Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[H.Moilanen]

Jatkan ajankohtaisten talousasioiden raportoimista. Paitsi että tarkoituksena on huomioida talouden nykytila, on hyvä laittaa ketjuun edes jotain kotimaan talousuutisten muistoja näiltäkin kuukausilta. Jos joku vaikka sattuisi lukemaan ketjua 1-10 vuoden kuluttua. Paljoltihan keskustelu on pyörinyt maailmanpoliittisissa ja -taloudellisissa sfääreissä.

Talouselämässä rapa roiskuu, mutta ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin.

8.4.2025
https://www.hs.fi/talous/art-2000011154332.html

Euribor-korko syöksyi ennätys­matalalle, eikä pudotus jää siihen

Asuntolainojen yleisin viitekorko laski 2,1 prosenttiin. ”Suurin pudotus lähes puoleentoista vuoteen”, arvioi Nordean pääanalyytikko.

ASUNTOLAINOJEN yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor laski jälleen uuteen pohjalukemaan. Vuoden euribor noteerattiin tiistaina 2,107 prosenttiin.

”12 kuukauden euribor romahti tänään jo lähes 2,1 prosenttiin Trumpin tuhoisien tullien heilutellessa markkinoita vähän joka suuntaan. Kyseessä on suurin pudotus lähes puoleentoista vuoteen”, havainnoi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.

Viimeksi kyseinen euribor on ollut näin alhaalla syyskuun puolivälissä vuonna 2022.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi X:ssä, että pudotus on ”kauppasodan myrskypilven ohut hopeareunus asuntovelallisille ja velallisille yrityksille”.

SAMALLA myös markkinoiden odotukset korkojen laskusta ovat kiihtyneet. Markkinat odottavat nyt, että kolmen kuukauden euribor laskee lokakuun alkuun mennessä noin 1,85 prosenttiin. Vielä maaliskuun lopussa markkinat odottivat pitkään, että kolmen kuukauden euribor pysähtyy noin kahteen prosenttiin.

Vuoden euriborin markkinat odottavat laskevan noin kahteen prosenttiin.

EUROOPAN keskuspankki (EKP) päättää seuraavan kerran ohjauskoroistaan ensi viikolla.

EKP laski maaliskuussa tärkeimmän ohjauskorkonsa eli pankkien yön yli -talletusten koron 2,75 prosentista 2,5 prosenttiin. EKP:n odotetaan laskevan korkoja myös ensi viikolla.

”EKP:n korkolasku ensi viikolle varmaa, puheet jatkosta ja hätävalmiudesta keskiössä”, Brotherus arvioi.

14.3.2025
https://yle.fi/a/74-20149510

Helmikuun inflaatioluku oli matalin vuosiin – kahvi ja suklaa kallistuneet roimasti

Kahvin hinta kuitenkin nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Suomessa kuluttajahintojen nousu hidastui entisestään helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli helmikuussa 0,5 prosenttia, kun se kuukautta aiemmin oli 0,7 prosenttia. Helmikuun inflaatioluku oli matalin sitten joulukuun 2020.

Inflaation jäähtyminen helmikuussa johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen laskusta sekä sähkön halpenemisesta.

Kahvin hinta kuitenkin nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Screenshot_20250409-165331.jpg (107.76 KiB) Katsottu 11583 kertaa

Kahvin hinta on valitettavasti noussut, mutta sähkön hinta puolestaan jonkin verran laskenut. Kahvia keitellessä voikin miettiä, että minkä kahvissa joutuu enemmän pulittamaan, sen sähkön hinnassa säästää. Ajatelkaa positiivisesti!

[TosiJees]

Jenkkiääliön toilailut on hauskaa katseltavaa. Toivottava seuraus olisi korkojen merkittävä nousu, johki sinne 10% paikkeille ku päästäis.

[H.Moilanen]

Jenkkiääliön toilailut on hauskaa katseltavaa. Toivottava seuraus olisi korkojen merkittävä nousu, johki sinne 10% paikkeille ku päästäis.

Saako kysyä, miksi toivot tuollaista korkojen nousua? Entä pidätkö sellaista muutosta todennäköisenä?

