Rami Mäkisen / Matti Rämön kirja "Oikeusmurha - Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen"

[lehtori]

Salattu Auer-aineisto paljastaa, kuinka rikki oikeusjärjestelmä oli


Korkein oikeus (KKO) purki viime joulukuussa Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Kukan törkeistä seksuaalirikoksista saamat pitkät vankeustuomiot. Turun hovioikeus tuomitsi vuonna 2013 Auerin 7 vuoden 6 kuukauden ja Kukan 10 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

KKO:n ratkaisu oli hyvin poikkeuksellinen. Lainvoimaisia tuomioita puretaan Suomessa ylipäätään hyvin harvoin. Äärimmäisen harvinaista on, että tuomio kumotaan sen jälkeen, kun samojen hakijoiden purkuhakemukset on jo kertaalleen hylätty. Näin kävi vuonna 2016 Auerin ja Kukan purkuhakemuksille.

Myös tuomioiden purkamisen syy oli hyvin poikkeuksellinen. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot perustuivat pitkälti Auerin kolmen alaikäisen lapsen kertomuksiin. Helmikuussa 2023 silloin jo täysi-ikäiset lapset peruivat yllättäen kaiken aiemman kertomansa. He olivat valehdelleet äitinsä ja tämän entisen miesystävän päälle toinen toistaan karmeampia tekoja.

Salattu aineisto käydään läpi

Tietokirjailija, toimittaja Rami Mäkinen ja toimittaja Matti Rämö halusivat selvittää, miten tähän tilanteeseen jouduttiin. Miten oli mahdollista, että pienten lasten mielikuvitukselliset kertomukset menivät sellaisenaan läpi niin poliisilta, syyttäjiltä, lääkäreiltä, oikeuspsykologeilta kuin kahdelta eri oikeusasteeltakin.

Oikeusmurha-kirjassa vastauksia haetaan autenttisesta esitutkinta- ja tuomioistuinmateriaalista, joka on määrätty pidettäväksi salassa 60 vuotta, mutta joka nyt avataan lasten nauhoitettujen kertomusten litterointeja myöten. Kirjoittajat eivät kerro, miten he ovat saaneet aineiston haltuunsa.

Kyse ei missään tapauksessa ole tirkistelystä sensaatiomaiseen aineistoon, vaan kokeneet toimittajat käyvät aineistoa seikkaperäisesti läpi ja analysoivat sitä monelta kantilta. Kirjassa on yli 500 lähdeviitettä. Taustaksi kerrottakoon, että Rami Mäkinen työskenteli aiemmin pitkään Ilta-Sanomien rikostoimittajana. Matti Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Suomen Kuvalehti julkaisi maaliskuussa 2023 toimittajakaksikon samaan salattuun aineistoon perustuvan artikkelin ”Uskomaton tarina”. Nyt heidän kirjassaan aiheen käsittely on laajempaa ja yksityiskohtaisempaa, minkä lisäksi kirjaan on viime syksynä haastateltu myös useita tapahtumiin liittyviä henkilöitä, porilaisittain kiinnostavasti myös Ulvilan surman alkuperäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea.

Julkiset selosteet puutteellisia

Jos kirjan väittämän oikeusmurhasta ja sen synnystä haluaa typistää lyhyesti, kirjoittajien omin sanoin se kuuluu näin: ”Salassapito on ollut oikeusmurhan suurin mahdollistaja”.

Toisin kuin esimerkiksi Ulvilan murhajutussa, josta käytiin oikeutta pääosin avoimin ovin, yleisöllä ei Turkuun väitetysti sijoittuvasta seksuaalirikosvyyhdestä ole ollut salassapidon takia mahdollista saada kokonaiskuvaa. Itse asiassa KKO:kaan Auerin ja Kukan tuomiot purkaessaan ei edes lieventänyt salassapitomääräystä, vaan katsoi, että päätös tästä kuuluu Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle, kun jutun käsittely alkaa siellä alusta ensi syksynä.

