Gustafssonin vammat (ketju 2)

[JasseHames]

Joo, eihän se 1960-luvulla tehty Gustafssonin aivovammadiagnoosi (taisi olla kirjaimellisesti "aivoruhje") lähellekään sillä mitätöidy, että jotkut muutamat poliisit ja jotkut mielisairaat yksilöt vain niin väittävät raivotautisesti 2000-luvulla. Gustafssonia hoitaneet neurologit kohtasivat lääkärinuriensa aikana lukemattomia aivovammapotilaita, jotka varmasti ovat olleet lievästi ja vakavammin aivovammautuneita. Eli nämä neurologit ovat oikeasti olleet tekemisissä oikeiden aivovammojen oireiden ja muiden aivovammojen tunnusmerkkien kanssa, ja ilmeisesti heillä ei ole ollut mitättömintäkään syytä epäillä Gustafssonin teeskennelleen tai edes vähänkään liioitelleen oireitaan. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että 18-vuotias Gustafsson olisi ollut tietoinen lääketieteellisellä tarkkuudella aivovammojen kaikista oireita ja olleen myös niin äärimmäisen pätevä näyttelijä, että on pystynyt huijaamaan neurologeja.

[LexVeritas]

Hieno huomio Ross Sullivanilta kuitenkin tekoälyllisin keinoin tässä vaiheessa, kun Gustafssonin vammoista on käyty keskustelua tällä palstalla n. 1000 sivun verran ja sama asia todettu noin sataan kertaan aitoa älyä käyttäen.

EEG-tutkimustulos todellakin tukee Gustafssonilla havaittuja kliinisiä oireita, joita siis olivat:

1. tajuttomuus tai tajunnantason lasku
2. vammaa välittömästi edeltävä tai tai sen jälkeinen muistikatkos eli posttraumaattinen amnesia (PTA)
3. vamman aiheuttama henkisen tilan muutos (sekavuus, desorientaatio tai uneliaisuus)
4. neurologinen oire tai poikkeava löydös (esim. näköhäiriö, halvausoire, tasapainohäiriö tai kouristelu)

[Ross Sullivan]

Joo, eihän se 1960-luvulla tehty Gustafssonin aivovammadiagnoosi (taisi olla kirjaimellisesti "aivoruhje") lähellekään sillä mitätöidy, että jotkut muutamat poliisit ja jotkut mielisairaat yksilöt vain niin väittävät raivotautisesti 2000-luvulla. Gustafssonia hoitaneet neurologit kohtasivat lääkärinuriensa aikana lukemattomia aivovammapotilaita, jotka varmasti ovat olleet lievästi ja vakavammin aivovammautuneita. Eli nämä neurologit ovat oikeasti olleet tekemisissä oikeiden aivovammojen oireiden ja muiden aivovammojen tunnusmerkkien kanssa, ja ilmeisesti heillä ei ole ollut mitättömintäkään syytä epäillä Gustafssonin teeskennelleen tai edes vähänkään liioitelleen oireitaan. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että 18-vuotias Gustafsson olisi ollut tietoinen lääketieteellisellä tarkkuudella aivovammojen kaikista oireita ja olleen myös niin äärimmäisen pätevä näyttelijä, että on pystynyt huijaamaan neurologeja.

Kun nyt mielisairauden itse nostat esiin raivotautisesti, niin ymmärrätkö edes kysymystä, josta tässä keskustellaan?

Ymmärrätkö, että 60-luvun diagnoosi ei perustu millään tavoin luotettavaan tieteeseen, kuten esim. kuvantamiseen?

[Ross Sullivan]

Hieno huomio Ross Sullivanilta kuitenkin tekoälyllisin keinoin tässä vaiheessa, kun Gustafssonin vammoista on käyty keskustelua tällä palstalla n. 1000 sivun verran ja sama asia todettu noin sataan kertaan aitoa älyä käyttäen.

