Janne Puhakan murha Espoossa 13.10.2024

[Sun40]

Jannen älykellon mukaan syke oli sammunut 14.25. Tunnin päästä Rolf oli kaupassa.

Mistä tämä älykello tarkka tieto?

[Celsius]

Jossain lehtijutussa oli ainakin mainittu, että älykellon perusteella pystyttiin havaitsemaan ettei uhri enää liikkunut noita main. Mielestäni jutussa ei mainittu sykkeestä.

[Sun40]

Vielä kerran kysyn jos joku vastais: saisko suoraan ohjeen: säpo,juttu nro ynnä muut mistä tilata etp? Kiitos.

[xxx_ninita_xxx]

En ole ikinä tilannut, mutta alottaisin soittamalla ko käräjäoikeuteen.

[Mietinpähönvaan]

Jannen älykellon mukaan syke oli sammunut 14.25. Tunnin päästä Rolf oli kaupassa.

Mistä tämä älykello tarkka tieto?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011108330.html
Tosta lehtijutusta löytyy!

Lainaus korjattu
-NILS-

[Yrjö Yrjönpoika]

.
Vaikka Nordmo onkin elänlääkäri, metsästäjä ja ampunut monasti riistaa, niin hän ei ehkä siltikään tullut ajatelleeksi loppuun asti, että ihmisen anatomia poikkeaa riistaeläinten anatomiasta sen verran, että henki ei välttämättä aivan oitis lähde ihmiseltä kyseisellä tavalla, haulikolla selkään ja/tai rintakehään ampumalla. Takana sydäntä suojaa selkäranka sekä kylkiluiden tyviosat ja edessä rintalasta. Ampui ylävartaloon, kun ei auttamattomana romantikkona halunnut tuhota [kauniita] kasvoja.

Kituvaa uhria haulikolla päähän hakkaaminen ei varmasti kuulunut alkuperäiseen kässäriin ja äijä toimi sillä tavoin suht koht hätäpäissään, kun homma ei ollutkaan default laaki ja vainaa.

Tuo spekulaationi on saattanut tulla esiin (ehkä) oikeuskäsittelyssä siellä suljettujen ovien takana, tai sitten ei (miksi olisi?), joten hypoteesiahan tämä vain on, jota tässä ketjun monissakin kommenteissa taitaa reippaasti esiintyä.

[Taalasmaan Ulla]

...Ei, en ole sanonut, että huonosti hoidettu ero olisi tuomiota alentava peruste. En ole sanonut sitä kertaakaan. Sen sijaan olen käsitellyt, miten se voi liittyä impulsiivisuuden ja harkinnan arviointiin – mikä on täysin eri asia.

Niin...
Kyllähän "huonosti hoidettu ero" voi hyvinkin vaikuttaa väkivallanteosta syytetyn impulsiivisuuteen ja harkintaan tekohetkellä, mutta oikeuden päätökseen syytetyn impulsiivisuuden ja harkintakyvyn arviointiin tekohetkellä voi vaikuttaa vain ja ainoastaan psykiatrinen asiantuntijaselvitys syytetyn mielenterveydestä, eli mielentilatutkimus. Mitkään muut todistajalausunnot siitä ovat tuomion oikeutusta ja kohtuutta arvioitaessa käyttökelvottomia.

Mutta tuota varmaan ajoitkin, joten tämän tapauksen "minfo-oikeuskäsittelyssä" syntyy vaikutelma useankin keskenään näennäisesti oppositiossa näyttäytyvän argumentin olevan totuusarvoltaan täysin rinnastettavissa.

Tässä ajatuksesi on täysin virheellinen. Väität, että syytetyn impulsiivisuuden ja harkintakyvyn arviointi tekotilanteessa voisi perustua vain psykiatriseen asiantuntijaselvitykseen, kuten mielentilatutkimukseen. Tämä ei pidä paikkaansa.

Mielentilatutkimus tehdään vasta sen jälkeen, kun syytetty on jo todettu syylliseksi ja oikeus katsoo tarpeelliseksi arvioida hänen syyntakeisuuttaan (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 37 §). Se ei siis määritä sitä, oliko teko impulsiivinen vai suunniteltu, vaan selvittää oliko tekijä syyntakeinen eli ymmärsikö hän tekonsa luonteen ja pystyi hallitsemaan toimintaansa.