Suurelle yleisölle välittynyt kuva Auerin ja Kukan syyksi luetuista seksuaalirikoksista perustuu täysin tuomioistuimien antamiin julkisiin selosteisiin. Ne olivat hyvin niukkoja, ja nyt kirjoittajat osoittavat, että myös erittäin puutteellisia.

Selosteista ei lainkaan ilmennyt, että osa oikeudenkäynneissä kuulluista asiantuntijoista arvioi jo alun perin epäluotettaviksi lasten kertomukset oikeuspsykologisissa haastatteluissa. Myös lääketieteellisestä näytöstä esitettiin jyrkästi ristiriitaisia näkemyksiä asiantuntijatodistajina kuultujen lääkäreiden kesken.

Psykologit arvioivat itse oman työnsä

Itse asiassa molemmat oikeusasteet näin tehdessään vain jatkoivat aiempaa linjaansa. Kirjasta ilmenee, kuinka tuomioistuin kerta toisensa jälkeen näyttöä arvioidessaan yksinkertaisesti mitätöi puolustuksen tohtoritason huippuasiantuntijoiden Pekka Santtilan, Katriina Finnilän ja Julia Korkmanin kriittiset arviot psykologien haastattelujen luotettavuudesta. ”Ei merkitystä”, kuului tyly päätelmä.

Mäkinen ja Rämö tulevat kirjassa paljastaneeksi yhteiskunnallisesti merkittävän epäkohdan oikeuspsykologisista haastatteluista. Toisin kuin kansainvälinen käytäntö on, Suomessa psykologit itse myös arvioivat, kuinka luotettavina he pitävät omien haastattelujensa lopputulosta. He siis itse arvioivat, kuinka hyvin ovat tehneet työnsä. Onko siinä pukki kaalimaan vartijana?

Joka tapauksessa kaikki Auerin lapsia haastatelleet psykologit pitivät lasten toinen toistaan hurjempia kertomuksia luotettavina. He eivät missään vaiheessa kyseenalaistaneet niitä, vaan, kuten auki kirjoitetuista haastattelunauhoituksista ilmenee, jopa kannustivat lapsia kertomaan lisää yksityiskohtia.

Kirjassa lasten kertomukset esitetään alkuperäisessä asussaan, eivätkä ne ole mitään hyvänyön tarinoita. Kertomukset ovat todella hurjaa luettavaa, hyvin pornografisia ja peittelemättömiä kuvauksia pedofiliasta, mitä heille ja jopa naapuruston lapsille tehtiin ja mitä aikuiset tekivät keskenään lasten nähden.

Lasten alkuperäiset kertomukset seksuaalirikoksista ajoittuvat tapahtumiin marraskuusta 2007 heinäkuulle 2008. Kaikki kolme lasta, joiden kertomuksiin kolme vuotta myöhemmin tuomiot perustuivat, olivat tuolloin alle 10-vuotiaita. Heidän kertomuksissaan lukijan huomio kiinnittyy hetkittäin lasten käyttämiin ilmauksiin ja sanoihin, joita ei yleisen elämänkokemuksen perusteella voi pitää tavanomaisina noin nuorille lapsille. Haastatteluhetkellä 12-vuotiaan pojan kertomus on kuin törkyisimmästä pornofilmistä.

Perheen vanhin, vuonna 1997 syntynyt tytär on koko ajan jyrkästi kiistänyt, että hänelle itselleen ja nuoremmille sisaruksille lapsille olisi tapahtunut mitään pahaa.

Kokeneet toimittajat käyvät aineistoa seikkaperäisesti läpi ja analysoivat sitä monelta kantilta.
Lasten kertomaa ei kyseenalaistettu

Kirjoittajien mukaan Auerin perhettä kohdannut oikeusmurha syntyi kehäpäätelmän seurauksena.

”Auer ja Kukka tuomittiin syyttöminä rikoksista, joita ei koskaan edes tapahtunut”, kirjoittajat kiteyttävät.

