Kirkkonummen kolmoissurma 28.7.1990 - 29.7.1990

[Cadi John]

Krpllä ei voi olla sellaista näyttöä suunnitelmallisuudesta, mikä olisi ylivertaisempi suunnittelemattomaan tekoon nähden.

Sen sijaan Vaihtoehtoinen tapahtumakulku kirjassa viittaa tosiseikkoihin, jotka mahdollisia. Teon aika voi puhelimen lankaliikenteen havaintojen tietojen olemassaolemattomuuden vuoksi olla relevantti asia tässä teossa ja tekoaika paljon paljon aikaisempi, mutta kuolinhetki voi asettua yöhön.

Samaa mieltä Ulrican kanssa. Tästä on yritetty tehdä jotenkin monimutkaisempi mitä tapaus itsessään on. En usko petosmiehen juttuja yhtään eikä näköjään poliisikaan ole niihin tarttunut. Paskanjauhaja.

Tekijä löytyy lähipiiristä ja en usko kirjeen liittyvän tähän yhtään. Ehkä sen kirjoittajalla meni pupu pöksyyn eikä uskaltanut toteuttaa aikomustaan Peuramaalla mutta taloon hän ei tullut. Teon ehti tehdä kiivastuksissaan joku muu. Kirje voi olla pelkkää pilaa eikä mikään murhaajan syötti.

Tarkkaa kuolinaikaa ei ole määritelty joten teko voi olla aikaisempi.

[LexVeritas]

↳ Esko Grönroosin essee

Yllättävä ratkaisu, jota ei koskaan löydetty - tosiasioita, olettamuksia ja arvailuja Kirkkonummen vuoden 1990 kolmoissurmasta

https://docs.google.com/document/d/e/2P ... 35mjBv/pub

[Ross Sullivan]

Mielestäni olisi voinut tapahtua:

Toffen vierailu

Heinäkuun 28. päivän ilta oli raskas ja tukahduttava Volsin kylässä Kirkkonummella. Metsät kohosivat synkkinä horisontissa, ja painostava ilma sai kaiken tuntumaan pysähtyneeltä.

Omakotitalon olohuoneessa istui kolme ihmistä.

Veikko Rytkönen nojasi tuolissaan, olutpullo kädessään, ja tuijotti hajamielisesti ulos ikkunasta. Berit Andersson istui hänen vierellään, hymyili väsyneesti ja nyökkäili keskustelun lomassa miehelle, joka istui häntä vastapäätä.

Toffe.

Kaukainen sukulainen, joku Beritin suvun haarasta, jonka juuret katosivat vuosikymmenten taa. Hän oli ollut perheen kanssa tekemisissä satunnaisesti, harvoin, mutta tarpeeksi usein, että hänen vierailunsa ei tuntunut oudolta.

Mutta Toffella oli syynsä olla täällä.

Hän ei pitänyt Veikosta.

Veikko oli Savolainen.

Tyly, ylimielinen, kuiva. Hänen huumorinsa oli pilkallista, hänen äänensä kova, hänen eleensä raskaita. Hän puhui Toffelle kuin alistetulle, kuin jollekin, joka ei kuulunut joukkoon.

Berit ansaitsi parempaa.

Ja tänä yönä asiat muuttuisivat.

Hiljaisuus ennen myrskyä

Ilta venyi, ja sanat kävivät harvemmiksi.

”Jää yöksi”, Berit sanoi lopulta.

Toffe nyökkäsi.

Mutta hän ei tullut nukkumaan.

Kun Veikko sammutti viimeisen valon ja talo vajosi hiljaisuuteen, Toffe odotti.

Hänen mielessään päätös oli jo tehty.

Ensimmäinen isku

Veikko nukkui selällään, toinen käsi painautuneena raskaasti rintakehää vasten.

Ensimmäinen isku osui syvälle.

Mies haukkoi henkeään, yritti kääntyä, mutta Toffe oli jo hänen päällään.

