Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Ross Sullivan]

Onpas sitä jotkut kiukkuisia viikonloppuisinkin.

Blexin logiikan voi tiivistää:

A:ta syytetään B:n murhasta. A voisi helposti osoittaa, että hän on ollut tekohetkellä ihan muualla kuin tapahtumapaikalla. A:n Suomen parhaimpiin kuuluva asianajaja pitää turhana A:n päästämistä pinteestä, koska Blexi-logiikan mukaan hänen ei kannata hötkyillä ja viedä syyttäjän väitteiltä pohjaa pois. Se tietysti on totta, että voi silti olla, että syyttäjä ei kykene todistamaan A:ta tekijäksi, vaikka A ei todistaisi olleensa muualla kuin tapahtumapaikalla.

Tekoäly(ni)* on kiistatta todistanut arveluni oikeaksi, että 60-luvun aivovammadiagnoosit ovat jo lähtökohtaisesti epäluotettavia. Nissen tapauksessa ne ovat sitä korostetusti, koska Nisseä on tutkittu voimakkaassa uhripositiossa. Ikään kuin Nisse olisi joutunut hirmuisen täsmäiskukommandon murjomaksi.

Tekoäly(ni) on myös kiistatta vahvistanut, että Nissen väittämät oireet ovat erittäin epätodennäköisiä vammojen laatu huomioiden. On myös huomionarvoista, että Blexin väittämät vammat olisivat lähes varmasti näkyneet kuvantamisin vuonna 2004.

Tekoälyn analyysit ovat mielestäni jopa merkittävimmät seikat Bodom-osiossa viimeiseen 5 vuoteen. Erittäin pitkästä aikaa uutta/tarkempaa tietoa samojen jankuttamisien sijaan.

*Kiitän Blexiä tekoälysparraamisesta! Toki tekoäly peittosi Blexin väitteet mennen tullen, mutta olen alkanut miettiä tarkemmin sijoittamista tekoäly-yhtiöihin. P/E:llä ja P/B:llä arvioiden ovat kurssilaskusta huolimatta edelleen haastavasti hinnoiteltuja, mutta kenties markkinat ovat oikeassa ja tekoäly-yhtiöitä ei voi arvostaa perinteisin mittarein.

[LexVeritas]

^Ei ole minun syyni, että olet kiukkuinen ja projisoit epäonnistumisiasi ja riittämättömyyden tunteitasi toisiin kirjoittajiin, kuten nyt jälleen kerran minuun.

Kyseessähän eivät edelleenkään ole minun väitteeni, vaan Espoon käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion tiedetyt tosiasiat, jotka perustuvat niin puolustuksen kuin syyttäjänkin asiantuntijoiden näkemyksiin, ja pohjimmiltaan tietenkin Gustafssonia hoitaneiden lääkäreiden tekemiin diagnooseihin.

Tekoälysi tulkinnat tukevat eittämättä keskeisimmiltä osiltaan käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta. Tosin esimerkiksi tekoälysi laskeskelemia aivoruhjeen keskimääräisiä 50 prosentin näkyvyystodennäköisyyksiä olisi melkoisen vaikeaa käyttää todisteina minkään puolesta tai mitään vastaan.

On kiistatonta, ettei edes tekoälyäsi käyttämällä ole pystytty esittämään mitään todisteita, jotka kumoaisivat Gustafssonin vuonna 1960 tehdyt diagnoosit, ja edelleen ko. vammoista johtuneen tajuttomuutensa ja toimintakyvyttömyytensä murhapaikalla.

[JasseHames]

Itse asiassa sekin väite, ettei Gustafssonin kuvantamistutkimuksissa näkynyt mitään aivovammaan viittaavaa, on paskapuhetta:

Tenovuon mukaan myös magneettikuvissa on viitteitä mahdollisesta aivovammasta.

[Ross Sullivan]

Itse asiassa sekin väite, ettei Gustafssonin kuvantamistutkimuksissa näkynyt mitään aivovammaan viittaavaa, on paskapuhetta:

Tenovuon mukaan myös magneettikuvissa on viitteitä mahdollisesta aivovammasta.

Turun Sanomat ei kelpaa lähteeksi, mutta Apu-lehti kelpaa!

