Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

[Kai Watkinson]

Luokkakuvia kyllä otettiin niin kuin siihen aikaan muissakin oppilaitoksissa, armeijan yksiköissä jne. Minulta ne kaikki ovat kateissa.

[Kalpea_Jokeri]

Mielenkiintoista. Oletan, että Susannen kurssiluokasta on valokuva olemassa. Aivan varmasti on.

Mietin tässä sitä, että Susanne oli aloittanut lentokenttävirkailijan hommat maksaakseen opintolainansa pois, mutta Susannella oli huoneensa pöydällä hakupaperit allekirjoitettuna Norjaan lääkintävoimistelijan opintoihin. En tiedä milloin nuo Norjan opinnot olisivat alkaneet, mutta jos leikitään, että Susanne valmistui keväällä 1976 ja uudet opinnot olisivat alkaneet jo syksyllä 1976 Norjassa niin olisiko Susanne ehtinyt maksamaan opintolainansa muutamassa kuukaudessa pois? Jos opiskelut Norjassa todella olisivat alkaneet jo syksyllä 1976 niin olisi helpompi uskoa Susannen valmistuneen sittenkin keväällä 1975 (ja aloittaneen opinnot 1973).

Jos reissu Norjaan olisi alkanut vasta alkuvuonna 1977 niin sitten tuo valmistuminen yo-merkonomiksi keväällä 1976 ja opintolainojen takaisinmaksu uuteen vuoteen mennessä olisi kai jo mahdollista? Susannehan asui vanhempiensa luona joten rahaa varmaan säästyi hyvin lainojen maksamiseen.

[Kai Watkinson]

Helsingfors svenska handelsläroverk ei ole ainoa vaihtoehto, vaikkakin todennäköisin. Tietoa meillä ei ole, Susanne on voinut opiskella suomeksikin.

[Kalpea_Jokeri]

Laitan tähän nimim. Cottonin laittaman Seura-lehden (12.11.1976) jutun jossa alkuperäinen tutkinnanjohtaja Martti Latikka kertoo seuraavaa:

Helsingin rikospoliisin komisario Martti Latikka:

"Tämä on ainakin tiedossa varmuudella: Lauantaina elokuun seitsemäntenä lentokenttävirkailija Susanne Lindholm, 25, oli sisarensa Camilla Lindholmin kanssa ulkona huvittelemassa.

Tytöt istuivat iltaa kello 22:n jälkeen Hotelli Haagan baarissa ja myöhemmin illalla he siirtyivät keskikaupungille Helsinki-klubille.

Susanne tanssi discossa norjalaisen miehen kanssa. Mies pyysi tyttöjä mukaansa hotelli Hesperian yökerhoon. Camilla poistui kuitenkin seurasta Rautatientorilla. Kello oli silloin 1.20.

Susanne siirtyi norjalaisen mukana Hesperiaan.

Myöhemmin aamuyöllä Susanne piipahti muutaman minuutin verran norjalaisen huoneessa ja nautti miehen seurassa yhden viskigrogin.

Hotellista Susanne poistui kello 3.20.

Aamuyöllä Sofianlehdonkadun asukas kuuli ääniä, ehkä avunhuutojakin, talon pyöräkellarista.

Joitakin tunteja myöhemmin sunnuntaina iltapäivällä talon asukas meni pyöräkellariin ja löysi Susanne Lindholmin ruumiin lattialta. Susanne oli raiskattu ja kuristettu erittäin raa´asti.

-Susannen matkasta Hesperiasta Sofianlehdonkadulle ei ole yhtään sellaista havaintoa, mikä olisi johtanut tulokseen, komisario Latikka kertoo.

-Susannesta ei ole minkäänlaista havaintoa. Olemme puhuttaneet kaikki mahdolliset ihmiset vaihtoehtoisten kävelyreittien varrelta. Näiltä ihmisiltä tai sellaisilta jotka ovat meidän "vakioihmisiämme", tähän aikaan liikkeellä olevia, lehdenjakajia jne., emme ole saaneet myöskään ainuttakaan vihjettä.