Toffe kuiskasi jotain – ei Veikon nimellä, vaan sanoilla, joita tämä ei ehtinyt enää ymmärtää.

Savolainen mies, joka oli pitänyt itseään voittamattomana, vajosi takaisin tyynyynsä, silmät lasittuneina.

Berit seisoi ovella.

Hän ei huutanut.

Hänen kasvoillaan oli jotain muuta – ehkä ymmärrys, ehkä suru.

Mutta Toffe ei antanut hänelle aikaa.

Veitsi upposi lihaan vielä kerran.

Viimeinen henkäys

Jessica-vauva tuhisi kehdossaan, pieni ja viaton.

Toffe katsoi häntä pitkään.

Hän ei ollut suunnitellut tätä.

Mutta vauva oli Veikon.

Ja vesi oli armollisempi kuin veitsi.

Kun vesisänky halkesi, aalto nielaisi pienen kehon.

Ei ääntä. Ei kipua.

Kaikki oli nyt hiljaista.

Poistuminen

Toffe pesi kätensä, katsoi peiliin.

Hän ei nähnyt siellä murhaajaa.

Hän näki jonkun, joka oli tehnyt sen, mitä piti.

Hän veti takin päälleen, avasi oven ja astui yöhön.

Metsä sulki hänet syliinsä.

Aamun hiljaisuus

Kolme päivää myöhemmin naapurit alkoivat ihmetellä, miksi talo oli niin hiljainen.

Kun poliisit saapuivat, he löysivät kaiken niin kuin se oli jätetty.

Mutta Toffe oli poissa.

Hän oli tullut vieraana.

Ja lähtenyt kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan.

Tää oli kuin jonkun muijan kirjoittaman kolmiodraamalla mehustelevan harlekiininovellin yllättävän synkkä loppuratkaisu. Oletan että nimimerkki Ulrica on saanut salasanasi haltuunsa.

Mielestäni sellaisen lopputwistin olisi voinut lisätä, että Toffe pääsee kotiin, runkkaa Beritin valokuvalle, peseytyy ja kokee katharsiksen. Ja tulee uskoon. Mutta pitää silti salaisuutensa, koska kokee Veikon olleen saatananpalvoja, ja täten olleensa vain kukistamassa demoneja, kuin aito Kirkkonummen Van Helsing konsanaan.

Se siinä on vähän niin kuin tarkoituksenakin.

[LexVeritas]

↳ Esko Grönroosin essee

Yllättävä ratkaisu, jota ei koskaan löydetty - tosiasioita, olettamuksia ja arvailuja Kirkkonummen vuoden 1990 kolmoissurmasta

https://docs.google.com/document/d/e/2P ... 35mjBv/pub

Tähän liittyen Simo Grönroosin blogikirjoitus (Marko Niemen kirjan suppea arviointi).

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

[Ross Sullivan]

"Aiheesta kiinnostuneen kannattaa myös tutustua Murha.infosta löytyvään Esko Grönroosin esseeseen, jossa velipoika käy seikkaperäisemmin kiinni murhien teknisiin yksityiskohtiin, pyrkii vertaamaan niitä yleisesti henkirikoksista saatavissa olevaan tutkittuun tietoon ja mm. tilastollisen päättelyn keinoin pohtii erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksiä."

Kyllä kyllä!

Eskon huikean analyysin lopputuloksena on lähes mykistävä oivallus: poliisin kertoma aikaikkuna tapahtumille ei välttämättä ole täysin luotettava.

[Quorthon]

"Aiheesta kiinnostuneen kannattaa myös tutustua Murha.infosta löytyvään Esko Grönroosin esseeseen, jossa velipoika käy seikkaperäisemmin kiinni murhien teknisiin yksityiskohtiin, pyrkii vertaamaan niitä yleisesti henkirikoksista saatavissa olevaan tutkittuun tietoon ja mm. tilastollisen päättelyn keinoin pohtii erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksiä."

Kyllä kyllä!