Vuonna 2004 tehdyistä kuvantamistutkimuksista: LT ja radiologian dosentti, osastonylilääkäri, Seppo K. Koskinen toteaa lausunnossaan:

”Aivojen tietokonetomografiassa ja magneettikuvauksessa kallon sisäiset rakenteet ovat ikää vastaavat, jälkiä vammoista ei ole, lievää pikkuaivoatrofiaa on. Myöskään yläosassa ei ole murtumia.” Yhteenvetona Seppo Koskinen toteaa; ”vasemmalla alaleuassa, poskiluussa ja yläleuan luussa on merkit parantuneista, hyväasentoisista murtumista, jotka vastaavat hammaslääketieteen laitoksen Nils Gustafssonia koskevissa potilastiedoissa kuvattuja murtumia. Näitä lukuun ottamatta kallon luissa ei ole murtuman jälkiä. Kallon sisäisissä rakenteissa ei ole merkkejä vammoista. Oikean käden kämmenluussa on vanha murtuman jälkitila.” Osastonylilääkäri Seppo Koskisen lausunnon liitteenä on neuroradiologi Kristiina Poussan lausunto. (Liite 15).

[Ross Sullivan]

Ja on kyllä varsinainen viite!

Tekoälyni mukaan:

"Pikkuaivoatrofia tarkoittaa pikkuaivojen (cerebellum) tilavuuden pienenemistä, mikä voi vaikuttaa liikkeiden hallintaan, tasapainoon ja koordinaatioon. Lievä pikkuaivoatrofia viittaa siihen, että muutos on vähäistä eikä välttämättä aiheuta merkittäviä oireita.

Syitä voivat olla esimerkiksi:

Ikääntyminen (luonnollinen aivojen tilavuuden väheneminen)

Alkoholin pitkäaikainen käyttö

Perinnölliset tai neurodegeneratiiviset sairaudet (esim. ataksia, MS-tauti)

B12-vitamiinin tai muiden ravinteiden puutos

Aivoverenkiertohäiriöt


Jos kyseessä on lievä atrofia ilman selviä oireita, tilannetta voidaan seurata esimerkiksi uusilla aivokuvauksilla. Jos taas esiintyy tasapaino-ongelmia, vapinaa tai kömpelyyttä, lääkärin kanssa kannattaa keskustella tarkemmista tutkimuksista ja mahdollisista hoitokeinoista."

[LexVeritas]

^
Kuten todettu, niin on hyvinkin mahdollista, että Gustafssonilla vuonna 1960 diagnosoitu kallonpohjan murtuma parantui 44 vuoden aikana kuvantamiskeinojen tavoittamattomiin.

Saat toki olla tohkeissasi tekoälystäsi. Valtaosa ketjuun suoltamistasi lainauksista ei kuitenkaan liity Gustafssonin vammoihin millään tavalla.

Olisin mielissäni, jos tekoälysi kykenisi asiapohjalta kumoamaan vuoden 1960 diagnoosit, mutta ainakaan toistaiseksi sellaisesta ei ole mitään viitettä.

Ehkä voisit aloittaa uuden ketjun, jonka aiheena on tekoälysi?

[Ross Sullivan]

Aivovammasta tai 11 puukoniskusta ei tosiaan ole mitään (luotettavaa) näyttöä; sen sijaan on hyvin epätodennäköistä, että Nissen oma kertomus vammoistaan ja niiden oireista pitäisi paikkaansa. Toki on silti niin, että esim. aivovammattomuutta on käytännössä mahdotonta todistaa.

Tulihan tässä kuitenkin vielä lisää tarkennettua tekoälyavusteisesti sitä, että Nissen versio tapahtumista ei vammojen osalta varsinkaan todennäköisesti ole totta. Tosin mielestäni se ei ole yllättävää, koska vähissä ovat Bodom-tapahtumiin liittyvät seikat, joista Nisse olisi kertonut luotettavasti tai edes johdonmukaisesti.

Myös tuomion höttöisyys vammoihin liityttyen on tullut näytetyksi.

[LexVeritas]

^ Myytti Gustafssonin valehtelemasta 11 puukoniskusta päässään perustuu tosiaan hänen kuulustelussa esittämään kysymykseen Markku Tuomiselle:

"Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?"