Kolme nuorinta lasta alkoivat vuonna 2011 sijaisperheessään, Anneli Auerin veljen ja tämän vaimon luona, kesäisellä veneretkellä kertoa kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Sitä ennen he olivat puhuneet, kuinka Anneli Auer ja perheen vanhin lapsi yhdessä tappoivat Ulvilassa lasten isän, sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden. Sitten puhe siirtyi pahoinpitelyihin, jota he olivat kertomansa mukaan kokeneet. Ja lopulta alkoivat tarinat raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kehä syntyi siitä, että lasten puheet, joita Auerin veli videoikin, siirtyivät sellaisenaan poliisille ja edelleen lapset tutkineille lääkäreille ja lapsia haastatelleille psykologeille ja lopulta syyttäjien kautta tuomioistuimeen. Missään vaiheessa lasten puheita ei kyseenalaistettu eikä vaihtoehtoisia selityksiä puheille selvitetty.

Järjestelmän pyörityksessä

Rami Mäkisen ja Matti Rämön Oikeusmurha on yhteiskuntakriittinen tutkivan journalismin tulos, perusteellisuutensa ja analyyttisen lähestymistapansa ansiosta ilman muuta paras tähän mennessä julkaistuista Auer-kirjoista.

Vaikka kirjassa esitetään hätkähdyttäviäkin selvityksiä yksilöiden – sijaisperheen vanhemmista lääkäreihin ja viranomaisiin – edesottamuksista, ankarin kritiikki kohdistuu järjestelmään, joka on mahdollistanut kaiken yhden perheen ympärille syntyneen pyörityksen traagisine seurauksineen.

Seuraava vaihe saadaan syksyllä Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston määräyksestä kolme syyttäjää – kaksi erikoissyyttäjää ja syyttäjäylitarkastaja – ajavat alkuperäisiä 27 syytettä uudelleen.

Vaikka ratkaisu vaikuttaakin raskaalta Anneli Auerille ja Jens Kukalle (joka on vaihtanut nimensä), heidän oikeusturvansa kannalta uusi rikosprosessi on sittenkin parempi kuin se, että juttu olisi jäänyt pelkästään KKO:n purkupäätöksen varaan.

Jos syyttäjä olisi luopunut jutusta, epäillyille olisi jäänyt ikuinen mainetahra. Nyt on mahdollista, että tapaukselle saadaan oikeudenmukainen ja kriittisenkin tarkastelun kestävä ratkaisu, olipa se sitten mikä tahansa.

Harri Aalto, Satakunnan kansa, 17.3.2025

Linkki: https://www.satakunnankansa.fi/kulttuur ... 99426.html

[Miss Holmes #1]

Hyvä juttu Harrilta!!
Nyt kriittisimmätkin Porilaisten toimittajien arvostelijat varmasti nostavat hattua.

Tänään tuo eepos on ilmestynyt sovellukseeni. Meille tulee kuitenkin illalla vieraita, joten pääsen sen kimppuun vasta huomenna.

Ps älkää paljastako liikaa
(Vitsi)

[Hermione]

Nyt on kirja saatu hankittua. On muuten omalta kohdalta erittäin harvinaista että tulee hankittua kirja melkein heti julkaisun jälkeen. Yleensä opukset löytää tiensä kotiin divarista.

Nyt kun vielä löytyisi aikaa kirjan lukemiseenkin.

[Hermione]

Salattu Auer-aineisto paljastaa, kuinka rikki oikeusjärjestelmä oli

.
.
.

Harri Aalto, Satakunnan kansa, 17.3.2025

Linkki: https://www.satakunnankansa.fi/kulttuur ... 99426.html

Tämä toimittaja on ollut pitkän linjan Kuusirannan myötäilijä? Sitä vasten erittäin yllättävä - ja hyvä - kannanotto.

On arvostettavaa, jos joku kykenee muuttamaan luutuneita mielipiteitään uuden tiedon kumotessa vanhan. Se ei ole lainkaan häpeällistä tällöin muuttaa näkemyksiään, päin vastoin.

Sen verran kommentoin vielä tuota otsikkoa, että sanamuodon oli pitäisi olla on. Koska järjestelmä on rikki niin kauan, kun sen virheitä ei tunnisteta ja korjata. Mutta nyt siihen on kyllä mahdollisuus.