Eskon huikean analyysin lopputuloksena on lähes mykistävä oivallus: poliisin kertoma aikaikkuna tapahtumille ei välttämättä ole täysin luotettava.

Grönroosit voi painua sinne mistä on tulleet, se on ollut ihan selvää alusta asti. Onneksi ei ole jatkaneet aiheen parissa pätemistä, niin ei ole jouduttu käymään täysmittaista hyökkäyssotaa niitä vastaan. Sellainen kuluttaa resursseja.

[LexVeritas]

↳ Esko Grönroosin essee

Yllättävä ratkaisu, jota ei koskaan löydetty - tosiasioita, olettamuksia ja arvailuja Kirkkonummen vuoden 1990 kolmoissurmasta

https://docs.google.com/document/d/e/2P ... 35mjBv/pub

Tähän liittyen Simo Grönroosin blogikirjoitus (Marko Niemen kirjan suppea arviointi).

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

Kannattaa tosiaan lukea Grönroosin asiallisen laadukas essee!

[Ulrica]

Kannattaa tosiaan lukea Grönroosin asiallisen laadukas essee!

Tämä on mielestäni paras anti koko tapauksen selvittelyssä ja johtopäätöksissä, objektiivinen.

Teko saattaisi hyvinkin olla tapahtunut jo aiemmin lauantaina. Vaikkapa klo 16-20 tai aiemminkin. Teon jälkeen julkisuuteen annettu teon aika haarukka ei ole voinut pitää sisällään patologin arviota kuolinajasta, mikä ei ole yksi yhteen tekoajasta, eikä myöskään lankapuhelinliikennettä ole voitu tutkia aikataulussa, kun teko-aikahaarukalla on tultu ulos.

Julkisuudessa ei ole ollut esillä vaihtoehtoista auton huomaamatonta pysäköintipaikkaa ja pihalle ajoa. Eikä myöskään tietoa, että Volsin murhatalon lankapuhelinliikennettä olisi selvitetty tekoaikahaarukkaan liittyen.

Fyysisen työn tekijä ja 3 kuukauden ikäinen vauva äiteineen nukkuvat muutoinkin kuin yöllä.

[Quorthon]

Kannattaa tosiaan lukea Grönroosin asiallisen laadukas essee!

Tämä on mielestäni paras anti koko tapauksen selvittelyssä ja johtopäätöksissä, objektiivinen.

Teko saattaisi hyvinkin olla tapahtunut jo aiemmin lauantaina. Vaikkapa klo 16-20 tai aiemminkin. Teon jälkeen julkisuuteen annettu teon aika haarukka ei ole voinut pitää sisällään patologin arviota kuolinajasta, mikä ei ole yksi yhteen tekoajasta, eikä myöskään lankapuhelinliikennettä ole voitu tutkia aikataulussa, kun teko-aikahaarukalla on tultu ulos.

Julkisuudessa ei ole ollut esillä vaihtoehtoista auton huomaamatonta pysäköintipaikkaa ja pihalle ajoa. Eikä myöskään tietoa, että Volsin murhatalon lankapuhelinliikennettä olisi selvitetty tekoaikahaarukkaan liittyen.

Fyysisen työn tekijä ja 3 kuukauden ikäinen vauva äiteineen nukkuvat muutoinkin kuin yöllä.

Nyt ollaan asian ytimessä: kaiken selitys onkin siinä, että teko tehtiin päivänvalon aikaan vähän aiemmin. Silloinhan kukaan ei näe mitään ja koiratkin on varmaan nukkumassa. Suunniteltuun murhaan otollisin ajankohta. Etenkin jos vastassa on pelimies tykki kourassa. Jos Veikon puhelimesta on johonkin soiteltu 20.45, ehkä se oli se tekijä, joka hämäsi.

Entä jos ne tapettiin jo sitä edellisenä päivänä, ja siellä oli palkatut näyttelijät esittämässä Veikkoa, Beritiä, ja joku kangasmytty Jessicana, kun poika tuli porakoneen kanssa?

