Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Der Fanhder]

^Vaihtamalla kartan vuodeksi 1976 näkyy Multalan kohdalta aivan selvästi lähitalojen takaa Pääskyvuorelle johtava, katkoviivalla merkitty polku, joka haarautuu lisäksi kahdelle ensimmäiselle talolle.

Der Fanhder kirjoitti: ↑Ke Helmi 05, 2025 3:04 pm
Onko kenelläkään muuten tietoa, missä kirkonkylällä sijaitsi Eino Kauhasen talo?
Ei tietoa. Tuo nimi on tullut jossain vastaan.

Tuon pitäisi siis olla Matildan osoite, mutta sijainnista ei itselläni kyllä ole hajuakaan. Henkilön nimi kyllä löytyy genistä https://www.geni.com/people/Eino-Kauhan ... 1009505649. Kuva ei taaskaan kopioidu linkin mukana. Anyone asui sitten siinä naapurissa, jos Matilda oli se "naapurin täti"

[Cohle]

Eli datahan vaikuttaa hyvältä sillä käytännössä perusjoukkona on vaikeasti selvitettävät henkirikokset ja näistä tutkimuksessa käsitellyt henkirikokset kattavat lähes puolet vajaan vuosikymmenen ajalta.

Tutkimuksen löydökset on myös toistettu v. 2008, kun on tutkittu vastaavia Milanossa tapahtuneita rikoksia:

No niin, tämähän selvensi heti. Tattis!

Oliko tutkimuksessa laajempaa tarkastelua siitä, vaikuttiko esim. tekijän ikä tai ihmissuhteen laatu (perheenjäsen, puoliso, tmv.) asuin- ja rikospaikan väliseen etäisyyteen?

[snufkin]

No niin, tämähän selvensi heti. Tattis!

Oliko tutkimuksessa laajempaa tarkastelua siitä, vaikuttiko esim. tekijän ikä tai ihmissuhteen laatu (perheenjäsen, puoliso, tmv.) asuin- ja rikospaikan väliseen etäisyyteen?

En ainakaan tuosta suomalaisia rikoksia käsittelevästä tutkimuksesta äkkiseltään huomannut, että olisi tuollaisia muuttujia käsitelty. Jos kiinnostaa nuo tarkemmat tiedot, niin voin laittaa molempien tutkimusten pdf:t sähköpostiisi. Taitaa molemmat olla visusti maksumuurien takana suurelle yleisölle.

[Cohle]

Laita vaan!

[Ross Sullivan]

Tutkimuksen höttöisyysaste on noussut lisäselvityksen takia vielä entisestään. Millähän tavoin "vaikeasti selvitettävyys" on määritelty?

[snufkin]

^Vaihtamalla kartan vuodeksi 1976 näkyy Multalan kohdalta aivan selvästi lähitalojen takaa Pääskyvuorelle johtava, katkoviivalla merkitty polku, joka haarautuu lisäksi kahdelle ensimmäiselle talolle.

Juu eiköhän se tuo ole. Eli toisinsanoen polku on siis raivattu Pääskyvuorentieksi ainakin joiltain osin jossain vaiheessa. Multalan kohdallahan Kettunen tapasi Pölläsen silloin ke tai to murhien jälkeen, kun tämä sanoi tulleensa järveltä. Liekö tullut juuri tuota polkua pitkin.

Tuota reittiä käyttämällähän todennäköisesti välttyi isommaksi osaksi alueen naapureiden katseilta. Toisin kuin sitten, jos meni sitä leirintäalueen varsinaista tietä, niin joutui menemään Kauhasten ja oliko nyt Pellikaisten vai Nivalaisten ohi.

Palaisipa anyone vielä joskus tälle foorumille. Olisi niin monta kysymystä hänelle.

[GreenDotBlue]

Miksi ja miten Pöllänen olisi tullut veneellä Tulilahteen yönä jona Elina Haavisto yöpyi siellä, ja vielä kaverin kanssa?

Vaikuttavat Pelkoselta ja Ruuskaselta. Kuten ne kaksi poikaa jotka Elina Haavisto näki seuraavana aamuna.

[Hurjimus]

Keskisarjakin huomio myös tuon poikien " tyhmyyden", kun eivät tunnistaneet Runaria.
Mutta se vasta oli tyhmää, kun he nämä voitonmerkit rintaliivit ym.t kuskasivat 30 km.n päähän.
Jos tuolla haettiin " syyllistä" näyttöä, jollekkin muulle, miksi veivät niin kauas tiestä, ettei etsijät noita löytäneet. Sattumalta tämä ketun pesien etsijä nämä löysi.
Kyllähän nämä todennäköisesti tappokesänä on tuonne kulkeutunut

[Laatikainen]

Tervetuloa Laatikaiselle minunkin puolestani!