[Pieni liekki]

Nyt on kirja saatu hankittua. On muuten omalta kohdalta erittäin harvinaista että tulee hankittua kirja melkein heti julkaisun jälkeen. Yleensä opukset löytää tiensä kotiin divarista.

Nyt kun vielä löytyisi aikaa kirjan lukemiseenkin.

Toivottavasti löydät aikaa tämän kirjan lukemiseen. Se tulee nimittäin varmasti jäämään yhdeksi käsikirjaksi tämän tapauksen ympärillä. Itselläni on vielä noin 100 sivua lukematta, joten lähden kommentoimaan kirjaa yksityiskohtaisemmin vasta päästyäni sen lukemisessa loppuun saakka. Jännittää, miten kirjan tekijät ovat vetäneet kokonaisuuden pakettiin. Rohkeita ja hyvin tapaukseen perehtyneitä kavereita ovat olleet, kun ovat päättäneet ryhtyä tähän urakkaansa.

[Päämiäs]

Too little too late. Aalto on jo 15v pahiten vainonnut syyttömäksi todistettua Aueria - jopa hänen puolustajiaankin. Nyt Harri yrittää pelastaa vain oman pärseensä jäätyään kiinni pöksyt kintuissa imemässä mulkkuja Poripoliiseja.
Valhemedian Noitavaino ja totuuden täysi sensuuri ollut yhtä rikollista kuin 100 Ulvilan virkarikollisenkin.
Missä viipyy julkiset anteeksipyynnöt ja syyllisten virkarikollisten paljastaminen katumukseksi?
Loppuun paljasti oikean karvansa ja varasti itkuttomuussyytäjä vajaamuurari Valekanan pirunsorkan: "Auerin oma etu on joutua uudestaan elinkautissyytteeseen murhasta." Ja tulla jälleen Oikeusmurhatuksi elinkautiseen syyttömänä?
Kuten viimeksi kirjoitteli:
Anneli Auer ei halua uutta oikeusrumbaa
Tiia Palmén myöntää, ettei hän aiemminkaan ole onnistunut samaan Aueria avautumaan haluamallaan tavalla TUNNUSTAMAAN. Sama toistuu nyt.
Harri Aalto 31.10.2024 10:33
Tiia Palmén: Virallisesti syytön (Deadline Kustannus 2024. 251 sivua)
Anneli Auerilta kesti yhdeksän pitkää vuotta vapautua lopullisesti murhasta epäillyn taakasta, joka hänelle oli sälytetty hänen miehensä Jukka S. Lahden väkivaltaisesta kuolemasta joulukuussa 2006.
tilaajalle
https://www.satakunnankansa.fi/kulttuur ... 97012.html

N. VUOTTA AIKAISEMMIN. TÄYSIN ODOTETUSTI Helmikuussa 2023 silloin jo täysi-ikäiset lapset peruivat yllättäen kaiken aiemman kertomansa. He olivat valehdelleet äitinsä ja tämän entisen miesystävän päälle toinen toistaan karmeampia tekoja.

TÖRKEÄT VIRKARIKOKSETPA ”Salassapito on ollut oikeusmurhan suurin mahdollistaja”.

SUOMESSA TUOMIOT ILMAN TODISTEITA OVAT LINJANA YLI 100V.
Itse asiassa molemmat oikeusasteet näin tehdessään vain jatkoivat aiempaa linjaansa. Kirjasta ilmenee, kuinka tuomioistuin kerta toisensa jälkeen näyttöä arvioidessaan yksinkertaisesti mitätöi puolustuksen tohtoritason huippuasiantuntijoiden Pekka Santtilan, Katriina Finnilän ja Julia Korkmanin kriittiset arviot psykologien haastattelujen luotettavuudesta. ”Ei merkitystä”, kuului tyly päätelmä.

KETKÄS JOURNALISTIPALKINNOT JAKAVAT? He siis itse arvioivat, kuinka hyvin ovat tehneet työnsä. Onko siinä pukki kaalimaan vartijana?

