Myös Paul Kariyalta lähti taju ja muisti vuoden 2003 kuudennen finaalin taklauksesta. Silti hän palasi ratkaisemaan pelin ja pelasi myöhemmin n. piste per peli -kausiakin. Myöhempien taklausten jälkeen joutui toki lopettamaan uransa, mutta tuo sinun esille tuomasi yksittäistapaus ei todista yhtään mitään mistään.Ross Sullivan kirjoitti: Su Helmi 23, 2025 5:13 pm Hesarissa on juttua nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä. Yksi heistä pahoinpideltiin 2019 siten, että lähti taju ja muisti. Hän on edelleen työkyvytön ja eläkkeellä.
Gustafssonin vammat (ketju 2)
-
JasseHames
- Perry Mason
- Viestit: 3966
- Liittynyt: Ke Tammi 06, 2021 4:54 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
"Kostin" sukkanukke/sivupersoona kuvittelee suuruusharhoissaan tuntevansa Castrén & Snellmanin osakkaan:
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Hyvä nosto! Myös Kariya joutui lopettamaan uransa aivovamman/aivovammojen seurauksena.JasseHames kirjoitti: Ma Helmi 24, 2025 1:03 amMyös Paul Kariyalta lähti taju ja muisti vuoden 2003 kuudennen finaalin taklauksesta. Silti hän palasi ratkaisemaan pelin ja pelasi myöhemmin n. piste per peli -kausiakin. Myöhempien taklausten jälkeen joutui toki lopettamaan uransa, mutta tuo sinun esille tuomasi yksittäistapaus ei todista yhtään mitään mistään.Ross Sullivan kirjoitti: Su Helmi 23, 2025 5:13 pm Hesarissa on juttua nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä. Yksi heistä pahoinpideltiin 2019 siten, että lähti taju ja muisti. Hän on edelleen työkyvytön ja eläkkeellä.
Nisse sen sijaan oli omien sanojensa mukaan noin 4 päivää tajuttomana, mutta toipui nopeasti täyteen työkykyyn ja teki pitkän työuran. Missään nykyaikaisissa tutkimuksissakaan ei kyetty havaitsemaan minkäänlaisia aivovamman merkkejä.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Turun Sanomat on uutisankassaan väittänyt Gustafssonin olleen 4 päivän ajan Töölön sairaalassa tajuttomana, mikä tietenkään ei pidä paikkaansa.
Gustafssonin vammautumishetken jälkeisen muistiaukon pituus on n. 4 päivää. Siinä ei ole ihmeteltävää paitsi heillä, jotka eivät asiasta mitään ymmärrä.
Kertauksena lainaan lääketieteellisiä tosiasioita Aivovammaliiton julkaisusta Avainasiaa aivovammasta, jonka on kirjoittanut neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Hän on laajasti perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Oppaan on päivittänyt Aivovammaliitto vuonna 2020.
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
Ja sama uudelleen kertauksen kertauksena:
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
Gustafssonin vammautumishetken jälkeisen muistiaukon pituus on n. 4 päivää. Siinä ei ole ihmeteltävää paitsi heillä, jotka eivät asiasta mitään ymmärrä.
Kertauksena lainaan lääketieteellisiä tosiasioita Aivovammaliiton julkaisusta Avainasiaa aivovammasta, jonka on kirjoittanut neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Hän on laajasti perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Oppaan on päivittänyt Aivovammaliitto vuonna 2020.
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
Ja sama uudelleen kertauksen kertauksena:
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Nissen haastattelu, jossa hän kertoo olleensa noin 4 päivää tajuttomana, on edelleen YouTubessa.
Nissen aivovammasta on tosiaan "todisteena" ainoastaan hänen omat puheensa.
Nissen aivovammasta on tosiaan "todisteena" ainoastaan hänen omat puheensa.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
"Nisse" ei kyseisessä haastattelussa missään kohtaa väitä olleensa 4 päivää tajuttomana. Hän kertoo, ettei muista ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään.