Olen itsekin harkinnut koko Öhmanin teoksen suomentamista, mutta eipä siitä taida juuri mitään netota.
Kirjan parasta antia itselleni ovat hyvin kootut todistajanlausunnot; pohjanmaalaisen pikkurikollisen urakehitys ei sinänsä kovin paljoa itseäni kiinnosta. Olen ihmetellyt sitä, miksi kirja julkaistiin vain ruotsiksi. Tälläiselle teokselle suomalainenkin lukijakunta on melko pieni, ja ruotsinkielinen lähes olematon.

Ymmärrettävää, että RH:n kaltaisen seksuaalisesti kieroonkasvaneen murtovarkaan elämäntarina ei suuremmin kiinnosta. Kirjan tullessa puheeksi muuan ystäväni ärähti puolivihaisena, että tuommoisesta miehestäkö nyt on pitänyt elämäkerta kirjoittaa, eikö muita aiheita olisi ollut? Itse luin kirjan kannesta kanteen ruotsin virkistämiseksi, mutta oma viehätyksensä RH:n seikkailuilla oli muutenkin. Humalainen hamuilu Vaasan Vöyrinkaupungissa kahden laitapuolen sällin ja entisen ilolinnun kanssa on välillä melkeinpä hauska.

Samaa mieltä todistajaluettelosta: erittäin selkeä ja käyttökelpoinen hakemisto.

Syy ruotsinkieliseen kirjaan lienee ollut Öhmanin halu kirjoittaa äidinkielellään. Ehkä lukijoiksi on ajateltu Munsalalan seudun väkeä? Juuri mitään rahallista merkitystä kirjalla ei tekijälleen ole ollut, ei ruotsiksi eikä olisi ollut suomeksikaan.

[Laatikainen]

Kiitos tervetulleeksi toivotteluista!

Pitänee oman yleisluontoisen viisastelun lisäksi tuoda tänne muutakin sisältöä. Siispä puisevaksi kääntyneen Tuokkoset vs. Pöllänen -väännön oheen Kansan Uutisissa 7.7.1960 julkaistu artikkeli, jota en muista kummassakaan ketjussa käsitellyn. Se koskettelee ns. Merkkimiehen poika -teoriaa.

Kansan Uutiset 7.7.1960

Heinävesi, keskiviikkona (KU)

Tulilahden kaksoismurhan vuosipäivän lähestyessä ja Runar Holmströmin istuutuessa jälleen syytettyjen penkkiin käräjäsalissa, tuntuu täällä Heinävedellä siltä, ettei käsitys Holmströmin syyllisyydestä ole paikkakuntalaisten keskuudessa suinkaan ehdoton. Melko yleinen tuntuu olevan käsitys, että syyte Holmströmiä vastaan on nykyisellään melko hataralla pohjalla. Paikkakuntalaiset, joita yhä edelleen on melko vaikea saada lausumaan avoimesti käsityksiään asiasta ainakaan suuremmassa seurassa, perustelevat käsitystään sillä, ettei yksi henkilö olisi kyennyt suorittamaan raakaa tekoa niin, ettei ainakin toinen surmatuista olisi ehtinyt huutaa apua. Yksinkertainen etsintäkuulutettu olisi tuskin yksinään kyennyt selviytymään jälkien peittämisestä sillä huolella ja paikkakunnan tuntemuksella, millä se Tulilahdella oli suoritettu, sanotaan.

Paikkakuntalaisten käsityksen mukaan verityö oli ilmeinen himomurha, joka on edellyttänyt varsin tarkkaa paikkakunnan olojen tuntemusta ja jälkien peittäminen vielä jälkeenkin päin näyttäisi edellyttäneen myös murhaajien oleskelua paikkakunnalla murhan tapahduttua ja poliisitutkimusten ollessa jo käynnissä. Näin kuulee Heinävedellä arvioitavan tilannetta. Murhaajia on ollut vähintään kaksi, tämän mielipiteen mukaan, ja he ovat tunteneet olosuhteet ja käyttäneet tuntemustaan hyväksi. Jostakin syystä asiasta puhutaan arasti ja vaivihkaa ikään kuin jotakin peläten.

Täällä viitataan usein myös siihen, että murhaajien on täytynyt olla melko vaikutusvaltaisessa asemassa tai ainakin vaikutusvaltaisen tahon suojeluksessa peittääkseen jälkensä. Tältä pohjalta uskalletaan jopa epäillä joidenkin paikkakunnan "kermaan" kuuluvien henkilöiden alibien vedenpitävyyttä.

Jutun tutkimuksia johtanut keskusrikospoliisin apulaispäällikkö, varatuomari Arvi Vainio puolestaan huomautti tiedusteluumme, että paikkakuntalaisten asiat tutkittiin kyllä tältä osin aikoinaan.