Impulsiivisuutta ja harkintaa arvioidaan oikeudessa ensisijaisesti teon olosuhteiden, tapahtumien kulun, syytetyn käytöksen ennen ja jälkeen teon sekä muun näyttöaineiston perusteella, ei pelkästään psykiatristen asiantuntijoiden lausunnoilla. Näitä asioita arvioidaan kokonaisuutena (nk. kokonaisharkinta) ja esimerkiksi aiempi uhkailu, suunnittelutoimet, teon toteutustapa ja tekijän käytös teon jälkeen voivat viitata joko impulsiiviseen tai harkittuun tekoon.

Oikeudessa voidaan käyttää monenlaisia asiantuntijalausuntoja, kuten psykologisia arvioita ja käyttäytymistieteellisiä analyysejä, mutta nämä eivät ole ainoa tai edes ratkaiseva tekijä. Myös todistajanlausunnot, syytetyn oma kertomus ja teon olosuhteet painavat arvioinnissa merkittävästi.

Eli ajatus siitä, että impulsiivisuuden ja harkinnan arviointi voisi perustua "vain" psykiatriseen asiantuntijaselvitykseen, on täysin väärin ymmärretty. Oikeudessa harkintaa arvioidaan monipuolisesti eri näyttökokonaisuuksien perusteella, ei pelkästään mielentilatutkimuksen tai psykiatrisen lausunnon kautta.

Mielentilatutkimus arvioi syyntakeisuutta, ei sitä oliko teko impulsiivinen vai harkittu. Impulsiivisuuden arviointi kuuluu suoraan harkinnan arviointiin, koska rikosoikeudessa tapon ja murhan välinen raja määräytyy teon toteutustavan ja tekijän mielentilan perusteella. Murha edellyttää vakaata harkintaa, ja jos teko tehdään impulsiivisesti, se ei voi täyttää murhan tunnusmerkistöä. Toisin sanoen impulsiivisuus ja harkinta ovat vastakkaisia elementtejä, joiden punninta on keskeinen osa oikeudellista arviointia. Rautalangasta vääntäen: Impulsiivisuus on keskeinen elementti harkinnan arvioinnissa, koska murhan ja tapon ero perustuu siihen, oliko teko vakaasti harkittu vai ei. Jos teko on impulsiivinen, se ei voi olla vakaasti harkittu, se ei voi olla murha. Tämä arvio tehdään tuomioistuimessa muun näytön perusteella, ei mielentilatutkimuksella.

On jotenkin tragikoomista seurata tätä rikosfoorumin ”keskustelua” oikeudellisista asioista tai pikemminkin keskustelemisen sijaan heitellään mielipiteitä täysin ilman ymmärrystä siitä, mitä oikeudellinen arviointi edes tarkoittaa. Täällä suvereenisti julistetaan miten tuomio tulee olemaan “varmasti tappo” tai “selvä murha” ihan sillä perusteella, että joku tuntuu siltä. Lainopillinen argumentaatio onkin turhaa, koska fiilis ratkaisee. Oikeudelliset käsitteet lentelevät keskusteluissa kuin apinat heittelisivät kirurginveitsiä – innokkaasti, mutta ilman pienintäkään ymmärrystä siitä, mihin ne oikeasti kuuluvat tai miten niitä kuuluisi käyttää.

Ja koska rikosoikeudellinen analyysi ei riitä, tärkeä sivujuonne on tietenkin se, kuinka homo uhri oli ja miten se vaikuttaa hänen arvonsa laskemiseen. Keskustelu asettuu jonnekin keskiaikaisen noitaoikeudenkäynnin ja teinipoikien verkkopelin rasistisen äänichatin väliin. Täällä on ihan normaalia listata kuinka monta halveksivaa nimitystä voidaan keksiä seksuaalivähemmistöistä ennen kuin foorumin merkkiraja tulee vastaan. Ja lopulta päädytään siihen, että homo nyt vain ansaitsi kuolla. Keskiaika on vahvasti läsnä, ja ainoa yllätys on, että kukaan ei ole vielä ehdottanut julkista ruoskimista torilla. Mutta vuosi on vasta alussa, joten eiköhän sekin vielä nähdä.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Tiedon puute ei ole täällä ongelma. Ongelma on siinä ylpeydessä, jolla tätä tietämättömyyttä puolustetaan. Se, että joku edes yrittää tuoda keskusteluun juridisen viitekehyksen, leimataan “jargoniksi” ja epäilyttäväksi kikkailuksi. Parempi mennä mutulla, koska oikeudellinen argumentointi saattaisi häiritä tätä ainutlaatuista kansanoikeutta. Totta kai juuri nämä samat ihmiset ovat ensimmäisenä ulisemassa, kun elämässä tulee hetki, jolloin on pakko soittaa juristille. Ja sitten ihmetellään miksi se maksaa enemmän kuin täysi tankki dieseliä.

Jos palstalla olisikin joku oikeudellisen koulutuksen omaava, se olisi todennäköisesti juuri se syvän hyppyaltaan tyyppi, joka ryntää oikeuteen croissantin perässä ilman käsitystä realiteeteista. Aivan kuten eräs opiskelututtuni (valitettavasti), joka paisutti koronapassikeissin absurdeihin mittoihin. Niin pitkälle, että oikeus lopulta määräsi hänet itse maksamaan osan kuluista. Mutta eihän tämä tarkoita, että hän olisi tehnyt mitään väärin. Ei suinkaan. Tuomioistuin vain “ei osaa soveltaa lakia”. Koska tunnetusti tuomioistuin (ja samassa kaikki muutkin) on aina väärässä.

Tässä onkin oiva muistutus siitä, ettei juristin koulutus tee kenestäkään automaattisesti muuten kuin muodollisesti pätevän. Aivan kuten se, että lukee keskustelupalstalta yhden lainkohdan, ei tee kenestäkään asiantuntijaa. Mutta jos edes koulutettu lakimies pystyy ajamaan itsensä sellaiseen umpikujaan, jossa lopputulos on silkka nolaus ja taloudellinen tappio, mitä voi odottaa taksikuskeilta, siivoojilta ja insinööreiltä, joiden juridinen kokemus rajoittuu keskustelupalstan mutuiluun ja Google-hakuihin?

Mutta hei, näinhän se menee. Ja jos oikeudessa julistetaan murha, niin keskustelupalstan mestarietsivät kohottavat maljan itselleen. Jos arvaa oikein kahdesta vaihtoehdosta, on ilmeisesti nero. Tervetuloa suomalaisen kansanoikeuden pariin!

Jatkakaa siis rauhassa korkealentoisia analyysejänne siitä, miksi mututuntuma painaa enemmän kuin rikosoikeudellinen systematiikka. Ja totta kai muistakaa se tärkein, jos tuomio osuu yksi yhteen sen kanssa mitä arvasitte, niin se todistaa, että te olitte koko ajan oikeassa.
Näillä eväillä kohti uusia arvioita, kansanoikeuden kirkkaassa valossa!

Taalasmaan Ullan osalta palstailu päättyy tähän. Voitte nyt poksauttaa skumpat, kohottaa maljan ja tuntea itsenne suuriksi voittajiksi, sillä onhan tässä nyt joukolla suoriuduttu valtavasta älyllisestä urotyöstä. Nyt on saatu yksi “jargonia jauhava idiootti” poistumaan häiritsemästä tätä "korkealaatuista" keskustelua.

Teille jää vapaus jatkaa arvokasta työtänne rikosoikeudellisena asiantuntijayhteisönä. Varmasti on vielä paljon pohdittavaa siinä mikä fiilis määrittää lopputuloksen ja kuinka monella halveksuvalla termillä keskustelua saadaan vielä sävytettyä. Ja mikä tärkeintä, nyt ei tarvitse kenenkään tulla pilaamaan tunnelmaa tylsillä lakijutuilla.

Joten nauttikaa voitostanne, mestarietsivät! Se on täysin ansaittu.

[Ulrica]

Pidän edelleen teoriastani kiinni, että Frida on ollut koko ajan alakerrassa oven takana. Janne on pyrkinyt karkuun, kun on nähnyt Rolfin raivoissaan pyssyn kanssa ja Rolf on ampunut Jannea selkään hänen paetessa. Ja sitten vielä varmistanut tapon Jannen maatessa maassa rintaan ampumalla. Ja viiimeistellyt sitten homman hakkaamalla päätä aseella.

Oikeudenkäynnissä ei tullut ilmi minkäänlaista koiran jättämistä verisistä jäljistä huoneistoon, eikä näytöstä, että olisi ollut teon hetkellä Jannen lähellä. Kun Mäkinen soitti illalla ovikelloa, on mainittu, että koira ei tullut ovelle. Mutta kun antautumistilanteessa ulko-ovi aukesi, juoksi Frida ensimmäisenä asunnosta ulos ja vasta sen jälkeen Rolf. Mäkinen otti Fridan kiinni. Oliko koira käynyt lainkaan ulkona (pissalla) enää teon jälkeen?

Voisi sopia, että Frida oli teon aikaan alakerrassa. Rolf nimenomaan kulki rappusia edes takas ennen ulostuloa.

[Allvien]

.
Vaikka Nordmo onkin elänlääkäri, metsästäjä ja ampunut monasti riistaa, niin hän ei ehkä siltikään tullut ajatelleeksi loppuun asti, että ihmisen anatomia poikkeaa riistaeläinten anatomiasta sen verran, että henki ei välttämättä aivan oitis lähde ihmiseltä kyseisellä tavalla, haulikolla selkään ja/tai rintakehään ampumalla. Takana sydäntä suojaa selkäranka sekä kylkiluiden tyviosat ja edessä rintalasta. Ampui ylävartaloon, kun ei auttamattomana romantikkona halunnut tuhota [kauniita] kasvoja.

Kituvaa uhria haulikolla päähän hakkaaminen ei varmasti kuulunut alkuperäiseen kässäriin ja äijä toimi sillä tavoin suht koht hätäpäissään, kun homma ei ollutkaan default laaki ja vainaa.

Tuo spekulaationi on saattanut tulla esiin (ehkä) oikeuskäsittelyssä siellä suljettujen ovien takana, tai sitten ei (miksi olisi?), joten hypoteesiahan tämä vain on, jota tässä ketjun monissakin kommenteissa taitaa reippaasti esiintyä.

Tuo pään tohjoksi (ainakin ymmärtääkseni) hakkaaminen (noin 10 iskua?) vaikuttaa mielestäni poikkeukselliselta. Tämä herätti minussa kysymyksiä. Edes ampuminen ei riittänyt tai saanut tekijää arvioimaan toimintaansa uudelleen, vaan surmaamistahto vaikuttaa olleen vahva. Tässä mielessä henkirikos ei ole mielestäni aivan tyyppitapaus. Tuomioistuin tulee varmastikin kiinnittämään tähän väkivallan laatuun ja määrään tarkasti huomiota.

[liukaslahna]

Syyttäjän mukaan Nordmo suunnitteli Puhakan murhaa peräti kahden viikon ajan aina syyskuun lopusta lähtien.

29.9 RN lähettää TM murhaviestin
1.10 RN norjaan mökilleen
2.10 RN lähettää TM toisen murhaviestin
7.10 RN palaa viikon norjan reissulta
8.10 JP hakee auton

13.10 Sunnuntai:

11.xx tuttavapari talolla juttelee RN kanssa 5min
XX.xx naapuri kaupasta kotiin, juttelee RN kanssa puoli tuntia
XX.xx naapuri lähtee juoksulenkille
14.00 KL facetime puhelu, JP matkalla
14.25 JP ei enää liiku älykellon mukaan
14.30 KL ensimmäinen lukematon wa-viesti
15.00 naapuri palaa juoksulenkiltä, näkee puhakan auton
15.34 RN 1,5km päässä kaupassa polkupyörällä
16.xx JP ehkä sovittu tapaaminen äidin kanssa puistossa fridan sekä karlin koirien kanssa
18.44 KL soittaa äidille, odotellut puistossa 2h
19.xx TM koputtaa naapurin oveen
19.41 TM soittaa häkeen
19.50 ensihoito
20 RN otetaan kiinni

Siinä vähän raavittu kasaan aikajanaa sieltä täälä lehtijutuista.

[Yrjö Yrjönpoika]

...Tuomioistuin tulee varmastikin kiinnittämään tähän väkivallan laatuun ja määrään tarkasti huomiota.

Toivoa sopii. Kyllä se elkkari olisi paikallaan.

[aumari]

Kaksi uhriahan tässä on nähtävissä:

Nordmo - pitkään jatkuneen taloudellisen hyväksikäytön uhri

Puhakka - pitkään jatkuneesta taloudellisesta hyväksikäytöstä johtuneen viharpurkauksen uhri



Molemmat menettivät kaiken. Nordmo vapautensa ja elämänsä, Puhakka elämänsä.

No joo, miten sen ottaa, sanoin/kirjoitin, että USEIMMITEN se sokea pääsee hengestään. Ja tässä casessa on vain yksi henkirikoksen uhri. Se on tosiasia ilman empatiaa kumpaakaan osapuolta kohtaan.

[Oppenheimer]

^ ^ R oli keittiössä, ja pohjakartta on näkynyt lehdissä. R on voinut hyvin yllättää sieltä keittiöstä kulman takaa, kun Janne on ollut koiran kanssa eteisessä.

Koira on varmasti säikähtänyt huutoa, mekastusta, laukauksia. On todennäköisesti lymynnyt pitkän aikaa piilossa talossa. Ja pelännyt myös vihaista Nordmoa. Ruutia ei välttämättä ole turkissa jos on paennut jo huudon aikana.

Pidän edelleen teoriastani kiinni, että Frida on ollut koko ajan alakerrassa oven takana. Janne on pyrkinyt karkuun, kun on nähnyt Rolfin raivoissaan pyssyn kanssa ja Rolf on ampunut Jannea selkään hänen paetessa. Ja sitten vielä varmistanut tapon Jannen maatessa maassa rintaan ampumalla. Ja viiimeistellyt sitten homman hakkaamalla päätä aseella.

On selvää, että Janne ei rapsutellut koiraa, eikä koira ollut hänen lähelläkään, kun Rolf ilmestyi räiskimään haulikollaan. Kaikesta päätellen koira oli tärkeä myös Rolfille. Hän ei olisi ottanut riskiä, että losauttaa samalla sekä Jannea että koiraa. Melkoinen sotkukin siitä olisi syntynyt. Mikäli koira olisi ollut Jannen lähellä, sen turkista olisi löytynyt paitsi ruutijäämiä, myös veriroiskeita. Ehkä se olisi mennyt hädissään nuoleskelemaan veristä uhria ja tahrinut vielä enemmän itseään vereen. Mistään ei sinänsä ilmene, onko koira ollut tutkinnan kohteena. Olisi pitänyt olla.

Rolf on kehittänyt nyyhkytarinan koirasta ja Jannesta, mikä sai muka hänen järkensä sumenemaan. Tällä hän pyrkii todistelemaan teon impulsiivisuutta ja häivyttämään siihen liittyvää suunnitelmallisuutta.

[Ulrica]

Häiritsee tuo Mäkisen muistama Rolfin viesti, jossa pyysi ottamaan ylös tyttärensä (juristi) numeron, jos hänelle sattuu jotakin. Kun jäi kiinni, lähetti juuri Mäkiselle viestin, että anna anteeksi, kerro lapsilleni, että olen paha ihminen.

Miksi Rolf ei voinut lapsilleen itse laittaa viestiä tai sanoa, kun soittivat. Ei pystynyt sanomaan,

Nämä viittaa, että oli suunnitelman moodissa, mutta hylkäsi suunnitelmaa välillä? Perjantaina sai tietoon uuden kumppanin, siihen meni perjantai, lauantaina nollaus ja sunnuntaina dagen efter ja Mäkinen kertoi koirien tutustuttamisesta (?). Siihen katkesi kamelin selkä. Rolf kertoi poliisille uuden kumppanin vieneen kaiken, siis Ftidankin, se oli viimeinen niitti? Tuo toteutus on syntynyt sen jälkeen veikkaan. Täysi romahdus, mikä ollut tuloillaan jo pari viikkoa.

Näinköhän sitten?

[Keplotteleva konna]

Veikkaan, että oli suunnitelmissa ampua myös itsensä. Siksi tuollaiset viestit ja ne kaksi ylimääräistä panosta pöydällä.