[Petu]

Warren Buffettin yhtiön käteis­varat kaksin­kertaistuvat – miksi maailman tunnetuin sijoittaja myy osakkeita?

Sijoittaminen|Sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn käteisvarat kasvoivat viimeisellä neljänneksellä kymmenettä neljännestä peräkkäin.
25.2

Sijoittajalegenda Warren Buffettin sijoitusyhtiön käteisvarat nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätyksellisen isoksi. Se viittaa siihen, että maailman menestyneimpänä sijoittajana pidetty Buffett ennustaa Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden laskevan.

Berkshire Hathawayn käteisvarat kasvoivat uutistoimisto Bloombergin mukaan viimeisellä neljänneksellä jo kymmenettä neljännestä peräkkäin, eikä yhtiöllä ole koskaan historiansa aikana ollut niin paljon käteisvaroja kuin viime vuoden lopussa.

”Buffett on ollut jo hyvän tovin osakenegatiivinen, mikä ei ole ollut mikään voittajastrategia viimeisen parin vuoden aikana. Kaikki varmasti nyt pohdiskelevat, onko satavuotias vielä niin paljon viisaampi kuin markkinat, ja mielipiteet varmasti jakaantuvat voimakkaasti”, OP-ryhmän päästrategi Lippo Suominen sanoo.

https://www.hs.fi/talous/art-2000011054904.html

Kuinkas sitten kävikään, näyttää vähän siltä "satavuotias oli edelleen niin paljon viisaampi kuin markkinat."

Arvasiko ”Omahan oraakkeli” koko pörssikaaoksen? Keräsi valtavan käteisvarannon
19:15

Sijoittajalegendan viimevuotinen päätös Apple-osakkeiden myynnistä nostatti kulmakarvoja. Oliko ”Omahan oraakkeli” kuitenkin askeleen kaikkia edellä?

Fortune-talouslehden mukaan osakemarkkinoiden romahdus paljastaa Buffettin viimeaikaisten toimien ”kummallisen viisauden”. Berkshire Hathawayn hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on tehnyt lehden mukaan siirtoja, jotka näyttävät nyt älykkäiltä.

Buffett on jo muutaman vuoden ajan katsonut, että varoja on parempi suunnata pois osakkeista.

Maaliskuussa Fortune kirjoitti, kuinka analyytikot arvioivat Buffettin ennakoineen tulevan pörssiromahduksen ja keränneen suuret käteisvarannot.

– Kärsivällisyys on enemmän kuin hyve, se on ase, lehden otsikossa kirjoitetaan.

– Buffettin toimet viime vuoden aikana ovat olleet oppikirjamainen esimerkki valmistautumisesta turbulenssiin, Bigdata.comin perustaja Armando Gonzalez totesi lehdelle Yahoo Financen mukaan.

Gonzalezin mukaan jälleen kerran vaikuttaa siltä, että Buffett oli ”askeleen edellä”.

– Historia osoittaa, että kun Buffett ryhtyy nettomyyjäksi, hän ennakoi markkinoille keskimääräistä heikompaa ajanjaksoa, Gonzalez sanoi.

Vuonna 2008 keskellä silloista finanssikriisiä Buffett ilmoitti CNBC Newsin mukaan omalle toiminnalleen yksinkertaisen säännön, jota hän noudattaa ostoissaan:

– Ole pelokas silloin, kun muut ovat ahneita. Ole ahne silloin, kun muut ovat pelokkaita.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011154643.html

Tällä videolla käydään läpi Buffetin sijoitushistoriaa aivan alkuajoista asti.


On muuten hurjaa volatiliteetti markkinoilla juuri nyt! Trump laittoi tullit 90 päivän tauolle muiden kuin Kiinan osalta.

Huomenna tulee muuten vielä jenkkien inflaatiodata maaliskuun osalta:

https://tradingeconomics.com/united-sta ... lation-cpi

[H.Moilanen]

Petu tuossa jo kirjoittelikin aiheesta sijoittajan velkavipu & pakkomyynnit. Hesari näyttää julkaisseen tällaisen kirjoituksen keskiviikkona alkuillasta.