Paikkakunnalla kuitenkin vain hymähdetään vaisusti tähän huomautukseen ja myönnetään, että on varmasti tutkittukin, mutta lisätään, salaisesti ja ikään kuin ikäviä jälkiseurauksia peläten, mutta samalla melkoista varmuutta osoittaen, ettei ole niinkään sanottua, ettei alibien joukossa olisi pari kolme taitavasti tekaistuakin, sellaisia, jotka kyllä näyttävät hyvin luontevilta ja joiden puolesta paikkakunnan "vaikutusvaltainen taho" todistaa.

TÄSSÄ YHTEYDESSÄ kuulee myös kerrottavan eräästä merkillisestä tapauksesta, joka kieltämättä antaa aihetta ajatteluun, poliisille kenties joihinkin tarkistuksiinkin vallan muulla kuin Runar Holmströmin taholla.

Jonkin aikaa Tulilahden tapahtumien jälkeen oli Joensuun keskussairaalassa umpisuolen leikkausta varten hoidettavana muuan heinäveteläinen, sanokaamme vaikkapa herra X, koska asianomainen ymmärrettävistä syistä ei halua julkisuutta.
NIIN, LEIKKAUS SUORITETTIIN ja meni hyvin kuten tuollaiset rutiinileikkaukset useimmiten sairaaloissamme.
ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ, kun herra X lueskeli vuoteellaan maaten, tuli häntä hoitava sairaanhoitaja sattumalta ja ikään kuin ohimennen kertoneeksi, että samassa huoneessa oli jokin aika ennen herra X:ää ollut hoidettavana myöskin heinäveteläinen sukunimeltä mainittu herrasmies, jota oli hoidettu tapaturmassa saadusta ohimorevehtymästä ja hän oli päässyt sairaalasta hieman ennen kuin herra X tuli hoidattamaan umpisuoltaan.
HERRA X KUMMASTELI. Hän oli myös kotoisin Heinäveden kirkonkylästä, asunut siellä jo kauan, hän ei muistanut ketään tämän nimistä henkilöä kirkonkylässä koskaan asuneenkaan. Millainen mies oli? tiedusteli herra X sairaanhoitajattarelta. Nuori? Vanha? Lihava? Laiha? Vaalea? Tumma? Tanakka? Hoikka? Millaiset piirteet?
SAIRAANHOITAJA KERTOI. Herra X hätkähti. Hän kyseli vielä ja ihmetteli. Hän sai pahoinvointikohtauksen ja siitä selvittyään hän vaati päästä pois huoneesta, jossa oli tervehtynyt.
SELITYS: Sairaanhoitajan kuvailemat tuntomerkit näkyivät epäilemättä sopivan erääseen Heinäveden vauraisiin kuuluvan talollisen poikaan.
OLISIKO SE SITÄ? Olisihan mies voinut saada revehtymän työhommissakin, ajatteli herra X. Mutta miksi tuo nimi?
HERRA X SIIRRETTIIN toiseen huoneeseen, mutta hän ei saanut unta moneen yöhön. Hän mietti asioita. Yritettiinkö siis jotain painaa villaisella, muutenhan tuota salanimeä ei voinut selittää. Herra X muisti vielä, että vieraalla nimellä hoidetulla potilaalla oli veli, hänkin nuori mies. Poikien isä vaikutusvaltainen ”kylänyrkki” paikkakunnalla. Sillä tavoinko siis? Mutta täyteen varmuuteen herra X ei päässyt eikä hän tehnyt siksi mitään ilmoitusta poliisille. Vasta myöhemmin tuli sivumennen maininneeksi.
PANEE ARVELEMAAN, olisiko juttu vain herra X:n kuvitelmia, mutta toisaalta: eikö se olisi tarkistamisen arvoinen?


Itse en tälle teorialle mitenkään lämpene, mutta tulkoon tämä aikalaisteksti nyt tännekin jaetuksi.

[snufkin]

^Mielenkiintoinen artikkeli. Tuota en tosiaan muista koskaan käsitellyn minfossa tai hejacissa joten siinä mielessä hieno löytö.

Aihetodisteet jäivät kuitenkin aika hatariksi. Pelkkä sairaalareissu feikkinimellä ei vielä paljoa kerro.

Tätä paikkakunnan kermaan kuuluvien osallisuutta tapaukseen on väläytelty aiemminkin. Facebookissa eräs entinen paikkakuntalainen mainitsi nimeltä kaksi nuorta miestä, joista toinen oli sukua Lapuan Liikkeen Etelä-Savon paikallispäällikölle. Ja, että he olisivat olleet nimismiehen huvilalla juhlissa ko. iltana. Tarkistin nimet ja sen nimiset tyypit tosiaan on syntyneet Heinävedellä 1920-1940-lukujen välissä. Elivät pitkälle 2000-luvulle. Itseasiassa toinen näistä tyypeistä on ollut silminnäkijänä Pölläseen liittyen.