Otetaan tähän kertauksena lääketieteellisiä tosiasioita:
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
"Nissen" aivovammasta on todisteena häntä vuonna 1960 hoitaneiden neurokirurgien Mäkelän ja Karikosken tekemä diagnoosi, joka perustui kliinisten havaintojen lisäksi aivosähkökäyrä- ja röntgenkuvaukseen.
Otetaan tähän kertauksena lääketieteellisiä tosiasioita:
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
"Nissen" aivovammasta on todisteena häntä vuonna 1960 hoitaneiden neurokirurgien Mäkelän ja Karikosken tekemä diagnoosi, joka perustui kliinisten havaintojen lisäksi aivosähkökäyrä- ja röntgenkuvaukseen.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^"Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."
https://www.ts.fi/uutiset/1074064886
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."
https://www.ts.fi/uutiset/1074064886
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
On paikallaan nostaa esiin tuota Turun Sanomien virheellisyyksiä vilisevää uutisankkaa.
Hirvensalo tosiaan höpisi täysin levottomia ennen tutustumistaan tapaukseen. Hän mitä ilmeisimmin ja todellakin luuli Gustafssonin olleen tajuttomana 8 tunnin ajan! Kaiketi joku sitten lopulta kertoi hänelle, että Gustafsson ei ollut tajuton, kun hänet murhapaikalta löydettiin, vaan hänen tajunnantasonsa oli silloin alentunut. Todennäköisimmin Gustafssonin tajuttomuus murhapaikalla on kestänyt korkeintaan pari tuntia.
Gustafssonilla diagnosoitiin kallonpohjan murtuma sitä luotettavasti indikoineen Brillen hematooman ja röntgenkuvien perusteella, jotka ovat asianmukaisesti hävitetyt laissa säädetyn säilytysajan tultua täyteen. Näin ollen on lähinnä hassua väittää, ettei hänellä sellaista olisi ollut.
Myöskin on täysin selvä asia, ettei asiaa ymmärtämätön käsitä, että keskivaikeasta aivovammasta toipuminen työkykyiseksi alle puolessa vuodessa ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Olisiko nikki Kostilla tähän aivovamma-asiaan liittyen kommentia?
Hirvensalo tosiaan höpisi täysin levottomia ennen tutustumistaan tapaukseen. Hän mitä ilmeisimmin ja todellakin luuli Gustafssonin olleen tajuttomana 8 tunnin ajan! Kaiketi joku sitten lopulta kertoi hänelle, että Gustafsson ei ollut tajuton, kun hänet murhapaikalta löydettiin, vaan hänen tajunnantasonsa oli silloin alentunut. Todennäköisimmin Gustafssonin tajuttomuus murhapaikalla on kestänyt korkeintaan pari tuntia.
Gustafssonilla diagnosoitiin kallonpohjan murtuma sitä luotettavasti indikoineen Brillen hematooman ja röntgenkuvien perusteella, jotka ovat asianmukaisesti hävitetyt laissa säädetyn säilytysajan tultua täyteen. Näin ollen on lähinnä hassua väittää, ettei hänellä sellaista olisi ollut.
Myöskin on täysin selvä asia, ettei asiaa ymmärtämätön käsitä, että keskivaikeasta aivovammasta toipuminen työkykyiseksi alle puolessa vuodessa ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Olisiko nikki Kostilla tähän aivovamma-asiaan liittyen kommentia?
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
"Myöskin on täysin selvä asia, ettei asiaa ymmärtämätön käsitä, että keskivaikeasta aivovammasta toipuminen työkykyiseksi alle puolessa vuodessa ei ole mitenkään poikkeuksellista." Professori ei ymmärrä, mutta Blexi ymmärtää.LexVeritas kirjoitti: Ma Helmi 24, 2025 10:48 pm On paikallaan nostaa esiin tuota Turun Sanomien virheellisyyksiä vilisevää uutisankkaa.
