Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[Carelin]

Just tuli uutisissa kun Vantaalla on 40 % mamuja päiväkodeissa. 10 v päästä alkaa siis olemaan nuorisosta puolet mutiaisia. Ei tuollaisista paikoista ainakaan kukaan valkoinen halua kämppää ostaa. Tarkoittaa, että niistä tulee mutiaiskyliä. Varmaan miellyttäviä paikkoja 10 v kuluttua.

[URSA]

Kopioin kyseisen uutisen. Tässä ei mainita sanaakaan kotoutumisesta. Ja onko Vantaalla myös työpaikoilla joka neljäs maahanmuuttaja?

Osassa Vantaan päiväkodeista vieraskielisten osuus on jo lähes 90 prosenttia. Miten se on edes mahdollista?

Nina Thurin rientää apuun, jos päiväkodissa lapsen vanhemmat vieroksuvat esimerkiksi tonttuja tai kirkkoa

Vantaalle syntyvistä vauvoista 32 prosenttia syntyy vieraskielisiin perheisiin. Määrä on kasvanut 2010-luvulta. Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla määrä on jo yli 40 prosenttia.

12:46

Juttu tiivistettynä
Vantaalla kieli- ja kulttuurikoordinaattorit auttavat päiväkoteja monikulttuurisissa haasteissa.
Vieraskielisten lasten määrä on kasvanut, ja he puhuvat lähes 120 eri kieltä.
Koordinaattorit neuvovat henkilöstöä, kuinka tukea lapsia suomen oppimisessa ja kulttuurieroissa.
Monikulttuurisuuden nähdään rikastuttavan päiväkotien toimintaa.

Vantaan Kimokujan päiväkoti Hakunilassa on yksi niistä paikoista, joihin Nina Thurin rientää apuun, kun on kyse suomen kielestä tai kulttuurista.

Thurin on Vantaan kaupungin kieli- ja kulttuurikoordinaattori neljän muun kollegansa tavoin. Kuudetta ollaan juuri rekrytoimassa.

Thurin kollegoineen kiertävät Vantaan päiväkoteja. He neuvovat ja ohjaavat niiden johtajia sekä henkilökuntaa siinä, kuinka selvitä suomen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä haasteissa, joita syntyy monikulttuurisessa ympäristössä.

Suomen kansainvälisimmässä kaupungissa Vantaalla melkein 40 prosenttia syntyvistä lapsista syntyy tällä hetkellä vieraskielisiin perheisiin.

Vieraskielisten lasten määrä kasvanut Vantaalla
Kieli- ja kulttuurikoordinaattoreita on Vantaan päiväkodeissa lisätty viime vuosina, sillä Vantaalla vieraskielisten lasten osuus on kasvanut voimakkaasti. Vieraskielisillä tarkoitetaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia ihmisiä.

Tällä hetkellä koko Vantaan väestöstä noin 27 prosenttia on vieraskielisiä. He puhuvat lähes 120:tä eri kieltä. Varhaiskasvatuksessa vieraskielisten osuus on kaiken kaikkiaan 39 prosenttia, kertoo Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä, mutta osassa Vantaan päiväkodeista lähes 90 prosenttia.

Jo kaksi vuotta Vantaalle syntyvistä vauvoista yli 30 prosenttia on syntynyt vieraskielisiin perheisiin, mutta Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla vieraskielisiin perheisiin syntyvien vauvojen määrä on jo yli 40 prosenttia.

Auttaa myös kulttuuriin liittyvissä asioissa

Kimokujan päiväkodin johtajan Heli Stjernan mukaan kielen ja kulttuurin asiantuntijoista on ollut päiväkodeissa apua myös kulttuuriin liittyvissä asioissa.

Stjerna kertoo, että Thurin asiantuntijuutta on tarvittu muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen vanhemmat eivät tiedä suomalaisesta varhaiskasvatuksesta paljoa.

– Joku vanhempi on esimerkiksi saattanut epäillä, voiko lapsi osallistua musiikkiin, tehdä retken kirkkoon tai vanhempi ei ole halunnut lapsen askartelevan tonttuja.

Stjerna kertoo, että näihin tilanteisiin henkilöstö saa tukea ja voi konsultoida kieli- ja kulttuurikoordinaattoria.

Aina ratkaisut ovat löytyneet, Stjerna kertoo. Tontun sijaan lapsi on voinut askarrella vaikka sydämen.

