Ross Sullivanin väite: Tenovuo todisti lahjottuna!

[LexVeritas]

Internet on täynnä mainintoja myös unesta heräämisistä.

On elokuvakin sairaalassa heräilemisestä: Heräämisiä vuodelta 1990



Jännän äärellä ollaan taas, totisesti.

[Ross Sullivan]

"siin sepin kaa painittii ja enhä mä sulattanut...siin ne muijat nauro ku makasin selätettyn...oli iha kännissä...ne kai luuli et lähi kävelee jonneki...palasin ja tapoin ne"

=> hän tappoi ne! Eli esim. muurahaiset tai hyttyset!

[LexVeritas]

"siin sepin kaa painittii ja enhä mä sulattanut...siin ne muijat nauro ku makasin selätettyn...oli iha kännissä...ne kai luuli et lähi kävelee jonneki...palasin ja tapoin ne"

=> hän tappoi ne! Eli esim. muurahaiset tai hyttyset!

Ookei. Oletko viime aikoina syönyt jotain sopimatonta?

FYI: Aivovamman tyypillinen jälkitila on äärimmäisen kova väsymys ja uneliaisuus.

[Ross Sullivan]

"siin sepin kaa painittii ja enhä mä sulattanut...siin ne muijat nauro ku makasin selätettyn...oli iha kännissä...ne kai luuli et lähi kävelee jonneki...palasin ja tapoin ne"

=> hän tappoi ne! Eli esim. muurahaiset tai hyttyset!

Ookei. Oletko viime aikoina syönyt jotain sopimatonta?

FYI: Aivovamman tyypillinen jälkitila on äärimmäisen kova väsymys ja uneliaisuus.

Lähinnä ääriesimerkkinä siitä, että äärimmilleen vietynä lähes kaikesta voi saivarrella, tai olla ymmärtämättä kontekstia.

[LexVeritas]

^ Sehän on ihan oma puutteesi, ettet ymmärrä konteksteja ja yrität saivarrella.

Kun Gustafsson 35 vuotta tapahtumien jälkeen, ja kenties humalassa, arveli epävirallisessa Saloniuksen haastattelussa

muistavansa ehkä torstai- tai perjantaiaamulta jotain, ja heränneensä kai keskiviikkoyönä jostain,

ja kun ottaa huomioon, että hänellä diagnosoituun aivovammaan ja muistikatkokseen liittyy tyypillisesti erittäin syvä väsymys ja uneliaisuus, jotka oireina on diagnosoitu Gustafssonilla, niin on naurettavaa väittää hänen arvelemaansa joksikin aihetodisteeksi ammoin epäillystä syyllisyydestään kolmoismurhaan. Se on naurettavaa kyllä muutenkin.

Yhtä naurettava on väite "Tenovuon todennäköisestä lahjottuna todistamisesta kolmoismurhaoikeudenkäynnissä".

[Ross Sullivan]

^ Sehän on ihan oma puutteesi, ettet ymmärrä konteksteja ja yrität saivarrella.

Kun Gustafsson 35 vuotta tapahtumien jälkeen, ja kenties humalassa, arveli epävirallisessa Saloniuksen haastattelussa

muistavansa ehkä torstai- tai perjantaiaamulta jotain, ja heränneensä kai keskiviikkoyönä jostain,

ja kun ottaa huomioon, että hänellä diagnosoituun aivovammaan ja muistikatkokseen liittyy tyypillisesti erittäin syvä väsymys ja uneliaisuus, jotka oireina on diagnosoitu Gustafssonilla, niin on naurettavaa väittää hänen arvelemaansa joksikin aihetodisteeksi ammoin epäillystä syyllisyydestään kolmoismurhaan. Se on naurettavaa kyllä muutenkin.

Yhtä naurettava on väite "Tenovuon todennäköisestä lahjottuna todistamisesta kolmoismurhaoikeudenkäynnissä".

Mitään konkreettista näyttöä NG:n aivovammasta ei ole. Hänen omat paskapuheensa eivät ole näyttöä.

[LexVeritas]

^
Gustafssonia hoitaneet lääkärit diagnosoivat hänellä mm. aivovamman.

Mielestäni tyhjentävä keskustelu aiheesta on käyty Gustafssonin vammat-ketjuissa loppuun. Diagnoosit ovat edelleen päteviä ja asia tulee siitä tuskin koskaan muuttumaan.

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=444

ja

viewtopic.php?t=12409

Saataisiinko tähän ketjuun jotain todisteita väitetystä Tenovuon todistamisesta lahjottuna?

