Telttamysteeri?
Yksi asia, mikä keskustelussa on jäänyt kokonaan huomiotta, on räjähtävä voima. Tarkoitan tällä urheilutermiä erotuksena maksimivoimasta. Lihas pystyy tuottamaan hetkellisesti suuren määrän voimaa mutta erittäin lyhyen ajan. Tällainen tilanne voisi olla juuri nyrkinisku, varsinkin kun kamppaillaan elämästä ja kuolemasta - mitään ei säästellä. Maksimivoima on tasaista voimaa pitemmän ajan.
Tein laskuni pohjautuen maksimivoimaan. Tämä ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Räjähtävällä voimalla saadaan lisää nopeutta ja siten lisää liike-energiaa. Jotta mallinnus voitaisiin tehdä oikein, pitäisi tietää räjähtävän voiman ja maksimivoiman välinen keskimääräinen suhde. En löytänyt tällaista suhdelukua ainakaan lyhyellä etsimisellä.
Miten räjähtävä voima esitettäisiin fysiikan mallinnuksella? Esim. henkilö pystyy tekemään maksimivoimasuorituksen 50 kg, max. kiihtyvyydellä 1 m/s*s. Voima = 50 N. Jos henkilö nostaa 25 kg painoa, samalla voimalla saadaan aikaiseksi kiihtyvyys 2 m/s*s. Räjähtävä voima tarkoittaa, että hetkellisesti pystytään ylittämään 50 N:n voima, jolloin 25 kg paino nousisikin suuremmalla kiihtyvyydellä.
Luulen, että räjähtävä voima ei kuitenkaan tuplaa tai triplaa potentiaalista voimaa. Puhutaan luvusta, joka alkaa ykkösellä. Joka tapauksessa sillä on merkitystä.
Alustavassa mallinnuksessa, jossa otin mukaan jalat / keskivartalon / kädet erillisinä liikkuvina osina, sain seuraavan jakauman liike-energialle pystyssä:
kädet 28 %
keskivartalo 38 %
jalat 34 %
Tässä ei ole vielä otettu huomioon räjähtävää voimaa. Konstan arvio, että makuulta saadaan korkeintaan 10 % tehosta, näyttäisi väärältä, samoin kuin oma arvioni, että makuulta voisi saada 80 % pystyasennon liike-energiasta. Parhaimman ja huonoimman tapauksen välillä laskettu keskiarvo lienee yli 30 %.
Tein laskuni pohjautuen maksimivoimaan. Tämä ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Räjähtävällä voimalla saadaan lisää nopeutta ja siten lisää liike-energiaa. Jotta mallinnus voitaisiin tehdä oikein, pitäisi tietää räjähtävän voiman ja maksimivoiman välinen keskimääräinen suhde. En löytänyt tällaista suhdelukua ainakaan lyhyellä etsimisellä.
Miten räjähtävä voima esitettäisiin fysiikan mallinnuksella? Esim. henkilö pystyy tekemään maksimivoimasuorituksen 50 kg, max. kiihtyvyydellä 1 m/s*s. Voima = 50 N. Jos henkilö nostaa 25 kg painoa, samalla voimalla saadaan aikaiseksi kiihtyvyys 2 m/s*s. Räjähtävä voima tarkoittaa, että hetkellisesti pystytään ylittämään 50 N:n voima, jolloin 25 kg paino nousisikin suuremmalla kiihtyvyydellä.
Luulen, että räjähtävä voima ei kuitenkaan tuplaa tai triplaa potentiaalista voimaa. Puhutaan luvusta, joka alkaa ykkösellä. Joka tapauksessa sillä on merkitystä.
Alustavassa mallinnuksessa, jossa otin mukaan jalat / keskivartalon / kädet erillisinä liikkuvina osina, sain seuraavan jakauman liike-energialle pystyssä:
kädet 28 %
keskivartalo 38 %
jalat 34 %
Tässä ei ole vielä otettu huomioon räjähtävää voimaa. Konstan arvio, että makuulta saadaan korkeintaan 10 % tehosta, näyttäisi väärältä, samoin kuin oma arvioni, että makuulta voisi saada 80 % pystyasennon liike-energiasta. Parhaimman ja huonoimman tapauksen välillä laskettu keskiarvo lienee yli 30 %.