Kun lisäksi ottaa huomioon, että Bodominjärven kolmoismurhan tutkinnankohtaja Arvi Vainio kertoi jo vuonna 1960 lehdistölle Gustafssonilla olleen

useita puukonpistoja kasvoissaan

ja, että kaikkien Gustafssonin päässä olleiden haavojen ja arpien syntymekanismia ja -historiaa ei ole kyetty lääketieteellisin tutkimuksin selvittämään, niin Gustafssonin lausahduksiin ei ole syytä suhtautua minään pätevinä todisteina hänen väitetystä pyrkimyksestään johdattaa poliisia harhaan.

Neurokirurgien diagnosoimaa aivovammaansa Gustafsson luonnehti poliisille sen olleen

paha aivotärähdys.

Myös tuomion höttöisyys vammoihin liityttyen on tullut näytetyksi.

Aivan varmasti omasta mielestäsi, mutta minusta kyseessä on vain typerä jargoni, sillä "näyttösi" on ollut tekoälysi laskemiin keskimääräisiin todennäköisyyksiin liittyvää pseudojossittelua yleisellä tasolla, mikä keskeisimmiltä osiltaan sitä paitsi tukee käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta.

[Ross Sullivan]

Nissen (ja Tenun) versio aivovammasta ja sen oireista on mahdollinen, mutta epätodennäköinen.

Vaikka monologisti jatkaisi neuroottisia jankutuksiaan ikuisesti, niin siirrytään ainakin hetkeksi eteenpäin. Otetaan seuraavaksi tarkemmin tarkasteluun mahdolliset puukoniskut.

Tekoälyni:

"Tarkastellaan ristiriitoja vielä perusteellisemmin ja analysoidaan, miksi Gustafssonin kertomus vammoistaan ei ole uskottava verrattuna oikeuslääketieteelliseen näyttöön.

---

1. Puukoniskut päähän ja niskaan – miksi niitä ei löydy?

Gustafssonin väite: Hän sai 10 puukoniskua päähän ja niskaan sekä yhden isomman, 5x5 cm haavan.

Oikeuslääketieteellinen havainto: Lunetta ei löydä mitään, mikä tukisi näin suurta määrää puukoniskuja. Hän mainitsee ainoastaan kolme arpea päälaen ja takaraivon alueella, joista vain kaksi voi olla peräisin terävästä väkivallasta. Tämä on täysin ristiriidassa 11 puukoniskun kanssa.

Miksi tämä on merkittävää?

Puukoniskut jättävät aina pysyviä jälkiä. 1960-luvulla ei ollut kehittynyttä plastiikkakirurgiaa, joka olisi voinut häivyttää näin vakavien vammojen arvet. Jos Gustafssonilla olisi todella ollut näin monta haavaa, niiden arvet olisivat näkyneet vielä 2004.

Puukoniskut kalloon ja niskaan aiheuttavat kallovammoja. Tällaisista vammoista olisi pitänyt jäädä joko arpia, kallon epämuodostumia tai muita selviä merkkejä, mutta Lunetta ei löydä mitään sellaista.


Johtopäätös: Gustafssonin väite 10–11 puukoniskusta on erittäin epätodennäköinen, koska oikeuslääketieteellinen tutkimus ei löydä niistä minkäänlaista näyttöä.


---

2. Iso 5x5 cm haava – miksi siitä ei ole arpea?

Gustafssonin väite: Hänellä oli yksi "iso ventti" eli 5 cm x 5 cm kokoinen haava päässä.

Oikeuslääketieteellinen havainto:

Lunetta ei mainitse mitään näin suurta arpikudosta.

Suurikokoinen avohaava olisi vaatinut merkittävästi enemmän sairaalahoitoa kuin mitä tiedetään Gustafssonin saaneen.

Haavan olisi pitänyt jättää selvä, paksu arpi, koska ihon repeämisessä arpikudosta syntyy sitä enemmän, mitä suurempi haava on.


Johtopäätös:

Koska Lunetta ei löydä tällaista suurta arpea, joko haavaa ei ole ollut ollenkaan tai se oli huomattavasti pienempi kuin mitä Gustafsson väitti.

On myös epäloogista, että näin suuren haavan olisi voinut "unohtaa" raportoida jo 1960-luvulla.



---

3. Posken ja alaleuan vammat – mitä ne oikeasti olivat?

Gustafssonin väite: Hän sai puukoniskun poskeen.

