psavo kirjoitti: Pe Tammi 17, 2025 10:59 am
Eikös tämän sivuston tarkoitus ole keskustella ja spekuloida tosielämän eri rikostapauksista ja ajankohtaisista asioista.
Miten sellainen sitten onnistuu, jos joku on laittamassa raameja sille, miten jonkun asian tapahtumankulkua saa teoreettisesti arvuutella?
Täällä ei jaeta virallisia tuomioita kenellekkään, eikä nämä kirjoitukset toimi minkäänlaisena pohjana ratkaisuja tekevien päätöksille, saakoon jokainen siis esittää asioille oman näkemyksensä sellaisena, kuin sen kuvittelee. Tämä ainakin itsestäni on sivuston parasta antia, koska on mielenkiintoista nähdä tapahtumista erilaisia näkemyksiä, vaikka ne olisivat kuinka lennokkaita tahansa ja samalla saa itsekin uusia näkökulmia käsiteltäviin tapauksiin.
Varsinkin tämä Ulvilan tapaus on niin sekava, että on kiinnostavaa lukea kaikista erilaisista mahdollisista tapahtumankuluista, mitkä kerrottujen tietojen valossa saattaisi teoriassa olla mahdollisia.
Totuushan sitten kuullaan aina lopulta, viranomaisten taholta.
Tämä siuvusto on, tai ainakin pitäisi olla viihdettä ja ajanvietettä sen käyttäjille.
....
Jep jep, leipää ja sirkushuvia kansalle. Joskus muinoin parasta viihdettä oli katsoa kun gladiaattorit teurastivat toisiaan tai epäonnekkaita yksilöitä annettiin leijonien syötäväksi. Vähän myöhemmin noitien polttaminen roviolla tyydytti sopivasti tavallisen rahvaan verenhimoa. Ei ole ihminen raadollisuudessaan muuttunut mihinkään, nykyään veri lentää vain elokuvissa mutta onnettomuuksilla ja rikoksilla mässäily maistuu edelleen.
Spekulointi on toki sallittua, mutta siinä sitten on se häilyvä raja siihen, että sepitetään tarinoita ikään kuin ne olisivat tosia. Monilta tuntuu unohtuvani, että rikoksien kohteeksi joutuneet, niin uhrit kuin näiden lähipiirikin, ovat oikeita ihmisiä, joilla on oikeus yhtälailla yksityisyyden suojaan ja kunnian loukkaamattomuuteen, kuin niilläkin jotka eivät ole kokeneet kammottavia asioita. Tästä syystä spekuloinneillakin pitää olla joku raja, jota ei pitäisi ylittää. Suomen oikeusjärjestelmässä raja kunnian loukkaamattomuuden madaltamiseen kulkee yli 2 vuoden tuomioiden kohdalla, ja valitettavasti jo ennen lainvoimaista tuomiota näkyy olevan sallittua repiä vaikka mitä yksityisyydensuojaan normaalisti kuuluvaa julkiseksi. Jos tuomio myöhemmin kumotaan, niin tietyt asiat eivät palaudu oikeuskäsittelyn kohteelle enää, vaikka näin kyllä toivoisi tapahtuvan.
Ulvilan murhasta on niin paljon todennettua faktaa saatavilla, että mielikuvitukselliset tarinat pariskunnan fyysisestä tappelusta, ikkunan rikkomisesta kesken tappelun, välillä verisenä terassilla seikkailu, mittavat lavastamistoimet ja murhaamiset samaan aikaan kun hälyttää viranomaiset apuun, on saatavilla olevaan näyttöön perustuen mahdottomia. Tässä kohtaa alkaa näyttelemään jo rikoslakikin jonkinlaista osaa.
Oma maailmankatsomukseni on, että omat näkemykset pitää tarvittaessa kyetä päivittämään aina uusimman saatavilla olevan tiedon pohjalta. 2009 kun uutisoitiin vaimon tunnustaneen miehensä murhan, ei minulla ollut syytä kyseenalaistaa sitä, eikä myöskään ensimmäistä käräjäoikeuden tuomiotakaan. Mutta kun uutisoitiin hovin antamasta vapauttavasta yksimielisestä tuomiosta ja lähes heti perään uudelleen vangitsemisesta omiin lapsiin kohdistuneista erittäin törkeistä seksuaalirikoksista todella lennokkailla saatananpalvontatarinoilla höystettynä, niin koko juttu alkoi haisemaan todella pahalta.
Tietysti, jos jotain aivan mullistavaa tapahtuu ja Auer pystyttäisiin aukottomasti todistamaan syylliseksi tai muuten osalliseksi aviomiehensä murhaan, niin korjaan nykyisen käsitykseni. Tällä hetkellä olemassa olevan tiedon pohjalta tämä on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, kun Auerin saamat omat vammat ja erityisesti tiettyjen vammojen puuttuminen osoittaa, ettei hän ole käsirysyyn kyseisenä yönä joutunut, eikä rikostoverin olemassaolosta ole jäänyt mitään jälkiä, ei puhelutietoja, sähköpostia, messengerkeskusteluita tai mitä siihen maailmanaikaan olikaan olemassa ja tuskin esimerkiksi kommunikointia perheen ulkopuolisen kanssa on käyty kirjekyyhkyllä tai telepatian keinoin.
Ulvilan murhasta on saatavilla todella paljon tietoa, josta suuri osa varsinkin median tuottamasta sisältää virheitä. Tapauksesta on tuotettu kirjallisuutta eri näkökulmista, laskinkohan oikein, että 8 tuotosta (Auer, Kuusiranta, Manner, Palmen, Berg, nimimerkin Kuolemannaakka nettikirjoista versiot 1 ja 2, Noppari & Raittila & Männikkö). Julkisesti saatavilla on myös hovin viimeisin vapauttava tuomio (mihin olen itse varsin hyvin perehtynyt). Esitutkinta-aineistoakin ovat kiinnostuneimmat hankkineet käsiinsä.
No sitten itse otsikon aiheeseen. Tähän vastausta ei vielä ole, koska murhaaja on jäänyt tuntemattomaksi henkilöksi, josta on kahden silminnäkijän havainto. Saatavilla oleva, aikoinaan rikospaikalta dokumentoitu tekninen evidenssi tukee silminnäkijöiden havaintoja tapahtumista ilman epäjohdonmukaisuuksia pl. se, että lapsen antamat havainnot eivät välttämättä ole aikajanallisesti oikeassa järjestyksessä. Auerin tuottamiksi jäljiksi tekninen evidenssi ei istu, eikä uskottavaa lavastuksen suoritusta ole edes teoriassa kyetty muodostamaan, vaan kaikki joten vain "tapahtui" sen tarkemmin selvittämättä, onko syyttäjän esittämä edes teoreettisesti mahdollinen. Ulkopuoliseen tekijään olemassa oleva evidenssi osoittaa ilman aukkoja ja Kuolemannaakka on evidenssien perusteella päätellyt varsin hyvin miten tapahtumat surman aikaan etenivät. Ja huom. kyseessä on päätelmä, koska varmuudella oikean tapahtumankuvauksen voi antaa ainoastaan murhaaja, mutta mitä olen asiaan perehtynyt, niin Naakka voi hyvinkin olla aika lähelle oikeaan osunut.
Ja tunnustan, että itseäni ärsyttää tapaukset jotka eivät osaa hyödyntää parasta olemassa olevaa tietoa, saati muuttamaan kerran lukittuja käsityksiään. Sellainen antaa henkilöstä vähän yksinkertaisen, ahdasmielisen ja pahantahtoisenkin kuvan.