9.4.2025
https://www.hs.fi/talous/art-2000011156983.html

Suomalaisten piensijoittajien osakkeita on jouduttu laittamaan pakkomyyntiin

Velkavivulla pelanneiden suomalaissijoittajien osakkeita on jouduttu laittamaan pakkomyyntiin, kun pörssien rytinä on ollut poikkeuksellisen kovaa.

OSA velkavipua sijoittamiseen käyttäneistä piensijoittajista on ajautunut vaikeuksiin ja hankalaan pakkotilanteeseen, kun osakkeiden arvo on romahtanut nopeasti viime päivinä.

Osakevälittäjä Nordnet on joutunut laittamaan useiden velkavipua käyttäneiden sijoittajien omistamia osakkeita pakkomyyntiin.

Pakkomyynnit ovat lisääntyneet viime viikosta alkaen, kertoo Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen. Tarkkaa tietoa pakkomyyntien määrästä Tuppurainen ei pysty antamaan.

”Nämä ovat poikkeuksellisia toimia, mutta myös tilanne markkinoilla on ollut erittäin poikkeuksellinen, kun kurssit ovat laskeneet erittäin nopeasti”, Tuppurainen sanoo.

Hänen mukaansa vastaavanlaiseen tilanteeseen on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana jouduttu vain muutaman kerran. Viimeksi isommassa määriin pakkomyyntejä jouduttiin Tuppuraisen mukaan tekemään pörssien koronaromahduksessa viisi vuotta sitten.

Nyt osakkeiden pakkomyyntejä on jouduttu tekemään sekä suomalaisten että muiden pohjoismaisten asiakkaiden salkuissa. Tuppuraisen mukaan pakkomyynneissä eivät ole korostuneet mitkään yksittäiset osakkeet.

PAKKOMYYNNEISSÄ on kyse pahamaineisena tunnetusta margin call -tilanteesta eli vakuusongelmasta.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että sijoittaja on ottanut Nordnetiltä tai muulta osakevälittäjältä sijoituslainaa, jonka vakuutena ovat hänen omistamansa osakkeet. Kun osakkeiden arvo pörssirytinässä laskee, ne eivät välttämättä enää riitä lainan vakuudeksi.

Tällaisessa margin call -tilanteessa sijoittajalla on itsellään mahdollisuus toimia ennen kuin tilanne ajautuu pakkomyynteihin. Hän voi antaa lisävakuuksia lainaa varten, eli laittaa sijoitustilille lisää rahaa, tai vaihtoehtoisesti myydä pois osakkeita tai muita omistuksiaan.

Pakkotilanne voi kuitenkin joskus tulla eteen niin nopeasti, ettei sijoittaja itse ehdi toimia ajoissa asian korjaamiseksi. Tällöin lainanantaja eli Nordnet voi ratkaista asian nopeasti omin päin. Sillä on tällöin oikeus tehdä pakkomyyntejä eli myydä pois sijoittajan osakkeita tai muita omistuksia ilman erillistä ilmoitusta.

Näin on nyt jouduttu Tuppuraisen mukaan tekemään, koska välittäjän on pitänyt toimia nopeasti kurssilaskun ollessa poikkeuksellista. Tuppurainen muistuttaa, että kaikissa pakkomyyntitilanteissa ei ole mahdollista kontaktoida tai saada kiinni asiakasta ennen myyntiä.

Nordnetilla on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä kaksi miljoonaa asiakasta, joista noin 630 000 Suomessa.

Tuppuraisen mukaan pakkomyynteihin ei yleensä ajauduta yhden päivän vaan vasta parin kolmen päivän kurssilaskun jälkeen, jos vakuudet eivät ole kunnossa.

Tällöin kurssipudotusta on yleensä tullut kymmeniä prosentteja.

”Osakkeiden pakkomyynti on vasta viimeinen keino”, Tuppurainen huomauttaa.

OSAKKEIDEN pakkomyynnit kiihdyttävät yleensä kurssien laskua. Moni pörssiromahdus saa usein alkunsa siitä, että velkarahalla sijoittavat ryhtyvät myymään osakkeitaan kurssien laskiessa.