[Ross Sullivan]

^
Gustafssonia hoitaneet lääkärit diagnosoivat hänellä mm. aivovamman.

Mielestäni tyhjentävä keskustelu aiheesta on käyty Gustafssonin vammat-ketjuissa loppuun. Diagnoosit ovat edelleen päteviä ja asia tulee siitä tuskin koskaan muuttumaan.

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=444

ja

viewtopic.php?t=12409

Saataisiinko tähän ketjuun jotain todisteita väitetystä Tenovuon todistamisesta lahjottuna?

En ole väittänyt Tenun todistaneen lahjottuna. Olen pitänyt sitä hyvin mahdollisena ja (jopa) todennäköisenä. Perusteeksi riittää, että professori ja neurologian professori todistivat vahvasti Tenovuon todistelua vastakkaisesti. Ristiriita todisteluiden välillä on jollain tapaa selitettävä.

[LexVeritas]

^Hirvensalo ja Öhman olivat loppujen lopuksi oikeuslausunnoissaan samaa mieltä Tenovuon kanssa siitä, että Gustafsson oli murhapaikalla mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön. Se siitä. Muulla ei tuomion suhteen ole oikeastaan merkitystä.

Lääketieteellisesti eroavat näkemykset eivät tekisi todistajan lahjomisesta todennäköistä.

[Ross Sullivan]

^Hirvensalo ja Öhman olivat loppujen lopuksi oikeuslausunnoissaan samaa mieltä Tenovuon kanssa siitä, että Gustafsson oli murhapaikalla mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön. Se siitä. Muulla ei tuomion suhteen ole oikeastaan merkitystä.

Lääketieteellisesti eroavat näkemykset eivät tekisi todistajan lahjomisesta todennäköistä.

Lääketieteellisesti lähes vastakkaiset näkemykset ovat seikka, jota ei ole kovin helppo selittää.

[LexVeritas]

^No, nehän eivät olleet oleellisimmassa kohdissa vastakkaiset.

Keskustelu kanssasi on kovin tylsää. Päätän tältä erää tähän.

[Ross Sullivan]

^No, nehän eivät olleet oleellisimmassa kohdissa vastakkaiset.

Keskustelu kanssasi on kovin tylsää. Päätän tältä erää tähän.

Kyllä ne olivat vastakkaiset.

Arvatenkin omasta mielestäsi keskustelu kanssasi ei ole tylsää.

[LexVeritas]

Käsittääkseni oleellisin asia on, että oliko Gustafssonilla mahdollisesti sellainen aivovamma, joka olisi voinut aiheuttaa tajuttomuuden ja toimintakyvyttömyyden murhapaikalla.
Oikeuslausuntojensa mukaan Öhmanin, Hirvensalon ja Tenovuon mielestä Gustafssonilla oli mahdollisesti sellainen aivovamma.

[veikkonen]

Varmaankin tämä jo palstalta löytyykin, mutta laitettakoon.

Kaikki asiantuntijat pitivät aivovammaa mahdollisena, vaikkakin yhden (Kontio) mielestä todennäköisyys Gustafssonin tapauksessa on 1-2 % luokkaa, kun taas toisen (Öhman) mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Gustafssonilla olisi ollut aivovamma. Sen sijaan "lahjotun" Tenovuon mukaan Gustafssonilla on nimenomaan ollut merkittävä aivovamma.

Ke 31.8.2005 Oliko Gustafssonilla aivovamma vai ei?

Lääkärit eri mieltä Gustafssonin vammojen laadusta ja seurauksista

Syyttäjät uskovat, että Nils Gustafssonin helluntaina 1960 saamat vammat eivät olleet alkuunkaan niin vakavia, kuin vuosikymmenet on luultu.

Gustafsson on kertonut muun muassa lukuisista puukoniskuista, joista yksi ”meni silmäkulmasta sisään ja ohitti silmämunan vain millin päästä”.

Oikeudessa todistaneen Töölön tapaturmasairaalan ylilääkärin Eero Hirvensalon mukaan Gustafssonissa ei kuitenkaan ole tuoreissa tutkimuksissa havaittu merkkejä puukoniskuista.

Hirvensalo uskoo, että Gustafssonin vammat ovat seurausta nyrkinlyönneistä tai potkuista. Ne olisivat siis syntyneet eri tavalla kuin kolmen muun nuoren vammat. Tämä tukisi syyttäjän teoriaa, jonka mukaan Seppo Boisman kykeni hetken vastustamaan puukon ja kiven kanssa hyökännyttä Gustafssonia.