RAISKAUSVALHEET TULI VIIMEISEKSI, EI VENEESSÄ kesäisellä veneretkellä kertoa kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Sitä ennen he olivat puhuneet, kuinka Anneli Auer ja perheen vanhin lapsi yhdessä tappoivat Ulvilassa lasten isän, sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden. Sitten puhe siirtyi pahoinpitelyihin,

7 PAINETTUA KIRJAA. PAINAMATON TIETYSTI YLIVERTAINEN FAKTARAAMATTUMME
lähestymistapansa ansiosta ilman muuta paras tähän mennessä julkaistuista Auer-kirjoista.

VALEHTELEVAT EDELLEEN YKSITTÄISTAPAUKSEKSI. 100 SAMANLAISTA OIKEUSMURHAA SUOMESSA.
yhden perheen ympärille syntyneen pyörityksen traagisine seurauksineen.
V-OMAISTEN NOITAVAINO EIKÄ ONNENPYÖRÄ.

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston määräyksestä kolme syyttäjää – kaksi erikoissyyttäjää ja syyttäjäylitarkastaja – ajavat alkuperäisiä 27 syytettä uudelleen. NIMETTÖMÄT VAPAA-EHTOISET RAIVOTTARET?
FANTASTISTA ETTÄ UNOHDETUT 3 NAAPURIN UHRILASTA VIIMEIN SAAVAT OIKEUTTA !

NÄIN JATKAA KUKAN VAINOAAN. MIKÄ MAINETAHRA ON JOUTUA V-OMAISTEN RAISKAAMAKSI?
Vaikka ratkaisu vaikuttaakin raskaalta Anneli Auerille ja Jens Kukalle (joka on vaihtanut nimensä), heidän oikeusturvansa kannalta uusi rikosprosessi on sittenkin parempi kuin se, että juttu olisi jäänyt pelkästään KKO:n purkupäätöksen varaan.
Jos syyttäjä olisi luopunut jutusta, epäillyille olisi jäänyt ikuinen mainetahra. Nyt on mahdollista, että tapaukselle saadaan oikeudenmukainen ja kriittisenkin tarkastelun kestävä ratkaisu, olipa se sitten mikä tahansa.10V TUOMIO TAAS V-OMAISPALVOJA HARRIN HAAVEISSA. AINAKIN MYYDÄÄN JUTTUJA.
Harri Aalto, Satakunnan kansa, 17.3.2025

https://www.satakunnankansa.fi/kulttuur ... 99426.html

Kuitenkaan lentäviä naamiomiehiä ei ole olemassa.
Hyvin sanottu (15)
Nojoo
Nykysuomalaisen ajattelun mukaan syyttömyyttä ei ole todistettu, syyllisyys jäi vain todistamatta kunnolla, ei syyttömiä Suomessa syytetä. Ei tapahtunut oikeusmurhaa eikä syntynyt mainehaittaa, ne olisivat tulleet vasta syyttömyyden myötä.
Hyvin sanottu (7)
Veronmaksaja1962
Itse edelleen uskon AA:n syyllisyyteen.
Hyvin sanottu (21)

[Miss Holmes #1]

Huoh*

Positiv thinking. Missä se on?

Miksi Harri Aalto yrittäisi ''pelastaa omaa nahkaansa''?
Ulvilan murha ei ole koko maailma. Jos vaivautuisit lukemaan hänen juttujaan, ymmärtäisit ehkä senkin.
Mutta en odota liikoja.

''Uskonto'' tuntuu juurtuneen niin ytimiin, ettei selkeää maailman kuvaa enää ole. Sitä nimittäin on tämänkin jutun ulkopuolella. Ihan hitokseen.

[Pieni liekki]

Ramille ja Matille iso kiitos tämän kirjan kirjoittamisesta. Kirjan hyvä puoli on se, että asioista kirjoitetaan niiden oikeilla nimillä jalat maassa pysyen.

[-Martta-]

Tämä oli ensimmäinen opus mihin tutustunut Auerin tapauksessa. Lopetin vuosiksi seuraamasta aihetta, kun tuli esille tämä hyväksikäyttöjuttu. Koin sen silloin jo "hämäräksi". Päällimäiseksi jäi tunne, että nyt menee lapset pesuveden mukana.