-Susanne oli poikkeuksellisen kaunis nainen. Hänen miestuttunsa ovat sanoneet, että Susanne ei kulje kadulla niin etteikö perään katsottaisi. Kukaan ei kuitenkaan ole häntä nähnyt.

-Tavallista paremman näköinen nainen saa tuohon aikaan yöstä useitakin "kyytitarjouksia", kukaan ei kuitenkaan ole ilmoittautunut meille tällaisena tarjoajana.

-Näistä syistä olenkin pitänyt todennäköisempänä, että Susanne tuli kotiin autolla. Taksirahaa hänellä ei tiettävästä ollut, Latikka sanoo.

-Meillä on useita erilaisia havaintoja, mutta monien haittana on epätarkkuus. Tapahtuma-aikakin on epäselvä. Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa.

Latikka sanoo, että surmaajasta kyllä tiedetään jotain, mutta tutkinnallisista syistä näitä tietoja ei voi paljastaa.

Komisario on kallistunut sellaisen ajattelun kannalle, että Susanne yllätettiin ulko-ovella. Susannesta muotoutunut kuva ei hänen mielestään tue sellaista ajatusta, että Susanne olisi mennyt vapaaehtoisesti pyöräkellariin.

-Minä olen sitä mieltä, että tekijöitä on tässä tapauksessa vain yksi. Murhaaja on todennäköisesti keski-iän alapuolella.

-Susanne on kamppaillut raivokkaasti ja hän on onnistunut vahingoittamaan surmaajaansa. Varmaa ei ole kuitenkaan pystyikö Susanne saamaan arpia miehen naamaan.

-Tällaisen teon tekijä voi olla kuka tahansa, tekijä voi olla vaikka seurapiireistä, hänellä ei tarvitse olla mitään rötöksiä ennestään, häiriintyneestä miehestä on tietenkin kyse.

-Tilanteen lähtökohta voi olla sellainen, ettei surmaaja ole alunperin aikonut tappaa Susannea, teon ei tarvitse olla suunniteltu. Sen sijaan raiskauksen jälkeinen surmaaminen on ollut hyvinkin harkittu, Latikka sanoo.

-Kun Susanne oli hyvin helposti ärsyyntyvä, hän ei sietänyt minkäänlaista ahdistelua, voi olla että hän itse kiihdytti tapahtumia tähän lopputulokseen."


Tein lihavoinnit mielenkiintoisiin kohtiin. Ensin Latikka kertoo, että minkäänlaisia havaintoja ei ole ja myöhemmin kuitenkin sanotaan, että he ovat saaneetkin useita havaintoja vaikkakin ne ovat epätarkkoja. Tuosta voisi päätellä, että varatuomari Esko Savolaisen kertomus silminnäkijähavainnosta Susannesta ja miehestä juttelemassa Susannen kotitalon nurkilla olisi epätarkka myös...

Susannen poistumisen ajankohdan tarkkuudesta Hotelli Hesperiasta tuntuu olevan ristiriitaisia kertomuksia. Wikipediassa puhutaan, että Susanne olisi seisoskellut Hotelli Hesperian edustalla klo 3.00-3.10, mutta Latikka kertoo Susannen poistuneen hotellilta klo 3.20.

Aion etsiä Susannen isän haastattelun myös langasta

[Ross Sullivan]

" Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Äänihavaintoja puoltaa se, että niistä on ilmeisesti ilmoitettu jo melko nopeasti tapahtumien jälkeen, eikä esim. vasta vuosien jälkeen.

[Kalpea_Jokeri]

" Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Äänihavaintoja puoltaa se, että niistä on ilmeisesti ilmoitettu jo melko nopeasti tapahtumien jälkeen, eikä esim. vasta vuosien jälkeen.

Olen aikaisemmin lainannut Juha Rautaheimon kommentteja vuodelta 2009 joiden mukaan poliisin esitutkintamateriaalissa ei ole tietoja erään talossa asuneen naisen väitteistä että hän olisi kuullut avunhuutoja klo 4. Joku täti on näköjään höpissyt tarinaa ja iltapäivälehdet tarttuneet tähän juttuun.

