Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Hurjimus]

No, ainakin kirjoitukset kyllä kertovat että pojat alusta lähtien ovat kertoneet mopomiehestä. Kun Runar löytyi vasta kuukausien kuluttua, heillä olis kyllä aikaa ollut miettiä ja sopia asia. Mikä olisi ollut parempaa heidän kannaltaan, kun he olisivat Runarin tunnistaneet

[snufkin]

Kertauksena:

Pöllänen:

• On todistetusti nähnyt tyttöjen pyöräilevän kohti Heinäveden kirkonkylää

• Lyytikäisten muori on väitetysti nähnyt hänet Tulilahden metsässä murhia seuranneena aamuna

• Kertoi murhien jälkeisenä päivänä, että hänellä on kaksi tyttöä Tulilahdessa

• Silminnäkijälle on murhien jälkeisenä ke tai to kertonut olleensa järvellä ja, että siellä oli hauskaa

• Hermostunut silminnähden, kun silminnäkijä on elokuun alkupuolella potkinut/siirrellyt tms. liekopinoja suohaudan lähellä ennen haudan löytymistä

• Asui 1km päässä leirirannasta

• Pääsi leirirantaan "salaista" polkua pitkin kotinsa suunnasta

• Yhteys kylään (Niinimäki), jonka läheltä tyttöjen tavarat löydettiin: mennyt murhista n. viikon päästä tänne muurauskeikalle ja on myös alueelta alunperin kotoisin

• Menetti isänsä sodan aikana ja asui Heinävedellä kasvattivanhempiensa (ei biologiset vanhemmat) luona

• Väkivaltainen naisia kohtaan sekä mahdollinen aiempi raiskausyritys

• Vietti epäsäännöllistä elämää viinaa juoden

• Saanut alibin henkilöltä, joka on aiemmin istunut vankilassa varkaudesta sekä menettänyt kansalaisluottamuksen

• Alibissa on ristiriitaisuuksia muiden silminnäkijöiden lausuntoihin nähden

• Poliisilta on todennäköisesti piiloteltu asioita

• Tiettävästi heikohko sosioekonominen asema (teki hanttihommia siellä täällä, muurari, ei vakinaista työpaikkaa)

• Aikalaisten kärkiepäiltyjen joukossa

Henkirikoksista ja rikoksista yleisesti tiedetään:

• Alkoholi on osallisena 70%:ssa henkirikoksista

• Motiiviin riittää pelkkä väärä katse. Valtaosassa suomalaisista henkirikoksista motiivi on heikko. 10%:ssa motiivia ei ole lainkaan.

• Tunnepitoisissa rikoksissa maantieteellinen etäisyys tekijän asunnolle on lyhyempi kuin taloudellista hyötyä tavoittelevissa rikoksissa: Henkirikoksissa on erään tukimuksen mukaan alle 1km etäisyys tekijän asunnolle

• Yleinen rikollisuuden teoria: alhainen itsekontrolli selittää rikoksia. Alhaisen itsekontrollin merkkejä mm. massiivinen alkoholinkäyttö ja vaikeudet ihmissuhteissa. Etäinen suhde äitiin lisäsi alhaisen itsekontrollin riskiä. Alhainen itsekontrolli ennustaa matalampaa tulotasoa ja suuempaa riskiä päihteiden käytölle. Meta-analyysit puoltavat teoriaa.

• Ongelmat perheessä lisäävät väkivallan riskiä

• Elämänkaarijatkuvuus norminrikkomuksissa: lapsuuden aggressiivisuus, nuoruuden varastelu, aikuisuuden lähisuhdeväkivalta