Aika rankkaa toimintaa ollut moneltakin taholta.

Kirjassa todettiin, ettei enolla ollut mitään etua saada jatkaa lasten sijaisvanhempana. Toki reilussa vuodessa kerekää syntymään kiintymyssuhde.

Nyt odotan mielekiinnolla uusia käänteitä.

[lehtori]

JP Roos on Facebookissa tehnyt julkaisun tästä kirjasta. Jaana Haapasalon rooli Ulvilan tapauksessa selviää Googlen avulla jollei se ole ennestään tuttu.

[Joosua]

Varmaankin voidaan vetää johtopäätös että J.Haapasalo on mukana jonkinlaisessa salaliitossa kierojen poliisien ja syyttäjien kanssa.

[Miss Holmes #1]

Onhan se totta, että liian monta eepposta on tämän tarinan käänteistä kirjoitettu.
Vaikuttaa kuitenkin edelleen olevan ’tuottoisa-sampo’. Ei isot talot tappiollisia teoksia julkaise.

Julkaisuajankohta sopii hyvin muuhun aikatauluun. 2 vuotta sitten kaikki kirjan ostajat olisi löytynyt tältä palstalta.

[Pieni liekki]

...
Julkaisuajankohta sopii hyvin muuhun aikatauluun. 2 vuotta sitten kaikki kirjan ostajat olisi löytynyt tältä palstalta.

Juu, sopii niin kuin nenä päähän. Ja kaiken lisäksi on puoli vuotta edellä aikaansa.

[MEG]

Pohdin jos seksuaalirikokset tapahtuneet ja tuomiot oikeita, niin mikä motiivi lapsilla oli tulla julkisuuteen syyllisiä vastuusta vapauttamaan. Lisäksi sijaisvanhempia aiheetta syyttämään.
Joku arvioi Auerin ja Kukan koppikorvauksen olevan miljoona kummallekin. Jolloin kahden miljoonan potti kuudelle jakajalle, jos niin sovittu. Mutta monta mutkaa matkassa, eiväthän ole voineet tietää ottaisiko KKO valituksen käsittelyyn ja mikä olisi mahdollisesti uuden oikeudenkäynnin tulos. Kyynisiä robotteja olisivat Auerin lapset jos tuo totuus.

[Hermione]

Pohdin jos seksuaalirikokset tapahtuneet ja tuomiot oikeita, niin mikä motiivi lapsilla oli tulla julkisuuteen syyllisiä vastuusta vapauttamaan. Lisäksi sijaisvanhempia aiheetta syyttämään.
Joku arvioi Auerin ja Kukan koppikorvauksen olevan miljoona kummallekin. Jolloin kahden miljoonan potti kuudelle jakajalle, jos niin sovittu. Mutta monta mutkaa matkassa, eiväthän ole voineet tietää ottaisiko KKO valituksen käsittelyyn ja mikä olisi mahdollisesti uuden oikeudenkäynnin tulos. Kyynisiä robotteja olisivat Auerin lapset jos tuo totuus.

On ihan mahdollista että syyttäjät tällä hetkellä pohtivat pää punaisina miten saisivat verovaroja säästettyä, mutta oikeusmurhan oikaisun estäminen ei kyllä ole se oikea paikka etsiä säästökohteita etenkin, kun oikeusprosessit ovat jo tähän mennessä maksaneet vähintään 7-numeroisen luvun ellei enemmänkin.

Ja mitä tulee lasten taloudellisiin motiiveihin, niin ovat varmasti tietoisia siitä, että tuomion purku voi tulla taloudellisesti kalliiksi heille mikäli Anneli ei vaadi korvausten palauttamista mutta valtio vaatiikiin korvaukset itselleen. Oma käsitykseni on, että Annelin nuoremmat lapset ovat vanhimman lapsen kaltaisesti vahvalla oikeudenmukaisuuden tunnolla varustettuja, mikä lienee yksi syy siihen, että purkuprosessiin lähtivät heti kun nuorinkin vapautui edunvalvonnasta vuoden 2022 aikana.