Tulilahti 1959 (ketju 2)
-
PaikallaDer Fanhder
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 545
- Liittynyt: Ma Helmi 04, 2019 11:42 pm
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
^No on se kyllä melkoinen sattuma, jos kahdessa eri puukossa on samanlaiset kulumajäljet.
Mies joka tiesi liikaa
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10471
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Ei muuten ole! Ne testit eivät ole mitenkään täysin tarkkoja.Der Fanhder kirjoitti: Ti Huhti 08, 2025 3:48 pm ^No on se kyllä melkoinen sattuma, jos kahdessa eri puukossa on samanlaiset kulumajäljet.
Mitä te dorkat dorkailette?
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Keskusrikospoliisin Kriminaalilaboratorion lausunto n:o B 412/1960Ross Sullivan kirjoitti: Ti Huhti 08, 2025 3:50 pmEi muuten ole! Ne testit eivät ole mitenkään täysin tarkkoja.Der Fanhder kirjoitti: Ti Huhti 08, 2025 3:48 pm ^No on se kyllä melkoinen sattuma, jos kahdessa eri puukossa on samanlaiset kulumajäljet.
Vaasan läänin rikospoliisikeskus on kirjelmällään numero 1066/28.11.1959 lähettänyt tutkittavaksi Erik Runar Holmströmiltä talteen otetun Mora-puukon, jolla tehtyjä koejälkiä on täällä verrattu Heinävedellä Tulilahden leirialueella. 27.7.1959 vastaisena yönä tapahtuneen kaksoismurhan tutkimusten yhteydessä rikospaikalta tavatuissa katkaistuissa puun taimissa oleviin vuolujälkiä. Puukon koko pituus on 20 cm, terän pituus 9,6 cm ja terän leveys n. 18 mm. Terässä on hionnan jälkiä ja terävyydeltään se on keskinkertainen.
Vuolujälkien vertailu perustuu siihen, että vuolupintaan syntyy puukon terän epätasaisuuksia vastaavat jäljet siten, että terän kohokohtaa vastaa vuolupinnassa uurre ja teränsuussa olevaa koloa vuolupintaan syntyvä kohokohta. Nämä uurteet ja kohokohdat näkyvät vuolupinnassa lähinnä viivamaisina naarmuina. Jos rikos- ja vertailujäljissä on havaittavissa riittävän monta toisiaan keskinäisen sijaintiinsa, mittojensa ja rakenteensa puolesta y h t a i k a a vastaavaa uurretta ja kohokohtaa, on yhtäläisyyksien todistusarvo erittäin suuri ratkaistaessa sitä, onko rikosjälki vuoltu vertailtavaksi lähetetyllä puukolla. Näin on varsinkin silloin, kun rikos- ja vertailujälkien välillä ei ole suurta aikaeroa.
Jos puukko saadaan tutkittavaksi vasta suhteellisen pitkän ajan kuluttua, on hyvin todennäköistä, että sen terään on syntynyt uusia epätasaisuuksia. Ellei puukon terää ole tällä välillä hiottu, on aikaisempia tuntomerkkejä yleensä kuitenkin vielä jäljellä, joten nekin tulevat näkyviin vuolukokeiluja suoritettaessa.
Kun tutkittavaksi lähetetyllä Mora-puukolla tehtiin koejälkiä, todettiin, että niissä on yksi n. 8 mm:n levyinen alue, jonka kohdalla useiden jäljen muodostavien uurteiden ja harjanteiden keskinäinen sijainti on hyvin samanlainen kuin eräissä rikosjäljissä esiintyvässä vastaavanlevyisessä jäljen osassa. Yksityisten, vertailtavissa jäljissä samoilla kohdilla sijaitsevien naarmujen rakenne ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa täysin samanlainen, vaan naarmut eroavat toisistaan leveyden ja syvyyden sekä poikkileikkauspinnan muodostaman kuvion puolesta. Yksityiskohtia, jotka huomattavimmin muistuttavat toisiaan, on kyseisellä alueella kuutisen kappaletta. Oheisessa valokuvaliitteessä olevissa kuvissa (n. 2- ja 6- kertaiset suurennukset) on rinnastettu yksi rikosjäljistä ja puukon terän kyseisellä kohdalla vuoltu koejälki. Toisessa kuvaparissa on yhtäläisyyksiä osoitettu puneviiitteen. Puukon terän muiden osien jättämät jäljet eroavat huomattavasti rikosjäljistä.