https://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/p ... tiivi.html
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jip.56
https://rikoksentorjunta.fi/alkoholi-ja-vakivalta
Kivivuori, J. K. A., Aaltonen, M., Näsi, M. J., Suonpää, K. E. M., & Danielsson, P. M. (2018). Kriminologia: Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhteenveto: Pöllänen ei ole siis kuka tahansa kyläläinen vaan hänellä on ajallinen ja maantieteellinen yhteys niin tyttöjen murhapaikkaan kuin paikkaan, josta tyttöjen tavarat löytyivät. Hän on ollut tietoinen tytöistä ennen näiden saapumista leirirantaan ja on kertonut, että hänellä "on kaksi tyttöä Tulilahdessa" tyttöjen murhien jälkeen. Hänellä on ollut asuntonsa sijainnin ja työaikojensa epäsäännöllisyyden puolesta mahdollisuus siivota murhapaikkaa jälkikäteen kenenkään huomaamatta. Hän sopii taustaltaan ja käytökseltään henkirikoksen tekijän profiiliin (päihteiden käyttö, etäinen suhde biologiseen äitiin, 1km etäisyys asunnolta murhapaikalle, aiempi väkivaltaisuus naisia kohtaan sekä epävakaat kotiolot) ja on vahvoja viitteitä, että hän on tiennyt tyttöjen haudasta.
Tulilahden tapauksessa tekijä on todennäköisesti ollut tytöille entuudestaanentuu tuntematon joten alhaisen itsekontrollin ja alkoholin (impulsiivisuutta lisäävä ja itsekontrollia heikentävä vaikutus) merkitys korostuu tässä ilmeisen suunnittelemattomassa teossa.


Tuokkoset:

• Ilmottautuivat itse poliisille

• Jättivät paikalle Ruuskasen nimikirjaimilla varustetun tuohilipon

• Ruuskanen kertoi yrittäneensä vokotella Eineä

• Tulivat tiettävästi hyvistä ja vakaista perheoloista

• Ei tiettävästi väkivaltataustaa

• Viettivät vapaa-aikaansa kuin partiopojat: mm. telttaillen ja keskikaljoja juoden (2 per pää)

• Eivät tiettävästi asuneet kovinkaan lähellä leirintäaluetta

Summa summarum: Pöllästä on tällä hetkellä aihetodisteiden, silminnäkijäkertomusten ja kriminologian tilastojen perusteella eniten syytä epäillä tekijäksi.

Mikäs tapaus ratkotaan seuraavaksi?

[Ross Sullivan]

Mitäköhän varten ei Tuokkoset tunnistaneet Runaria mopomieheksi, kuten heidän tilanteessa olisi ollut järkevä toimia. Muuten niin hieno ja toimiva suunntelma

Hyvä kysymys!
Ja kun vedotaan siihen, että heidän oli savottaan paettuaan hyvää aikaa keskenään sopia toimiva ja tarkka tarina, niin miksi sitten takeltelivat kuulusteluissa poistumisaikansa kanssa. "22.30 ==> eiku siis 23:30."

Tuollainen ei sovi ennalta sovittuun yhteiseen peitetarinaan, oli todellinen poistumisaika sitten mikä tahansa.

Kiitos asiallisesti esille nostamistanne eriävistä näkemyksistä.

Tuohon Runarin tunnistamiseen totean, että mopomiestä ei ehkä ollut heidän sopimassaan kertomuksessa. He kertoivat poistuneensa leirintäalueelta. Eivätkä nähneet ketään muita kuin tytöt siellä. Siinä tarinassa on helppo pysyä. Tarinan muuttaminen ja mopomiehen yllättävä muistaminen muuttaisi mielestäni merkittävästi yhteistä tarinaa. Tuolloin ei vielä voinut tietää, että mopomies olisi jatkossa poliisin tärkein tutkintalinja ja että mihin se lopulta johtaa.

Näköjään kellonajoissa sekoileminen voidaan nähdä myös siten, että se todistaa tuokkospoikien puhuneen totta. Mikäpä siinä. Itse näen sen siten, että kuulusteluissa paineen alla kellonajoissa sekoiltiin, kun ei puhuttu totta. Jos leirialueelta olisi lähdetty 22:30, niin sen olisi kumpikin luultavasti pystynyt kertomaan ilman sekaannusta.

