Poika surmasi isänsä Valkeakoskella 14.6.2002

[Ailar]

Tarinassa, joka on PPK 2005 kirjan mukaan kirjoitettu, on nimet muutettu. En löytänyt tätä eri hauilla Minfosta. Jos se kuitenkin löytyy, yp voi poistaa tämän.

Eläkkeellä ollut Veikko Järvikangas, 46 v., asusteli noin 10 km:n päässä Valkeakosken keskustasta. Asuntona hänellä oli mökki metsän siimeksessä. Mökin piha oli täynnä kaikenlaista rojua. Veikko oli kova ottamaan alkoholia. Laadusta hän ei ollut niinkään tarkka. Käyttökokemusta hänellä oli jo parinkymmenen vuoden ajalta. Hänen kerrottiin olleen hieman pelottavan näköinen, minkävuoksi naapurustokin oli vähän varuillaan hänen suhteensa. Ei Veikko kyllä naapureitaan muuten häirinnyt, mutta mökillä tahtoi joskus volyymit nousta, kun siellä vietettiin kosteita pirskeitä.

Poliisit tunsivat Veikon hyvin, sillä he olivat vierailleet mökillä säännöllisen epäsäännöllisesti virkatehtävissä. Järvikankaan mökiltä poliisit olivat hakeneet lähinnä nuorisoa pois. Veikolla kun oli tapana kerätä ympärilleen nuoria, jopa lapsia. He olivat usein haettaessa huonossa kunnossa, päänsä sekoittaneina ties millä aineilla.
Veikolla oli myös pornograafisia videokasetteja. Siitä ei ollut tietoa, olivatko nuoret näitä katselleet.
Veikolla oli muhkea rikosrekisteri, jonka tapauksissa mukana olivat lähinnä päihdyttävät aineet ja niihin liittyvät asiat.

Veikolla oli poika Harri, 26-vuotias autonasentaja. Harrillekin maistui alkoholi. Isän ja pojan välit eivät aina olleet kovin ruusuiset, mutta yhdessä oli ryypättykin. Molempien ollessa selviä, ei riitoja tullut. Myös Harrilla oli rikosrekisteri. Viime aikoina hän oli sekaantunut huumeisiinkin.

14.6.2002 Veikko heräsi krapulaisena. Hän soitti lähikaupunkiin pojalleen Harrille ja toivoi tämän liittyvän seuraansa, kun oli kaunis kesäpäiväkin. Harrille tuli selväksi, että isällä ei rahaa ollut, joten hänen olisi hankittava tarjottavat. Hän lupautui isän mukaan. Isä-Veikko kävi noutamassa hänet autolla. Ensin juotiin joitakin oluita Veikon mökillä.
Klo 17 aikaan tilattiin taksi, jolla ajettiin kaupungin keskustaan. Harrillakaan kun ei mielettömästi rahaa ollut, hän haki kaupasta juoksukaljat eli nappasi kumpaankin käteensä mäyräkoirat ja liukeni kaupasta. Hilpeissä tunnelmissa kaksikko meni Alkoon ostamaan kaksi pöytäviinapulloa.
Alkosta mentiin lähiravintolaan nauttimaan juomaa. Välillä käytiin ulkona puolestaan nauttimassa oman repun antimia.
Illan mittaan isä sai idean; hänpä soittaisi tutun pojan, juuri ajokortin saaneen Seppo Mäkisen paikalle. Tämähän voisi ajeluttaa heitä hänen autollaan ympäri maakuntaa. Seppo tulikin mielellään kuskiksi saapuen ravintolaan klo 22.40. Seppo ei tuntenut Harria lainkaan, mutta hänelle selvisi illan aikana, että tämä onkin Veikon poika.
Seppo ei alkoholia nauttinut koko iltana.
Vasta puolenyön aikaan miehet olivat valmiit lähtemään ulos ravintolasta.

Taksitolpalle piti jälleen mennä, kun Veikko vasta muistikin, että autohan on kotona. Taksilla ajettiin, mutta kotipihalla selvisi, etteivät Harrinkaan rahat riittäneet täysin matkan maksuun. Seppo otti osaa kolehtiin ja lopulta taksikuski suostui ottamaan vielä oluitakin kyytipalkkana.