Tutkimuksissa havaittujen seikkojen perusteella voidaan esittää seuraava loppupäätelmä:
Havaittujen yhtäläisyyksien määrä on eroavaisuuksiin verrattuna pieni. Koska puukko saatiin tutkittavaksi vasta muutaman kuukauden kuluttua rikoksenteon jälkeen rikos-ja koejäljet eivät ole enää täysin vertailukelpoisia. Luonnollisesti ainakin huomattava osa eroavaisuuksista voi johtua siitä, että puukon terän rakenne on muuttunut taimien katkaisun ja puukon tutkittavaksi saamisen välisenä aikana. Uurteiden ja harjujen samanlainen keskinäinen sijainti ei kuitenkaan yksinään ole täysin riittävä osoitus siitä, että jälki on vuoltu samalla välineellä. Nämä seikat huomioon ottaen voidaan havaittujen yhtäläisyyksien perusteella pitää täysin mahdollisena, että tutkittavat puutaimet on katkaistu. Erik Runar Holmströmiltä talteen otetulla em. Mora- puukolla.
Helsingissä, keskusrikospoliisin kriminaalilaboratoriossa, toukokuun 4 päivänä 1960.
Vs. toimistopäällikkö U.H. Puranen
Tutkimusavustaja Heikki Rautavuosi
Kuva: https://i.imgur.com/DYlrUct.jpg
- Liitteet
-
- Vuolujälki lehdestä.jpg (127.19 KiB) Katsottu 1193 kertaa
- Puhuiko Runar sujuvasti ruotsia, suomea ja perättömiä? -
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10471
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Niin juuri! Tässä vielä tarkemmin: ChatGPT (4.0):
"Todistuksen todistusarvoa voidaan arvioida useasta näkökulmasta, erityisesti oikeusprosessin kannalta. Tässä lausunnossa on kyseessä asiantuntijalausunto, joka koskee teknistä jälkianalyysiä. Seuraavassa arvio todistusarvosta:
1. Todistuksen vahvuudet
Asiantuntijalähde: Lausunnon on laatinut Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio, joka on luotettava ja pätevä asiantuntijataho.
Tarkka analyysimetodi: Lausunto perustuu yksityiskohtaiseen tekniseen analyysiin (puukon terän epätasaisuudet, vuolujälkien viivamaiset naarmut, uurteiden ja harjanteiden keskinäinen sijainti).
Yhtäläisyyksiä havaittu: Koejäljissä ja rikosjäljissä on useita keskenään vastaavia piirteitä – jopa kuusi merkittävää kohtaa yhdellä puukon alueella.
2. Todistuksen heikkoudet
Epävarmuus: Lausunto ei päädy varmaan johtopäätökseen. Siinä todetaan vain, että "on täysin mahdollista", että kyseisellä puukolla on tehty vuolujäljet. Tämä ei täytä rikosoikeudessa vaadittavaa näyttökynnystä ("vastaansanomaton näyttö").
Aikaviive: Puukko saatiin tutkittavaksi vasta kuukausia rikoksen jälkeen, jolloin sen terä on voinut muuttua. Tämä heikentää vertailun luotettavuutta.
Eroavuuksia havaittu: Lausunnossa todetaan myös selvästi, että puukon muiden osien jättämät jäljet poikkeavat huomattavasti rikosjäljistä.
3. Kokonaisarvio todistusarvosta
Lausunnon todistusarvo on indikoiva mutta ei ratkaiseva.
Se voi tukea muuta näyttöä, esimerkiksi jos Holmström olisi muutenkin yhdistettävissä tekoon, mutta yksinään se ei riitä rikosnäytöksi.
Oikeudessa tällainen lausunto olisi lisätodiste, ei pääasiallinen tai ratkaiseva todiste.
Yhteenveto
Lausunto ei todista, mutta ei myöskään kiistä puukon käyttöä rikoksessa. Siksi sen todistusarvo on kohtalainen, ja se toimii lähinnä epäilyn vahvistajana, ei syyllisyyden osoittajana."
"Todistuksen todistusarvoa voidaan arvioida useasta näkökulmasta, erityisesti oikeusprosessin kannalta. Tässä lausunnossa on kyseessä asiantuntijalausunto, joka koskee teknistä jälkianalyysiä. Seuraavassa arvio todistusarvosta:
1. Todistuksen vahvuudet
Asiantuntijalähde: Lausunnon on laatinut Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio, joka on luotettava ja pätevä asiantuntijataho.
Tarkka analyysimetodi: Lausunto perustuu yksityiskohtaiseen tekniseen analyysiin (puukon terän epätasaisuudet, vuolujälkien viivamaiset naarmut, uurteiden ja harjanteiden keskinäinen sijainti).
Yhtäläisyyksiä havaittu: Koejäljissä ja rikosjäljissä on useita keskenään vastaavia piirteitä – jopa kuusi merkittävää kohtaa yhdellä puukon alueella.
2. Todistuksen heikkoudet
Epävarmuus: Lausunto ei päädy varmaan johtopäätökseen. Siinä todetaan vain, että "on täysin mahdollista", että kyseisellä puukolla on tehty vuolujäljet. Tämä ei täytä rikosoikeudessa vaadittavaa näyttökynnystä ("vastaansanomaton näyttö").
Aikaviive: Puukko saatiin tutkittavaksi vasta kuukausia rikoksen jälkeen, jolloin sen terä on voinut muuttua. Tämä heikentää vertailun luotettavuutta.
Eroavuuksia havaittu: Lausunnossa todetaan myös selvästi, että puukon muiden osien jättämät jäljet poikkeavat huomattavasti rikosjäljistä.
3. Kokonaisarvio todistusarvosta
Lausunnon todistusarvo on indikoiva mutta ei ratkaiseva.
Se voi tukea muuta näyttöä, esimerkiksi jos Holmström olisi muutenkin yhdistettävissä tekoon, mutta yksinään se ei riitä rikosnäytöksi.
Oikeudessa tällainen lausunto olisi lisätodiste, ei pääasiallinen tai ratkaiseva todiste.
Yhteenveto
Lausunto ei todista, mutta ei myöskään kiistä puukon käyttöä rikoksessa. Siksi sen todistusarvo on kohtalainen, ja se toimii lähinnä epäilyn vahvistajana, ei syyllisyyden osoittajana."
Mitä te dorkat dorkailette?
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Kiitos Ezmery! Enpäs muista nähneeni vuolukokeen lausuntoa aikaisemmin kokonaisuudessaan.
Eli puukon terästä löydettiin yksi 8 mm alue, joka sopii eräisiin (siis kuinka moneen?) rikosjälkeen. Tarvitaanko muuta? Puukko on nyt yhdistetty useampaan rikosjälkeen.
Kun puukolla katkotaan taimia, on luonnollista, että taimen sijainnista tms. riippuen katkaisuun käytettävä terän osa vähän vaihtelee. Eli puukkoa ei käytetä samalla tavalla joka taimen kohdalla.
Jäljelle jää kysymyksiä:
- Miksi puukon terästä ei löytynyt muita alueita, jotka olisivat täsmänneet edes osittain johonkin rikosjäljistä? Eikö terässä ollut yksilöiviä uurteita ja harjanteita muualla, kuin tuossa 8 mm alueella?
- Miksi tämä todiste ei riittänyt hyväksymään Runaria vastaan nostettuja syytteitä? Näin jälkikäteen monet tulkitsevat vuolukokeen yksinään riittävänä näyttönä, mutta miksi kriminaalilaboratoriokaan ei ollut vakuuttunut?
- Sokerina pohjalla: Ottaen huomioon poliisille asetetut paineet syyllisen löytämiseksi, poliisin Runar-vihan ja Kyllikki Saaren murhatutkinnan epäonnistumisen, voimmeko luottaa vuolukokeeseen? Tiedätte kyllä, mitä tarkoitan.
Tämä on tärkeä lause.Ezmery kirjoitti: Ke Huhti 09, 2025 1:14 pm Kun tutkittavaksi lähetetyllä Mora-puukolla tehtiin koejälkiä, todettiin, että niissä on yksi n. 8 mm:n levyinen alue, jonka kohdalla useiden jäljen muodostavien uurteiden ja harjanteiden keskinäinen sijainti on hyvin samanlainen kuin eräissä rikosjäljissä esiintyvässä vastaavanlevyisessä jäljen osassa.
Eli puukon terästä löydettiin yksi 8 mm alue, joka sopii eräisiin (siis kuinka moneen?) rikosjälkeen. Tarvitaanko muuta? Puukko on nyt yhdistetty useampaan rikosjälkeen.
Kun puukolla katkotaan taimia, on luonnollista, että taimen sijainnista tms. riippuen katkaisuun käytettävä terän osa vähän vaihtelee. Eli puukkoa ei käytetä samalla tavalla joka taimen kohdalla.
Jäljelle jää kysymyksiä:
- Miksi puukon terästä ei löytynyt muita alueita, jotka olisivat täsmänneet edes osittain johonkin rikosjäljistä? Eikö terässä ollut yksilöiviä uurteita ja harjanteita muualla, kuin tuossa 8 mm alueella?
- Miksi tämä todiste ei riittänyt hyväksymään Runaria vastaan nostettuja syytteitä? Näin jälkikäteen monet tulkitsevat vuolukokeen yksinään riittävänä näyttönä, mutta miksi kriminaalilaboratoriokaan ei ollut vakuuttunut?
- Sokerina pohjalla: Ottaen huomioon poliisille asetetut paineet syyllisen löytämiseksi, poliisin Runar-vihan ja Kyllikki Saaren murhatutkinnan epäonnistumisen, voimmeko luottaa vuolukokeeseen? Tiedätte kyllä, mitä tarkoitan.
Viimeksi muokannut Cohle, Ke Huhti 09, 2025 5:58 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Eiköhän tästä joku tappelu saada, mutta on tuota lapioteoriaa aikaisemmin pyöritelty. Keskisarjan kirjassa todettiin, että Runarilla olisi teoriassa ollut mahdollista tutustua maastoon useamman tunnin ajan ja havainnoida lähitaloja.Hurjimus kirjoitti: Ti Huhti 08, 2025 10:12 am Tottakai lapioteoria on keksitty, vieläpä minun keksimä.
Onhan tämä näin. En muista, missä vaiheessa tutkintaa Arvi Vainio tuli tutkinnanjohtajaksi, mutta kai hänelle on jälkikäteen oikeat tiedot etsintöjen laajuudesta annettu. Kolonlammen tavaralöytö on ja pysyy mysteerinä.Hurjimus kirjoitti: Ti Huhti 08, 2025 10:12 am Kun tutkinnanjohtaja on kertonut, ettei kololammella ole tehty etsintöjä, kyllä siihen voi uskoa. Satavarmaa on, että käry olisi käynyt hänelle, mikäli hän olisi valehdellut.
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Tämä kävi mielessä itsellänikin, kun aloin lukemaan viestiäsi. Noh en lähde sen enempää folioilemaan, mutta tämä selittäisi yhdistelmän puukko viittaa Runariin + Runarissa Tulilahden murhaajana ei ole kovinkaan paljon järkeä. Eli toisinsanoen yksi merkittävimmistä suorista todisteista viittaa Runariin, mutta aihetodisteet ja todennäköisyydet pitkälti viittaavat aivan jonnekkin muualle. Tuo on aina ollut outo yhdistelmä, jonka olemassaoloa voi tulkita hyvin kyynisesti poliisista kuvastuneen epätoivon ja heihin kohdistuneiden paineiden valossa.
Venäläinen mielipidevaikuttaja Ross Sullivan on suurin fanini:
Ross Sullivan kirjoitti: La Kesä 29, 2024 6:47 pm
Täällä on hyvin vähän itseäni parempia kirjoittajia, mutta snuffi on yksi niistä.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Tässähän tämä on pähkinänkuoressa.snufkin kirjoitti: Ke Huhti 09, 2025 6:40 pm Eli toisinsanoen yksi merkittävimmistä suorista todisteista viittaa Runariin, mutta aihetodisteet ja todennäköisyydet pitkälti viittaavat aivan jonnekkin muualle.
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
En ole asiantuntija kirjoittamaan, mikä todennäköisyys on sattua kaksi samanlaista puukon jälkeä noiden aikojen kokeissa.