[Ross Sullivan]

" Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Äänihavaintoja puoltaa se, että niistä on ilmeisesti ilmoitettu jo melko nopeasti tapahtumien jälkeen, eikä esim. vasta vuosien jälkeen.

Olen aikaisemmin lainannut Juha Rautaheimon kommentteja vuodelta 2009 joiden mukaan poliisin esitutkintamateriaalissa ei ole tietoja erään talossa asuneen naisen väitteistä että hän olisi kuullut avunhuutoja klo 4. Joku täti on näköjään höpissyt tarinaa ja iltapäivälehdet tarttuneet tähän juttuun.

Epäilen, että kyse ei ole pelkästään höpissystä tarinasta, koska lainaus on suoraan poliisin suusta:

"-Meillä on useita erilaisia havaintoja, mutta monien haittana on epätarkkuus. Tapahtuma-aikakin on epäselvä. Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Se tietysti voi olla niin, että asiaa ei olisi jostain syystä kirjattu materiaaleihin. Todennäköisempää on mielestäni se, että tutkinta on ollut 2009 lähes täysin pöytälaatikossa, eikä Rautaheimo ole muistanut lausumaa antaessaan kaikkia yksityiskohtia, (jos on niitä ikinä lukenutkaan).

[MEG]

Hejac keskustelijan mukaan Susannen talotyypissä oli niin mitätön äänieristys, että väkisin rappukäytävän läpi kellariin kiskotun Susannen ääni olisi herättänyt rapun asukkaat.
Sisään olisi siis menty sovussa tai vakavan uhkauksen voimalla. Itse uskon Susannen menneen kellariin oma aloitteisesti ja tavanneen surmaajan odottamattomasti vasta siellä.

[Kalpea_Jokeri]

" Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Äänihavaintoja puoltaa se, että niistä on ilmeisesti ilmoitettu jo melko nopeasti tapahtumien jälkeen, eikä esim. vasta vuosien jälkeen.

Olen aikaisemmin lainannut Juha Rautaheimon kommentteja vuodelta 2009 joiden mukaan poliisin esitutkintamateriaalissa ei ole tietoja erään talossa asuneen naisen väitteistä että hän olisi kuullut avunhuutoja klo 4. Joku täti on näköjään höpissyt tarinaa ja iltapäivälehdet tarttuneet tähän juttuun.

Epäilen, että kyse ei ole pelkästään höpissystä tarinasta, koska lainaus on suoraan poliisin suusta:

"-Meillä on useita erilaisia havaintoja, mutta monien haittana on epätarkkuus. Tapahtuma-aikakin on epäselvä. Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Se tietysti voi olla niin, että asiaa ei olisi jostain syystä kirjattu materiaaleihin. Todennäköisempää on mielestäni se, että tutkinta on ollut 2009 lähes täysin pöytälaatikossa, eikä Rautaheimo ole muistanut lausumaa antaessaan kaikkia yksityiskohtia, (jos on niitä ikinä lukenutkaan).

Rautaheimo on itse kertonut, että hän on aivan erityisesti Susanne Lindholmin ja Onerva Ketolan tapauksiin perehtynyt. Marko Niemikin sanoo podcastissaan, että tuskin kukaan tuntee Lindholmin tapausta paremmin kuin Rautaheimo. Martti Latikan kommentista saa käsityksen ettei hän välttämättä edes puhu naisen klo 4 aikaan kuulemista avunhuudoista.

Rautaheimo kertoo vuonna 2009 Susannen tapaukseen liittyen täsmälleen näin:

"Tutkinta-aineistossa ei lue, että asukkaat olisivat kuulleet avunhuutoja."

Minä en täysin kiellä noita avunhuutoja, koska en henkilökohtaisesti tunne tutkinta-aineistoa. Olisi tietysti outoja, että muut eivät olisi niitä kuulleet, koska avunhuudot kuulleen naisen ja kellarin välissä oli tuona yönä muitakin asukkaita nukkumassa. Olen aiemmin kertonut täällä kuinka monissa muissakin selvittämättömissä murha- ja katoamistapauksissa ihmiset, jotka saavat tietää heidän lähistöllään jotain tällaista tapahtuneen, kummallisesti yhtäkkiä muistavatkin kuulleensa sitä sun tätä sieltä sun täältä. Mieli tekee kaikenlaisia temppuja.

[Kalpea_Jokeri]

Löysin Cottonilta elokuussa 2009 laittaman viestin:

"Seura 12.11.1976, Helsingin rikospoliisin komisario Latikka:

-"...Asukas kuuli ääniä, ehkä avunhuutojakin..."


Seura 23.7.2009, rikosylikomisario Rautaheimon haastattelu:

-"...Tutkinta-aineistossa ei lue, että asukkaat olisivat kuulleet avunhuutoja...""

Ristiriitaista tietoa todellakin... Eli onko poliisilla tietoa avunhuudoista vai ei?

[Ross Sullivan]

Olen aikaisemmin lainannut Juha Rautaheimon kommentteja vuodelta 2009 joiden mukaan poliisin esitutkintamateriaalissa ei ole tietoja erään talossa asuneen naisen väitteistä että hän olisi kuullut avunhuutoja klo 4. Joku täti on näköjään höpissyt tarinaa ja iltapäivälehdet tarttuneet tähän juttuun.

Epäilen, että kyse ei ole pelkästään höpissystä tarinasta, koska lainaus on suoraan poliisin suusta:

"-Meillä on useita erilaisia havaintoja, mutta monien haittana on epätarkkuus. Tapahtuma-aikakin on epäselvä. Kukaan kellarista ääniä kuulleistakaan ei tullut vilkaisseeksi kelloa."

Se tietysti voi olla niin, että asiaa ei olisi jostain syystä kirjattu materiaaleihin. Todennäköisempää on mielestäni se, että tutkinta on ollut 2009 lähes täysin pöytälaatikossa, eikä Rautaheimo ole muistanut lausumaa antaessaan kaikkia yksityiskohtia, (jos on niitä ikinä lukenutkaan).

Rautaheimo on itse kertonut, että hän on aivan erityisesti Susanne Lindholmin ja Onerva Ketolan tapauksiin perehtynyt. Marko Niemikin sanoo podcastissaan, että tuskin kukaan tuntee Lindholmin tapausta paremmin kuin Rautaheimo. Martti Latikan kommentista saa käsityksen ettei hän välttämättä edes puhu naisen klo 4 aikaan kuulemista avunhuudoista.

Rautaheimo kertoo vuonna 2009 Susannen tapaukseen liittyen täsmälleen näin:

"Tutkinta-aineistossa ei lue, että asukkaat olisivat kuulleet avunhuutoja."

Minä en täysin kiellä noita avunhuutoja, koska en henkilökohtaisesti tunne tutkinta-aineistoa. Olisi tietysti outoja, että muut eivät olisi niitä kuulleet, koska avunhuudot kuulleen naisen ja kellarin välissä oli tuona yönä muitakin asukkaita nukkumassa. Olen aiemmin kertonut täällä kuinka monissa muissakin selvittämättömissä murha- ja katoamistapauksissa ihmiset, jotka saavat tietää heidän lähistöllään jotain tällaista tapahtuneen, kummallisesti yhtäkkiä muistavatkin kuulleensa sitä sun tätä sieltä sun täältä. Mieli tekee kaikenlaisia temppuja.

Niin, harvoin kai poliisi sanoo, että resurssit ovat tiukkoja ja vuosikymmeniä vanhalle tapaukselle ei ole uhrattavissa resurssia.

Jos vertaa tuoretta lausuntoa 1976 vs. 2009 muistelemiset, niin uskon ensimmäisen olevan todennäköisemmin oikein.

[Kalpea_Jokeri]

Alla on Susannen isän Torsten Lindholmin kommentteja tyttärestään Seura-lehden (12.11.1976) jutusta. Valitettavasti kommentit ovat irrallaan, joten koko artikkelia en ole voinut muodostaa. Katkoviivoilla olen erottanut erilliset Susannen isän haastattelun kohdat. Nämä ovat siis sieltä sun täältä tältä palstalta napsittuja kohtia erityisesti Cotton ja Kylli nimim. laittamia lainauksia, jotka he ovat ottaneet edellämainitusta Seura-lehdestä.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Susanne pelkäsi... Häntähän oli ahdisteltu useita kertoja aikaisemminkin."