Hirvensalo tosiaan höpisi täysin levottomia ennen tutustumistaan tapaukseen. Hän mitä ilmeisimmin ja todellakin luuli Gustafssonin olleen tajuttomana 8 tunnin ajan! Kaiketi joku sitten lopulta kertoi hänelle, että Gustafsson ei ollut tajuton, kun hänet murhapaikalta löydettiin, vaan hänen tajunnantasonsa oli silloin alentunut. Todennäköisimmin Gustafssonin tajuttomuus murhapaikalla on kestänyt korkeintaan pari tuntia.
Gustafssonilla diagnosoitiin kallonpohjan murtuma sitä luotettavasti indikoineen Brillen hematooman ja röntgenkuvien perusteella, jotka ovat asianmukaisesti hävitetyt laissa säädetyn säilytysajan tultua täyteen. Näin ollen on lähinnä hassua väittää, ettei hänellä sellaista olisi ollut.
Myöskin on täysin selvä asia, ettei asiaa ymmärtämätön käsitä, että keskivaikeasta aivovammasta toipuminen työkykyiseksi alle puolessa vuodessa ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Olisiko nikki Kostilla tähän aivovamma-asiaan liittyen kommentia?
Nissen keskivaikeasta aivovammasta ei ole tosiaan mitään muuta näyttöä kuin hänen omat paskapuheensa.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Turun Sanomissa aikoinaan esitetty väite Gustafssonin "neljän päivän tajuttomuudesta" menee toimittajan ymmärtämättömyyden piikkiin. Hirvensalon eduksi voidaan todeta, ettei hän enää oikeuslausunnossaan höperehtinyt mistään "8 tuntia kestäneestä umpitajuttomuudesta". Hirvensalo kiisti Gustafssonin vaikean aivovamman mutta ei "merkittävää" aivovammaa. Näin ollen hän kallistui lopulta tukemaan Tenovuon ja Öhmanin näkemyksiä, joiden mukaan Gustafssonilla oli vähintään keskivaikea aivovamma, joka aiheutti hänen toimintakyvyttömyytensä murhapaikalla.
Kuten tiedetään, niin Gustafssonin aivovammasta ovat näyttönä neurokirurgien ja muun hoitohenkilökunnan diagnoosit aivoruhjetasoisesta aivovammasta sekä kallonpohjan murtumasta. Nämä diagnoosit perustuivat kliinisiin havaintoihin sekä aivosähkökäyrä- ja röntgenkuvaukseen. Myös tulee huomioida Gustafssonin leikkausta vaatinut korvavamma, joka mitä ilmeisimmin aiheutti sisäkorvan tasapainoelimen häiriötilan.
Nimenomaan aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen laajasti perehtynyt neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo tietää ja ymmärtää, että keskivaikeasta aivovammasta työkykyiseksi alle puolessa vuodessa toipuminen ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Eikö Kostilla tosiaan ole tähän mitään kommentoitavaa?
Kuten tiedetään, niin Gustafssonin aivovammasta ovat näyttönä neurokirurgien ja muun hoitohenkilökunnan diagnoosit aivoruhjetasoisesta aivovammasta sekä kallonpohjan murtumasta. Nämä diagnoosit perustuivat kliinisiin havaintoihin sekä aivosähkökäyrä- ja röntgenkuvaukseen. Myös tulee huomioida Gustafssonin leikkausta vaatinut korvavamma, joka mitä ilmeisimmin aiheutti sisäkorvan tasapainoelimen häiriötilan.
Nimenomaan aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen laajasti perehtynyt neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo tietää ja ymmärtää, että keskivaikeasta aivovammasta työkykyiseksi alle puolessa vuodessa toipuminen ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Eikö Kostilla tosiaan ole tähän mitään kommentoitavaa?