EEG-tutkimustulos todellakin tukee Gustafssonilla havaittuja kliinisiä oireita, joita siis olivat:

1. tajuttomuus tai tajunnantason lasku
2. vammaa välittömästi edeltävä tai tai sen jälkeinen muistikatkos eli posttraumaattinen amnesia (PTA)
3. vamman aiheuttama henkisen tilan muutos (sekavuus, desorientaatio tai uneliaisuus)
4. neurologinen oire tai poikkeava löydös (esim. näköhäiriö, halvausoire, tasapainohäiriö tai kouristelu)

Kiitos! Ymmärrän viestistäsi, että olisit sitä mieltä, että edistyneimmän tekoälyn analyysi olisi jotenkin viestin arvoa tai uskottavuutta heikentävä asia, mitä tietysti suuresti ihmettelen.

Tosiaan ilmeisesti vasta noin 1000 sivun jälkeen on saatu varmuus, että 60-luvun aivosähkökäyrähavainto ei todista edes lievää aivovammaa millään tavoin, vaikka olet kymmeniä kertoja muuta väittänyt.

[LexVeritas]

Edes tekoäly ei korvaa järjen puutetta. Tästä saamme jatkuvasti lisää todisteita Ross Sullivanin esittelemänä.

Kuten toivottavasti yleensä ymmärretään, niin vuonna 1960 otetut röntgenkuvat, jotka mitä ilmeisimmin olivat osaltaan perusteina diagnooseille Gustafssonin vammoista, eivät ole enää 2000-luvulla olleet käytettävissä.
Hirvensalo, Öhman ja Kontio toteavatkin lausunnoissaan alkuperäisten röntgenkuvien puutteen vaikeuttavan merkittävästi oikeiden johtopäätösten tekemistä. Käytännössä se on varmuudella mahdotonta.

Kuten älyllä edelleen ymmärretään, niin aivosähkökäyrätutkimustulos diffuusirajaisesta poikkeamasta Gustafssonin vasemmassa aivopuoliskossa tukee objektiivisesti kliinisiä havaintoja Gustafssonin mm. alentuneesta tajunnasta, muistikatkoksesta, uneliaisuudesta, sekavuudesta sekä tasapainohäiriöstä.
Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole välttämättä pystytty selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen. Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta merkittävästä aivovammasta.

[Ross Sullivan]

Edes tekoäly ei korvaa järjen puutetta. Tästä saamme jatkuvasti lisää todisteita Ross Sullivanin esittelemänä.

Kuten toivottavasti yleensä ymmärretään, niin vuonna 1960 otetut röntgenkuvat, jotka mitä ilmeisimmin olivat osaltaan perusteina diagnooseille Gustafssonin vammoista, eivät ole enää 2000-luvulla olleet käytettävissä.
Hirvensalo, Öhman ja Kontio toteavatkin lausunnoissaan alkuperäisten röntgenkuvien puutteen vaikeuttavan merkittävästi oikeiden johtopäätösten tekemistä. Käytännössä se on varmuudella mahdotonta.
Kuten älyllä edelleen ymmärretään, niin aivosähkökäyrätutkimustulos poikkeamasta Gustafssonin vasemmassa aivopuoliskossa tukee objektiivisesti kliinisiä havaintoja Gustafssonin mm. alentuneesta tajunnasta, muistikatkoksesta, uneliaisuudesta, sekavuudesta sekä tasapainohäiriöstä.
Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole pystytty selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen. Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta aivovammasta.

Keskittyisit epäolennaisuuksien sijaan omien argumenttiesi hiomiseen.

Ensinnäkään aivosähkökäyrähavainnosta ei voi päätellä edes lievää aivovammaa. Nissen tapauksessa diagnoosin ovat johtaneet oletettu uhriasetelma, jonka takia Nissen mahdollinen näytteleminen ja oireiden liioittelu ovat jääneet kokonaan huomioimatta.