Sisällä Veikko alkoi haastamaan riitaa. Häntä ärsytti taksimatkan maksuongelmat, viinahommistakin tuli sanomista ja haukkuipa hän vielä Harrin äitiäkin.
Kun suunsoittoa oli jatkunut jonkin ajan, Veikko meni keittiöön, mistä edelleen kuului napinaa. Harri ponkaisi isänsä perässä keittiöön. Seppo kuuli miesten sanailun olohuoneeseen, mutta hänellä ei ollut näkymää keittiöön.
Sitten keittiöstä kuului tömähdys ja oviaukosta lensi oh:een puolelle nahkainen puukontuppi. Tämän jälkeen kuuluivat Veikon sanat:
-Toi hullu puukotti mua kolme kertaa.
Seppo kurkkasi keittiöön ja näki Veikon makaavan kyljellään lattialla pää olohuoneen suuntaan ja verilammikko hänen allaan kasvoi.
Seppo juoksi ulos soittamaan hätäkeskukseen.

Kun ambulanssi oli tulossa mökkitietä pihaan, tulikin heitä vastaan BMW siten, etteivät he mahtuneet ohittamaan tätä. Vihdoin bemarikuski älysi peruuttaa pihaan takaisin. Kuski oli Harri. Yksi sairaankuljettajista ajatteli, että Harrilla on varmasti jotain tekemistä sisällä tapahtuneen teon kanssa, joten hän puhutti tämän takaisin sisälle.
Kun Harrilta kysyttiin tekijää, hän sanoi:
-Se juoksi tonne metsään.
Sairaankuljettajat totesivat Veikon kuolleeksi.
Olohuoneen pöydällä oli noin 25 cm pitkä metsästyspuukko, joka oli kahvaa myöten veressä.

Seppo Mäkinen meni poliiseja vastaan ulos. Hän kertoi, että aseena oli käytetty puukkoa, eikä muita aseita ollut. Pihassa oli bemari valot päällä. Seppo kertoi, että oli nähnyt viimeksi Harrin ajaneen sillä.
Harri kertoi poliiseille "joittenkin hanujen puukottaneen" Veikon. Harri puhalsi 1,77 promillea.
Verikokeen yhteydessä Harri oli kysynyt:
-Kuinka sen äijän kävi?
Kuullessaan isänsä kuolleen, hän oli sanonut:
-Kukas sen pahan tappais, jollei paha itte.

15.6.2002 Harri kertoi heti kuulustelujen alettua surmanneensa isänsä puukottamalla. Illan tapahtumista hän kertoi samoin kuin Seppo, paitsi ettei muistanut ihan kaikkia loppuillan tapahtumia. Hän kertoi ärsyyntyneensä isän suunsoitosta. Muistikatkos tuli siinä, kun hän oli ottanut metsästyspuukon käteensä. Hän muisti seuraavaksi huudelleensa veitsi kädessä Seppoa ulkona. Pyörittyään aikansa pihassa, hän oli mennyt sisälle ja ottanut isänsä taskusta auton avaimet ja päättänyt lähteä kotiin.

Harri kertoi, että kauna isää kohtaan oli lisääntynyt lisääntymistään vuosien saatossa. Hän kertoi, ettei ollut ikinä saanut isältä mitään, ei yhtä suklaalevyä jouluna.
Harri kertoi, että oli noin 10 v sitten lyönyt isäänsä, mutta se asia oli sovittu.
Välillä Harri kertoi, että hänellä olikin olleet hyvät välit isänsä kanssa.
Sitten hän taas kertoi, että isän käytös mökillä oli suoraa vittuilua, ei naputusta. Naputus oli liian lievä sana kuvaamaan sitä.
-Oikea sana on, että isäni vittuili minulle ja kävi käsiksi.
Tätä samaa vittuilua oli Harrin mukaan jatkunut 26 vuotta. Isä oli Harrin mukaan piinannut häntä niin henkisesti kuin fyysisestikin.
-Tämän entisyyden pohjalta ajattelin, että isä lähti hakemaan keittiöstä jotakin teräasetta.
Harri kertoi, että hänellä oli kuusi eri lääkärin määräämää lääkettä, jotka vaikuttivat mielialaan.

Harri jätettiin alioikeudessa tuomitsematta ymmärrystä vailla olevana. Hänet passitettiin hoitolaitokseen.
Harrinkin elämä päättyi syksyllä 2004 oman käden kautta hoitolaitoksessa.

Jälkikirjoitus: Jos ihan tarkkoja ollaan, isä kuoli tietenkin 15. päivän puolella, koska miehet olivat lähteneet suunnilleen puolenyön tietämissä ravintolasta.

[Oikeus ennen kaikkea]

Tappopuukko.jpg (119.12 KiB) Katsottu 1264 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

Uhri oviaukossa.jpg (477.25 KiB) Katsottu 792 kertaa