Bodom Mediassa

[LexVeritas]

^ Osaako awa selittää mm., miksi Hirvensalo kertoi etsineensä Gustafssonista vammoja, jotka olisivat sopineet "8 tuntia kestäneeseen umpitajuttomuuteen", ellei hän ollut lähtökohtaisesti omaksunut täysin vääriä tietoja Gustafssonin vammoista?

Väittääkö awa, ettei Gustafssonin muisti vammautumishetkeen asti ole palautunut normaalisti?

Entäpä muistiaukko vammautumishetken jälkeen? Eikö ole awan mielestä harvinaista, että muistiaukkoa poteva muistaisi siitä ajasta jälkeen päin jotain? Onko 1-7 vuorokauden pituinen muistiaukko awan mielestä oudoksuttava aivovammapotilaalla?

Tuohon awan väittämään vammojen "selkeyteen" todettakoon, että Gustafssonilla diagnosoitiin Brillen hematooma, joka myös syyttäjien todistajien mielestä on luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta, joka voi viitata merkittävään aivovammaan kuten myös Gustafssonin nenästä valunut aivo-selkäydinnestekin. Röntgenkuvien tultua lakisääteisen säilytysajan jälkeen asianmukaisesti tuhotuiksi, jää Gustafssonin kallonpohjan murtuma siitäkin syystä epäselväksi.

[awa]

^ Osaako awa selittää mm., miksi Hirvensalo kertoi etsineensä Gustafssonista vammoja, jotka olisivat sopineet "8 tuntia kestäneeseen umpitajuttomuuteen", ellei hän ollut lähtökohtaisesti omaksunut täysin vääriä tietoja Gustafssonin vammoista?

Väittääkö awa, ettei Gustafssonin muisti vammautumishetkeen asti ole palautunut normaalisti?

Entäpä muistiaukko vammautumishetken jälkeen? Eikö ole awan mielestä harvinaista, että muistiaukkoa poteva muistaisi siitä ajasta jälkeen päin jotain? Onko 1-7 vuorokauden pituinen muistiaukko awan mielestä oudoksuttava aivovammapotilaalla?

Gustafsson esittää itse tajuttomuutensa kestäneen noin neljä (4) vuorokautta. Sitä on sitten pontevasti puolustajat "loiventaneet" kukin kykyjensä mukaan.

Gustafssonin muisti on vammaan sopien hyvin erikoinen, sillä se on tarkkarajainen, ja hän muistaa illan tapahtumat tarkasti ja nuukkumaanmenohetken hän kuvailee selkeästi. Mutta sitten hyökkäyshetkellä muisti katkeaa. Tämä on eriskummallista ja poikkeavaa!

Muistiaukon voi neurologi määritellä ihan vapaasti, siihen ei ole mitään erityistä kaavaa. Mutta siinä on se erikoisuus, että Gustafssonin ei pitäisi muistaa koko illan aikaisista tapahtumista juuri mitään, mutta ne illan tapahtumat aina nukkumaan asettumiseen asti Gustafsson muistaa tarkasti.

[LexVeritas]

Awan väittämään vammojen "selkeyteen" todettakoon, että Gustafssonilla diagnosoitiin Brillen hematooma, joka myös syyttäjien todistajien mielestä on luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta, joka voi viitata merkittävään aivovammaan kuten myös Gustafssonin nenästä valunut aivo-selkäydinnestekin. Röntgenkuvien tultua lakisääteisen säilytysajan jälkeen asianmukaisesti tuhotuiksi, jää Gustafssonin kallonpohjan murtuma siitäkin syystä epäselväksi.

Gustafsson ei ole väittänyt olleensa neljää päivää tajuttomana, vaan hän on kertonut, että "filmi on neljän päivän ajalta veks" ts. hän on kertonut, ettei muista muistiaukkonsa ajalta mitään, mikä onkin täysin normaalia. Epänormaalia olisi, jos hän olisi väittänyt vammautumishetken jälkeisen muistamattomuutensa ajalta jotain muistavansa. Gustafssonin ensimmäinen muistikuva sairaalassa on tupakkaa tarjonnut vanhempi mies naapurisängyssä. Gustafsson on maininnut tässä yhteydessä "heräämisen", mikä viitannee muistiaukosta havahtumiseen.
Gustafssonin muisti ajalta ennen nukahtamistaan teltassa palautui pääpiirteittäin. Gustafssonin muistamattomuutta nukkumisensa ajalta ei mielestäni tarvitse perustella. Minä ainakaan en muista nukkumisteni ajalta muuta kuin unia, ja yleensä en niitäkään.

Mutta siinä on se erikoisuus, että Gustafssonin ei pitäisi muistaa koko illan aikaisista tapahtumista juuri mitään, mutta ne illan tapahtumat aina nukkumaan asettumiseen asti Gustafsson muistaa tarkasti.