Viimeksi muokannut LexVeritas, Ti Helmi 25, 2025 7:20 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Höpöhöpö! Kyllä suorat lainaukset ovat Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa poikkeuksetta oikein.LexVeritas kirjoitti: Ti Helmi 25, 2025 7:06 pm Turun Sanomissa aikoinaan esitetty väite Gustafssonin "neljän päivän tajuttomuudesta" menee toimittajan ymmärtämättömyyden piikkiin. Hirvensalon eduksi voidaan todeta, ettei hän enää oikeuslausunnossaan höperehtinyt mistään "8 tuntia kestäneestä umpitajuttomuudesta". Hirvensalo kiisti Gustafssonin vaikean aivovamman mutta ei "merkittävää" aivovammaa. Näin ollen hän kallistui lopulta tukemaan Tenovuon ja Öhmanin näkemyksiä, joiden mukaan Gustafssonilla oli vähintään keskivaikea aivovamma, joka aiheutti hänen toimintakyvyttömyytensä murhapaikalla.
Kuten tiedetään, niin Gustafssonin aivovammasta ovat näyttönä neurokirurgien ja muun hoitohenkilökunnan diagnoosit aivoruhjetasoisesta aivovammasta sekä kallonpohjan murtumasta. Nämä diagnoosit perustuivat kliinisiin havaintoihin sekä aivosähkökäyrä- ja röntgenkuvaukseen. Myös tulee huomioida Gustafssonin leikkausta vaatinut korvavamma, joka mitä ilmeisimmin aiheutti sisäkorvan tasapainoelimen häiriötilan.
"-Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."
Aivovammasta on näyttönä ainoastaan Nissen paskapuheet.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Asiaa lainkaan ymmärtämättömältä jää alati ymmärtämättä, että todistajanlausuntojen mukaan Gustafsson ei ollut murhapaikalla tajuton silloin, kun hänet löydettiin. Gustafsson ei myöskään ole väittänyt olleensa murhapaikalla 8 tuntia eikä etenkään 4 päivää sairaalassa tajuttomana. Röntgenkuvat mm. kallonpohjan murtuman osalta ovat hävitetyt asianmukaisesti vuosikymmeniä sitten.
Keskivaikean aivovamman määritelmä tajuttomuuden osalta täyttyy, kun tajuttomuus kestää yli 30 minuuttia.
Asiaa ymmärtämätön ei ymmärrä, että Gustafssonin aivovamman, kallonpohjan murtuman ja korvavamman ovat diagnosoineet häntä hoitaneet lääkärit kesällä 1960. Asiaa ymmärtämättömän tavanomaista syvempi ymmärtämättömyys on varmasti tullut laajalti ymmärretyksi. Voitaneen pitää jokseenkin varmana asiana, että ymmärtämättömyys ei hänellä parane jatkossakaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla Kostin mielipiteitä liittyen aivovammaan ja etenkin muistiaukkoon.
Keskivaikean aivovamman määritelmä tajuttomuuden osalta täyttyy, kun tajuttomuus kestää yli 30 minuuttia.
Asiaa ymmärtämätön ei ymmärrä, että Gustafssonin aivovamman, kallonpohjan murtuman ja korvavamman ovat diagnosoineet häntä hoitaneet lääkärit kesällä 1960. Asiaa ymmärtämättömän tavanomaista syvempi ymmärtämättömyys on varmasti tullut laajalti ymmärretyksi. Voitaneen pitää jokseenkin varmana asiana, että ymmärtämättömyys ei hänellä parane jatkossakaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla Kostin mielipiteitä liittyen aivovammaan ja etenkin muistiaukkoon.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
En tosiaan ymmärrä, miten Nissen omat paskapuheet noin 4 päivän "tajuttomuudestaan" liittyvät edelliseen.LexVeritas kirjoitti: Ti Helmi 25, 2025 7:32 pm Asiaa lainkaan ymmärtämättömältä jää alati ymmärtämättä, että todistajanlausuntojen mukaan Gustafsson ei ollut murhapaikalla tajuton silloin, kun hänet löydettiin. Gustafsson ei myöskään ole väittänyt olleensa murhapaikalla 8 tuntia eikä etenkään 4 päivää sairaalassa tajuttomana. Röntgenkuvat mm. kallonpohjan murtuman osalta ovat hävitetyt asianmukaisesti vuosikymmeniä sitten.
Keskivaikean aivovamman määritelmä tajuttomuuden osalta täyttyy, kun tajuttomuus kestää yli 30 minuuttia.