Pahoittelen, että jos esiin nostamani näkemykset ovat jonkun mielestä jankkaamista. Itse näen Pölläsen nostamisen jatkuvasti esille, jankkaamisena, koska mitään näyttöä en näe esille tuodun. Moni alueella olevista miehistä joi viinaa, tappeli, tykkäsi naisista ja asui melko lähellä leirialuetta. Moni miehistä varmasti pani heti, jos sellainen paikka tarjoutui. Nyt on nähdäkseni kuitenkin kyse surmista ei raiskauksista. Mielestäni silloin pitää etsiä motiivia surmien tekemiselle ja sitä mikä olisi surmien tekemisen käynnistänyt. Oman teoriani olen jo aiemmin esittänyt, joten en sitä tässä toista. Odotan, että muutkin toisivat esille miten itse kukin näkee tapahtumien leirialueella surmahetkellä edenneen ja mikä mielestänne käynnisti surmatyöt.

Haistatteluihin ja ilkeämielisiin viesteihin tulen jatkossakin vastaamaan samalla mitalla.

"Mikäpä siinä. Itse näen sen siten, että kuulusteluissa paineen alla kellonajoissa sekoiltiin, kun ei puhuttu totta." Sama käsitys on myös minulla.

"Itse näen Pölläsen nostamisen jatkuvasti esille, jankkaamisena, koska mitään näyttöä en näe esille tuodun." Ei ole mitään näyttöä. Ainoastaan epämääräisiä toisen käden huhuja, joissa osassa jopa huhujen levittäjä jää tuntemattomaksi.

[Cohle]

Ylellä oli vuoden 2005 jälkeen ja ennen vuotta 2010 ohjelma, jossa muistaakseni keskusrikospoliisin tutkija luetteli, kuinka poliisi uskoo, että vanhoja surmia olisi selvitetty profiloinnin avulla

Ja kyseessä ei ole Rikostarinoita Suomesta? Se on voitu esittää uusintana 2000-luvun alun jälkeen. Siinä ei tietääkseni käsitelty Tulilahden murhia tosin.

Menetti isänsä sodan aikana ja asui Heinävedellä kasvattivanhempiensa (ei biologiset vanhemmat) luona

Ja kasvattivanhemmat heittivät Onnin pihalle pian Tulilahden tapahtumien jälkeen.

Pääsi leirirantaan "salaista" polkua pitkin kotinsa suunnasta

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää?

[Cohle]

Mikäs tapaus ratkotaan seuraavaksi?

Ulvila ja Bodom selkeitä. Raisa Räisäsestä ei pääse Hämeenkatua pidemmälle. Kirkkonummen tapaus vähän siinä ja siinä, että kannattaako pureutua.

[snufkin]

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää?

Tätä meinasin:

Snufkin ounasteli aikoinaan(s.202), että Pölläsen suunnalta olisi johtanut leirirantaan jokin polku. Pennasen kirjan(s.91) mukaan tällainen "salainen", vain paikallisten tiedossa ollut polku todellakin kulki sieltä suunnalta Lyytikäisten pihaan ja tietysti edelleen leirirantaan.

Tuostahan saattaa olla vieläkin jälkiä maastossa.

[Cohle]

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jip.56

Mukava nähdä, että Pekka Santtila on jotain järkevääkin tehnyt akateemisella urallaan.

[Ross Sullivan]

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jip.56

Mukava nähdä, että Pekka Santtila on jotain järkevääkin tehnyt akateemisella urallaan.

"The sample consisted of solved homicides (N = 40) and rapes (N = 37) from Finland with co-ordinates for offence and offender home locations and information on crime features."

Vaikuttaa kyllä varsinaiselta huippututkimukselta!

[Cohle]

^

Perusjoukkoon (henkirikosten ja raiskausten lukumäärät vuosittain) suhteutettuna otoskoko on ihan kohtalainen.

• Henkirikoksia tehdään muistaakseni selvästi alle 100 vuosittain.

• Raiskauksista löysin nopealla googlettelulla: Vuonna 2017 poliisi kirjasi 1 245 epäiltyä raiskausta, joista kolmannes päätyi oikeuteen. Langettava tuomio annettiin 209 raiskauksesta.

Mutta ehkä jätetään tilastotiede tässä ketjussa tähän, ja jatketaan sitä jossain muualla.