Kasvojen murskaantumiseen tarvittavaa energiaa arvioitiin onnettomuusteorian yhteydessä sillä perusteella mitä tiedetään Kotkan kivenpudotusmurhasta. N. 5% pyörän ja kuskin liike-energiasta nopeudella 5 m/s olisi riittänyt samanlaisiin vaurioihin. Kuten kirjoitin, niin (vertailun vuoksi) käytin samaa suhdetta kuin edellisessä arviossa. Voin kirjoittaa auki, että törmäävien massojen suhteet ja törmäysnopeudet ovat samaa suuruusluokkaa kummassakin esimerkissä. Muuten asiaa ei ole täällä selvitetty, eikä käytetty viitteitä.kujala kirjoitti: ... Ja pyydän vastaamaan etenkin kysymykseen: mistä 5 % arvio?
Yleisesti tiedetään, että pienillä nopeuksilla muodonmuutokset ovat kimmoisia (palautuvia) ja nopeuden kasvaessa muuttuvat enemmän ja enemmän palautumattomiksi. Näin esim. liikenneonnettomuuksissa syntyvien vammojen aste riippuu törmäysnopeudesta. Osa liike-energiasta kuluu vammojen syntymiseen, osa muuttuu toisiksi energiamuodoiksi. Näin on myös lyötäessä. Vammojen synty riippuu useista tekijöistä, joita en arvioi lähemmin. Sen kuitenkin totean, että vammat jakaantuvat tasaisemmin ja niiden aste jää vähäisemmäksi, jos törmäävät kappaleet ovat keskenään suunnilleen yhtä lujia (esim. huonosti tehty nyrkki ja naaman luut), kuin jos toinen kappaleista on luja ja toinen heikko.
Mitä tulee Kujalan käsitykseen siitä, että kuolemanhädässä kamppaileva ihminen kykenee hämmästyttäviin suorituksiin, niin toki näin tiedetään olevan yleisellä tasolla. Luulen kuitenkin, ettei näihin suorituksiin kuulu tehokkaiden suorien lyöminen lähitaistelussa (selinmakuulta), ellei sitä ole harjoiteltu ennakkoon.
Lähtökohtana laskelmille näkyi olevan, että Björklund olisi pystynyt heittämään tangon ylös viimeisen kymmenen senttiä. Kysyn nyt kuinka paljon tankoon voisi ajatella lisättävän painoa, että Björklund olisi saanut sen ylös auttamalla lisäksi käsin loppumatkan? Vastaus voisi olla esim. toinen mokoma. Toivon näkeväni, miten Kujala on ajatellut asian, koska hän on johtanut esittämistään arvoista sen voiman, joka Björklundilla olisi ollut kädessään.
Newton
Maapallo vetää painovoimallaan puoleensa maanpinnalla olevaa 102-grammaista kappaletta noin yhden newtonin (N) voimalla.
Onko tuossa laskelmassa N Nissevoima ?

Onko tuossa laskelmassa N Nissevoima ?
-
specialhousingunit
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 530
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 10:06 pm
Varmaan tätäkin joku on pohtinut.
Kun yksi tytöistä oli löydettäessä Nissen alla housut nilkoissa ( tai mihin asti sitten olikaan) Entäpä jos häntä ei ollut kukaan riisunut ? Monesti teltassa housut jalassa nukkuneena tiedän, että helpompi nukkua kun aukaisee ylänapin ja vähän vetskaria. Kun sitten sekasortoisessa tilanteessa on liikkunut teltassa, niin helposti housut valahtaa alas. Kysymys siis kuuluu, että oliko alushousutkin alas vedetty, vai oliko se "alavartalo paljaana" määritelty päällyshousujen perusteella ?
Kun yksi tytöistä oli löydettäessä Nissen alla housut nilkoissa ( tai mihin asti sitten olikaan) Entäpä jos häntä ei ollut kukaan riisunut ? Monesti teltassa housut jalassa nukkuneena tiedän, että helpompi nukkua kun aukaisee ylänapin ja vähän vetskaria. Kun sitten sekasortoisessa tilanteessa on liikkunut teltassa, niin helposti housut valahtaa alas. Kysymys siis kuuluu, että oliko alushousutkin alas vedetty, vai oliko se "alavartalo paljaana" määritelty päällyshousujen perusteella ?
specialhousingunit = SHU = aika paska paikka
^ Kyllä ne Irmelin alushousutkin oli ilmeisimmin alas riisuttu.