Sijoittajat käyttävät velkavipua, koska sen avulla voi kasvattaa tuottojaan osakekurssien noustessa. Kurssien laskiessa tappioiden koko puolestaan kasvaa.

Tuppuraisen mukaan Nordnetissa sijoituslainojen suosio on vähentynyt tammikuusta lähtien kevään aikana ja sijoittajat ovat pienentäneet lainasaldojaan.

”Epävarmuus vaikuttaa. Sijoittajat eivät halua pitää kovin isoa velkavipua salkussa eivätkä ole lähteneet ostamaan osakkeita laskeviin kursseihin velkarahalla, mikä on hyvä asia.”

Mitään paniikkia asiakkaiden joukossa ei hänen mukaansa ole ollut.

Nordnetissa sijoituslainan luottosopimus on Suomessa noin 20 000 asiakkaalla, mutta käytössä laina on vajaalla 10 000 asiakkaalla.

Tyypillisesti Nordnetin asiakkaille luottoa suhteessa vakuuksiin on noin kolmannes.

Riskejä pienentää jonkin verran se, että osakkeet eivät kelpaa lainan vakuudeksi sataprosenttisesti, vaan niille on määritelty vakuusarvot riskin perusteella. Vähäriskinen osakkeen vakuusarvo voi olla 70 prosenttia ja riskipitoisen vaikkapa vain 30 prosenttia.

Jos esimerkiksi koko salkun vakuusarvo on 50 prosenttia, sijoittaja voi saada 100 000 euron arvoiselle sijoitussalkulle 50 000 euron verran sijoituslainaa. Jos salkun arvo putoaa 80 000 euroon, salkun vakuusarvo on enää 40 000 euroa eli se ei riitä kattamaan 50 000 euron sijoituslainaa.

[Petu]

Yhdysvalloissa paine SECin pääjohtajan, Gary Genslerin erottamiseksi kasvaa.

ASA Calls on SEC Chair Gensler to Immediately Step Down

"WASHINGTON – Following the overwhelming results in the 2024 U.S. Election, the American Securities Association (ASA) called on Securities and Exchange Commission (SEC) Chairman Gensler to immediately step down."

https://www.americansecurities.org/post ... -step-down

U.S. Securities and Exchange Commission

"Its primary purpose is to enforce laws against market manipulation."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/U.S._Se ... Commission

Siellä lienee taustalla asioita, joista suuri yleisö ei tiedä yhtään mitään, ainakaan Euroopassa..

Senaatti vahvisti Trumpin valinnan, Paul Atkinsin USA:n arvopaperi- ja pörssikomisson SEC:n johtoon eronneen Gary Genslerin tilalle.

Trump SEC Chair pick Paul Atkins confirmed by Senate
04/09/25

The Senate confirmed Paul Atkins as the next Securities and Exchange Commission (SEC) leader.
https://thehill.com/business/5241843-tr ... ed-senate/

Paul S. Atkins

"Commissioner Atkins's career has focused on the financial services industry and securities regulation. Before his appointment as commissioner, he assisted financial services firms in improving their compliance with SEC regulations and worked with law enforcement agencies to investigate and rectify situations where investors had been harmed.

The largest of these investigations involved the Bennett Funding Group, Inc., a $1 billion leasing company that perpetrated the largest "Ponzi" fraud in U.S. history, in which more than 20,000 investors lost much of their investment."

https://www.sec.gov/about/sec-commissio ... l-s-atkins

[Petu]

Ettei vaan sveitsiläinen jättipankki UBS olisi jonkinlaisissa vaikeuksissa:

Press release
Date: 15 October 2024

UBS resolution reporting:

recovery and emergency plans to be revised

"UBS’s recovery and emergency plans will be revised due to the takeover of Credit Suisse. The Swiss Financial Market Supervisory Authority FINMA has suspended the annual approval of the recovery and emergency plans and determined that the integration of CS requires adjustments by UBS to ensure continued resolvability

As a global systemically important bank, UBS has to fulfil special crisis prevention requirements. It draws up recovery and emergency plans, both of which are assessed annually by FINMA. The recovery plan describes how a destabilisation or risk of insolvency is to be averted through the company’s own efforts.