"Hänessä oli se paha vika, että hän oli niin kiihkeä. Hän reagoi tuollaisessa tilanteessa niin voimakkaasti tunteella: tiuskaisi tai ei vastannut mitään jos yritti esimerkiksi päästä puheisiin kadulla.

"Tästä oli seurauksena se, ettei hän todellisessakaan vaaratilanteessa pystynyt taktisesti oikeaan toimintaan. Jos hän olisi tuolla porraskäytävässä alaovella huutanut kerran kunnolla, huuto olisi kuulunut hyvin neljänteen kerrokseen saakka, vaikka olimmekin jo nukkumassa."

"Ovisummerin soittoonkin olisi herännyt, jos hän olisi ehtinyt, pystynyt tai älynnyt painaa summerin nappia alaovella. Tyttäriltä jäi aika usein avain kotiin ja kyllä me heräsimme aina heti ovisummerin ääneen."

Isä-Lindholm ajattelee, että Susanne saattoi jättää summerin painamisen tai jopa kovan huutamisenkin, jos ei osannut pitää tilannetta tosi vaarallisena.

"Hän oli niin ylpeä tyttö. Hän oli hyvin itsenäinen ja halusi selvitä kaikista tilanteista itsenäisesti."

"Tyttö saattoi jopa ajatella, että jos hän huutaa, niin sitten myöhemmin talon mummot puhuvat, jotta siellä se Lindholmin tyttö huusi humalassa viime yönä porraskäytävässä. Mitään kamppailun ääniä tai huutoja ei kukaan porraskäytävästä kuullut."

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Vaikka Susanne oli hentoinen, vain 160 senttimetriä pitkä, hän oli hyvin jäntevä ja treenattu. Tyttö kävi säännöllisesti lenkillä ja uimassa, hän oli hyvässä kunnossa. Kovan kamppailun murhaaja on käynyt ennen kuin on voittanut ottelun."
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"-Joka tapauksessa miehen on täytynyt olla väkivahva, että on pystynyt avaamaan avaimella kaksi ovea samaan aikaan, kun on pitänyt yhdellä kädellä rimpuilevaa tyttöä kiinni."
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Meitä, minua ja vaimoani, Susanne ei tällaisissa asioissa pelännyt tai arastellut. Hän toi jos halusi vieraan omaan huoneeseensa yöksi. Hän oli tehnyt näin aikaisemmin, emmekä ymmärrä miksi hän ei olisi voinut tehdä näin nytkin. Toisekseen on täysin järjenvastaista, että Susannen kaltainen tyttö edes ajattelisi tällaista mahdollisuutta jossain sementtisellä, pölyisellä kellarin lattialla. Lisäksi hän oli tehnyt treffit aikaisemmin illalla tapaamansa norjalaisen kanssa seuraavaksi illaksi, miksi..." (isän kommentti olisi kuulemma jatkunut toisella sivulla, jota ei kommentin lainaajalla ollut hallussaan)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Muutamia vuosia sitten seurasimme vaimoni kanssa ikkunasta kuinka joku mies tuli kovaa kyytiä nuoremman tyttäremme perässä. Panin rappuun valot ja juoksin alaovelle tyttöä vastaan."
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Susanne pelkäsi suomalaisia miehiä. En usko, että hän olisi vapaaehtoisesti noussut rahattomana vieraan tarjoamaan kyytiin..."

"Vain viisi päivää ennen kuolemaansa Susanne oli sanonut sisarelleen, että hän ei suostuisi missään tapauksessa menemään kenenkään vieraan autoon. Susanne oli sanonut, että joskus hänelle saattoi jonkun tutunkin kyydissä tulla pelko: mitäpä jos tuo ajaa auton sivutielle ja raiskaa siellä."
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Sitä me olemme miettineet, että olisiko murhaaja asunut joskus tässä talossa. Jotenkin tuntuu siltä, kuin hän olisi etukäteen tiennyt, jotta samalla avaimella pääsee ainakin kolmesta ovesta: ulko-oven lisäksi kellarikäytävään vievästä ovesta sekä pyöräkellarin ovesta."
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kun silloin viikonvaihteessa sattui olemaan kesälauantai, oli vain noin puolet talon asukkaista paikalla. Talonmiehen vaimo nukkui vain seitsemän metrin päässä ulko-ovelta, hän olisi varmaan herännyt jos jotain isompaa kamppailua olisi käyty."
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kyllä murhaaja on ollut selvinpäin. Teon jälkikin on niin siistitty. Murhaaja on asettanut ilmeisesti Susannen harteilla olleen Finnairin vihreän jakun siististi ruumiin päälle ja asettanut vielä avaimenkin takin taskuun."

(Tämä kommentti on ristiriidassa lehtijuttujen kanssa joiden mukaan Susannen vaatteet olisit olleet sekaisin. Esko Savolainen on myös kommentoinut vuonna 2014: "Kun katsoi sitä kellaria niin siinä huomasi selvästi, että jonkun näköistä vastarintaa ja kamppailua siinä on käyty")
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Susannen asuessa ulkomailla pelkäsimme hänelle tapahtuvan jotakin pahaa. Nyt se pahin tapahtui sitten kotiovella"
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seuraavista ei ole suoraa lainausta, mutta Susannen äiti oli näköjään samaisessa haastattelussa todennut, ettei Susanne olisi missään nimessä mennyt kellariin -jollei sitten kyseessä ollut joku tuttu.

Kuulemma isä uskoi jutun perusteella Susannen kävelleen kotiinsa. Isä ei myöskään uskonut kenenkään tutun olevan surmaaja.

Lehtijutun perusteella Susannen äiti uskoi tekijän olleen tytölle tuttu, kun taas isä uskoi ulkopuoliseen hyökkääjään

Muistan, että Susannen isä oli kommentoinut myös Susannen tapaa kävellä raitiovaunukiskoja pitkin öisin kotiinsa, mutta en löydä tätä lainausta mistään. Nimim. Kylli on kylläkin kirjoittanut "Susanne käveli isän mukaan raitiovaunukiskoja pitkin nimenomaan siksi, ettei tahtonut tulla huomatuksi."

[Ross Sullivan]

^Kiitos referaatista!

Komppaan Susannen äitiä, vaikka toki kyseessähän on lähinnä arvaus.

Mielestäni on todennäköistä, että Susanne ei ole kävellyt kotiinsa, vaan on saanut kyydin. Ei vaikuta sellaiselta riskihakuiselta henkilöltä, joka olisi hypännyt tuntemattoman kyytiin. Tämä on myös mielenkiintoinen:

"Sitä me olemme miettineet, että olisiko murhaaja asunut joskus tässä talossa. Jotenkin tuntuu siltä, kuin hän olisi etukäteen tiennyt, jotta samalla avaimella pääsee ainakin kolmesta ovesta: ulko-oven lisäksi kellarikäytävään vievästä ovesta sekä pyöräkellarin ovesta"

[Xeelo]

Siitä ei tainnut olla ihan varmaa tietoa oliko Susannella rahaa taksiin vain ei?
Muistelen että taksirahoista olisi käytetty sanoja että "tiettävästi ei"

Teoria: jos rahaa olikin taksiin mutta ei koko matkan ajaksi ja Susanne olisi kävellyt ihan alkumatkan ja ottanut taksin sitten kun uskoi rahojen riittävän perille saakka. Mittari olisi kuitenkin raksuttanut siihen tahtiin että olisi joutunut jäämään ennen kotipihaa pois.
Osa matkasta taksilla voisi selittää sekä havaintojen puutteen matkan varrelta että haastatellun taksikuskin ja muidenkin ihmettelyt siitä miksei mennyt perille saakka.
Susanne olisi sitten taksista jäämisen jälkeen kävellyt kotia kohti Mäkelänkatua kävellen ja Vähäkyröntien kautta.