[Der Fanhder]

Tää on kyllä käsittämätöntä.Vaikea kuvitella, että tuolla tekisi hirveästi rahaa. Ehkä kirjan kirjoittanut tekee sitten jotain muita hommia pääduuninaan. Tai ehkä kyseessä on kielipoliittinen kannanotto.

Tervetuloa Laatikainen.

Juristihan tuo Öhman on ja kaksikielinen, puhuu virheetöntä suomea. Mikä sitten lieneekään syynä kirjan kielen valintaan...

Der Fanhder kirjoitti: ↑To Tammi 02, 2025 6:25 pm

Snufkin ounasteli aikoinaan(s.202), että Pölläsen suunnalta olisi johtanut leirirantaan jokin polku. Pennasen kirjan(s.91) mukaan tällainen "salainen", vain paikallisten tiedossa ollut polku todellakin kulki sieltä suunnalta Lyytikäisten pihaan ja tietysti edelleen leirirantaan.
Tuostahan saattaa olla vieläkin jälkiä maastossa.

Sivun 225 postauksestani siis Tämä Pennasen maininta löytyy. Jos tuolla vielä tulee käytyä olisi tarkoitus tuota polkuakin tiirailla. Asiaa hivenen hankaloittaa se, että en ole aivan varma oliko silloisten Lyytikäisten talo keskimmäinen vai laitimmainen. Google mapsin ilmakuvista polku ei ainakaan erotu.

Onko kenelläkään muuten tietoa, missä kirkonkylällä sijaitsi Eino Kauhasen talo?

[snufkin]

Sivun 225 postauksestani siis Tämä Pennasen maininta löytyy. Jos tuolla vielä tulee käytyä olisi tarkoitus tuota polkuakin tiirailla. Asiaa hivenen hankaloittaa se, että en ole aivan varma oliko silloisten Lyytikäisten talo keskimmäinen vai laitimmainen. Google mapsin ilmakuvista polku ei ainakaan erotu.

Jos se on tuo tie mikä nykyään johtaa Pääskyvuorelle siinä Malkkilantien ja Tulilahden leirirannan tien välissä? Oliko tuo tie olemassa jo 1959 vai onko kenties tehty tuon polun kohdalle?

[Ross Sullivan]

^

Perusjoukkoon (henkirikosten ja raiskausten lukumäärät vuosittain) suhteutettuna otoskoko on ihan kohtalainen.

• Henkirikoksia tehdään muistaakseni selvästi alle 100 vuosittain.

• Raiskauksista löysin nopealla googlettelulla: Vuonna 2017 poliisi kirjasi 1 245 epäiltyä raiskausta, joista kolmannes päätyi oikeuteen. Langettava tuomio annettiin 209 raiskauksesta.

Mutta ehkä jätetään tilastotiede tässä ketjussa tähän, ja jatketaan sitä jossain muualla.

Ymmärtääkseni perusjoukko on kaikki henkirikokset ja raiskaukset Suomessa. Tutkimus vaikuttaa kyllä hyvin höttöiseltä.

Se ei tietystikään tarkoita sitä, että Tulilahden tapauksessa ei olisi viitteitä siitä, että tekijä olisi hyvin paikallinen. Nämä on esitetty ketjussa kymmeneen kertaan.

[Cohle]

Ymmärtääkseni perusjoukko on kaikki henkirikokset ja raiskaukset Suomessa.

Oikeassa olet. "Otokseen kuului ratkaistuja henkirikoksia (N = 40) ja raiskauksia (N = 37) Suomesta, joissa oli koordinaatit rikoksen ja rikoksentekijän kodin sijainneista sekä tietoa rikoksen piirteistä."

Eli ei niin, kuten ensin väitin, vaan otanta on tehty ratkaistuista henki- ja raiskausrikoksista. Ehkä vähän köpönen data on tuossa tutkimuksessa ollut. Mut omalla mutulla henkirikosten kohdalla on niin, että tekijän kotipaikka on lähellä rikospaikkaa.

Jos se on tuo tie mikä nykyään johtaa Pääskyvuorelle siinä Malkkilantien ja Tulilahden leirirannan tien välissä? Oliko tuo tie olemassa jo 1959 vai onko kenties tehty tuon polun kohdalle?