Kiistaa aivovamman mahdollisuudesta

Kysymys Gustafssonin saamien iskujen seurauksista herätti asiantuntijoiden keskuudessa kovasti eriäviä mielipiteitä.

Leukakirurgian erikoislääkärin Risto Kontion mielestä iskujen on täytynyt olla matalaenergisiä eli nyrkein tai potkuin aiheutettuja, sillä murtuneet leukaluut ovat pysyneet paikoillaan. Hänen mukaansa aivotärähdyksen tai aivoruhjeen mahdollisuus on tällaisissa tapauksissa vain yhden kahden prosentin luokkaa.

– Oman kokemukseni perusteella suurin osa potilaista, joilla on tämäntyyppiset vammat, kävelee itse sairaalaan.

Myös neurokirurgian erikoislääkäri Juha Öhman pitää aivovammaa ja sitä seurannutta monen päivän muistinmenetystä hyvin epätodennäköisenä.

Öhmanin mukaan aivovamman olisi ensinnäkin täytynyt näkyä verenä aivoselkäydinnesteessä. Vuonna 1960 otettu näyte oli kuitenkin lähes normaali.

Toiseksi viime vuonna tehdyissä aivojen magneettikuvauksissa ei löytynyt merkkejä aivovammasta.

Neurologian dosentti Olli Tenovuo puolestaan todisti, että vakavakin aivovamma voi parantua jälkiä jättämättä. Myöskään selkäydinnesteestä ei hänen mukaansa voida tehdä diagnoosia.

– Aivokudoksissa voi olla suuriakin kudosvaurioita, eivätkä ne aiheuta verenvuotoja selkäydinnesteeseen, hän totesi.

Tenovuon mielestä ei löydy päteviä argumentteja, joilla kyseenalaistaa lääkärien vuonna 1960 tekemä diagnoosi aivoruhjeesta.

– Kaikki asiat puhuvat pikemminkin sen puolesta, että hänellä on ollut merkittävä aivovamma, josta hän on lähtökohtaan nähden toipunut keskimääräistä paremmin mutta ei sillä tavalla, että se olisi ristiriitaista tai epänormaalia, Tenovuo summasi.

Siitä lääkärit sentään olivat yksimielisiä, että tajuttomuutta ja muistamattomuutta voi teeskennellä.

Kahdentyyppistä muistin menettämistä

Psykiatri Hannu Lauerma oli kutsuttu oikeuteen kommentoimaan Gustafssonin muistinmenetystä ja hypnoosin antaman kertomuksen luotettavuutta.

Lauerma piti Gustafssonin kertoman mukaista muistinmenetystä epätodennäköisenä joskaan ei mahdottomana. Hänen mukaansa se kuitenkin vaatisi orgaanisen eli elimellisperäisen muistinmenetyksen lisäksi myös niin kutsutun psykogeenisen muistinmenetyksen.

– Kun henkilö joutuu täysin sietämättömään tilanteeseen, joka aikaansaisi esimerkiksi hallitsemattoman raivon, häpeän tai itseinhon, suojautuu hän tietämättäänkin tältä muistikuvalta siten, että muistikuva ei palaa hänen tietoiseen mieleensä, Lauerma selvitti psykogeenisen muistinmenetyksen syntyä.

Lauerman mukaan tällaisen muistinmenetystyypin katsotaan joskus korjautuvan hypnoosilla, jota hän pitää kuitenkin hyvin ongelmallisena menetelmänä rikostutkinnassa.

– Vaikka hypnoosi lisää todellisuuteen pohjautuvien mielikuvien määrää, se lisää myös valemielikuvien määrää.

Vaikka Lauerma epäilee Gustafssonin hypnoosissa antaman kertomuksen todenperäisyyttä, pelkästään siitä ei voida hänen mukaansa vetää johtopäätöksiä syyllisyydestä.

– Henkilö saattaa hypnoosissa täyttää muistiaukkoa unenomaisella fantasialla ilman, että se millään tapaa kuvaisi hänen syyllisyyttään tai edesvastuun pakoiluaan.

[LexVeritas]

Laitettakoon vielä, että oikeuslausuntojensa mukaan myös Hirvensalon ja Öhmanin mielestä sellainen aivovamma, joka aiheutti Gustafssonin tajuttomuuden ja toimintakyvyttömyyden murhapaikalla, oli mahdollinen. On siis väärin väittää, että asiantuntijoiden kannat tähän kaikkein oleellisimpana pidettävään asiaan olisivat olleet vastakkaiset.