Se on faktaa, että 2004 aivovammasta ei ollut minkäänlaista viitettä kuvantamisin. 60-luvun havainnoista on Hirvensalo todennut:

"Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."

[LexVeritas]

Olet yllä irroittanut tohkeissasi Hirvensalon kommentin asiattomasta yhteydestä (Turun Sanomien uutisankasta), jossa hän todistetusti täysin virheellisesti väittää aikalaislääkäreiden luulleen Gustafssonin olleen umpitajuton 8 tunnin ajan.

Kuten moneen kertaan todettu, niin Hirvensalollakaan ei ollut käytettävissään alkuperäisiä röntgenkuvia.

Merkittävä epävarmuus liittyy mm. siihen, onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa ollut murtuma korvakäytävässä vai mahdollisesti muualla kallonpohjassa, kun röntgenkuvia tosiaankaan ei enää ole tallella. Tällä mahdollisella murtumalla on suurta merkitystä arvioitaessa mahdollisen aivovamman olemassaoloa.
Johtopäätöstä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon ja Öhmanin mukaan indikoi luotettavasti kallonpohjan etuosan murtumaa.
Toisaalta tulee ottaa huomioon, että vuonna 1960 tehdyt ilmakallotutkimus, jolla ei ole pystytty ns. diffuusia aivovammaa havaitsemaan sekä röntgenkuvaus, joka on vain luuston kuvaus, ovat olleet riittämättömiä keinoja havaita varmasti aivovamma - etenkin siis diffuusi aksonivaurio, jota kliiniset havainnot ja EEG-tutkimustulos tukevat.

[Ross Sullivan]

Olet yllä irroittanut tohkeissasi Hirvensalon kommentin asiattomasta yhteydestä (Turun Sanomien uutisankasta), jossa hän täysin virheellisesti väittää aikalaislääkäreiden luulleen Gustafssonin olleen umpitajuton 8 tunnin ajan.

Kuten moneen kertaan todettu, niin Hirvensalollakaan ei ollut käytettävissään alkuperäisiä röntgenkuvia.

Merkittävä epävarmuus liittyy mm. siihen, onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa ollut murtuma korvakäytävässä vai mahdollisesti muualla kallonpohjassa, kun röntgenkuvia tosiaankaan ei enää ole tallella. Tällä mahdollisella murtumalla on suurta merkitystä arvioitaessa mahdollisen aivovamman olemassaoloa.
Johtopäätöstä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon ja Öhmanin mukaan indikoi luotettavasti kallonpohjan etuosan murtumaa.
Toisaalta tulee ottaa huomioon, että vuonna 1960 tehdyt ilmakallotutkimus, jolla ei ole pystytty ns. diffuusia aivovammaa havaitsemaan sekä röntgenkuvaus, joka on vain luuston kuvaus, ovat olleet riittämättömiä keinoja havaita varmasti aivovamma - etenkin diffuusi aksonivaurio.

Tunnetilojeni arvailu on huvittavaa, mutta en ihan hirveästi ymmärrä nettivälitteisen tunnetila-analyysin merkittävyyttä kontekstissa.

Liität asiattomasti Hirvensalon kommenttiin siihen liittymätöntä skebukkaa. Sitä paitsi voidaan tiivistää:

"Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa."

Tämä Suomen yhden tunnetuimman lääkärin toteamus on räikeässä ristiriidassa puolustuksen apulaisen todisteluiden kanssa.

[LexVeritas]

Olet ilmeisen tuohtunut lainatessasi toistuvasti argumenttien puutteessa eittämättä asiatonta Turun Sanomien 27.8.2005 julkaisemaa uutisankkaa, joka asiattomassa kontekstissaan kuuluu ortopedi Hirvensalon möläytyksen osalta täsmällisesti lainattuna näin:

"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."

Tosiasiahan on, että Gustafsson ei ollut tajuttomana 8 tuntia. Toinen tosiasia on, että Hirvensalolla ei ollut käytettävissään Gustafssonin röntgenkuvia vuodelta 1960. Kolmas tosiasia on, että Gustafssonin diagnoosiksi on merkitty aivoruhje.

