Kirkkonummen kolmoissurma 28.7.1990 - 29.7.1990

[JasseHames]

^Kansallisarkistosta tilattavaan perukirjaan pätee käsittääkseni sama 50 vuoden salassapitosäännös ja rajoitukset kuin verottajalta tilattavaankin.

Mutta käsittääkseni tutkimusluvalla voi saada nähtäväkseen ei-julkisia asiakirjoja. Eli Tiitisen listankin voisi saada julkisuuteen sellaisella tempulla, että muutama eri tutkija hakee listan tarkastelemiseen lupaa. Kun sitten joku näistä vuotaa listan julkisuuteen ja kun media vain pitää tiukasti kiinni lähdesuojastaan ja jos (eikä tämä jos olisi mikään erityisen vaikea toteuttaa käytännössäkään) muuta näyttöä vuotajasta ole kuin muutaman tutkijan nimet, niin ketään ei voida tuomita salassapitorikoksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta, jota vuotamiseen voitaisiin soveltaa.

[LexVeritas]

^Kansallisarkistosta tilattavaan perukirjaan pätee käsittääkseni sama 50 vuoden salassapitosäännös ja rajoitukset kuin verottajalta tilattavaankin.

Mutta käsittääkseni tutkimusluvalla voi saada nähtäväkseen ei-julkisia asiakirjoja. Eli Tiitisen listankin voisi saada julkisuuteen sellaisella tempulla, että muutama eri tutkija hakee listan tarkastelemiseen lupaa. Kun sitten joku näistä vuotaa listan julkisuuteen ja kun media vain pitää tiukasti kiinni lähdesuojastaan ja jos (eikä tämä jos olisi mikään erityisen vaikea toteuttaa käytännössäkään) muuta näyttöä vuotajasta ole kuin muutaman tutkijan nimet, niin ketään ei voida tuomita salassapitorikoksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta, jota vuotamiseen voitaisiin soveltaa.

Tarkoitat ilmeisesti poliisin tutkijoita? Mutta miten tutkimuslupa sitten irtoaisi ei-asianosaiselle "tutkijalle" joka ei edusta mitään tutkivaa organisaatiota? En usko, että perustelluksi syyksi saada tietoa salassapidettäviksi säädetyistä asiakirjoista hyväksytään esim. salapoliisiharrastus tai edes - työ.

[JasseHames]

^Kansallisarkistosta tilattavaan perukirjaan pätee käsittääkseni sama 50 vuoden salassapitosäännös ja rajoitukset kuin verottajalta tilattavaankin.

Mutta käsittääkseni tutkimusluvalla voi saada nähtäväkseen ei-julkisia asiakirjoja. Eli Tiitisen listankin voisi saada julkisuuteen sellaisella tempulla, että muutama eri tutkija hakee listan tarkastelemiseen lupaa. Kun sitten joku näistä vuotaa listan julkisuuteen ja kun media vain pitää tiukasti kiinni lähdesuojastaan ja jos (eikä tämä jos olisi mikään erityisen vaikea toteuttaa käytännössäkään) muuta näyttöä vuotajasta ole kuin muutaman tutkijan nimet, niin ketään ei voida tuomita salassapitorikoksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta, jota vuotamiseen voitaisiin soveltaa.

Tarkoitat ilmeisesti poliisin tutkijoita? Mutta miten tutkimuslupa sitten irtoaisi ei-asianosaiselle "tutkijalle" joka ei edusta mitään tutkivaa organisaatiota? En usko, että perustelluksi syyksi saada tietoa salassapidettäviksi säädetyistä asiakirjoista hyväksytään esim. salapoliisiharrastus tai edes - työ.

Akateemisia tutkijoita tarkoitin. Eihän siihen tarvita kuin jatko-opiskelija tai tutkijatohtori, joka päättää alkaa vääntämään yhteiskunnallista väitöskirjaa/tutkimusta jostakin aiheesta, johon Tiitisen lista liittyy.

[LexVeritas]

^Niin joo, tarkoitit tosiaan Tiitisen listaa. Minä pohdin edelleen sitä Rytkösen perukirjaa. Saataisiinko Rytkönen liitetyksi johonkin yhteiskunnallisesti tärkeään tutkimukseen...

[JasseHames]

^Niin joo, tarkoitit tosiaan Tiitisen listaa. Minä pohdin edelleen sitä Rytkösen perukirjaa. Saataisiinko Rytkönen liitetyksi johonkin yhteiskunnallisesti tärkeään tutkimukseen...