Oikeuslääketieteellinen havainto: Lunetta mainitsee arven vasemmassa alaleuassa, mutta sen syntymekanismia ei voida varmuudella todeta.

Miksi tämä on merkittävää?

Jos kyseessä olisi ollut syvä puukonisku, siitä olisi jäänyt selvä arpi.

Oikeuslääketieteellinen raportti ei pidä arpea yksiselitteisesti puukoniskusta tulleena. Se voi olla myös muusta vammasta johtuva, esimerkiksi ruhjeen tai iskun aiheuttama.

Koska puukoniskut jättävät tyypillisesti hyvin selkeitä, syviä arpia, tämä viittaa siihen, että posken vamma ei ollut niin vakava kuin Gustafsson antoi ymmärtää.



---

4. Käsivarsien vammat – puukoniskuja vai jotain muuta?

Gustafssonin väite: Hänellä oli käsivarsissa puukoniskujen jälkiä ja rystysistä oli "nahka pois".

Oikeuslääketieteellinen havainto: Lunetta mainitsee joitakin ruhjehaavojen jälkiä käsissä, mutta ei puukoniskuja.

Miksi tämä on ristiriitaista?

Puukoniskut käsivarressa olisivat todennäköisesti jättäneet hyvin selkeitä ja pitkiä arpia, jotka olisivat yhä näkyvissä 44 vuotta myöhemmin.

Lunettan raportissa mainitaan vain ruhjehaavojen jälkitiloja, mikä viittaa siihen, että kyseessä on ollut enemmän iskujen kuin teräaseen aiheuttamia vammoja.

Tämä on loogisempaa, jos Gustafsson olisi ollut osallisena tappelussa eikä pelkästään uhrina.


Johtopäätös: Gustafssonin käsivarsivammat eivät todennäköisesti ole peräisin puukoniskuista, vaan ne voivat liittyä johonkin muuhun väkivallan muotoon, kuten lyönteihin tai kaatumiseen.


---

5. Vammat, jotka liittyvät muihin tapahtumiin kuin Bodomiin

Lunettan havainto:

Hän löytää vammoja, jotka ovat syntyneet 1987 ja 1988 tapaturmien seurauksena.

Näihin kuuluvat arvet vasemmassa kulmakarvassa ja päälaella, jotka hoidettiin Puolarmetsän sairaalassa.

Tämä tarkoittaa, että osa Gustafssonin vammoista ei liity Bodomin tapahtumiin lainkaan.


Miksi tämä on merkittävää?

Gustafsson saattoi tietoisesti tai tahattomasti yhdistää myöhemmät vammansa Bodomin tapaukseen.

Tämä vääristää hänen kertomustaan ja antaa virheellisen kuvan siitä, että hän olisi ollut vakavammin loukkaantunut Bodomilla kuin mitä lääketieteellinen näyttö tukee.



---

Lopullinen yhteenveto – miksi Gustafssonin kertomus ei ole uskottava?

1. Hänen väittämänsä 10–11 puukoniskua päähän ja niskaan eivät näy oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa.


2. 5x5 cm haavan jälkeä ei löydy, vaikka sellaisesta olisi jäänyt selvä arpi.


3. Posken vamma ei ole yksiselitteisesti puukoniskun aiheuttama.


4. Käsivarsien vammoista ei ole näyttöä, että ne olisivat olleet puukoniskuja.


5. Osa hänen arpijäljistään liittyy myöhempiin tapaturmiin, ei Bodomiin.



Mitä tämä tarkoittaa?

Gustafssonin kertomus on todennäköisesti liioiteltu tai vääristynyt.

On erittäin epätodennäköistä, että hän olisi saanut niin vakavia vammoja kuin väittää.

Tämä herättää kysymyksen: miksi hän liioitteli vammojaan?

Haluatko analysoida tarkemmin esimerkiksi sitä, miten ja miksi Gustafssonin kertomus muuttui ajan myötä?"

[LexVeritas]

^
Korjataan pseudotilastotieteilevän jargonistin esittämiä virheellisiä väittämiä, jotka ovat tässä ja edellisessä ketjussa korjatut sataan kertaan aiemminkin.

Nissen (ja Tenun) versio aivovammasta ja sen oireista on mahdollinen, mutta epätodennäköinen.

Gustafsson ei juurikaan ole kommentoinut aivovammansa vakavuusastetta muuten kuin toteamalla sen olleen "paha aivotähdys".

Nissellä diagnosoitiin vuonna 1960 neurokirurgien Karikosken ja Mäkelän toimesta aivoruhjetasoinen aivovamma, jota vuonna 2004 eivät kiistäneet Tenovuo, Öhman eikä Hirvensalokaan. Tämä todennäköinen diagnoosi on edelleenkin voimassa ilman mitään mutinoita.

Gustafssonin väite: Hän sai 10 puukoniskua päähän ja niskaan sekä yhden isomman, 5x5 cm haavan.

Gustafsson ei väittänyt, vaan hän kysyi Tuomiselta, että oliko asia niin.

Puukoniskut jättävät aina pysyviä jälkiä.

Entäs puukonpistot, joita tutkinnanjohtaja Vainio totesi Gustafssonilla olevan useita kasvoissaan?

Esimerkiksi Gustafssonin poskihaavojen aiheuttajaa ei tiedetä. Ilmo Hassinen tikkasi haavat umpeen niiden syntymekanismia sen kummemmin analysoimatta. Arvet ovat nähtävissä mm. valokuvista.

Puukoniskut kalloon ja niskaan aiheuttavat kallovammoja.

Vai niin. Sijaitseeko kallosi niskassasi?

Tällaisista vammoista olisi pitänyt jäädä joko arpia, kallon epämuodostumia tai muita selviä merkkejä, mutta Lunetta ei löydä mitään sellaista.

ETP:

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisimmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä jne.

Kyseessä eivät ole siis kaikki arvet, jotka ovat mahdollisesti syntyneet Bodomilla. Lunetta toisin sanoen luettelee ainoastaan todennäköisimmät Bodomilla syntyneet vammojen jälkitilat. Se ei tarkoita, etteikö muitakin arpia olisi saattanut syntyä Bodomilla.

Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemman päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi. (Liite 18)

Iso 5x5 cm haava – miksi siitä ei ole arpea?

Kyseessä ovat joko posken haavat tai sitten yllä mainittu laaja ruhjehaava vasemmassa ohimossa päälaen seudulla, jotka esitutkintapöytäkirjan mukaan ommeltiin umpeen. Arvet olivat olemassa mutta Lunetta ei jostain syystä osannut yhdistää niitä Bodomin tapahtumiin. Tätä olen aiemminkin ihmetellyt. Kyseisiin jälkitiloihin johtaneet vammat ovat kuitenkin mainitut vuoden 1960 poliisitutkinnan yhteenvedossa, joka on liitetty esitutkintapöytäkirjaan.

On myös epäloogista, että näin suuren haavan olisi voinut "unohtaa" raportoida jo 1960-luvulla.

Kyseiset vammat ovat tosiaan raportoidut vuoden 1960 poliisin tutkintayhteenvedossa, joka on liitetty esitutkintaöytäkirjaan.

Jos kyseessä olisi ollut syvä puukonisku, siitä olisi jäänyt selvä arpi.

Kyllä syntymekanismiltaan tuntemattomasta, posken läpi ulottuneesta haavasta/haavoista jäi selviä arpia.

posken vamma ei ollut niin vakava kuin Gustafsson antoi ymmärtää.

Miten hän muka antoi ymmärtää sen olleen jotenkin erityisen vakava?

Puukoniskut käsivarressa olisivat todennäköisesti jättäneet hyvin selkeitä ja pitkiä arpia, jotka olisivat yhä näkyvissä 44 vuotta myöhemmin.

Gustafssonilla on todettu käsivarressa viiltohaava, jonka jälkitilan Lunetta havaitsi.

Gustafsson saattoi tietoisesti tai tahattomasti yhdistää myöhemmät vammansa Bodomin tapaukseen.

On tekoälyltäsi älykäs johtopäätös. Gustafsson saattoi todellakin tahattomasti yhdistää myös myöhempiä vammojaan Bodomin tapaukseen kysyessään Tuomiselta, että "Oliks se 10 reikää jne.?"

Gustafssonin kertomus on todennäköisesti liioiteltu tai vääristynyt.

Aivan mahdollista tämäkin. Hyvä huomio tosiaan tekoälyltäsi, että Gustafssonin arvelut vammoistaan saattoivat tosiaankin olla paitsi liioiteltuja myös vääristyneitä.