[Ulrica]

Palstalla on kovasti spekuloitu alibien pitävyyttä 20.45 eteenpäin.

Ei kuitenkaan sitä seikkaa kenellä oli huomattava käteisvarasumma vielä lauantai-illalla käytössään. Kenties tarjota baarikierrosta, Kotkan meripäiväviikonloppua tai ehkä viedä perhe lomamatkalle.

Puhukaa ihmiset, havaintoja on varmasti kertynyt ja silminnäköitä sille, että käteistä rahaa on ilmestynyt.

Mulla on ollut pitkään mielessä sellainen seikka, että voisiko olla mahdollista, että Veikon vanhin poika anasti rahat jo poran palautusreissullaan ja teki verityön eri käynnillä Veikon palattua töistä.

[Ross Sullivan]

Kannattaa tosiaan lukea Grönroosin asiallisen laadukas essee!

Tämä on mielestäni paras anti koko tapauksen selvittelyssä ja johtopäätöksissä, objektiivinen.

Teko saattaisi hyvinkin olla tapahtunut jo aiemmin lauantaina. Vaikkapa klo 16-20 tai aiemminkin. Teon jälkeen julkisuuteen annettu teon aika haarukka ei ole voinut pitää sisällään patologin arviota kuolinajasta, mikä ei ole yksi yhteen tekoajasta, eikä myöskään lankapuhelinliikennettä ole voitu tutkia aikataulussa, kun teko-aikahaarukalla on tultu ulos.

Julkisuudessa ei ole ollut esillä vaihtoehtoista auton huomaamatonta pysäköintipaikkaa ja pihalle ajoa. Eikä myöskään tietoa, että Volsin murhatalon lankapuhelinliikennettä olisi selvitetty tekoaikahaarukkaan liittyen.

Fyysisen työn tekijä ja 3 kuukauden ikäinen vauva äiteineen nukkuvat muutoinkin kuin yöllä.

Aikaikkuna saattaa perustua hyvin pitkälti nimenomaan patologin arvioon.

Lankapuhelinliikennettä on oletettavasti selvitetty useiden kuukausien ajalta. Tutkimukset olivat aikoinaan todella massiiviset.

Ei siinä ole vaihtoehtoista pysäköintipaikkaa. Talon läheisyydessä siis.

[Ross Sullivan]

↳ Esko Grönroosin essee

Yllättävä ratkaisu, jota ei koskaan löydetty - tosiasioita, olettamuksia ja arvailuja Kirkkonummen vuoden 1990 kolmoissurmasta

https://docs.google.com/document/d/e/2P ... 35mjBv/pub

Tähän liittyen Simo Grönroosin blogikirjoitus (Marko Niemen kirjan suppea arviointi).

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

Kannattaa tosiaan lukea Grönroosin asiallisen laadukas essee!

Kirjallisuuskatsaus on ihan ok, mutta Grönroosin oma pohdinta on täysin heikkotasoista. Pohdinnan ainoa "uusi" tulema on kyseenalaistaa tapahtumien aikaikkunaa, mutta kyseenalaistaminen on todella höttöistä ja heikosti perusteltua.

[vanhavakanssi]

Surman tarkkaa aikaa ei tiedetä, mutta se tapahtuu myöhäisen lauantai-illan ja sunnuntaiaamun välillä. IS 2.5.2022.

Teko tapahtui lauantain kello 20.45 ja sunnuntain kello 10.00 välisenä aikana. Uhrit löydettiin kolme päivää myöhemmin.

Poliisin lehdistölle antamien kommenttien perusteella teko oli harkittu.
Tunkeutuja käveli suoraan makuuhuoneeseen, murhasi ensin pariskunnan ja jätti sitten pikkuvauvan hukkumaan rikkoutuneesta vesisängystä vuotaneeseen veteen.