No joo, Rytkösen perunkirja lienee helpoin saada nähtäväksi jonkun sellaisen kautta, jolla on oikeus saada nähtäväkseen se, kuten esimerkiksi pesän osakas.

[LexVeritas]

^Niin joo, tarkoitit tosiaan Tiitisen listaa. Minä pohdin edelleen sitä Rytkösen perukirjaa. Saataisiinko Rytkönen liitetyksi johonkin yhteiskunnallisesti tärkeään tutkimukseen...

No joo, Rytkösen perunkirja lienee helpoin saada nähtäväksi jonkun sellaisen kautta, jolla on oikeus saada nähtäväkseen se, kuten esimerkiksi pesän osakas.

Peruaatteessa väitöskirjan aihe voisi olla esimerkiksi "Poliisin henkirikostutkimusten priorisointi uhrin iän ja varallisuusaseman mukaan".

[Korpisoturi]

Raikkaita ja mielenkiintoisia seikkoja edellä LexVeritaksen ja JasseHameksen viesteissä. En nyt tahdo mitenkään latistaa, mutta Niemen kirjan perusteella vaikuttaisi olevan aika tarkasti tiedossa se, miten perintö jakautui ja mitä se sisälsi.

[LexVeritas]

^Parhaiten olisit latistamatta, jos joskus kirjoittaisit jotain järkevää.

Omasta mielestäni oleellinen tieto perinnön lisäksi kontekstissa olisi myös perukirjaan merkityt vainajan velat ja saatavat. En nyt muista, oliko Niemen kirjassa niistä mitään.

[Korpisoturi]

^Parhaiten olisit latistamatta, jos joskus kirjoittaisit jotain järkevää.

Omasta mielestäni kontekstissa oleellinen tieto olisi myös perukirjaan merkityt vainajan velat ja saatavat. En muista, oliko Niemen kirjassa niistä mitään.

Veikon pojat ovat eittämättä perineet miljoonia! Tämä ei tietystikään näkynyt verotiedoissa, ja jäi lähipiiriltä täysin pimentoon!

[LexVeritas]

^ Ahaa.

Miten ne Veikko Rytkösen velat ja saatavat, oliko niistä jotain tietoa?

[Korpisoturi]

^ Ahaa.

Miten ne Veikko Rytkösen velat ja saatavat, oliko niistä jotain tietoa?

Veikolta perittyä nettovarallisuutta ei voi mitenkään päätellä a) poikien verotiedoista tai b) poikien myöhemmistä vaiheista elämässä.

[LexVeritas]

^En ole sellaista luullut/väittänytkään. Voisitko vähän keskittyä?

Kysyn uudelleen: Oliko Niemen kirjassa tietoa Veikko Rytkösen perukirjaan mahdollisesti eritellyistä vainajan veloista ja saatavista?

[Korpisoturi]

^En ole sellaista luullut/väittänytkään. Voisitko vähän keskittyä?

Kysyn uudelleen: Oliko Niemen kirjassa tietoa Veikko Rytkösen perukirjaan eritellyistä vainajan veloista ja saatavista?

Toivottavasti en pilaa jännitystäsi, mutta pojista ei tullut miljonäärejä perinnön myötä.

[JasseHames]

Siis tuohon aikaan oli käytössä kyllä varallisuusvero, mutta en ole aivan varma, miten ne näkyivät julkisissa verotiedoissa ja oliko Rytkösen omaisuus yleensäkään niin suuri, että hän joutui maksamaan varallisuusveroa. Jos raja on ollut vaikkapa miljoona markkaa ja Rytkösen nettovarallisuus hieman alle miljoonan, niin lapsensa ovat saaneet silti melkoisen suuren perintöpotin ilman, että Rytkösen maksaman varallisuusveron määrästä voitaisiin päätellä mitään.

[Korpisoturi]

Siis tuohon aikaan oli käytössä kyllä varallisuusvero, mutta en ole aivan varma, miten ne näkyivät julkisissa verotiedoissa ja oliko Rytkösen omaisuus yleensäkään niin suuri, että hän joutui maksamaan varallisuusveroa. Jos raja on ollut vaikkapa miljoona markkaa ja Rytkösen nettovarallisuus hieman alle miljoonan, niin lapsensa ovat saaneet silti melkoisen suuren perintöpotin ilman, että Rytkösen maksaman varallisuusveron määrästä voitaisiin päätellä mitään.

Poikien verotiedoista ei voi mitään päätellä?