Mitään tietoa siitä ovatko he olleet huvilalla ei ole. Ja hyvin vähän on kuulunut mitään vakavasti otettavia aikalaiskertomuksia näistä rikkaiden perillisten osallisuudesta murhiin ylipäätään. Ne on yleensä tyyliä: "kaverini sisko näki kaksi paikkakunnan kermaan kuuluvaa kasvot verille raavittuina kylällä murhien jälkeen".

Psykologisesti varmaankin sopivan kuuloinen vaihtoehto, koska pidämme helposti valtahierarkioiden huipulla olevia ihmisiä vähemmän moraalisina kuin ihmisiä, jotka näemme ikään kuin sorrettuina. Helppo sitten ajatella, että no rikkaathan sen teki.

Ei siinä mielenkiintoinen teoria kyllä, mutta aihetodisteet loistaa poissaolollaan kaikkien näiden vuosien jälkeen.

[Ross Sullivan]

"Ne on yleensä tyyliä: "kaverini sisko näki kaksi...verille raavittuina kylällä murhien jälkeen".

Ei siinä mielenkiintoinen teoria kyllä, mutta aihetodisteet loistaa poissaolollaan kaikkien näiden vuosien jälkeen."

Voisi mainita ihan samat litanniat Pölläsestä. Ihan pelkästään juoppojen höpöpuheita syyllisyyttä "puoltamassa".

[snufkin]

Yhteenveto: Pöllänen ei ole siis kuka tahansa kyläläinen vaan hänellä on ajallinen ja maantieteellinen yhteys niin tyttöjen murhapaikkaan kuin paikkaan, josta tyttöjen tavarat löytyivät. Hän on ollut tietoinen tytöistä ennen näiden saapumista leirirantaan ja on kertonut, että hänellä "on kaksi tyttöä Tulilahdessa" tyttöjen murhien jälkeen. Hänellä on ollut asuntonsa sijainnin ja työaikojensa epäsäännöllisyyden puolesta mahdollisuus siivota murhapaikkaa jälkikäteen kenenkään huomaamatta. Hän sopii taustaltaan ja käytökseltään henkirikoksen tekijän profiiliin (päihteiden käyttö, etäinen suhde biologiseen äitiin, 1km etäisyys asunnolta murhapaikalle, aiempi väkivaltaisuus naisia kohtaan sekä epävakaat kotiolot) ja on vahvoja viitteitä, että hän on tiennyt tyttöjen haudasta.
Tulilahden tapauksessa tekijä on todennäköisesti ollut tytöille entuudestaanentuu tuntematon joten alhaisen itsekontrollin ja alkoholin (impulsiivisuutta lisäävä ja itsekontrollia heikentävä vaikutus) merkitys korostuu tässä ilmeisen suunnittelemattomassa teossa.

Tuosta aiemmasta väkivaltaisuudesta naisia kohtaan jäi tarkentamatta sellainen seikka, että Pöllänen on aikalaistietojen mukaan roikottanut vaimoaan ikkunasta. Tämä ei ole minun selvittämäni tieto, mutta on kuitenkin luotettavasta lähteestä peräisin.

Pöllänenhän siis oli asumuserossa ensimmäisestä vaimostaan Tulilahden murhien aikaan. Avioero astui voimaan 1959 lopulla. He olivat naimisissa vain muutaman vuoden.

Keskisarjan kirjan kuvaus: "vahva, äkkipikainen ja väkivaltainen" siis mitä ilmeisemmin pitää paikkansa. Tästä väkivaltaisuudesta on myös ainakin yksi toinen paikkakuntalainen nainen saanut osansa. Jos käsitin oikein, niin tähän liittyy jonkunlainen seksuaalinen ahdistelu. Kyseessä on ilmeisesti juuri Kerman tanssien jälkitapahtumat Tulilahtea edeltävinä su-ma.

[Ross Sullivan]

Gyllströmin tapauksessa juoppokollektiivi on hyvin pitkälti nimettävissä. Tulilahden huhuja levitellyt juoppokollektiivi on kokoonpanoltaan ilmeisesti vieläkin epämääräisempi.

"yks nokikolari kertoi sen rengin sanoneen, joka asui siinä tien vieressä tai sitten siinä punaisessa talossa keskellä metsää"

[Justina]

Ehkä hauta oli kaivettu etukäteen. Keskisarjan tai Tulilahden murhamysteerissä ihmeltiin haudan huolellista kaivuuta, huollellisimpaa kuin miten peittely oli tehty että olisi luullut tapahtuvan toisinpäin. Joku siis oli päättänyt etukäteen murhata jostakin syystä, ehkä tullut torjutuksi tai vastaavaa.