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Kysymys ei oikeastaan ole tästä vaan siitä, kuinka paljon pystytään antamaan tehoa suhteessa omiin kapasiteetteihin. Oma maksimikapasiteetti on myös rajoittunut, ellei sitä ole harjoiteltu ennakkoon. Sellaisessa tilanteessa, jossa adrenaliini virtaa ja henki on lähellä, päästään takuuvarmasti lähelle omaa maksimikapasiteettia, sikäli kuin se teknisesti on mahdollista makuuasennosta. Eli päästään lähelle oman makuuasennon/pystyasennon maksimikapasiteettia.teemu kirjoitti:Luulen kuitenkin, ettei näihin suorituksiin kuulu tehokkaiden suorien lyöminen lähitaistelussa (selinmakuulta), ellei sitä ole harjoiteltu ennakkoon.
Säästän muuten Konstalta vaivan tehdä ehdottamani kuulantyöntötesti, kun kaksi taekwondo-harrastajaa on sattunut tekemään samanlaisen testin. Toinen piti hartiat kiinni seinässä, jolloin mukana ei ole käytännössä muuta kuin käden voima. Työnnöt olivat 5 ja 15 metriä (epämääräinen muisto), eli pelkän käden voima oli n. 1/3 koko kapasiteetista. Toisessa tapauksessa kuulaa on työnnetty jalat kiinni maassa, ilman jalkojen ja lantion kiertoapua, jonkin verran ylävartaloa kiertäen. Tilanne on silloin ollut hyvin samanlainen kuin makuulta lyödessä. Matka oli noin 7,70 m, ennätys 12,34 m. Pienellä ylävartalon avustuksella + kädellä on saatu n. 62 % maksimikapasiteetista. Selitykseksi ei kelpaa, että taekwondo-harrastajalla on hyvät käsivoimat, vaan jalat ovat varmasti yhtä hyvässä kunnossa.
Linkki
Arvioni lähtökohta oli penkkitulos sujuvassa nostossa, jossa aikaa kuluisi noin 1 sek. Tämä ei ole vielä aivan absoluuttinen maksimivoima, jossa jokainen sentti puserretaan vimmaisella voimalla. Kuitenkaan näiden kahden ero ei ole niin suuri, kuin voisi kuvitella. Jos arvioidaan, että sujuva tulos onnistuu silloin, kun jaksetaan tehdä viisi toistoa samalla painolla, totaalinen maksimivoima 37,5 kg:lla olisi 42 kg. Tällöin viiden toiston sarjan ensimmäinen toisto olisi tällainen 1 sek reipas nosto ja muut voisivat olla jo heikompia. Sepon kohdalla oletettu 55 kg sujuva nosto merkitsee 62 kg absoluuttista maksimia.Lähtökohtana laskelmille näkyi olevan, että Björklund olisi pystynyt heittämään tangon ylös viimeisen kymmenen senttiä. Kysyn nyt kuinka paljon tankoon voisi ajatella lisättävän painoa, että Björklund olisi saanut sen ylös auttamalla lisäksi käsin loppumatkan?
Viite
Oletin, että nostettava matka on 70 cm ja se nostetaan 1 sekunnissa. Tällöin tarvitaan tasainen kiihtyvyys 1,4 m/s*s ja loppunopeus on 1,4 m/s. On totta, että tässä tapauksessa paino hypähtää sujuvan noston yläpäässä. Tuota oli pakko mennä testaamaan kuntosalillekin ja todettava, että edes 0,5 sek nostossa ei tuo hyppäys tunnu kuin pienenä nykäyksenä kämmenissä. Sormet ovat niin tiukasti lukossa, ettei asiaan kiinnitä kummoistakaan huomiota...
Miellyttääkseni Teemua ja muita, jotka haluaisivat Irmelin ja Sepon olevan mahdollisimman puhdittomia, voin palata alkuperäisiin lukuihin sujuva toisto 35 kg ja 50 kg, jotka merkitsevät totaalista maksimia 39 kg ja 56 kg. Aion kuitenkin mallinnuksessa jollakin tavalla ottaa huomioon räjähtävän voiman. Miten, sitä en osaa vielä sanoa...
Re: Newton
Eikun se oli W Wagner-vipu, siis syötti, johon Wagner varmasti tarttuu.Wagner kirjoitti:Maapallo vetää painovoimallaan puoleensa maanpinnalla olevaa 102-grammaista kappaletta noin yhden newtonin (N) voimalla.
Onko tuossa laskelmassa N Nissevoima ?