[Ross Sullivan]

Olet ilmeisen tuohtunut lainatessasi toistuvasti argumenttien puutteessa eittämättä asiatonta Turun Sanomien 27.8.2005 julkaisemaa uutisankkaa, joka asiattomassa kontekstissaan kuuluu ortopedi Hirvensalon möläytyksen osalta täsmällisesti lainattuna näin:

"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."

Tosiasiahan on, että Gustafsson ei ollut tajuttomana 8 tuntia. Hänen tajuttomuutensa pituudesta ei ole tietoa. Toinen tosiasia on, että Hirvensalolla ei ollut käytettävissään Gustafssonin röntgenkuvia vuodelta 1960.

Niin, en koe Nissen tapausta itselleni niin merkitykselliseksi, että tapauksesta tuohtuisin. Herää tietysti epäily, että Blexi projisoi omia tunnetilojaan, mutta en tosin väitä olevani nettivälitteinen tunnearviotsija.

Joka tapauksessa Blexi tulkitsee ilmeisesti ihan vaan ymmärtämättömyyttään (ja/tai tuohtuneisuuttaan) edellistä viestiäni väärin.

Mielestäni Hirvensalo esittää näkemyksessään, että "yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa." Väitän ja väitän itsekin edelleen, että Nissen mahdollisesta aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin Nissen omat paskapuheet. Tosin ei niistä 11 puukoniskusta Nissen päässä ole sen enempää näyttöä.

Jos Turun Sanomat kyllästyttää, niin Ilta-Sanomat esitti vielä vahvemmin, että:

"Puolustuksen ja syyttäjien lääkärit ovat täysin eri mieltä Bodominjärven kolmoismurhasta syytetyn Nils Gustafssonin vammojen laadusta."
IS 29.8.2005

[LexVeritas]

Olet omaksunut ja alkanut enenevissä määrin käyttämään ilmaisuja, jotka alun perin on liitetty tohkeisuuteesi. Projisointi on yksi niistä. Yleisestikin voidaan todeta, että otat kovin kiihkeästi omiin kirjoituksiisi vaikutteita muilta. Jotkut kutsuvat sellaista aivoluteiluksi.

Kuten on ilmennyt, niin Hirvensalo oli täysin väärässä asiattomassa jossittelussaan, jonka mukaan Gustafssonin syyttömyyden tukemiseksi olisi täytynyt löytää hänestä 8 tunnin umpitajuttomuutta vastaava vamma.

Kerrataan tiedettyjä tosiasioita:

- Gustafssonin tajuttomuuden pituutta murhapaikalla ei tiedetä, löydettäessä hän ei ollut tajuton vaan tajunnaltaan alentunut
- Hirvensalolla ei ollut käytössään vuoden 1960 röntgenkuvia
- Gustafssonille on merkitty aivoruhje ja Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon mielestä indikoi luotettavasti kallonpohjan murtuman
- kliiniset oirehavainnot (mm. alentunut tajunnan taso, muistikatkos, uneliaisuus, sekavuus, tasapainohäiriö) tukevat kaikin puolin vakuuttavasti aivovammaa
- aivosähkökäyrätutkimus tuki diagnoosia aivovammasta
- Hirvensalon mielestä merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois

Todettakoon, että syyttäjän ja puolustuksen lääkäritodistajat ovat yleensä eri mieltä asioista mutta eivät tiedetyistä tosiasioista.

Lisäksi totean jälleen kerran, että Ross Sullivanin sekoilu:

Väitän ja väitän itsekin edelleen, että Nissen mahdollisesta aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin Nissen omat paskapuheet.

kertoo oleellisen Ross Sullivanin olemattomasta kompetenssista kontekstissa.