Ei ole varmaa, nostiko murhaaja vauvan tämän omasta sängystä vai nukkuiko vauva vanhempiensa vieressä jo valmiiksi.

Vesi tuhosi todisteita sisällä ja pihalla. YLE 30.4.2024.


> Oikeuslääkäri on kuolemansyyntutkinnan yhteydessä pystynyt rajaamaan aikaikkunan kyseiselle aikavälille. Mikäli muistan oikein on tästä uutisoitu melko alkuvaiheista lähtien, voin toki olla väärässä.

[Ulrica]

Yllä olevaan EG essee lähteenä.

Sama aikaikkuna on annettu ulos heti miten teon jälkeen. Pidän epäuskottavana, että se olisi tämälleen sama kuin patologin siunaama, jonka lausuntoon kestää aikaa. Voi olla myös mahdollista, että aikaikkunaan ei taktisista syistä ole korjattu alun jälkeen julkisuuteen. Siihen ei poliisillakaan ole velvollisuutta. Pidän mahdollisena aiempaa aikaikkunaan kuin alku 20.45.
####

Lainaus:
Kuten tapauksesta on toistuvasti kirjoiteltu, ovat poliisit olleet todella vaitonaisia monista verityön yksityiskohdista. Vaikka tutkijat ovat spekuloineet julkisuudessakin eri motiivien vaihtoehtoja, pystyy kategorisesti murhaan liittyvät faktat kirjoittamaan muutamalla kappaleella. Välillä poliisin tutkijat ovat jopa jättäneet kommentoimatta tapauksen yksityiskohtia, kuten tekovälinettä, vaikka aiempi tutkinnanjohtaja olisi asiaa kommentoinut. Jutun tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen ei vuonna 2006 halunnut ollenkaan kommentoida esimerkiksi sitä, miten tekijä pääsi taloon.

Yksi harvoista varmoista tiedoista, jotka poliisi antoi pian tekojen jälkeen julkisuuteen oli murhien arvioitu tekoaika. Aluksi todettiin, että kyseessä ei ollut “aivan tuore tapaus”, mutta jo pian tekojen todettiin “erittäin todennäköisesti” tapahtuneen lauantain (28.7) ja sunnuntain (29.7) välisenä yönä.

Myös vieläkin tarkempi tekoaika kerrottiin julkisuuteen jo hyvin pian. “Tiedämme, että surmat ovat tapahtuneet lauantaina kello 20.45 ja sunnuntain 10.00 välisenä aikana,” kertoi silloinen tutkinnanjohtaja Tuomo Koho yksiselitteisesti vain päivä-pari murhien jälkeen tämän varman tiedon Alibin Matti Paloarolle (toimittaja kirjoitti artikkelin 2.8., kaksi päivää verityön paljastumisen jälkeen). Lehden mukaan ruumiinavausta ei oltu vielä suoritettu.

Viimeisin tutkinnanjohtaja vahvisti vain muutama vuosi sitten, että alkuperäinen 13 tunnin ja 15 minuutin aikarajaus pitää janan alussa mainitun vartin tarkkuudella paikkansa,[264] ja tätä edellinen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Arto Tuomela painotti, että poliisi oli hyvin kiinnostunut nimenomaan lauantain tapahtumista, joka on “keskeisiä seikkoja”, mitä poliisi on selvitellyt. “Kyseisen päivän liikkeistä meillä on kokonaiskäsitys, mutta mitä lähemmäs tapahtuma-aikaa mennään, niin kysymyksiä toki on”, Tuomela sanoikin vuonna 2009.

Yöllinen hyökkäys nukkuvien uhrien kimppuun tekeekin tapauksesta niin uniikin. Arvioitu ja varmaksi kerrottu öinen tekoaika paitsi ruokki jo valmiiksi kamalan tapauksen aikaansaamaa pelkoa ja kauhua ihmisten mielikuvissa, niin se myös määritti kaikkea myöhempää tutkintaa, kun havaintoja kyseltiin nimenomaan kyseiseltä yöltä ja todennäköisesti kuulusteluissa ja muussa tutkinnassa epäiltyjen alibeja ja liikkeitä selviteltiin enimmäkseen juuri tuolta ajalta.