Mutta se, että tämä puukonjälki sattuu löytymään juuri Runarin puukosta on kyllä aikamoinen lottovoitto
Kololammen löyföstä on vaikea ymmärtää muiden tekemäksi. Miksi hitossa ne tuonne olisi kuskattu ja jos onkin näin tehty, kyllä ne olisi piilotettu jotenkin. Selvästi näyttää, että hätä on ollut vaan päästä niistä eroon.
Syyttömänähän Runar olisi viimeistään hovin jälkeen kävellyt, tosin olihan syyttäjällä vielä esittää tämä uusi Runarin raiskaus, mutta ei sitä enää tarvittu.
Eiköhän puolustusasianajaja ole tämän Kololammen suunnan mahdolliset etsinnät kaivellu. Hänhän otti löydön hyvinkin tarkkaan syyniin.
Mutta se, että tämä puukonjälki sattuu löytymään juuri Runarin puukosta on kyllä aikamoinen lottovoitto
Kololammen löyföstä on vaikea ymmärtää muiden tekemäksi. Miksi hitossa ne tuonne olisi kuskattu ja jos onkin näin tehty, kyllä ne olisi piilotettu jotenkin. Selvästi näyttää, että hätä on ollut vaan päästä niistä eroon.
Syyttömänähän Runar olisi viimeistään hovin jälkeen kävellyt, tosin olihan syyttäjällä vielä esittää tämä uusi Runarin raiskaus, mutta ei sitä enää tarvittu.
Eiköhän puolustusasianajaja ole tämän Kololammen suunnan mahdolliset etsinnät kaivellu. Hänhän otti löydön hyvinkin tarkkaan syyniin.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Kyllä, varmasti näin.Hurjimus kirjoitti: Ke Huhti 09, 2025 7:22 pm Eiköhän puolustusasianajaja ole tämän Kololammen suunnan mahdolliset etsinnät kaivellu.
Juu, tää on totta. Ja korjaan tässä aikaisempaani, että juridiseen syyllisyyteen (ainakaan murhasta) ei puukko vuolujälkineen olisi riittänyt. Olisi jäänyt mahdollisuus, että Runar olisi puukon vaikka löytänyt. Epätodennäköistä, mutta mahdollista ==> varteenotettava epäily.Hurjimus kirjoitti: Ke Huhti 09, 2025 7:22 pm Syyttömänähän Runar olisi viimeistään hovin jälkeen kävellyt
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Pommitetaan nyt vielä, että muistaako kukaan, että Runarin puukon sopivuutta uhrien vammoihin olisi arvioitu ja verrattu?Ezmery kirjoitti: Ke Huhti 09, 2025 1:14 pm Puukon koko pituus on 20 cm, terän pituus 9,6 cm ja terän leveys n. 18 mm.
Ruumiinavaukset suoritti virkaatekevä lääninlääkäri, joka ei ilmeisesti ollut vielä kovin rutinoitunut.
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10471
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
"Tässä on tiivis yhteenveto lausunnon sisällöstä ja sen epävarmuuksista, keskittyen todistusarvoon:
---
Yhteenveto:
Tutkittu väline: Erik Runar Holmströmiltä takavarikoitu Mora-puukko.
Tutkimuksen kohde: Puukolla tehtyjen koejälkien vertailu rikospaikalta (Tulilahden murhat) löytyneisiin vuolujälkiin.
Havainto: Yhdeltä noin 8 mm:n levyiseltä alueelta löytyi kuusi yksityiskohtaa, jotka muistuttavat rikosjälkiä.
Johtopäätös: On täysin mahdollista, että rikospaikan puun taimet on katkaistu tällä puukolla, mutta varmuutta ei voida esittää.
---
Epävarmuudet:
1. Ajan kuluminen (n. 4 kk) ennen puukon takavarikointia:
Puukon terä on saattanut kulua tai vahingoittua.
Tämä heikentää rikos- ja koejälkien vertailukelpoisuutta.
2. Yhtäläisyyksien rajallisuus:
Samankaltaisuuksia on vain pieneltä alueelta.
Puukon muiden osien jättämät jäljet eroavat merkittävästi rikosjäljistä.
