Pyhäjärveläinen 19-vuotias Eveliina

[loneliness]

Kaikesta huolimatta vaikuttaa, että elämänhalu ollut todella kova, jos etanoita popsinut. Tästä tytöstä tuli kyllä yks mun idoli. Inspiroiva tarina ja olisi mielenkiintoista tietää lisää, mutta ei lehteä ole, enkä tiedä voiko noihin lehtiin oikein luottaa ees..vähän paisuttelua voi olla..

[otus]

Sääliksi käy tuo tyttö, onneksi kuitenkin pelastui..

[Enni]

Kuulin tällaisen tarinan että lestadiolainen Eveliina oli lähtiessään riidellyt äitinsä kanssa ja marssinut pihalle, äiti oli sanonut että "Otatko takin mukaan" ja vastaus oli "En tarvitse".
Lööppejä en ole tänään nähnyt. Kiinnostaisi kyllä tietää enemmän kun tuo on tosiaan niin pitkä aika olla metsässä vähissä vaatteissa, että mitä siinä tapahtui ja samassa paikassako virui viikon.
Tuli mieleen tuosta että "eikö kilometrin matkaa päässyt mitenkään kotiin", niin matkaahan on voinut olla vaikka 3km tai 5 tai 7 josta tuo kilometri jäänyt jäljelle... Ja onhan se pitkä matka metsässä jos on vaikka jalka poikki, niin kuin voisi ehkä olettaa.

[miinushka]

Ilta-Sanomien lehtiversiossa on jonkun verran juttua, en jaksa koko kirjoitusta tähän kopioida, mutta kopioin noi punaisella kirjoitetut, Eveliinan näkökulmasta olevat osuudet:

Eveliina on metsässä. Heti kotitalon takana alkaa synkkä, suuri ja tiheä ryteikkö, jonne Eveliina on mennyt kävelyllye kuten niin usein ennenkin. Eveliina ei osaa pelätä metsää. Hän kulkee rauhassa ja ajatuksissaan, kunnes hän loukkaa metsässä itsensä. Hän tajuaa kauhukseen, ettei pysty enää kävelemään. Tulee pimeä. Hänellä on kylmä. Hänellä on yllään vain pitkä, ruskea hame ja pitkähihainen pusero... Eveliina huutaa apua, mutta metsä nielee tytön äänen. Mutta Eveliina ei aio luovuttaa. Hän aikoo taistella.


Eveliina makaa metsässä saman kuusen juurella. Hänellä on kauhea nälkä, mutta hän ei jää neuvottomaksi. Hän kaivaa maasta etanoita ja syö nitä sekä puolukoita. Jalassaan hänellä on kirkkaanvihreät crocsit, joihin kerääntynyttä vettä hän juo yön jälkeen. Vettä on hyvin vähän, jano vaivaa koko ajan. Jossain kaukana kuuluu etsijöiden koirien haukku. Eveliina huutaa taas. Miksi kukaan ei tule? Miksi kukaan ei kuule? Eveliina tietää, että hän ei ole kovin kaukana. Kotiin on vain noin kilometrin matka, lähin metsäautotie kulkee noin 400 metrin päässä.

Eveliina kuulee ja näkee lentokoneen taivaalla. Se voisi olla hänen pelastuksensa. Metsä on kuitenkin niin sakeaa, että sinne ei koneesta näe. Mutta entä puu? Tytöllä välähtää. Hän puree hampaat yhteen ja yrittää kiivetä lähimpään kuuseen. Sieltä hän voisi vilkuttaa koneelle, jos kone vain kääntyisi ja jos... Eveliinan ote kirpoaa ja hän putoaa maahan. Lentokone katoaa näköpiiristä.


Eveliina istuu kädet polvien ympärillä saman kuusen juurella. Hän on pahoin kylmettynyt ja väsynyt. Viime yönä oli jo vähän pakkasta... Kuinka kauan hän enää jaksaa... Mutta mistä tuo ääni kuuluu? Joku huutaa Eveä? Kurkku on kuiva, mutta Eveliina huutaa kaikin voimin. "Täällä. Tulkaa ääntä kohti. Täällä."

Tarinan yksityiskohdat perustuvat etsinnöissä mukana olleen Eveliinan sisaren haastatteluun. Pahoin kylmettynyt Eveliina toipuu nyt sairaalassa.

Mahdolliset kirjoitusvirheet ovat omiani

Muutama irtopoiminta tuosta samasta jutusta vielä:

* Omaiset, poliisi, Pyhäjärven palolaitoksen miehet ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijät kulkevat pitkin metsiä kolme päivää. Ei jälkeäkään Eveliinasta.

* On torstai. Eveliinan katoamisesta on kulunut kolme päivää. Etsinnät siirretään kodin takana virtaavalle joelle. Poliisin ja rajavartioston kevyet kumiveneet ajelevat aamuvarhaisesta alkaen edestakaisin Pyhäjokea, joka luikertelee peltojen keskellä. Veneissä on myös ruumiskoira.

* Eveliinan katoamisesta on kulunut kahdeksan päivää, kun tiistaina päivällä äiti, isä ja käymässä olleet poliisit kuulevat jotain outoa. Ääni tulee jostain kaukaa. "Apua", kaikuu metsästä. Voiko se olla Eveliina?
Viranomaiset lupaavat lähettää paikalle lämpökameralla varustetun helikopterin. Eveliinan läheisille tämä ei riitä. He päättävät koota oman etsintäpartion, joka lähtee haravoimaan metsää. Eveliinan läheiset ja ystävät lähtevät myöhään illalla, vasta puoli kymmeneltä Kajaanista asti etsimään tyttöä. Matkalla he kuulevat, että kopterilento ei tänä yönä onnistu. Etsijöitä tämä ei pysäytä.

* Eveliinan ääni tulee lähemmäksi etsijöitä. "Montako sataa teitä oikein tulee", huhuilee tyttö jo metsässä rymisteleville etsijöille. Ja kun etsijät ovat vahingossa menossa ohi, Eveliina komentaa heitä oikeaan suuntaan: "Mihin te olette oikein menossa?"
Ja sitten. Edessä on kuusi, jonka juurella istuu laihtunut ja kangistunut Eveliina. Vaatteet ovat likaiset ja kosteat eikä Eveliina pysty liikkumaan.

* Kyyneleet nousevat etsijöiden silmiin. Itku muuttuu nauruksi, kun Eveliina itse vapauttaa tilanteen:
"Mikäs päivä nyt on, kun ei kelloa ja kalenteria tullut mukaan?"

* Sen jälkeen hän kertoo, miten on metsässä pysynyt hengissä ja elänyt. Kertoo etanoista, kertoo kylmistä öistä, kertoo nälästä ja hädästä. "Kokeilin mä koppakuoriaistakin, mutta se oli aika pahaa" Eveliina nauraa.
Metsä on ollut viedä hengen, mutta vahvan Eveliinan huumoria ja taistelutahtoa se ei ole pystynyt lannistamaan.
"Minulle ei sitten tarvitse tulla enää kehumaan armeijakokemuksilla", sanoo Eveliina.

[otus]

"Minulle ei sitten tarvitse tulla enää kehumaan armeijakokemuksilla", sanoo Eveliina.

Kova mimmi!

[Jack the Ripper]

Luulenpa ettei jalka ollut poikki vaan pää pipi. Jos voi yrittää puuhun kiipeämistä sitä voi kyllä ryömiä muutamia satoja metrejä päivässä. Ymmärtääkseni Eve ei ollut kertomansa mukaan liikkunut metsässä lainkaan.

Tässä on munchhausenin syndrooman merkit ilmassa...joko tyttö on henkisesti jälkijättöinen tai sitten tyttö on psyykkisesti sairas. No, onhan sitä itsekin tullut hölmöiltyä tuon ikäisenä joten en nyt tekoa sen jyrkemmin tuomitse.

P.S. Syön talvipiponi jos jalan todistetaan olleen murtunut.

[suke]

Ihan mielettömät propsit Eveliinalle! Aivan mahtavaa että selvisi hengissä, eikä pahempaa ole käynyt.
Itse pelkäsin alussa, että Eveliinalle olisi jäänyt ihan järkyttävät henkiset vammat - pimeä metsä kun ei satu olemaan mikään mielenterveydelle hellä paikka, itse olisin luultavasti seonnut sinne!

Mahtavaa lukea näinkin onnellinen loppu.

[PinkCatz]

Luulenpa ettei jalka ollut poikki vaan pää pipi. Jos voi yrittää puuhun kiipeämistä sitä voi kyllä ryömiä muutamia satoja metrejä päivässä. Ymmärtääkseni Eve ei ollut kertomansa mukaan liikkunut metsässä lainkaan.

Tässä on munchhausenin syndrooman merkit ilmassa...joko tyttö on henkisesti jälkijättöinen tai sitten tyttö on psyykkisesti sairas. No, onhan sitä itsekin tullut hölmöiltyä tuon ikäisenä joten en nyt tekoa sen jyrkemmin tuomitse.

P.S. Syön talvipiponi jos jalan todistetaan olleen murtunut.

Minuakin kyllä ihmetyttää tässä useampi seikka... Noh, jospa saatais vielä lisätietoa myöhemmin...

[Juliet Jones]

Crocksit eivät ole mitkään maastokengät, joten kummallista yleensä lähteä kuusikkoon sellaiset jalassa.

[otus]

Luulenpa ettei jalka ollut poikki vaan pää pipi. Jos voi yrittää puuhun kiipeämistä sitä voi kyllä ryömiä muutamia satoja metrejä päivässä. Ymmärtääkseni Eve ei ollut kertomansa mukaan liikkunut metsässä lainkaan.

Tässä on munchhausenin syndrooman merkit ilmassa...joko tyttö on henkisesti jälkijättöinen tai sitten tyttö on psyykkisesti sairas. No, onhan sitä itsekin tullut hölmöiltyä tuon ikäisenä joten en nyt tekoa sen jyrkemmin tuomitse.

P.S. Syön talvipiponi jos jalan todistetaan olleen murtunut.

Eihän se meille kuulu, sen tytön henkinen tila, eihän? Pääasia, että löytyi ja hengissä, eikö?

[EuroJR]

Luulenpa ettei jalka ollut poikki vaan pää pipi. Jos voi yrittää puuhun kiipeämistä sitä voi kyllä ryömiä muutamia satoja metrejä päivässä. Ymmärtääkseni Eve ei ollut kertomansa mukaan liikkunut metsässä lainkaan.

Tässä on munchhausenin syndrooman merkit ilmassa...joko tyttö on henkisesti jälkijättöinen tai sitten tyttö on psyykkisesti sairas. No, onhan sitä itsekin tullut hölmöiltyä tuon ikäisenä joten en nyt tekoa sen jyrkemmin tuomitse.

P.S. Syön talvipiponi jos jalan todistetaan olleen murtunut.

Minuakin kyllä ihmetyttää tässä useampi seikka... Noh, jospa saatais vielä lisätietoa myöhemmin...

Hieman ihmetyttää etteikö sitä olisi tuossa ajassa pystynyt raahautumaan tuon 400 metriä?

[Anile]

Hän kaivaa maasta etanoita ja syö nitä sekä puolukoita. Jalassaan hänellä on kirkkaanvihreät crocsit, joihin kerääntynyttä vettä hän juo yön jälkeen. Vettä on hyvin vähän, jano vaivaa koko ajan

Hyi helv! Etanoissa voi olla vaikka mitä loisia.
Kuinkakohan pahasti Eveliina oikein oli loukkaantunut kun ei voinut raahautua kotiinsa? Halvaantunut?
Mutta pystyi yrittämään puuhun kiipeämistä.

Tulee jotenkin mieleen lapsellinen katoamistemppu. Mennään piiloon ja sitten kuvitellaan miten paljon äiti suree ja kuunnellaan etsijöiden hätääntyneitä huutoja.No huvinsa kullakin.

[loneliness]

Tulee jotenkin mieleen lapsellinen katoamistemppu. Mennään piiloon ja sitten kuvitellaan miten paljon äiti suree ja kuunnellaan etsijöiden hätääntyneitä huutoja.No huvinsa kullakin.

No ei tämä mun mielestä nyt lapsellista ole. Lähtenyt riidan jälkeen ilmeisesti metsään ja loukannut itsensä, eikä päässyt takaisin kämpille. Jos se on suurinpiirtein totuus, niin onnettomien sattumusten summa. Tässä ketjussa on Eveliinan tuntevien ihmisten kirjoituksia myös, kannattaa selailla vähän taaksepäin tätä ketjua.

Toivottavasti paranee täysin kylmettymisestä ja kaikki raajat toimii normaalisti jatkossa, elleivät nyt toimi.

[Mäsä-Masa]

Onpas sankaritarina!

Crocs-jalkineet tosin epäilyttävät minua. Olisin laittanut saappaat tai maastobootsit jalkoihini, jos olisin menossa erämaahan. Mutta ymmärrän, että kotiriitojen jälkeen moni ihminen häipyy tiehensä miettimättä yhtään, mitä laittaa jalkoihinsa.

[Chopper]

Ehdottomasti vuoden selviytymistarina