Asiaa ymmärtämätön ei ymmärrä, että Gustafssonin aivovamman, kallonpohjan murtuman ja korvavamman ovat diagnosoineet häntä hoitaneet lääkärit kesällä 1960. Asiaa ymmärtämättömän tavanomaista syvempi ymmärtämättömyys on varmasti tullut laajalti ymmärretyksi. Voitaneen pitää jokseenkin varmana asiana, että ymmärtämättömyys ei hänellä parane jatkossakaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla Kostin mielipiteitä liittyen aivovammaan ja etenkin muistiaukkoon.
Olennaista tosiaan on, että Nissen keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin hänen omat paskapuheensa. Vastanäyttönä toimivat syyttäjän asiantuntijalääkärien todistelut, joiden perusteella edes keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään näyttöä.
Blexin kömpelö sanapelleily ja irvailu Kostille lisäävät varmasti hänen omasta mielestään hänen uskottavuuttaan.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^En missään nimessä "irvaile" Kostille, vaan päinvastoin. Muistaakseni hän on jossain yhteydessä viitannut aivovammaan.
On ymmärretty asiaa ymmärtämättömän olevan käsittämättä, että Gustafssonin vammat eivät perustu hänen olemattomiin puheisiinsa "4 päivän tajuttomuudesta" (joka on ainoastaan Turun Sanomien väittämä), vaan häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja diagnooseihin.
Siksikin olisi mukavaa saada ketjuun uutta contentia kontekstissa.
On ymmärretty asiaa ymmärtämättömän olevan käsittämättä, että Gustafssonin vammat eivät perustu hänen olemattomiin puheisiinsa "4 päivän tajuttomuudesta" (joka on ainoastaan Turun Sanomien väittämä), vaan häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja diagnooseihin.
Siksikin olisi mukavaa saada ketjuun uutta contentia kontekstissa.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Eivät ne varmaan perustukaan vuonna 1995 kännissä annettuun haastatteluun, mikä ilmeisesti johti poliisin uudelleenaktivoitumiseen tutkinnassa.LexVeritas kirjoitti: Ti Helmi 25, 2025 8:06 pm ^En missään nimessä "irvaile" Kostille, vaan päinvastoin. Muistaakseni hän on jossain yhteydessä viitannut aivovammaan.
On ymmärretty asiaa ymmärtämättömän olevan käsittämättä, että Gustafssonin vammat eivät perustu hänen olemattomiin puheisiinsa "4 päivän tajuttomuudesta" (joka on ainoastaan Turun Sanomien väittämä), vaan häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja diagnooseihin.
Siksikin olisi mukavaa saada ketjuun uutta contentia kontekstissa.
Hoitaneet lääkärit eivät edes teoriassa voineet diagnosoida luotettavaati keskivaikeaa aivovammaa Suomessa 60-luvulla.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Kiitos näistä suorastaan legendaarisista väittämistäsi mutta sinun ei todellakaan tarvitse todistella ymmärtämättömyyttäsi yhtään enempää.Ross Sullivan kirjoitti: Ti Helmi 25, 2025 10:40 pmEivät ne varmaan perustukaan vuonna 1995 kännissä annettuun haastatteluun, mikä ilmeisesti johti poliisin uudelleenaktivoitumiseen tutkinnassa.LexVeritas kirjoitti: Ti Helmi 25, 2025 8:06 pm ^En missään nimessä "irvaile" Kostille, vaan päinvastoin. Muistaakseni hän on jossain yhteydessä viitannut aivovammaan.
On ymmärretty asiaa ymmärtämättömän olevan käsittämättä, että Gustafssonin vammat eivät perustu hänen olemattomiin puheisiinsa "4 päivän tajuttomuudesta" (joka on ainoastaan Turun Sanomien väittämä), vaan häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja diagnooseihin.
Siksikin olisi mukavaa saada ketjuun uutta contentia kontekstissa.
Hoitaneet lääkärit eivät edes teoriassa voineet diagnosoida luotettavaati keskivaikeaa aivovammaa Suomessa 60-luvulla.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto