Tupla kirjoitti: Ma Maalis 24, 2025 7:45 pm
Iso-D kirjoitti: Ma Maalis 24, 2025 6:08 pm
Tottakai kun kyseessä on lapsiporno, niin asia on arkaluontoinen, mutta tässähän ei nimenomaan olisi mitään lapsien hyväksikäyttöä?
Jos tästä olisi pedofiileille keino pysyä irti niistä lapsista, niin ei kai tuo nyt huono vaihtoehto olisi? Ehkä sitä olisi syytä tutkia miten on?
Jaaha.
Kyllä tähän on sisäänrakennettu vahva optio lasten hyväksikäyttöön, kun ei ole Oula huomannut asiaa erikseen kielletyn. Ollen siis sallittua.
- "
En ole toisaalta nähnyt hyviä perusteita sillekään, miksi ei-todellisia lapsia ei saisi käyttää, hän sanoo."
Oikeussaleissa nämä jutut jatkuvat sitten selityksillä miten lapsi ei sanonut ei, eikä muutenkaan vastustellut. Tai että oltaisiin heti lopetettu, jos lapsi olisi (kauhistumiseltaan) alkanut itkemään.
Tutkimuksen paikka
Nettiporno vähentämässä ja estämässä pervoilua. Kuullostaa natsihallituksen ohjelman mukaiselta pervoilun vähentämistutkimushankkeelta kyllä
Ja jos siis kuvitellaan tuollaisella ei-todellisella seksuaalisia haluja tyydyttävällä kuvaelmalla jotenkin vähennettäisiin tai estettäisiin lapsiin kohdistuneet kajoamiset, niin sitten olisi mm. raiskausten pitänyt loppua aikapäiviä sitten nettipornon myötä.
Tämä oli hyvin ilmaistu. Olisi ehkä paikallaan tutkia, onko mitään himoa ruokkien koskaan saatu vähennettyä sen ilmaantuvuutta? Eihän viinanhimokaan vähene juomalla lisää viinaa. Henkilökohtaisesti en oikein usko, että tekoälyllä tuotettu lp olisi ratkaisu tähän ongelmaan.
Olen samaa mieltä, että turha stigma asian ympäriltä tulisi kuitenkin poistaa. Onko pedofilia mielensairaus, eli käsitys todellisuudesta on jossain määrin häiriintynyt? Kokeeko pedofiili, että lapset flirttailevat hänelle, tai että hän jopa seurustelee lapsen kanssa? Näkevätkö he lapset seksuaalisen objektin lisäksi ehkä myös romanttisina objekteina tai jopa täysin kaltaisinaan?
Tutkimusta tulisi suunnata sen tarkempaan selvittelyyn, millaisena pedofiilit todella näkevät lapset, eli mitkä ovat ne perimmäiset mekanismit ja motiivit jotka ajavat näkemään lapset seksuaalisina objekteina ja lopulta jopa hyväksikäyttämään lapsia (ei ehkä heidän silmissään hyväksikäyttöä?). Entä löytyykö pedofiilien taustoista yhdistäviä tekijöitä ja voidaanko niihin vaikuttaa ennaltaehkäisevillä interventioilla. Jos terapiamuotoja on jo olemassa, olisi hyvä tehdä tutkimusta niiden pitkän aikavälin vaikuttavuudesta, ettei terapoida vain terapioimisen ilosta.
Yhteiskunnan tulee osoittaa, että se suojelee lasten koskemattomuutta, se ei saa osoittaa, että lasten hyväksikäyttäminen olisi hyväksyttävää. Samalla pedofiileja ei kuitenkaan saisi leimata liian voimallisesti, koska se estää tehokkaasti heidän osallistumisensa tutkimuksiin ja hakeutumisensa avun piiriin. Sekin siis kääntyy lasten tappioksi. Täytyisi myös muistaa, niin vaikeaa kuin se tässä tapauksessa onkin, että seksuaalisuus on vain yksi ihmisenä olemisen osa-alue. Koko ihmistä ei pitäisi leimata tällaisen taipumuksen takia pahaksi, se on hieman liian mustavalkoisesti ajateltu.
Joku hyvin esitti, että onko myös jokainen väkivaltaviihteeseen mieltynyt naapurin Pena mahdollinen murhaaja? Kuka tietää, ehkä pohjimmiltaan onkin, oikeissa olosuhteissa ja oikeaan aikaan, mutta se ei ole hänestäkään mikään absoluuttinen totuus.
Näitä ihmisiä tulisi siis kannustaa avun piirin ja mahdollistaa se sellaisia kanavia pitkin, että he saavat halutessaan säilyttää anonymiteettinsa. Ongelmallista tietenkin on, että jos käsitys todellisuudesta on heillä totuuden vastainen, eivät he välttämättä edes tiedosta toimivansa väärin ja tarvitsevansa apua. Ehkäpä tuomion saaneilta pedofiileilta voisi edellyttää jonkinlaisen terapian suorittamista, siis jos toimiva sellainen on jo kehitetty, muussa tapauksessa voitaisiin edellyttää osallistumista tällaista terapiaa tai muuta hoitomuotoa työstävään tutkimukseen.
1922-2022