Koskelantien eli pohjoisen suunnasta kotia lähestyminen ja se että kotipihan nurkilta olisi silminnäkijä havainto tuntomerkkeihin sopivasta naisesta sekä toisesta suunnasta tulleesta miehestä ja keskustelusta oli muuten ainakin itselle uusia juttuja. Olen aina vaan olettanut että reitti olisi ollut Isonniitynkadulta, Kätilöopiston ohi ja ettei ym. havaintoja olisi.

Näiden itselle uusien juttujen myötä tuli nopeasti mieleen teoria viikolla joka ei ole mikään pitkään mietitty vaan ns. lonkalta nopeasti heitetty.

Eli kohtaaminen talon kulmalla ja Susanne lähtenyt lyhyeen keskusteluun koska tyyppi joku joka jollain tavalla ennalta edes vähän tuttu.
Heti alussa normaalia keskustelua joka olisi kohta muuttunut: ehdotus->torjuminen->ahdistelu->väkivaltaisuus.
Tuttu tyyppi olikin häiriintynyt ja kehittänyt pakkomielteen Susanneen.
Susanne pääsee pakoon tilanteesta (potku arkaan kohtaan, kamppaus tms.) ja syöksyy talon kulmalta lähimpään turvallisena pitämäänsä paikkaan eli talon päädyn portaita alas ja nopeasti avaimilla sisään kellariin. Uskoi olevansa oven takana turvassa mutta tyypillä onkin avaimet, ryntää heti perässä ovesta sisään, tavoittaa kellarikäytävällä ja loppu on historiaa.

Syy miksi avaimet löytyi: ex-asukas tai sellainen joka työtehtävän takia saanut kellariin sopivan avaimen käyttöönsä ja teettänyt itselleen ylimääräisen kopion. Työkeikan johdosta nähnyt ja iskenyt silmänsä Susanneen.

Siihen miksi tyyppi muka ilmestyisi juuri tuollloin paikalle tai teorian muihin mahdollisiin aukkoihin ei selitystä koska teoria tuli vaan nopeasti mieleen.

[Kalpea_Jokeri]

^^Kyllä aika varma tieto on, että rahaa taksiin ei ollut. Ainoa varma havainto Susannesta on klo 3 aikaan kun hänen nähtiin seisoskelevan Hotelli Hesperian edustalla hetken aikaan ja sitten lähtevän kävellen Helsinginkadun suuntaan. Tälle on useampikin silminnäkijä. Julkisuudessa on ristiriitaista tietoa milloin Susanne on tarkalleen ottaen lähtenyt kävelemään kotiinsa; Wikipediassa puhutaan klo 3.10 ja Martti Latikka on sanonut klo 3.20. Susanne on myös torjunut kaikki kyytiehdotukset ja torjui jopa norjalaisen saattotarjouksen. Aika uskomatonta on jos Susanne olisi kaiken tämän jälkeen hypännytkin jonkin autoon.

Tuo Susannen juttelu miehen kanssa kotitalonsa edustalla ei taida sittenkään olla mitenkään luotettava havainto. Kukaan ei ole myöskään puhunut siitä, että Susannen kohdannut mies olisi tullut Susannea vastaan Sofianlehdonkadulla vastakkaisesta suunnasta. Susanne olisi tämän havainnon mukaan kohdannut miehen kotitalonsa päädyssä ja jäännyt puheyhteyteen kyseisen miehen kanssa. That's it. Muuta emme tästä tiedä. Marko Niemi ei tarttunut podcastissään tähän yksityiskohtaan sen suuremmin. Poliisi on vahvistanut tämän silminnäkijähavainnon, mutta sen luotettavuudesta ei ole mitään tietoa. Tämä kohtaaminen talon edustalla on voinut tapahtua sellaiseen kellon aikaan, että se ei sovi Susannen oletettuun tai todennäköiseen saapumisaikaan. Saapumisesta Koskelantien suunnasta poliisi ei ole sanonut mitään, mutta tämä oli asianlaita Esko Savolaisen kertomuksen mukaan.