The emergency plan shows how the systemically important functions can be maintained if stabilisation attempts are unsuccessful."

https://www.finma.ch/en/~/media/finma/d ... DCBF869A61

Sveitsin finanssialan sääntelyviranomainen ja keskuspankki vaativat UBS-pankilta lisäpääomavaatimuksia, 50% lisäys nykyiseen tasoon verrattuna. UBS-konsernin johtaja Kelleher sanoo, että he vastustavat jyrkästi tällaisia äärimmäisiä lisäpääomavaatimuksia.

UBS Chair Says Swiss Regulator, Central Bank Demands Amount to 50% Capital Hike
Apr 10, 2025

UBS Group Chair Colm Kelleher said Switzerland's financial regulator and central bank set out additional capital requirements that would lead to a 50% increase compared with current levels.

Swiss authorities have been working over the past year to reform of the country's "too big to fail" banking laws in the wake of Credit Suisse's rescue takeover by UBS, a move that is widely expected to result in higher capital demands for UBS.

"We strongly oppose these extreme additional capital requirements," Kelleher said in a speech at UBS's annual general meeting Thursday.

https://www.morningstar.com/news/dow-jo ... pital-hike

[Petu]

Peter Schiff
Peter Schiff (s. 23. maaliskuuta 1963) on yhdysvaltalainen talouselämänvaikuttaja. Hän kannattaa itävaltalaista taloustiedettä. Schiff toimii Darienissa Connecticutissa päämajaan pitävän Euro Pacific Capital Inc. -meklariyrityksen toimitusjohtajana.
1990-luvun lopulla Schiff ennakoi IT-kuplan puhkeamista, mikä tapahtuikin 2000-luvun lopussa. [1]
Schiff esittää Yhdysvaltojen muuttuneen 1970-luvulta 2000-luvun alkuun mennessä suurimmasta velkojasta suurimmaksi velalliseksi ja menettäneen johtavan teollisuusmaan asemaansa sekä siirtyneen maltillisesta säästämisestä kohtuuttomaan velaksi kuluttamiseen. Yleisesti ottaen hän on suhtautunut valtavirrasta poiketen pessimistisesti Yhdysvaltain talouden näkymiin. Elokuussa 2006 Schiff ennakoi Yhdysvaltoihin finanssikriisiä, joka syntyisi talouskuplan puhkeamisesta. Tämä toteutui vuoden 2007 alusta alkaen nk. subprime-kriisinä.[1] Schiff syyttää ongelmista suurimmaksi osaksi valtion talouspolitiikka, ja erityisesti USA:n keskuspankin Federal Reserven liian löysää rahapolitiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Schiff

Schiffin ”synti” on se, että hän edustaa taloustieteissä ns. itävaltalaista koulukuntaa, kun kaikki maailman keskuspankkiirit edustavat keynesiläistä talousajattelua ja rahapolitiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Itävaltal ... teluteoria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesilä ... _perusteet

Tässä Peter Schiffin tuorein haastattelu, kannattaa ehkä katsoa kokonaan, mutta otin käännöksistä muutaman poiminnan.
11.4.2025

But what's happening and what I've been
5.27
telling people was happening all all last year as the price of gold went from 2,000 to 3,000 and nobody cared and
5.34
nobody was buying it because everybody was you know sidetracked by Bitcoin and all the talk about digital gold uh
5.42
nobody but foreign central banks were buying actual gold and the reason they're buying gold is because they're
5.48
getting rid of their dollars they are preparing for uh a world where the dollar is no longer the center of the
5.55
monetary system where it's no longer the reserve currency


21.48
…been going on for a long time you know how do you think we got up to 3,200 and change so no but gold is going much much
21.55
higher