[Ulrica]

Puhelin liikenteestä aikaikkunaan.

Lähde edelleen sama kuin edellisessä.

###
Lainaus:
Kirkkonummella murhien aikajanan määrittämisessä, mutta tarkempaankin puhelinliikenteeseen päästiin käsiksi myös Kirkkonummella. Kolmoissurman viimeisin tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-Aho kertoikin myöhemmin, että yksittäisiä puhelutietojakin saatiin, kun Veikko Rytkösen 949-alkuisen autoradiopuhelimen liikenne seulottiin sen jälkeen, kun siihen oli saatu “oikeudenomistajien lupa”.

Milloin lupa haettiin ja saatiin ei selviä, ja Huhta-ahon kommentti ei liittynyt kuolinajan määrittämiseen vaan siihen, että poliisi kävi tutkinnan yhteydessä läpi Rytkösen asiakkaat ja liikekumppanit, etsien heidän joukostaan mahdollista tekijää tai vihjettä motiivista. Ilta-Sanomat kirjoitti myöhemmin, että liikenne olisi seulottu jo kuukauden sisällä henkirikoksesta.

Kolmeen asiaan täytyy kiinnittää huomioita.

Ensiksikin ylipäänsä puhelinlaitosten tiedonkeruu, tallennuskapasiteetti ja massadatan syntyminen oli 1990-luvun alussa hyvin takapajuisella tasolla nykyaikaan verrattuna ylivoimaisesti suurimman osan puhelinliikenteestä kulkiessa vuonna 1990 edullisemmassa kiinteässä lankapuhelinverkossa eikä matkapuhelinverkon kautta.


Matkapuhelinliikenteestä syntyi minuuttikohtaista laskutusta, mutta lankapuhelinverkko toimi lähtökohtaisesti teknisesti hyvin alkeellisesti. Tuolloin jokaisesta kiinteästä liittymästä kerättiin laskutuskauden aikana auton kilometrimittaria muistuttavalla ns. “sykäyslaskurilla” vain sykäysten määrä, joita kertyi mittariin jokaisen puhelun aikana sen alussa ja/tai tasaisin väliajoin puhelun aikana (sykäysten tiheys ja kertamäärä vaihdellen puhelutyypin, vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan). Kunkin liittymän sykäyslaskuriin laskutuskauden aikana kertyneestä lukemasta laskettiin laskutuskauden lopuksi kertolaskulla lopullinen puhelinlasku eli puhelinyhtiö tiesi vain laskurin “etenemisen” eikä sitä, millä tavalla ja milloin soitetuista puheluista se oli kertynyt.


Näin ollen tietoa lankapuhelimella soitetuista yksittäisistä puheluista ja niiden ajankohdista ja kestosta ei lähtökohtaisesti edes syntynyt puhelinyhtiöille automaattisesti. Tekniset valmiudet puheluiden metadatan keruuseen ja massatallentamiseen tosin kehittyivät vuosituhannen lopun lähestyessä digitaalisten puhelinkeskusten yleistymisen kautta, vaikka sykäyshinnoitteisten puheluiden perusperiaate ei sinällään muuttunut.

Lopuksi Kirkkonummen kolmoissurman myöhempi tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mika Ihaksinen erikseen kommentoi, miten tutkintaa haittasi, että vuonna 1990 “[t]eletietojen käyttö oli vasta tulossa”.[288] Viittasiko hän lainsäädännöllisiin ongelmiin vaiko siihen, että seurattavaa jälkeä syntyi olemattoman vähän? Poliisihan totesi seuloneensa autoradiopuhelimeen jääneet soitot, mutta vastaavasti ei mitään sen suuntaista, että lankapuhelimen liikenteen läpikäyminen olisi heitä kiinnostanut.