei tarvittu hengityskonetta. Verenpaineissa ei muutoksia ja pulssi normaali.

Eikö Blexin mielestä ole epäilyttävää, että NG:n väitetystä aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin 60-luvun diagnoosi, joka perustuu pelkästään Gustafssonin omiin kertomuksiin, eikä aivovammaa voi kuvantamisin todentaa?

Sekään ei herätä epäilyksiä, että NG:n työkyky palautui nopeasti ja aivovamma ei ole alentanut työkykyä myöhemmin työuralla?

[LexVeritas]

Tosiaankaan Gustafssonin palaaminen porrastetusti töihin hänellä diagnosoidun aivovamman ja n. 4 kuukauden toipilasajan jälkeen ei minun mielestäni ole kummallista. Luulisin, että se ei ole kenenkään lääketiedettä tuntevan mielestä kummallista.

Gustafssonin diagnoosia voi aina epäillä muttei asia siitä miksikään muutu. Gustafssonin diagnoosi ei perustu Gustafssonin kertomuksiin, vaan häntä hoitaneiden neurokirurgien Mäkelän ja Karikosken ammattitaitoon.

Ilmeisestikin jotakuta edelleen häiritsee suunnattoman paljon, että olen hänen kanssaan eri mieltä. Neuvon ajattelemaan välillä jotain muuta.

[Ross Sullivan]

Tosiaankaan Gustafssonin palaaminen porrastetusti töihin hänellä diagnosoidun aivovamman ja n. 4 kuukauden toipilasajan jälkeen ei minun mielestäni ole kummallista. Luulisin, että se ei ole kenenkään lääketiedettä tuntevan mielestä kummallista.

Gustafssonin diagnoosia voi aina epäillä muttei asia siitä miksikään muutu. Gustafssonin diagnoosi ei perustu Gustafssonin kertomuksiin, vaan häntä hoitaneiden neurokirurgien Mäkelän ja Karikosken ammattitaitoon.

Ilmeisestikin jotakuta edelleen häiritsee suunnattoman paljon, että olen hänen kanssaan eri mieltä. Neuvon ajattelemaan välillä jotain muuta.

Diagnoosit perustuvat Nissen kertomuksiin ja toisaalta 60-luvun lääketieteeseen, jossa aivovammadiagnooseja on tehty arvaamalla.
Minusta taas vaikuttaa siltä, että ihan muita nikkejä häiritsee erimielisyys. Mielestäni kukin saa olla tapauksesta, mitä mieltä haluaa enkä ole muun muassa välittämässä viestejä yhtään minnekään.