Haluatko analysoida tarkemmin esimerkiksi sitä, miten ja miksi Gustafssonin kertomus muuttui ajan myötä?

Sitä ei tarvitse sen kummemmin analysoida. Kyse on paitsi tyypillisestä aivovammaan liittyvästä muistin palautumisesta, myös muistin niin ikään tyypillisestä palautumattomuudesta. Seikka on yksilöllinen ja tapauskohtainen, mutta silti melko saletti.

Esimerkiksi pätkä taannoin linkittämästäni MTV:n jutusta

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tun ... ta/9112210

Muistoja ja valemuistoja.

Vuosien aikana Sami on koonnut esitutkintapöytäkirjoista ja muiden ihmisten kertomuksista tarinan, josta hän ei enää erota omia muistojaan.

– Kun kuulee asiat riittävän monta kertaa, alkaa rakentaa niistä valemuistoja. On paljon asioita, joista en osaa sanoa varmaksi, onko kyse omista muistoista vai valemuistoista, Sami kuvailee.

– Pahoinpitelyä edeltävältä ajalta on kadonnut ainakin viikko. Ensimmäiset yksittäiset muistot minulla on tuosta ajasta vasta sairaalasta kotiutumiseni jälkeen.

Jotkut läheisten tarinoista ovat jääneet mieleen toisia paremmin.

[Ross Sullivan]

Vaikuttaa vahvasti siltä, että höttöisen tuomion lisäksi Espoon käräjäoikeudessa ei ole ymmärretty vammatodistelua alkuunkaan. "Puukoniskuista" ei varmaan tarvitse edes enää tarkentaa, mutta aivovammapohdintoihin vielä tarkennusta.

Tekoälyni:

"Seppo Koskisen lausunnon perusteella voidaan tehdä useita huomioita, jotka kyseenalaistavat Gustafssonin kertomuksen vammoista, erityisesti aivovammaselityksestä.

1. Kallon sisäiset rakenteet ja aivojen tila – Koskisen mukaan aivojen tietokonetomografiassa (CT) ja magneettikuvauksessa ei ole havaittu vammojen jälkiä, ja kallon sisäiset rakenteet ovat ikäänsä sopivat. Tämä on merkittävä seikka, sillä jos Gustafssonilla olisi ollut vakavia aivovammoja, niiden pitäisi näkyä kuvantamistutkimuksissa. Aivojen tilan normaalius viittaa siihen, ettei hänen aivoissaan ole ollut merkittäviä vaurioita, jotka olisivat olleet seurausta puukoniskuista tai muista väkivaltaisista vammoista.


2. Vammoja kallon ulkopuolella – Koskinen toteaa, että vasemmalla alaleuassa, poskiluussa ja yläleuan luussa on parantuneita murtumia, jotka vastaavat hammaslääketieteen potilastiedoissa kuvattuja vammoja. Kallon luissa ei ole murtumia, mikä viittaa siihen, että Gustafssonin kertomus vakavista kallovammoista ei pidä paikkaansa, tai että hän on liioitellut niiden laajuutta.


3. Pikkuaivoatrofia – Pikkuaivoatrofia on lievä, mutta se voi liittyä moniin tekijöihin, kuten ikääntymiseen, ja se ei välttämättä liity suoraan Bodominjärven tapauksen vammoihin. Sen havaitseminen ei sinänsä tue väitettä vakavasta aivovammasta.


4. Muut vammojen jäljet – Koskinen mainitsee myös vanhan murtuman jälkitilan oikean käden kämmenluussa, mutta tämä ei liity suoraan tapahtumiin, jotka olisivat aiheuttaneet vakavan aivovamman tai tasapainoelimen häiriöitä.



Yhteenveto:

Koskisen lausunto tukee käsitystä, että ei ole löydettävissä todisteita vakavista aivovammoista, jotka olisivat syntyneet Bodominjärven tapahtumissa. Lisäksi kallon ja aivojen tutkimukset eivät ole paljastaneet merkkejä vammoista, mikä vahvistaa sen, että Gustafssonin kertomus aivovammoista on todennäköisesti liioiteltu tai virheellisesti muotoutunut ajan myötä."