Olet tuossa auttamattomasti väärässä. Vammautumishetkeä edeltävät tapahtumat palautuvat yleensä muistiin. Vammautumishetken jälkeisen muistiaukon aikaiset tapahtumat eivät sitä vastoin yleensä palaudu. Gustafssonin muistamattomuus sairaala-aikansa ensimmäistä päivistä on hyvin tyypillinen aivovammaoire.

[Ross Sullivan]

"Gustafsson ei ole väittänyt olleensa neljää päivää tajuttomana, vaan hän on kertonut, että "filmi on neljän päivän ajalta veks" ts. hän on kertonut, ettei muista muistiaukkonsa ajalta mitään, mikä onkin täysin normaalia. Epänormaalia olisi, jos hän olisi väittänyt vammautumishetken jälkeisen muistamattomuutensa ajalta jotain muistavansa. Gustafssonin ensimmäinen muistikuva sairaalassa on tupakkaa tarjonnut vanhempi mies naapurisängyssä. Gustafsson on maininnut tässä yhteydessä "heräämisen", mikä viitannee muistiaukosta havahtumiseen.
Gustafssonin muisti ajalta ennen nukahtamistaan teltassa palautui pääpiirteittäin. Gustafssonin muistamattomuutta nukkumisensa ajalta ei mielestäni tarvitse perustella. Minä ainakaan en muista nukkumisteni ajalta muuta kuin unia, ja yleensä en niitäkään."



Eikö niin, että edellä kirjoitettu on huumoria?

[JasseHames]

Olet tuossa auttamattomasti väärässä. Vammautumishetkeä edeltävät tapahtumat palautuvat yleensä muistiin. Vammautumishetken jälkeisen muistiaukon aikaiset tapahtumat eivät sitä vastoin yleensä palaudu. Gustafssonin muistamattomuus sairaala-aikansa ensimmäistä päivistä on hyvin tyypillinen aivovammaoire.

Minusta tuntuu, että tämän asian suhteen Gustafssonin lynkkausporukalla on aivovamma ja/tai hippokampuksen surkastumisen (tyypillistä traumaperäisissä mielenterveyshäiriöissä) vuoksi perille menemisen suhteen suunnattomia ongelmia. Tajuttomuus ja muistikatkos ovat eri asioita. Esimerkiksi Paul Kariya oli kovan, päähän kohdistuneen taklauksen seurauksena tajuttomana vain joitakin minuutteja NHL-kauden 2002-2003 finaalisarjan kuudennessa ottelussa. Sen jälkeen hän palasi kaukaloon vielä saman pelin aikana ja ratkaisi ottelun, mistä hän ei muista mitään. Siis muistikatkos voi kattaa monen päivän ajanjakson, vaikka henkilö olisi sen aikana ollut hereillään ja tajuissaan.

[awa]

Häsläävä neurologi voi esittää ihan mitä tahansa väitteitä Gustafssonin muistiaukosta, ja sen kestosta, välittämättä tosiasioista.

En tiedä kestääkö ammatillinen ylpeys vääristelyn määrää, mutta kukin elää omien päätöksien varjossa.

Gustafssonin sepustukset "hypnoosissa" ja selvitykset kuulusteluissa ei mitenkään osoita sitä muistamisen palautumista mitä LexVeritas esittää. LexVeritas kertoo, että muisti palautuu illan ajalta myöhemmin.

Todellakin, vuosikymmeniä myöhemmin Gustafsson ei ensimmäisissä poliisin kuulusteluissa muistanut erikoisia ja tunnistamatta jääneitä kalastajia, mutta jo toisessa kuulustelussa ne muisti. Ja muisti hyvinkin - heillä oli matoja ja kalat y-haraisessa oksassa.

Nämä tapauksen kannalta hyvin merkitykselliset kalastajat ei ole tulleet Gustafssonilla mieleen vuosikymmeniin. Neurologi on oikeassa, muisti voi virkistyä parissa päivässä vaikka välissä on vuosikymmeniä. Muisti siis todellakin voi halutessa palautua poliisiputkassa parissa päivässä, jopa lääketiedettä nopeammalla vauhdilla, vielä vuosikymmenten jälkeen.

[LexVeritas]

^Tosiasia on, että Gustafsson ei ole väittänyt olleensa tajuttomana 4 päivää.

Jos hän olisi väittänyt sellaista, niin silloin luonteva selitys sille olisi, että hän ei 4 päivän pituisen muistiaukkonsa takia varmuudella tiedä, mikä hänen tajunnantasonsa tarkalleen on ko. aikana ollut.

Gustafsson arveli kertoneensa kalapojista poliisille jo 1960-luvulla. On melkoisen mahdotonta todistaa, etteikö hän tosiaan olisi kertonut. Lehtijutuissa on ollut mainintoja kalapojista (ja miehistä), joita myös todistetusti murhia edeltävänä iltana niemillä liikkui. Ainakin osa heistä mainitaan vuoden 1960 tutkintayhteenvedossa nimiltä.