3. Ei ainutkertaisia tunnisteita:
Vuolujäljissä ei ole sellaisia yksityiskohtia, jotka yksiselitteisesti yhdistäisivät puukon rikospaikkaan.
4. Asiantuntijan varovainen ilmaisu:
Johtopäätös muotoiltu varoen: "täysin mahdollista", ei "todennäköistä" tai "varmaa".
Tämä heikentää lausunnon painoarvoa tuomioistuimessa.
---
Johtopäätös:
Lausunto tarjoaa tutkinnallisesti merkittävää tukea, mutta ei yksin riitä syyllisyyden osoittamiseen. Se jää osatodisteeksi, jota ei voida pitää ratkaisevana ilman muuta näyttöä."
Aika heppoista on "näyttö" Runaria vastaan.
---
Yhteenveto:
Tutkittu väline: Erik Runar Holmströmiltä takavarikoitu Mora-puukko.
Tutkimuksen kohde: Puukolla tehtyjen koejälkien vertailu rikospaikalta (Tulilahden murhat) löytyneisiin vuolujälkiin.
Havainto: Yhdeltä noin 8 mm:n levyiseltä alueelta löytyi kuusi yksityiskohtaa, jotka muistuttavat rikosjälkiä.
Johtopäätös: On täysin mahdollista, että rikospaikan puun taimet on katkaistu tällä puukolla, mutta varmuutta ei voida esittää.
---
Epävarmuudet:
1. Ajan kuluminen (n. 4 kk) ennen puukon takavarikointia:
Puukon terä on saattanut kulua tai vahingoittua.
Tämä heikentää rikos- ja koejälkien vertailukelpoisuutta.
2. Yhtäläisyyksien rajallisuus:
Samankaltaisuuksia on vain pieneltä alueelta.
Puukon muiden osien jättämät jäljet eroavat merkittävästi rikosjäljistä.
3. Ei ainutkertaisia tunnisteita:
Vuolujäljissä ei ole sellaisia yksityiskohtia, jotka yksiselitteisesti yhdistäisivät puukon rikospaikkaan.
4. Asiantuntijan varovainen ilmaisu:
Johtopäätös muotoiltu varoen: "täysin mahdollista", ei "todennäköistä" tai "varmaa".
Tämä heikentää lausunnon painoarvoa tuomioistuimessa.
---
Johtopäätös:
Lausunto tarjoaa tutkinnallisesti merkittävää tukea, mutta ei yksin riitä syyllisyyden osoittamiseen. Se jää osatodisteeksi, jota ei voida pitää ratkaisevana ilman muuta näyttöä."
Aika heppoista on "näyttö" Runaria vastaan.
Mitä te dorkat dorkailette?
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Tsisi kumminkin olla niin, että tämä yhtäläinen jälki oli puukon terän tyvellä, jolla yleensä katkaistaan tuollainen vahvenpi puu.
Onkohan miten yleistä, että sattuu kaksi samankaltaista jälkeä juuri tuohon osaan. Kyllähän noiden julkisuudessa olevien kuvien perusteella näin voi sanoa. Varmaankin samankaltaisia
puukkoja voi olla, mutta kun se löytyi juuri Runarin puukosta. Eihän tällä todisteella kyllä tuomiota olisi tullut.
Olisi mielenkiintoista tietää, montako puukkoa olisi pitänyt koevuolla, jotta voitsisiin sanoa, että on mahdollista.....
Onkohan miten yleistä, että sattuu kaksi samankaltaista jälkeä juuri tuohon osaan. Kyllähän noiden julkisuudessa olevien kuvien perusteella näin voi sanoa. Varmaankin samankaltaisia
puukkoja voi olla, mutta kun se löytyi juuri Runarin puukosta. Eihän tällä todisteella kyllä tuomiota olisi tullut.
Olisi mielenkiintoista tietää, montako puukkoa olisi pitänyt koevuolla, jotta voitsisiin sanoa, että on mahdollista.....