22.14
money and so much more debt than we had back then I mean 2 thou 5,000 is nothing
22.20
at this point that's just a pit stop on the road to much much higher prices uh because we have to you know catch up to
22.27
all the inflation that we've created so you know now you're looking gold could be you know 20,000 or more i don't know


gold hasn't changed it's the US dollar that has lost more than 99% of
23.26
its purchasing power when we were had when the dollar was backed by gold it didn't lose any of its purchasing power
23.33
it was only when we went to a fiat system that the purchasing power was destroyed so when I'm talking about
23.38
$20,000 gold gold is not more valuable the dollar is a lot less valuable and so
23.45
you need a lot more dollars to buy that same ounce of gold yeah and Peter if if
23.50
you see the dollar no longer acting as a reserve currency here what will it be
23.56
gold we don't need a reserve currency we just need a reserve money needs to back
24.02
up currency so all these foreign countries are going to use gold because
24.08
that's what they used before the dollar remember in Bretton Woods we got the world to to use the dollar as the
24.15
reserve instead of gold that they were using gold but the reason we got them to use the dollar is that we said "Hey the
24.22
dollar is as good as gold it's backed by gold you can have your gold whenever you want so just back your currency with
24.27
dollars and in the meantime you can buy our treasury bonds and you'll get interest because you don't get any
24.33
interest on gold." So it seemed like a good deal have your cake and eat it too own gold but get interest but then of
24.41
course we screwed them because we defaulted right hey we're not going to give you any gold you know you you screwed up you trusted us um but so the
24.49
world's just going to go back to a gold standard that's what's happening you know and you know they may have other currencies in reserve but the primary
24.55
reserve asset has got to be gold yeah and that's why there's so much more gold that central banks need to buy

What Is A Wealth Cycle? The Difference Between Price & Value Explained by Mike Maloney:

Tuo yllä oleva Mike Maloneyn Wealth Cycle -video kannattaa katsoa ajatuksen kanssa, jotta osaltaa ymmärtää miksi mm. kulta on nousussa suhteessa muihin omaisuuseriin.



Mike on vuosien kuluessa harmaantunut, mutta ajatukset eivät ole muuttuneet.

"I Believe the 'Mar-a-Lago Accords' Surface Soon - Tied To Gold?" | Mike Maloney
10.4.2025

The Mar-a-Lago Accords are coming—and they could change everything. We're on the verge of a massive global monetary reset, and this time, it's all about gold and silver. Will the U.S. return to a gold-backed dollar? Could gold skyrocket to $12,000 per ounce? And is silver the most undervalued asset in the world right now?

0.00
i think you're going to see the Mara
0.02
Lago accords pretty soon it really does
0.04
look like we are headed into a new
0.05
monetary system we are no longer going
0.08
to kick the can

jne jne.

Eräs miljardööri otti hieman näkemystä ja osti fyysistä hopeaa ihan reilun läjän.

Here are the reasons I invested close to a billion dollars in precious metals over the past six months—including the purchase of 1.5% of the annual global silver supply (12.69 million ounces) : The global monetary system is about to collapse (The Great Reset, or Basel Endgame).

Trump tariffs are hastening the collapse, and it’s by design. Gold and silver are the only meaningful life raft. Physical possession is everything.

Real estate, crypto, stocks and bonds will all lose significantly compared to precious metals.

Ja sitten vielä vähän lisää spelukointia kultakannasta ja Trumpista:

The gold standard hasn’t been used in the US since the 1970s, but during Donald Trump's first term from 2017 to 2021 there was some speculation that he could bring it back.
Mar. 11, 2025

Rumors that the gold standard could be reinstated during Trump’s presidency centered largely on positive comments he made about the idea. Notably, he suggested that it would be “wonderful” to bring back the gold standard, and a number of his advisors were of the same mind — Judy Shelton, John Allison and others supported the concept.

Now that Trump is back in the White House, some are again wondering if he will return the country to the gold standard. Speaking on his War Room podcast back in December 2023, Steve Bannon, Trump's former chief strategist, said he believes the president could ditch the US Federal Reserve and bring back the gold standard in his second term in office.

https://investingnews.com/daily/resourc ... -standard/

[Petu]

Ja taas varoitellaan hedge-rahastoista ja niiden vipusijoitusten vaikutuksista talousjärjestelmään.