– Keskustelemalla asiat on selvitetty. Lähdemme aina kertomaan vanhemmille, millaisia meidän musiikkituokiot ovat ja että kirkossa käymisessä kyse ei ole uskonnollisesta opetuksesta.

Mitä pidempään perheet ovat Suomessa olleet, sitä enemmän he luottavat päiväkotiin ja sen henkilöstöön ja sitä vähemmän tulee kysymyksiä, Stjerna sanoo.

Toisinaan perheille pitää kertoa kaikki

Kieli- ja kulttuurikoordinaattorit toimivat käytännössä lasten perheiden ja suomalaisen yhteiskunnan välisinä monikulttuurisuuden tulkkeina.

Suomalaisen yhteiskunnan selittäminen perheille avoimesti ja selvästi on jopa ehkä kaikkein tärkeintä, Thurin sanoo.

Thurin kertoo, että välillä perheille pitää kertoa kaikki aivan alusta.

– Pitää kertoa, milloin mennään kouluun, menevätkö kaikki samanikäisinä kouluun, mihin vuodenaikaan koulu alkaa ja avata menetelmiä, joita käytämme. Esimerkiksi, että meillä varhaiskasvatus on yhdessä tekemistä, liikkumista, tutkimista ja leikkimistä, ei niin, että opettaja seisoo luokan edessä ja lapset kirjoittavat paperille.

Päiväkodeissa kiertämiselle on tarvetta, sillä varhaiskasvattajien peruskoulutuksessa kieli- ja kulttuuriasiat eivät edelleenkään ole Thurinin mukaan riittävän vahvasti edustettuina, vaikka Suomi on jo muuttunut.

Monikulttuurisuuden sekä Thurin että Stjerna näkevät rikkautena.

– Tämä tilanne ei tule muuttumaan. Päinvastoin monikielisyys tulee lisääntymään niin Vantaalla kuin muualla pääkaupunkiseudulla väistämättä, Thurin sanoo.

Stjernan mukaan monikulttuurisuuden takia päiväkodin toiminnasta ei ole jätetty mitään pois, vaan se on tuonut toimintaan mukaan lisää asioita. Välillä he ovat käyneet esimerkiksi Vantaan muslimeiden rukoushuoneissa.

https://yle.fi/a/74-20139265

Joulutontut, nuo metsän verenpunaiset demonit.

[Carelin]

Tuntuu et olisi joku vitsi ∆
On tämä jumalauta sairasta. Miten tämä voi olla mahdollista.

[viivahattu]

Kopioin kyseisen uutisen. Tässä ei mainita sanaakaan kotoutumisesta. Ja onko Vantaalla myös työpaikoilla joka neljäs maahanmuuttaja?

Osassa Vantaan päiväkodeista vieraskielisten osuus on jo lähes 90 prosenttia. Miten se on edes mahdollista?

Olisiko siellä vaikka muutama somalin- tai arabiankielinen päiväkoti? Tuskin sellaiseen kantasuomalaisen perheen lasta mielellään laitetaan. Tai sitten päiväkodin alueella sattuu asumaan erityisen tiheä keskittymä ruskeahipiäisiä pentutehtailijoita.

[Ifigeneia]

Juuri tämän takia vastustan lasten juoksuttamista kirkoissa ja seurakunnan väen tunkua kouluihin, kun sitten tasapuolisuuden nimissä rampataan moskeijoissa ja joku imaami tilee kertomaan lapsille satuja 600-luvulta.

Ja mitähän rikastumista joku 5-vuotias tarvitsee, ja mitä se on käytännössä? Lapsi ihmettelee minkä takia uskonto tai kulttuuri on niin epäoikeudenmukainen, ja suosii yhtä sukupuolta ja suomii toista.

Jeesuksesta kai voidaan jotain herttaista saada horistuakin, mutta Muhiksen jäkätysten muokkaaminen lapsiystävälliseen suuntaan lienee melko haasteellista. Koraanissahan kaiketi lähinnä hekumoidaan sillä miten syntiset palavat helvetissä.

[URSA]

Kopioin kyseisen uutisen. Tässä ei mainita sanaakaan kotoutumisesta. Ja onko Vantaalla myös työpaikoilla joka neljäs maahanmuuttaja?

Osassa Vantaan päiväkodeista vieraskielisten osuus on jo lähes 90 prosenttia. Miten se on edes mahdollista?