[Ross Sullivan]

Olet omaksunut ja alkanut enenevissä määrin käyttämään ilmaisuja, jotka alun perin on liitetty tohkeisuuteesi. Projisointi on yksi niistä. Yleisestikin voidaan todeta, että otat kovin kiihkeästi omiin kirjoituksiisi vaikutteita muilta. Jotkut kutsuvat sellaista aivoluteiluksi.

Kuten on ilmennyt, niin Hirvensalo oli täysin väärässä asiattomassa jossittelussaan, jonka mukaan Gustafssonin syyttömyyden tukemiseksi olisi hänestä täytynyt löytää 8 tunnin umpitajuttomuutta vastaava vamma.

Kerrataan tiedettyjä tosiasioita:

- Gustafssonin tajuttomuuden pituutta murhapaikalla ei tiedetä, löydettäessä hän ei ollut tajuton vaan tajunnaltaan alentunut
- Hirvensalolla ei ollut käytössään vuoden 1960 röntgenkuvia
- Gustafssonille on merkitty aivoruhje ja Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon mielestä indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa
- kliiniset oirehavainnot (mm. alentunut tajunnan taso, muistikatkos, uneliaisuus, sekavuus, tasapainohäiriö) tukevat kaikin puolin vakuuttavasti aivovammaa
- aivosähkökäyrätutkimus tuki diagnoosia aivovammasta
- Hirvensalon mielestä merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois

Todettakoon, että syyttäjän ja puolustuksen lääkäritodistajat ovat yleensä eri mieltä asioista mutta eivät tiedetyistä tosiasioista.

Lisäksi totean jälleen kerran, että Ross Sullivanin sekoilu:

Väitän ja väitän itsekin edelleen, että Nissen mahdollisesta aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin Nissen omat paskapuheet.

kertoo oleellisen Ross Sullivanin olemattomasta kompetenssista kontekstissa.

Ilmeisesti ihminen kärsii jostain harhoista, jos kuvittelee tietävänsä muiden ihmisten tunnetilat nettivälitteisesti. Projisointiepäilyjä tosiaan joskus herää. En väitä olevani oikeassa, mutta todennäköisesti usein on niin, että ihminen arvioi muiden ihmisten tunnetiloja sijoittamalla niihin omia tunteitaan. En ole tietoinen ottamistani vaikutteista, mutta toki kiinnostaisi mahdolliset esimerkit. Yleisesti mielipiteeni Minfossa on se, että aivoluteita on paljon, ja väittäisin siirtyvien vaikutteiden olevan jo tästä syystä vähäisiä.

Veikkaan Blexin neuroottisen tarpeen toistella samoja viestejä liittyvän hänen persoonansa ahdistuneisuuteen ja neuroottisuuteen. Tosin siinä on mukana itselleen vakuuttelua sellaisella tavalla, että herää epäily siitä, että Blexi ei itsekään usko juttuhinsa.

Nissen aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin hänen omat paskapuheensa, eikä tämä ole vain minun mielipiteeni, vaan myös yhden Suomen tunnetuimman lääkärin arvio.

[LexVeritas]

^Pysy pöksyissäsi ja hillitse tohkeisuutesi. Tosiahan on myös, että Hirvensalo ei edes väärässä aikoinaan ollessaan ollut kanssasi samaa mieltä.

Kerrataan tiedettyjä tosiasioita:

- Gustafssonin tajuttomuuden pituutta murhapaikalla ei tiedetä, löydettäessä hän ei ollut tajuton vaan tajunnaltaan alentunut
- Hirvensalolla ei ollut käytössään vuoden 1960 röntgenkuvia
- Gustafssonille on merkitty aivoruhje ja Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon mielestä indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa
- kliiniset oirehavainnot (mm. alentunut tajunnan taso, muistikatkos, uneliaisuus, sekavuus, tasapainohäiriö) tukevat kaikin puolin vakuuttavasti aivovammaa
- aivosähkökäyrätutkimus tuki diagnoosia aivovammasta
- Hirvensalon mielestä merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois
- vuoden 2004 tutkimuksilla ei kyetty sulkemaan pois Gustafssonilla vuonna 1960 ollutta merkittävää aivovammaa
- ortopedi Hirvensalon näkemyksillä 44 vuotta myöhemmin ei ole samaa painoarvoa kuin Gustafssonia hoitaneilla neurokirurgeilla