Hedge funds are the new ‘shadow banks’—and some are worried they pose a systemic threat to financial stability
April 20, 2025

“Shadow banking” now accounts for $250 trillion, or 49% of the world’s financial assets, according to the Financial Stability Board. Hedge funds manage 15 times as many assets combined as they did in 2008. The recent spike in bond yields—caused by hedge funds unwinding heavily leveraged trades—has some people worrying this largely unregulated business could pose a 2008-style threat to the financial system.

But hedge funds must borrow heavily to make the service worthwhile, sometimes using up to 50 to 100 times leverage, so markets for short-term debt can be hit hard when the $800 billion trade unwinds.

“That creates ripple effects,” Seru said. “You always need to worry about ripple effects.”

“If they blow up, this is going to affect other parts of the financial system, including banks, and then spill over to the real economy,” Goldstein said. 

https://fortune.com/2025/04/20/bond-mar ... egulation/

[Petu]

23.4.2025

Kulta on hälytyskello ja se signaloi talouden vakavasta toimintahäiriöstä. Haastateltava, The Big Print -kirjan kirjoittaja Lawrence Lepard kertoo, että haluaa ihmisten ymmärtävän miksi heitä on käytetty hyväksi fiat-rahalla. Kullan ripeästä noususta Lepard spekuloi, että yleensä tällaisten nousujen jälkeen tulee isompi korjausliike, mutta jos ihmiset menettävät luottonsa fiat-rahaan, niin kulta voi jatkaa nousuaan yhä korkeammalle. Eli kulta on yhä aliarvostettu suhteutettuna kaikkeen rahaan, jota printataan.

Fedin tehtävä on taloudellisen vakauden ylläpitäminen ja jos se on uhattuna, Fed painaa eli nykään printtaavat tarvittavat määrät dollareita, Fedillä spekuloidaan olevan jo kahden biljoonaan (US Trillion) pelastuspaketti valmiina hedge-rahastoille tulevaa kriisiä varten.

Jonkinlainen talouden resetointi on todennäkölsesti tuloillaan, USA:n valtiovarainministeri Scott Bessent kuitenkin ilmeisesti ymmärtää talousjärjestelmämme ongelmat ja ilmeisesti pyrkii ratkaisemaan ongelman. Perusongelmaa ei kuitenkaan haastateltavan mielestä ratkaista painamalla fiat-rahaa tolkuttomia määriä, vaan edessä on paluu solid moneyhyn, (eli kultakantaan?) joka puolestaan on joillekin tahoille tuskallinen tapahtuma.

Jos tällainen uudistus/resetointi tehdään tulee olemaan kertaluonteinen korkea inflaatio, mutta uudistuksen jälkeen inflaatio olisi taas hallinnassa, koska terve rahastandardi.

Tällainen uudistus veisi kullan unssihinnan paljon nykyistä korkeammalle, 5000-10 000-15 000-25 000 dollaria per unssi, joka tapauksessa paljon korkemalle kuin mitä kullan hinta on tänään. Kaikki ennen talousjärjestelmän uudistusta printattu rahamäärä vain nostaa kullan hinnan odotusarvoa tulevaisuudessa.

Sijoittajien kannalta ongelma on se, että he eivät ymmärrä tätä tilannetta ollenkaan, kultabugit ja asiaan perehtyneet ihmiset ovat tosin tienneet näistä ongelmista jo pitkään. Bitcoinista Lepard kertoo, että se on nousemassa digitaaliseksi kullaksi ja hänen asiakkaansa omistavatkin molempia omaisuuseriä. Bitcoinin ongelma on kuitenkin siinä, että se on erittäin epävakaa, joten isoihin laskuihin on syytä ajoittain varautua.

Lepard sanoo myös, ettei esim. Peter Schiff ymmärrä Bitcoinin päälle ja hän on yrittänytkin vakuuttaa Peteriä Bitcoinin potentiaalista jne.

Kultakaivosyhtiöt tulevat myös menestymään jatkossa, tosin 20-30-vuotiaat sijoittavat tällä hetkellä rahansa mielummin Bitcoiniin, joten mainareiden osakkeet eivät ole vielä nousseet merkittävästi.

Trump vs. Powell, onko Fedin riippumattomuus vaarassa?