Olisiko siellä vaikka muutama somalin- tai arabiankielinen päiväkoti? Tuskin sellaiseen kantasuomalaisen perheen lasta mielellään laitetaan. Tai sitten päiväkodin alueella sattuu asumaan erityisen tiheä keskittymä ruskeahipiäisiä pentutehtailijoita.

Miksi vieraskielisessä päiväkodissa vieraskielisten lasten osuus ei olisi täydet sata prosenttia?

Jutussa mainitut Koivukylä ja Hakunila on olleet pitkään slummeja joissa ihmiset eivät asu, että sikäli ei ihmetytä.

[viivahattu]

Kopioin kyseisen uutisen. Tässä ei mainita sanaakaan kotoutumisesta. Ja onko Vantaalla myös työpaikoilla joka neljäs maahanmuuttaja?

Osassa Vantaan päiväkodeista vieraskielisten osuus on jo lähes 90 prosenttia. Miten se on edes mahdollista?

Olisiko siellä vaikka muutama somalin- tai arabiankielinen päiväkoti? Tuskin sellaiseen kantasuomalaisen perheen lasta mielellään laitetaan. Tai sitten päiväkodin alueella sattuu asumaan erityisen tiheä keskittymä ruskeahipiäisiä pentutehtailijoita.

Miksi vieraskielisessä päiväkodissa vieraskielisten lasten osuus ei olisi täydet sata prosenttia?

Jutussa mainitut Koivukylä ja Hakunila on olleet pitkään slummeja joissa ihmiset eivät asu, että sikäli ei ihmetytä.

Eihän äidinkieli ole kuin ruksi lomakkeella. Somaliperheen lapsi voi olla paperilla suomenkielinen.

[Zessie]

Aina puhutaan "suurista ikäluokista" mutta koko ajanhan väkiluku suurenee, joten ??

Oletko ihan tosissasi?

Vuosina 1945-1950 syntyneitä on tällä hetkellä vielä elossa reilut 350000. Näitä ikäluokkia Suomessa tarkoitetaan, kun sanotaan "suuret ikäluokat". Tällä hetkellä he ovat 75-80-vuotiaita. Suomalaisen keskimääräinen elinajanodote on tällä hetkellä vähän alle 82 vuotta, eli seuraavina vuosina tuossa porukassa käy jatkuvasti kiihtyvä kato, kunnes n. 10 vuoden kuluttua enää tervaskannot ovat jäljellä, eivätkä hekään tietenkään loputtomiin elä. Suurten ikäluokkien huippuvuonna 1947 syntyi yli 108000 lasta. Nykyisin syntyy vuodessa reilusti alle puolet siitä. Suomen väkiluvun kasvu on jo kauan ollut seurausta maahanmuutosta, kantasuomalaisten syntyvyys on alittanut kantasuomalaisten kuolleisuuden pitkän aikaa. Kunhan suuret ikäluokat alkavat keikahdella kunnolla, niin enää maahanmuuttokaan ei riitä kuromaan eroa umpeen.

Eihän tässä itseasiassa olekaan kysymys ihmisten määrästä vaan siitä miten maa pystyy rahoittamaan yhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvittavia palveluita! Kuinka paljon esim. koululaitos pystyy tuottamaan työssäkäyviä kansalaisia, jotka sitten rahoittavat palveluita yhteiskunnan eri tarpeisiin ja tuottavat eläkerahastoihin lisää rahaa. Ei siis auta mitään, jos meillä on nuorisoa, joka ei opi lukemaan, laskemaan eikä mitään muutakaan kuin omaa uskontoaan. Silloin vasta alkaa näyttämään pahalta. Tällä hetkellä tuo tulevien lisääntyjien ikäjakautuma näyttää vielä suhteellisen hyvältä juuri tuossa 30-44 v iässä, jossa tänä päivänä tyypillisesti aletaan lisääntymään, kun opinnot ovat tehty ja työpaikat hankittu. Koululaitos vain nyt selkeästi alisuoriutuu etenkin maahanmuuttajien osalta ja siinä onkin työtä ylittää kaikki esteet. Suomen hieno koululaitoskin pilattiin turhien hössöttäjien toimesta juuri kun muutenkin maahanmuuttajat toivat rutkasti lisää haasteita. Haasteita tuo myös se, että tuetaan kymmeniä eri kieliä jolloin voi käydä niin ettei tulevaisuuden Suomen kansalaisilla ole edes yhteistä kieltä, jos nyt tulevaisuutta edes on...

[Zessie]

Aina puhutaan "suurista ikäluokista" mutta koko ajanhan väkiluku suurenee, joten ??

Oletko ihan tosissasi?

Vuosina 1945-1950 syntyneitä on tällä hetkellä vielä elossa reilut 350000. Näitä ikäluokkia Suomessa tarkoitetaan, kun sanotaan "suuret ikäluokat". Tällä hetkellä he ovat 75-80-vuotiaita. Suomalaisen keskimääräinen elinajanodote on tällä hetkellä vähän alle 82 vuotta, eli seuraavina vuosina tuossa porukassa käy jatkuvasti kiihtyvä kato, kunnes n. 10 vuoden kuluttua enää tervaskannot ovat jäljellä, eivätkä hekään tietenkään loputtomiin elä. Suurten ikäluokkien huippuvuonna 1947 syntyi yli 108000 lasta. Nykyisin syntyy vuodessa reilusti alle puolet siitä. Suomen väkiluvun kasvu on jo kauan ollut seurausta maahanmuutosta, kantasuomalaisten syntyvyys on alittanut kantasuomalaisten kuolleisuuden pitkän aikaa. Kunhan suuret ikäluokat alkavat keikahdella kunnolla, niin enää maahanmuuttokaan ei riitä kuromaan eroa umpeen.

Eihän tässä itseasiassa olekaan kysymys ihmisten määrästä vaan siitä miten maa pystyy rahoittamaan yhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvittavia palveluita! Kuinka paljon esim. koululaitos pystyy tuottamaan työssäkäyviä kansalaisia, jotka sitten rahoittavat palveluita yhteiskunnan eri tarpeisiin ja tuottavat eläkerahastoihin lisää rahaa. Ei siis auta mitään, jos meillä on nuorisoa, joka ei opi lukemaan, laskemaan eikä mitään muutakaan kuin omaa uskontoaan. Silloin vasta alkaa näyttämään pahalta. Tällä hetkellä tuo tulevien lisääntyjien ikäjakautuma näyttää vielä suhteellisen hyvältä juuri tuossa 30-44 v iässä, jossa tänä päivänä tyypillisesti aletaan lisääntymään, kun opinnot ovat tehty ja työpaikat hankittu. Koululaitos vain nyt selkeästi alisuoriutuu etenkin maahanmuuttajien osalta ja siinä onkin työtä ylittää kaikki esteet. Suomen hieno koululaitoskin pilattiin turhien hössöttäjien toimesta juuri kun muutenkin maahanmuuttajat toivat rutkasti lisää haasteita. Haasteita tuo myös se, että tuetaan kymmeniä eri kieliä jolloin voi käydä niin ettei tulevaisuuden Suomen kansalaisilla ole edes yhteistä kieltä, jos nyt tulevaisuutta edes on...

[Huutaja Jaana]

Hyvä teksti Zessie & 100% samaa mieltä. Nyt hullut vihervassariakat pois koulujen päättäviltä paikoilta ja vähän rotia ja keppiä touhuihin.

[URSA]

Onko yli varojensa eläminen ja lisääntyminen leikkausten syytä? Terveyshuolet ovat juuri niin vakavia, ettei kykene tekemään työtä mutta eivät estä jälleen uutta raskautta.

Sidran kuusi­henkisellä perheellä on vaikeuksia selviytyä vuokrasta – Syy leikkauksissa

Lapsiperheköyhyys on maahanmuuttajataustaisten keskuudessa muuta väestöä yleisempää.

2:00

Lue tiivistelmä
Elinkustannusten nousu ja asumistuen leikkaukset ajavat maahanmuuttajaperheitä ahdinkoon.

Sidra muutti perheineen suurempaan asuntoon vuosi sitten ja nyt heillä on vaikeuksia maksaa vuokraa leikkausten jälkeen.

Sidra on raskaana ja perheen taloustilanne on heikentynyt, koska hän ei pysty tekemään töitä.

Lapsiperheköyhyys on maahanmuuttajataustaisten keskuudessa yleisempää kuin muulla väestöllä.
-----
Elinkustannusten nousu ja leikkaukset etenkin yleiseen asumistukeen ajavat maahanmuuttajataustaisia perheitä taloudelliseen ahdinkoon.

”Se näkyy esimerkiksi siinä, että meille tulee kyselyjä, mistä saa ruoka-apua tai mistä löytää halvempi asunto”, kertoo palveluohjaaja Sini Kangaspeska Nicehearts ry:stä.

Vuonna 2001 perustettu yhdistys toimii Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa. Se tarjoaa muun muassa neuvontaa ja vertaistukitoimintaa maahanmuuttajataustaisille naisille.

Yksi neuvoa hakeneista on kurditaustainen Sidra. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hänellä on turvakielto. Turvakieltoa voi hakea kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolta, jos henkilö voi olettaa perustellusti oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa.

Vuosi sitten Sidra ja hänen miehensä muuttivat perheineen Keski-Vantaalle. Aiemmin perhe asui kolmiossa Vantaan Tikkurilassa. 18-, 17-, 13- ja 11-vuotiaat lapset ovat Sidran edellisestä suhteesta.

”Lasten välille tuli helposti riitoja ja kinaa, kun joku lapsista halusi tehdä jotain ja joku toinen taas jotain muuta”, Sidra kuvaa vuoden takaista tilannetta.

Nyt kuusihenkinen perhe elää 87 neliön suuruisessa Lumon vuokra-asunnossa Keski-Vantaalla. Lapset jakavat kahta muuta makuuhuonetta siten, että kaksi tytöistä jakaa toisen makuuhuoneen ja pojat toisen.

Myös vanhemmat saivat ensimmäistä kertaa oman makuuhuoneen. Edellisessä asunnossa aikuiset nukkuivat olohuoneen nurkassa.

Kun perheelle vuosi sitten tarjottiin suurempaa asuntoa, Sidra piti tarjousta hyvänä. Hän laski, että asumistuen kanssa rahat riittäisivät kattamaan perheen asumismenot.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut yleisen asumistuen leikkausten jälkeen näin ei kuitenkaan enää ole. Asunnon vuokra on 1 502 euroa, josta asumistuen enimmäismäärä kattaa 638,40 euroa. Perheelle jää siis asumistuen jälkeen maksettavaa runsaat 860 euroa.

Sidra kertoo, että perhe on saanut Kelalta nyt kehotuksen muuttaa halvempaan. Tilanne tuli hänelle yllätyksenä. Hän ei ole esimerkiksi seurannut uutisointia aiheesta.

”En osannut ennakoida lainkaan, että tukea leikattaisiin”, Sidra kertoo.

Muuttaminen olisi hankalaa. Halvempia asuntoja ei ensinnäkään ole tarjolla, sillä niitä etsivät nyt kaikki. Lisäksi mahdollisen muuton myötä nuorimmat lapset joutuisivat myös jälleen vaihtamaan koulua.

Pienempi asunto ei myöskään nyt tule kyseeseen. Kolmannelle makuuhuoneelle on nyt tarvetta, sillä Sidra on raskaana ja pian perheeseen syntyy seitsemäs perheenjäsen. Lapsi on puolisoiden ensimmäinen yhteinen.

Sidra muutti Suomeen vuonna 2012. Suomessa hän on opiskellut leipuri-kondiittoriksi, mutta oman alan töitä ei ole löytynyt, vaikka hän puhuu sujuvasti suomea.

Sen sijaan hän on tehnyt yksittäisiä ravintola-alan keikkatöitä henkilöstövuokrayrityksen kautta. Työ on raskasta, eikä hän terveyshuolien ja raskauden myötä ole pystynyt niitä viime aikoina enää tekemään. Muuta työtä ei ole löytynyt. Se on aiheuttanut loven perheen tuloihin.

Sidran mies työskentelee Helsinki-Vantaalla. ”Hän ottaa kaikki työvuorot, mitä saa ja tekee paljon ylitöitä. Hän on jatkuvasti töissä”, Sidra kertoo.

Lapsiperheköyhyys on maahanmuuttajataustaisten keskuudessa yleisempää, käy ilmi Suomen köyhyyden vastaisen verkoston vuosiraportista. Etenkin maahan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina saapuneet ovat usein heikoimmassa asemassa taloudellisesti.

Jatkuva huoli taloudesta lisää stressiä ja heikentää hyvinvointia. Monet eivät välttämättä tiedä, mitä tukia edes on mahdollista hakea.

Köyhyys | Sidran kuusihenkisellä perheellä on vaikeuksia selviytyä vuokrasta – Syy leikkauksissa https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010937613.html

Tämä uutinenhan vain todistaa mamujen elävän tukien varassa. Heti kun vähän leikataan tukia ne on pulassa.

[Carelin]

Tuo taas hyvä esimerkki, että vaikka työt ei onnistu, niin pentuja vaan lisää.
Tämän hulluuden mahdollistaa tietenkin suomalainen tukijärjestelmä, jossa jokaisesta lapsesta tulee lapsilisään korotus. Nyt sitten purnataan, kun edes vähän järjestelmä yrittää suitsia asumistukea.
Näitä perkeleen mutiaistehtaita on nyt Suomi pullollaan. Kas kummaa, ettei enää verorahat riitä edes valtaväestölle vanhustenhoitoon. Terveyskeskusmaksutkin korotettiin reippaasti alkuvuodesta. Siis meille veronmaksajille. Eihän nämä tukieläjät joudu mitään niistäkään maksamaan.

[Doctor Lecter]

Noin 50:n itärajan yli tulleen turvapaikanhakijan epäillään syyllistyneen rikoksiin Suomessa, kertoo KRP

Keskusrikospoliisin mukaan tulijoiden joukosta on tunnistettu kymmeniä henkilöitä, joiden on arvioitu mahdollisesti uhkaavan sisäistä turvallisuutta.

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoo uusia tietoja turvapaikanhakijoista, joita on saapunut Suomeen itärajan kautta syksystä 2023 lähtien.

KRP:n mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa itärajan kautta syksystä 2023 lähtien saapunut turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä.

Poliisi ei yksilöi tapauksia tarkemmin, mutta kertoo rikosepäilyjen koskevan ennen kaikkea henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia ja omaisuusrikoksia.

Lisäksi poliisin tietoon on tullut yksittäisempiä seksuaali-, huumausaine- ja liikennerikosepäilyjä sekä viranomaisia vastaan kohdistuneita epäiltyjä rikoksia.

KRP kertoo sähköpostitse, että poliisi tekee rikosten ennalta estämiseksi yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista.

Loppuvuonna 2023 itärajan rajanylityspaikat päätettiin tästä syystä sulkea. Myös sulkemisen jälkeen itärajalla on tapahtunut joitain luvattomia rajanylityksiä.

Voidaanko riskihenkilöt poistaa maasta?
KRP:n arvion mukaan joukosta on tunnistettu muutamia kymmeniä henkilöitä, joiden on sen tietojen perusteella arvioitu mahdollisesti uhkaavan sisäistä turvallisuutta Suomessa.

Arvio perustuu useisiin seikkoihin.
– Nämä voivat liittyä esimerkiksi henkilön taustaan tai toimintaan, kansalliselta tai kansainväliseltä yhteistyöviranomaiselta saatuun tietoon, henkilön aiemman EU-alueella oleskelun aikaiseen toimintaan tai Suomeen saapumisen jälkeen tehtyyn, epäiltyyn rikolliseen toimintaan, KRP lausuu sähköpostivastauksessaan.

Poliisi huomauttaa, että alkuvaiheessa saapuneista henkilöistä on usein hyvin vähän taustatietoa.

KRP ei avaa tarkemmin, miten viranomaiset mahdollisia riskihenkilöitä seuraavat.

Onko tällaiset henkilöt sitten mahdollista poistaa Suomesta?

KRP vastaa, että maasta poistamisesta säädetään laissa, ja toimenpiteet perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan.
– Poliisi voi myös esittää henkilöä käännytettäväksi laissa säädetyin edellytyksin.

Merkittävä osa on kadonnut
KRP toteaa, että merkittävä osa Suomeen itärajan yli saapuneista kolmansien maiden kansalaisista on saapumisen jälkeen kadonnut.
– Jossain vaiheessa kadonneena on ollut noin 35 prosenttia.

Yle kertoi elokuussa, että vastaanottokeskukset ovat ilmoittaneet kadonneeksi yhteensä 400 Suomeen itärajan yli saapunutta turvapaikanhakijaa.

YLE
28.1.2025 19:47

Voidaanko riskihenkilöt poistaa maasta?

Ei voida. Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa (pääministeri Jyrki Katainen lausui tämän valtansa huipulla)
- Entä kuka vaihtaisi lasten, vanhusten ja juoppojen vaipat? Entä kuka ajaisi taksit, bussit, junat ja laivat?