[Ross Sullivan]

Jos tunnetilani kiinnostaa, niin enemmänkin haasteena on tylsistyminen tähän "keskusteluun". Tosin miesten välisen tunnekeskustelun sijaan olisin kiinnostunut esimerkiksi tohkeisesta ja älyllisesti keskustelusta ketjun aiheeseen liittyen.

Tosin (ilmeisesti pyynnöstäni) olet hieman muuttanut tuttua skebukkalistaasi.

"Gustafssonin tajuttomuuden pituutta murhapaikalla ei tiedetä, löydettäessä hän ei ollut tajuton vaan tajunnaltaan alentunut"

Tajuttomuus puoltaisi syyttömyyttä.

"Hirvensalolla ei ollut käytössään vuoden 1960 röntgenkuvia"

Eikä Tenovuolla.

"Hirvensalon mielestä merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois"

Mutta hänen mielestään se ei ollut todennäköistä, eikä mikään seikka hänen mielestään todentanut edes lievää aivovammaa.

"vuoden 2004 tutkimuksilla ei kyetty sulkemaan pois Gustafssonilla vuonna 1960 ollutta merkittävää aivovammaa"

Ei kai se olisi edes mahdollistakaan. Kiinnostavampaa sen sijaan on, että 2004-tutkimuksilla ei havaittu mitään näyttöä aivovammasta.

"ortopedi Hirvensalon näkemyksillä 44 vuotta myöhemmin ei ole samaa painoarvoa kuin Gustafssonia hoitaneilla neurokirurgeilla"

Niillä 60-luvun näkemyksillä ei ole mitään arvoa, koska teknologia asiaan liittyen oli kehittymätöntä, eikä Nisseä tutkimusvaiheessa pidetty mahdollisena tekijänä. Tenovuokin totesi, että oireita on myös mahdollista näytellä.

En muuten tylsistymiseni takia enää jatka jankuttamista. Esitä uusia ja parempia argumentteja, niin sitten saatan tohkeissani niihin vastata.

[LexVeritas]

Parhaimmat argumentit ovat tiivistetysti esitetyt jo 20 vuotta sitten Gustafssonin puolustuksen vastineessa ja Espoon käräjäoikeuden asiantuntevassa tuomiossa, josta syyttäjät eivät tohtineet millään muotoa valittaa.

Mutta kerrataan vielä tämänpäiväisen debattin oleellisimmat seikat ja tunnetut tosiasiat:

- Gustafssonin tajuttomuuden pituutta murhapaikalla ei tiedetä, löydettäessä hän ei ollut tajuton vaan tajunnaltaan alentunut
- Hirvensalolla ei ollut käytössään vuoden 1960 röntgenkuvia
- Gustafssonille on merkitty aivoruhje ja Brillen hematooma, joka myös Hirvensalon mielestä indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa
- kliiniset oirehavainnot (mm. alentunut tajunnan taso, muistikatkos, uneliaisuus, sekavuus, tasapainohäiriö) tukevat kaikin puolin vakuuttavasti aivovammaa
- aivosähkökäyrätutkimus tuki diagnoosia aivovammasta
- Hirvensalon mielestä merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois
- vuoden 2004 tutkimuksilla ei kyetty sulkemaan pois Gustafssonilla vuonna 1960 ollutta merkittävää aivovammaa
- ortopedi Hirvensalon näkemyksillä 44 vuotta myöhemmin ei ole samaa painoarvoa kuin Gustafssonia hoitaneilla neurokirurgeilla
- Gustafssonin ei tiedetä puhuneen aivovammansa vakavuusasteesta paskaa