Eli Pääskyvuorentie? On se mahdollista.

Vuoden 1974 karttaan on merkattu polku kohti Pääskyvuorta, ja kyllä se ainakin pääosin myötäilee nykyistä Pääskyvuorentietä. Nykyinen Varkaudentie (476) kulkee nykyään hieman eri tavalla tuossa Rasimäen kohdalla, kuin v. 1974.

https://vanhatkartat.fi/#12.62/62.43137/28.5778

[Cohle]

Onko kenelläkään muuten tietoa, missä kirkonkylällä sijaitsi Eino Kauhasen talo?

Ei tietoa. Tuo nimi on tullut jossain vastaan.

[snufkin]

Eli ei niin, kuten ensin väitin, vaan otanta on tehty ratkaistuista henki- ja raiskausrikoksista. Ehkä vähän köpönen data on tuossa tutkimuksessa ollut. Mut omalla mutulla henkirikosten kohdalla on niin, että tekijän kotipaikka on lähellä rikospaikkaa.

Ei pelkästään ratkaistuista vaan tarkemmin sellaisista ratkaistuista henkirikoksista, jotka määriteltiin vaikeasti selvitettäviksi Suomessa välillä 1992-2000. Tätä perusteltiin sillä, että tälläisissä rikostutkimuksissa maantieteellisestä profiloinnista voisi olla erityisesti hyötyä.

Otokseen on lisäksi otettu mukaan luonnollisesti vain sellaiset vaikesti selvitettävät henkirikokset, joista oli maantieteellistä dataa saatavilla. Näitä on ollut 43% kaikista vaikeasti selvitetyistä henkirikoksista mikä on aika iso prosentti kahdeksan vuoden ajalta.

Minulla on onneksi pääsy tuohon alkuperäiseen tutkimukseen, jota ei ole julkisesti saatavilla, niin tässä pätkiä metodologiasta:

The sample was drawn from the whole country of Finland. The data used were gathered
from the pre-trial investigation reports created by the Finnish police during crime investigations with a database search of the Finnish Police electronic crime incident database.
The incidents in data took place during the time period from year 1992 to 2000.

Originally,
there were 93 homicide incidents, of these, 43% (40) contained adequate geographical
information.

The homicide sample included only cases where the identity of the offender was not
immediately clear for the police (as opposed to the situation in many intra-familial homicides). Instead, the police had to engage in some investigative activity in order to identify
the offender. The rationale with this procedure was that it is only in such cases that geographic profiling might provide additional value to investigation. These were designated
difficult-to-solve homicides. Such cases are rare in Finland, which made it difficult to reach
a sizable sample

Eli datahan vaikuttaa hyvältä sillä käytännössä perusjoukkona on vaikeasti selvitettävät henkirikokset ja näistä tutkimuksessa käsitellyt henkirikokset kattavat lähes puolet vajaan vuosikymmenen ajalta.

Tutkimuksen löydökset on myös toistettu v. 2008, kun on tutkittu vastaavia Milanossa tapahtuneita rikoksia:

Most distances were short. In homicides, distances were below 1 km, in rapes below 2 km whereas in robberies against businesses almost 6 km

https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley. ... 507X238673

Pölläsen asunnon etäisyys murhapaikkaan on siis hyvin linjassa näiden tutkimusten kanssa. Ehkä, jos nämä tiedot olisi olleet käytettävissä v. 1959, niin ei olisi keskitytty 400km päässä asuneeseen Runariin. Tuokkosetkin taisivat asua useamman kilometrin päässä leirirannasta.

Eli Pääskyvuorentie? On se mahdollista.

Vuoden 1974 karttaan on merkattu polku kohti Pääskyvuorta, ja kyllä se ainakin pääosin myötäilee nykyistä Pääskyvuorentietä. Nykyinen Varkaudentie (476) kulkee nykyään hieman eri tavalla tuossa Rasimäen kohdalla, kuin v. 1974.

https://vanhatkartat.fi/#12.62/62.43137/28.5778

Joo vähän on sellainen kutina, että Pääskyvuorentie ainakin joltain kohdin on se polku johon Pennanen on viitannut.