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Lueskelin ruumiinavauspöytäkirjoja ja kokosin niistä (vähän lyhennellen) haavoja koskevat osuudet:
Riitta
- heti vasemman korvalehden yläreunan kohdalla korvalehden reunan myötäinen 3x2 sm. suuruinen risareunainen, ohimoluuhun ulottuva haava, jonka kohdalla ohimoluussa murtuma. Tämän yläpuolella saman suuntainen 10x4 sm. suuruinen risareunainen, ammottava haava ja luuaukko. Tästä haavasta vähän vasempaan silmäkulmaan päin 25x1 sm. suuruinen epäselvästi risareunainen, luuhun asti ulottuva haava. Takaraivon- ja päälaenluu murskautunut useihin erikokoisiin kappaleisiin.
- selässä vasemmalla puolen lapaluun alakärjen ja selkärangan välissä on ammottava poikittaissuunnassa oleva 6 x 4 sm. suuruinen, viistosti ylöspäin (päähän päin) kulkeva teräväreunainen haava, joka päättyy kylkiluuhun. Vasemmassa alasolisluukuopassa 1 x 4 sm. suuruinen solisluuhun suuntautuva, poikittainen, sileäreunainen, 1sm. syvyinen haava. Rintalastan kohdalla on 1 x ½ sm. suuruinen, sileäreunainen, poikittainen, kaulaan päin suuntautuva, rintalastaan ulottuva, haava. Vasemman rintarauhasen kohdalla, rauhasen rintalastan puoleisessa reunassa on 1,3 x 0,7 sm. suuruinen, ylöspäin suuntautuva, ihonalaiseen kudokseen ulottuva haava. Vasemman kylkiluukaaren alareunassa 3 x 1 cm. suuruinen, poikittainen, ylöspäin suuntutuva, 1 sm. syvyinen, sileäreunainen haava.
Näitä haavoja vastaavissa paikoissa on vaatteissa reikiä ja veritahroja.
- Sisätarkistusta tehdessä, rintaonteloa tarkastaessa huomattiin oikeanpuoleisen viidennen kylkiluun kohdalla 2 x 1 sm. suuruinen keuhkopussin seinämyötäisen kalvon lävistänyt sileäreunainen haava, jonka kohdalta viides kylkiluu oli poikki luun ja ruston rajalta.
Ruumiinavauslöytöjen perusteella ei voi päättää, kumpaako, terävää vai tylppää asetta on käytetty ensin.
Eine
- Vasemman lapaluun alakärjen ja selkärangan välisellä alueella on 4 x 2 sm. suuruinen, poikittainen, teräväreunainen, vasempaan hartiaan päin suuntautuva haava, mikä tuntuu ulottuvan keuhkoon asti.
- 3.-4. kylkiluuvälissä sileäreunainen, edestä taakse suuntautuva ja haavan pinnoista päätellen kohtisuoraan ihoa vastaan suunnattu syvä haava. Ei voida määrittää sen elollista luonnetta.
- vasemman reiden sisäsivulla reiden puolivälissä 1 x 2 sm. suuruinen ihonalaiseen kudokseen ulottuva epätasareunainen haava.
- Sisätarkastuksessa huomataan, että ulkotarkastuksen yhteydessä vasemman lapaluun alakärjen ja selkärangan välisellä ollut haava ulottuu vasemman keuhkon alalohkoon. Sitä vastoin oikeassa kainalossa oleva haava ei ole läpäissyt keuhkopussin rintaontelon myötäistä kalvoa.
Oikealla puolen kainalossa 3.-4. kylkiluuvälissä oli niinikään teräaseen aiheuttama syvä haava, joka ei kuitenkaan ulottunut keuhkopussiin saakka. Haavasta ei voi varmuudella päättää, onko se elossa ollessa syntynyt.
Vasemman reiden sisäsivussa, reiden puolivälissä, oli 1 x 2 sm. suuruinen ihonalaiseen kudokseen ulottuva epätasareunainen haava. Haava on todennäköisesti tylpän aseen aiheuttama ja vainajan vielä eläessä saatu.
Vainaja on kuollut teräaseen vasempaan keuhkoon tekemän haavan aiheuttamaan verenvuotoon.
- Puhuiko Runar sujuvasti ruotsia, suomea ja perättömiä? -
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10471
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
^Pitäisi koota vammatiedot ja kaikki mahdolliset varmistetut faktat yhteen viestiin/failiin, ja pyytää tekoälyltä profiilia tekijästä.
Mitä te dorkat dorkailette?