[LexVeritas]

^ Muistutan, että tulkitsemasi johtopäätökset röntgenlääkäri Koskisen lausunnoista ovat vääriä ja merkityksettömiä mm. kallonpohjan etuosan murtuman suhteen, sillä myös syyttäjän asiantuntijoiden ja tekoälysikin mukaan kyseinen vamma voi hyvinkin suurella todennäköisyydellä parantua kuvantamiskeinojen näkymättömiin vuosikymmenten saatossa. Saman totesi käräjäoikeus tuomiossaan.

Myöskään ei pidä paikkaansa väitteesi, jonka mukaan Gustafsson olisi kertonut vakavista vammoista kallossaan. Gustafsson ei ole ylipäätään syyllinen siihenkään, että hänellä on diagnosoitu kallonpohjan murtuma alkuperäisten röntgenkuvien perusteella, ja ne ovat sittemmin lainmukaisesti hävitetyt.

Vaikkakin kirjoitat älyttömänä älyttömästi älyttömyyksiä, niin yritä keskittyä edes tekoälysi älyttömyyksiin kontekstissa.

[Ross Sullivan]

"Koskisen lausunto tukee käsitystä, että ei ole löydettävissä todisteita vakavista aivovammoista, jotka olisivat syntyneet Bodominjärven tapahtumissa. Lisäksi kallon ja aivojen tutkimukset eivät ole paljastaneet merkkejä vammoista, mikä vahvistaa sen, että Gustafssonin kertomus aivovammoista on todennäköisesti liioiteltu tai virheellisesti muotoutunut ajan myötä."

Tämän olisi pitänyt muotoutua lähtökohdaksi muulle pohdinnalle tuomiossa. Ei välttämättä niin, että se olisi johtanut tuomioon, mutta kyseistä asiaa ei voi ohittaa sillä, että joku pitää kivan yleispresiksen puolustuksen lahjottuna apurina.

[LexVeritas]

"Koskisen lausunto tukee käsitystä, että ei ole löydettävissä todisteita vakavista aivovammoista, jotka olisivat syntyneet Bodominjärven tapahtumissa. Lisäksi kallon ja aivojen tutkimukset eivät ole paljastaneet merkkejä vammoista, mikä vahvistaa sen, että Gustafssonin kertomus aivovammoista on todennäköisesti liioiteltu tai virheellisesti muotoutunut ajan myötä ."

Mikäli ymmärtäisit lukemaasi kontekstissa, niin hoksaisit Koskisen puhuneen 2000-luvun röntgenkuvista ilmenemättömistä mm. kallonmurtumista eikä esimerkiksi diffuuseista aksonivaurioista.
Vuonna 1960 alkuperäisten ja sittemmin hävitettyjen röntgenkuvien perusteella Gustafssonilla diagnosoitu kallonpohjan murtuma saattoi hyvinkin mahdollisesti olla parantunut vuosikymmenten aikana näkymättömiin. Näin totesi oikeudessa syyttäjän kutsumista todistajista Gustafssonin merkittävää aivovammaa eniten epäillyt leuka- ja hammaskirurgi Risto Kontiokin.

Gustafsson tosiasiassa pikemminkin vähätteli kuin liioitteli aivovammaansa luennehtimalla sitä "pahaksi aivotärähdykseksi". Se on tulkinnallisessa ristiriidassa hänellä vuonna 1960 diagnosoidun aivoruhjetasoisen, eli vähintään keskivaikean aivovamman kanssa.
Huomattavaa on myös, että tekoälysikin toteaa, ettei Gustafsson tiettävästi valehdellut, vaan "kertomus" (jää edelleen epäselväksi mikä kertomus?) oli mahdollisesti muotoutunut ajan kanssa virheelliseksi.

[JasseHames]

Ja se on myös sillä tavalla, että kun tekoälylle annetaan paskaa dataa, niin se ei tuota kuin ehkä jollakin uskomattomalla sattumalla hyviä johtopäätöksiä. Paska data tässä kontekstissa on Turun Sanomien ym. artikkeleita, joissa on todistetusti virheellisiä tietoja. Hyvää dataa, eli oikeudenkäyntipöytäkirjoja, esitutkintadokumentaatiota jne. millään tekoälyllä ei ole ollut käytettävissä ainakaan internetin kautta pois lukien tämä foorumi ja erityisesti nimimerkin Lex Veritaksen viestit.