- Suomi tarvitsee nyt jokaisen.
- Ja jokainen näyttää kelpaavan
(lainaus Tuntemattoman repliikistä kantahenkilökunnan kesken käydystä keskustelusta)

Turvapaikan hakeminen on perusoikeus maailmanlaajuisesti.

- Tämän sanoi entinen sisäministeri ja kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr).

Ja kuka hullu nyt perusoikeuksia vastustaisi, mm. turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia tutustua suomalaisiin lapsiin ja naisiin. Ei ainakaan Ohisalo:

Humanitäärisen maahanmuuton seurauksena Suomeen tulleet syyllistyvät selvästi muuta väestöä useammin raiskauksiin. Heidän kotoutumisensa on keskimäärin heikkoa, samoin työllistyminen. Onko tätä taustaa vasten järkevää, että Suomi ottaa koko ajan lisää turvapaikanhakijoita?
– Kuten sanottu, turvapaikan hakeminen on perusoikeus. Mikä on vaihtoehtona sille, että ihmiset eivät voisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Suomi ei voi lähteä rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia.

Iltalehti
26.8.2019 6:59

Mikä on vaihtoehtona sille, että ihmiset eivät voisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Suomi ei voi lähteä rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia.

Vaihtoehtoa ei siis ole. Meidän on vaan alistuttava siihen mitä turvapaikanhakijat tekevät. Koska kansainväliset sopimukset.
- Näihin sopimuksiin Ohisalo tukeutui tuon tuostakin ja antoi ymmärtää, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

Vaihtoehtona on lopettaa nykyinen järjestelmä. Myös kehitysapu. Sitä ennen palauttaa rikoksentekijät kotimaihinsa, vaikka se särkisi Ohisalon sydämen ja rikkoisi niitä kuuluisia (ja huonosti tehtyjä sekä ajastaan jälkeen jääneistä ynnä pyhiä) kansaninvälisiä sopimuksia.

Turvapaikanhakijoiden ja muiden kehitysmaalaisten on vihdoin aika opetella elämään ihmisiksi ja ryhtyä rakentamaan omaa maataan.
- Taistelu vaatii uhreja - mutta parempi, että ne uhrit ovat kehitysmaalaisia, kuin heidän elättäjiään ja heidän lapsiaan.

[URSA]

Tuo taas hyvä esimerkki, että vaikka työt ei onnistu, niin pentuja vaan lisää.
Tämän hulluuden mahdollistaa tietenkin suomalainen tukijärjestelmä, jossa jokaisesta lapsesta tulee lapsilisään korotus. Nyt sitten purnataan, kun edes vähän järjestelmä yrittää suitsia asumistukea.
Näitä perkeleen mutiaistehtaita on nyt Suomi pullollaan. Kas kummaa, ettei enää verorahat riitä edes valtaväestölle vanhustenhoitoon. Terveyskeskusmaksutkin korotettiin reippaasti alkuvuodesta. Siis meille veronmaksajille. Eihän nämä tukieläjät joudu mitään niistäkään maksamaan.

Tosiaan. Perheellä on lapsilisät puolittuneet reilun vuoden aikana, koska puolet kotona asuvista lapsista aikuistuu, niin sitten on työhön liian sairas nainen heti taas raskaana. Kas mikä "sattuma".

[Doctor Lecter]

Onko yli varojensa eläminen ja lisääntyminen leikkausten syytä? Terveyshuolet ovat juuri niin vakavia, ettei kykene tekemään työtä mutta eivät estä jälleen uutta raskautta.

Sidran kuusi­henkisellä perheellä on vaikeuksia selviytyä vuokrasta – Syy leikkauksissa

Lapsiperheköyhyys on maahanmuuttajataustaisten keskuudessa muuta väestöä yleisempää.

...
Yksi neuvoa hakeneista on kurditaustainen Sidra. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hänellä on turvakielto. Turvakieltoa voi hakea kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolta, jos henkilö voi olettaa perustellusti oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa.

Vuosi sitten Sidra ja hänen miehensä muuttivat perheineen Keski-Vantaalle. Aiemmin perhe asui kolmiossa Vantaan Tikkurilassa. 18-, 17-, 13- ja 11-vuotiaat lapset ovat Sidran edellisestä suhteesta.
...

Kun perheelle vuosi sitten tarjottiin suurempaa asuntoa, Sidra piti tarjousta hyvänä. Hän laski, että asumistuen kanssa rahat riittäisivät kattamaan perheen asumismenot.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut yleisen asumistuen leikkausten jälkeen näin ei kuitenkaan enää ole. Asunnon vuokra on 1 502 euroa, josta asumistuen enimmäismäärä kattaa 638,40 euroa. Perheelle jää siis asumistuen jälkeen maksettavaa runsaat 860 euroa.