Ei silti liene oudoksuttavaa, että kopitettu syytön saattaa 44 vuoden jälkeen muistaa väärin ja olemattomiakin asioita mm. lukemiensa lehtijuttujen perusteella.

Nämä awan kehittelemät ja vuosikausia jankuttamat aihetodisteyritelmät eivät ole valideja.

[awa]

^Itse ajattelisin, että näiden kalastaja"poikien" perässä olisi ollut aikalaispoliisi hyvin pontevasti!

Ettei vaan ollut keksitty tarina ja kalat olikin kertojan tiedossa?

[LexVeritas]

^Itse ajattelisin, että näiden kalastaja"poikien" perässä olisi ollut aikalaispoliisi hyvin pontevasti!

Ettei vaan ollut keksitty tarina ja kalat olikin kertojan tiedossa?

Miksi epäilet, etteikö olisi ollutkin (aikalaispoliisi hyvin pontevasti kalapoikien ja -miesten perässä)?
Kaikkien rannalla illalla havaittujen henkilöllisyyttä ei silti kyetty tutkinnassa selvittämään.

Ettei vaan olis tosiaan niin, että Gustafsson oikein muistamalla muisti väärin tai oikein hyvin pitkälti, ja ilman rikollisia tarkoitusperiä?

"Kalat rannalla" olivat ilmeisestikin lehdessä aikoinaan olleesta kuvituskuvasta syntynyt mielleyhtymä.

[Ross Sullivan]

Olet tuossa auttamattomasti väärässä. Vammautumishetkeä edeltävät tapahtumat palautuvat yleensä muistiin. Vammautumishetken jälkeisen muistiaukon aikaiset tapahtumat eivät sitä vastoin yleensä palaudu. Gustafssonin muistamattomuus sairaala-aikansa ensimmäistä päivistä on hyvin tyypillinen aivovammaoire.

Minusta tuntuu, että tämän asian suhteen Gustafssonin lynkkausporukalla on aivovamma ja/tai hippokampuksen surkastumisen (tyypillistä traumaperäisissä mielenterveyshäiriöissä) vuoksi perille menemisen suhteen suunnattomia ongelmia. Tajuttomuus ja muistikatkos ovat eri asioita. Esimerkiksi Paul Kariya oli kovan, päähän kohdistuneen taklauksen seurauksena tajuttomana vain joitakin minuutteja NHL-kauden 2002-2003 finaalisarjan kuudennessa ottelussa. Sen jälkeen hän palasi kaukaloon vielä saman pelin aikana ja ratkaisi ottelun, mistä hän ei muista mitään. Siis muistikatkos voi kattaa monen päivän ajanjakson, vaikka henkilö olisi sen aikana ollut hereillään ja tajuissaan.

NHL-vertaus laajemmin onkin ihan relevantti. Jatkuvasti pelipäivinä syntyy nakkikioskivammoja kuten Nisselläkin todettiin. Muistiaukot/muistikatkokset ovat silti hyvin harvinaisia.

Kariya tosiaan joutui lopettamaan uransa aivotärähdysten takia.

[LexVeritas]

Kerrataan nykytietämyksellisiä lääketieteen totuuksia:

"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO

Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.

Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.

Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."

Lainaus Aivovammaliiton julkaisusta Avainasiaa aivovammasta, jonka on kirjoittanut neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Hän on laajasti perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Oppaan on päivittänyt Aivovammaliitto vuonna 2020.

Aivovammaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Aivoitus -lehteä.

[Ross Sullivan]

Mielestäni olisi hyvä kerrata sitä, että ylipäänsä muistamattomuus on harvinainen seuraus muutamasta nyrkiniskusta.

[LexVeritas]

Asiasta kiinnostuneille linkki Aivovammaliiton ylläpitämään Netti-Aivoitukseen, jossa mm. kertomuksia vammautumisista:

https://aivovammaliitto.fi/julkaisut/ai ... -aivoitus/

[awa]

Mielestäni olisi hyvä kerrata sitä, että ylipäänsä muistamattomuus on harvinainen seuraus muutamasta nyrkiniskusta.

Olet asian ytimessä. Gustafssonin vammat tiedetään. Ihan perinteisiä "nakkikioskivammoja" - niihin ei liity muistaamattomuus yleensä mistään muusta syystä kuin humala! Tuli juotua liikaa ja tuli saatua perinteisesti turpiin. Juuri näin saattoi Nils Gustafssonillekin tapahtua telttaretkellä 1960.

[LexVeritas]

^Mitään todistetta, että niin olisi käynyt, ei ole. Tiedossa olevat todisteet viittaavat siihen, että Gustafsson oli yksi uhreista.

Ehdotan, että kun ei kerran awalla ja Ross Sullivanilla ole mitään järkevää annettavaa ketjun aiheeseen "Bodom Mediassa" liittyvään keskusteluun, niin he herkeäisivät roskaamasta sitä perusteettomilla väitteillään.