Mallisi esimerkkiin toisessa ketjussa oli piilotettu, että Björklund olisi pystynyt nostamaan penkiltä runsaat 70 kg 37,5 kg:n asemesta, minkä kerroit meille muille. Olisit voinut selittää ymmärtäneesi asian jo alunperin, niin olisi vältytty turhilta viesteiltä, eikä sinun tarvitsisi arvuutella toisten tarkoituksia sen johdosta, että sinulle huomautetaan asiasta.kujala kirjoitti: ...Miellyttääkseni Teemua ja muita, jotka haluaisivat Irmelin ja Sepon olevan mahdollisimman puhdittomia, voin palata alkuperäisiin lukuihin sujuva toisto 35 kg ja 50 kg, jotka merkitsevät totaalista maksimia 39 kg ja 56 kg. Aion kuitenkin mallinnuksessa jollakin tavalla ottaa huomioon räjähtävän voiman. Miten, sitä en osaa vielä sanoa...
Luulen, että kuukautisten aikaan on "mukavampi" nukkua housut kiinni. Alushousuista on kahtalaista tietoa, toisessa ne mainitaan ja toisessa ei. Mitä tulee housujen irtoamiseen vedettäessä, niin kummallista olisi, jos housuista vedettäisiin eikä nilkoista. Naisten vyökin löytyi teltan pohjalta parin käytetyn kuukautisrätin kanssa.specialhousingunit kirjoitti:Varmaan tätäkin joku on pohtinut.
Kun yksi tytöistä oli löydettäessä Nissen alla housut nilkoissa ( tai mihin asti sitten olikaan) Entäpä jos häntä ei ollut kukaan riisunut ? Monesti teltassa housut jalassa nukkuneena tiedän, että helpompi nukkua kun aukaisee ylänapin ja vähän vetskaria. Kun sitten sekasortoisessa tilanteessa on liikkunut teltassa, niin helposti housut valahtaa alas. Kysymys siis kuuluu, että oliko alushousutkin alas vedetty, vai oliko se "alavartalo paljaana" määritelty päällyshousujen perusteella ?
Sorry Teemu, mutta viesteissäsi on niin paljon asiaa ja osin myös sellaisia termejä, jotka ovat minulle tuntemattomia, että osa niistä menee minulla väkisinkin ohi. Saattaa olla myös, että olen vahingossa laskenut esimerkin väärin. Tässä tapauksessa on kuitenkin käynyt niin, etten ole ymmärtänyt huomautustasi ekalla kerralla. Siitä pahoittelut.teemu kirjoitti:Mallisi esimerkkiin toisessa ketjussa oli piilotettu, että Björklund olisi pystynyt nostamaan penkiltä runsaat 70 kg 37,5 kg:n asemesta, minkä kerroit meille muille. Olisit voinut selittää ymmärtäneesi asian jo alunperin, ...
On 20 vuotta, kun olen viimeksi laskenut vastaavia laskuja. Siksi ne eivät ymmärrettävästi ihan ensi yrittämällä mene välttämättä puikkoihin... Miten muuten suosittelisit lähestymään mallinnusta? Jos käyttää liike-energian sijaan voimaa teoreettisen nyrkinnopeuden laskemiseen, saa tulokseksi hurjia lukuja. En oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle - voima, liike-energia vai jotakin muuta.
Eli Kujala on sitä mieltä, että Gustafsson sai muustakin kuin nyrkistä. Olen tästä asiasta samaa mieltä.konsta kirjoitti:
No sen verran siitä ymmärrän, että olisin valmis siihenkin, että saat vetää minua maasta turpiin.
Kujala kirjoitti:
Okei, ja kädessä saa olla vapaavalintainen 250 g:n objekti, kuten rikottu pullo tai veitsi, tästähän olen koko ajan puhunut. Katotaan, saadaanko aika joskus sorvattua. Mutta jos saan tapettua Sinut ja siten todistan, että maastakin voi saada jotakin aikaiseksi, niin käännytkö haudassasi. Wink
Ai joo, nyttehä mä sen vasta hokasin.
Uskoakseni Gusse on saaanut vammansa jo illan, taiaamuyön kuluessa, teutaroidessaan kännissä teltannarujen lähettyvillä ja niihin sotkeennuttuaan, suistunut turvalleen penkereeltä rannan kivikkoon.
Noin yksinkertaisesti, voi naamaansa saada mataenergiset hyväasentoiset vammat.