Sidra kertoo, että perhe on saanut Kelalta nyt kehotuksen muuttaa halvempaan. Tilanne tuli hänelle yllätyksenä. Hän ei ole esimerkiksi seurannut uutisointia aiheesta.

”En osannut ennakoida lainkaan, että tukea leikattaisiin”, Sidra kertoo.
...
Pienempi asunto ei myöskään nyt tule kyseeseen. Kolmannelle makuuhuoneelle on nyt tarvetta, sillä Sidra on raskaana ja pian perheeseen syntyy seitsemäs perheenjäsen. Lapsi on puolisoiden ensimmäinen yhteinen.

Sidra muutti Suomeen vuonna 2012. Suomessa hän on opiskellut leipuri-kondiittoriksi, mutta oman alan töitä ei ole löytynyt, vaikka hän puhuu sujuvasti suomea.

Sen sijaan hän on tehnyt yksittäisiä ravintola-alan keikkatöitä henkilöstövuokrayrityksen kautta. Työ on raskasta, eikä hän terveyshuolien ja raskauden myötä ole pystynyt niitä viime aikoina enää tekemään. Muuta työtä ei ole löytynyt. Se on aiheuttanut loven perheen tuloihin.

Sidran mies työskentelee Helsinki-Vantaalla. ”Hän ottaa kaikki työvuorot, mitä saa ja tekee paljon ylitöitä. Hän on jatkuvasti töissä”, Sidra kertoo.

Lapsiperheköyhyys on maahanmuuttajataustaisten keskuudessa yleisempää, käy ilmi Suomen köyhyyden vastaisen verkoston vuosiraportista. Etenkin maahan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina saapuneet ovat usein heikoimmassa asemassa taloudellisesti.

Jatkuva huoli taloudesta lisää stressiä ja heikentää hyvinvointia. Monet eivät välttämättä tiedä, mitä tukia edes on mahdollista hakea.

Köyhyys | Sidran kuusihenkisellä perheellä on vaikeuksia selviytyä vuokrasta – Syy leikkauksissa https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010937613.html

Tämä uutinenhan vain todistaa mamujen elävän tukien varassa. Heti kun vähän leikataan tukia ne on pulassa.

Turvakieltoa voi hakea kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolta, jos henkilö voi olettaa perustellusti oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa.
Haloo! Hän pääsi jo pois "sodan ja vainon" keskeltä. Ei ole enää tarvetta turvakiellolle. Tai sitten hänen pitää paeta myös Suomesta.

Hän laski, että asumistuen kanssa rahat riittäisivät kattamaan perheen asumismenot.

Minä taasen laskin, että perheen pitää asua sellaisessa asunnossa mihin rahat riittävät ilman tukia. Ei kait tuettu asuminen voi olla elämän _se_ juttu?

Hän ei ole esimerkiksi seurannut uutisointia aiheesta.

Ei kai nyt vittu ole kun ne uutiset on jostain syystä suomeksi. Vääryys joka pitää heti korjata. Entä mistä hän sai tietoonsa asumistuet sun muut kotihoidon yms tuet - jos ei uutisointia muutenkaan seuraa?

”En osannut ennakoida lainkaan, että tukea leikattaisiin”

Piti yhteiskunnan osallistumista perheen asumiseen itsestäänselvyytenä maailman tappiin saakka.

...pian perheeseen syntyy seitsemäs perheenjäsen. Lapsi on puolisoiden ensimmäinen yhteinen.
...
Sidran mies työskentelee Helsinki-Vantaalla... ”Hän on jatkuvasti töissä”.

Aina töissä, ei koskaan kotona... Viimeksi kun lapsi sai alkunsa ilman yhdyntää (tai muumimukia), niin taivaalle syttyi tähti.

Sidran kuusihenkisellä perheellä on vaikeuksia selviytyä vuokrasta – Syy leikkauksissa

Liikaa perheenjäseniä, liikaa odotuksia, liikaa menoja, liikaa luottamusta siihen, että yhteiskunta hoitaa.
- Syy ei ole leikkauksissa, vaan siitä, että nyt palataan hieman enemmän siihen millaista tämän olisi aina pitänyt olla.