Samalla se kertoisi teltan purjerenkaiden irtoamisen, kun 80 kiloinen jässikkä on lähteyt matalalentoon.
Samalla Gusselle olisi voinut jäädä muistikuvia raahamisesta, kun ystävät ovat kiskoneet häntä telttaan.
Teltassa takki on sitten vereentynyt ja lopun saa kukin ajatella miten itse haluaa.
Miksi surmaaja muuten lavasteli surmapaikalla vielä kauan surmienjälkeen, kun hänelle olisi ollut edullisinta häipyä paikalta oikopäätä tihutyönsä tehtyään.
Noilla lavastuksilla hän ilmoitti niemellä olleen ulkopuolisen tekijän, jolloin sai poliisit peräänsä.
Aika tyhmää toimintaa, niin kutsutulta nerolta, jollaisena mm. Sariola ja konsta häntä ovat tainneet jossain vaiheessa pitää.
Miten on Gussefanit, kenen etu oli ohjata poliisit ulkopuolisen surmaajan perään ja kuka niin teki?
Noin yksinkertaisesti, voi naamaansa saada mataenergiset hyväasentoiset vammat.
Samalla se kertoisi teltan purjerenkaiden irtoamisen, kun 80 kiloinen jässikkä on lähteyt matalalentoon.
Samalla Gusselle olisi voinut jäädä muistikuvia raahamisesta, kun ystävät ovat kiskoneet häntä telttaan.
Teltassa takki on sitten vereentynyt ja lopun saa kukin ajatella miten itse haluaa.
Miksi surmaaja muuten lavasteli surmapaikalla vielä kauan surmienjälkeen, kun hänelle olisi ollut edullisinta häipyä paikalta oikopäätä tihutyönsä tehtyään.
Noilla lavastuksilla hän ilmoitti niemellä olleen ulkopuolisen tekijän, jolloin sai poliisit peräänsä.
Aika tyhmää toimintaa, niin kutsutulta nerolta, jollaisena mm. Sariola ja konsta häntä ovat tainneet jossain vaiheessa pitää.
Miten on Gussefanit, kenen etu oli ohjata poliisit ulkopuolisen surmaajan perään ja kuka niin teki?
Taas takerrut papillon sellaiseen pikkuseikkaan, jolla ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.
Olkoon niin, että Gusse painoi 70 kg, mikä on kuitenkin melko vähän, noin pitkälle kaverille.
Olisin arvioinut hönen painonsa enemminkin 80 kiloiseksi, mutta olkoon se sitten 70.
Joka tapauksessa, jos vauhdikkaasti tuollainenkin massa sotkeutuu teltan naruihin, niin siinä saattaa teltan narut ja purjernkaat saada kyytiä.
Ollessanmme silloin Nyt lehden juttua tekemässä niemellä, niin olin pimeässä vähän väliä sotkeutua niihin helkutin naruihin, eikä sitä voi laittaa alkoholin piikkiin.
Helposti siitä olisi hämärissä lähtenyt lentoon ja maan vetovoima olisi hoitanut lopun, eli päälleen kvikkoon pudonnut on useissa tapauksissa myös lokannut jollain tapaa itseään.
Se on harmi, että uteliaiden laumat päästettiin aikoinaan niemelle sotkemaan jälkiä, joissa olisi saattanut tällainen tapaturmakin selvitä.
Olkoon niin, että Gusse painoi 70 kg, mikä on kuitenkin melko vähän, noin pitkälle kaverille.
Olisin arvioinut hönen painonsa enemminkin 80 kiloiseksi, mutta olkoon se sitten 70.
Joka tapauksessa, jos vauhdikkaasti tuollainenkin massa sotkeutuu teltan naruihin, niin siinä saattaa teltan narut ja purjernkaat saada kyytiä.
Ollessanmme silloin Nyt lehden juttua tekemässä niemellä, niin olin pimeässä vähän väliä sotkeutua niihin helkutin naruihin, eikä sitä voi laittaa alkoholin piikkiin.
Helposti siitä olisi hämärissä lähtenyt lentoon ja maan vetovoima olisi hoitanut lopun, eli päälleen kvikkoon pudonnut on useissa tapauksissa myös lokannut jollain tapaa itseään.
Se on harmi, että uteliaiden laumat päästettiin aikoinaan niemelle sotkemaan jälkiä, joissa olisi saattanut tällainen tapaturmakin selvitä.