Powell on haastateltavan mielestä ”kova jätkä”, eikä tule antamaan Trumpille periksi. (Tosin Trumpin viimeisin ilmoitus asiasta on, ettei hän aio potkia Powelia ulos kesken virkakautensa.)

Bessentillä on ehkä enemmän sanomista Powelin politiikkaan.

Jos talousjärjestelmä muuttuu epävakaaksi, Fedin johtaja kertonee, että unohtakaa inflaatiovaikutus, nyt on hätätilanne ja yksinkertaisesti on pakko printata rahaa lisää. Lepardin mielestä Powell tulee lopulta tekemään "Big Printin" kunhan pörssit laskettelevat vielä 20% jne, eli edessä on vielä vähän tuskaa, mutta valtiovarainministeri Bessentin tehtävä on pitää tuska siedettävänä ja hallittavissa.

Keskivertosijoittajan suurin virhe on olettaa, että viimeiset 40-vuotta tulevat jatkumaan, näin ei kuitenkaan tapahdu. Haastateltava kehottaakin ihmisiä varautumaan isoon inflaatioon, koska se on tulossa jättimäisten rahanprinttausten takia.

Haastateltava itse omistaa fyysistä kultaa, hopeaa, Bitcoinia, sekä kulta- ja hopeakaivososakkeita. Kiinteistötkin (kiinteä omaisuus) toimivat, koska hallitukset eivät voi printata niitä.

Lopuksi haasteltava vertaa nykyistä rahajärjestelmää Titaniciin joka on vääjäämättä uppoamassa; ei ole mahdollista tulostaa rahaa loputtomiin, kulta (hopea) ja Bitcoin ovat paikka pelastusveneessä. Lawrence Lepard ei kuitenkaan usko, että järjestelmä tuhoutuu täydellisesti eli ajauduttaisiin hyperinflaatioon, mutta inflaatiota on hänen mielestään varmuudella tulossa lisää.

Lawrence ei näe sellaista mahdollisuutta, että kaikki vain romahtaisi ilman että Fed/hallinto painaisi lisää rahaa, sillä sosiaalietuuksista jne pitää kuitenkin huolehtia. Tällainenkin teoreettinen vaihtoehto on kuitenkin olemassa.

Trump - Se jolla on kulta tekee säännöt.png (66.11 KiB) Katsottu 11133 kertaa

Jotenkin on sellainen kutina, että tuleva talousjärjestelmän uudistus tehdään vielä Trumpin hallinnon aikana.

[acp]

Trump ja Kiina tekevät yhteistyötä tariffeillaan. Ts. ansan Euroopalle, joka on polttanut siltansa "BRICS-maiden" kanssa.

[Petu]

Näyttää hieman siltä, että jonkinlaiseen pankkikriisiin varaudutaan tukemalla pankkien likviditeettiä kriisitilanteessa ja talousjärjestelmän vakauden ylläpitämisen varmistamiseksi. Tämä tapahtunee keskupankkien toimesta valuuttoja printtaamalla, joka puolestaan aiheuttaa paineita inflaation kasvuun, globaalisti.

Liekö meidän fiat-perustainen raha- ja talousjärjestelmämme saavuttanut jo vanhainkoti-iän ja saattohoitoyksikkö on hälytetty paikalle, jotta siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuisi mahdollisimman pienin vaurioin, eli jollain tavalla hallitun kaaoottisesti.

"29 April 2025

The Extended Liquidity Facility (ELF): the next step in the SNB’s liquidity support to banks

ICMB Public Lecture
Antoine Martin∗
Vice Chairman of the Governing Board
Swiss National Bank
Geneva, 29 April 2025
© Swiss National Bank

The extensive liquidity support we provided to Credit Suisse two years ago was crucial formaintaining financial stability.

As lender of last resort (LOLR for short), the SNB stands ready to step in during crisis situations – when banks’ own liquidity buffers are no longer sufficient to cover their needs. A recent example was the liquidity assistance provided to Credit Suisse in March 2023. This event gave rise to renewed interest in how we design and implement liquidity support.

In fact, central banks have always played a key part in preventing financial crises and banking panics. Traditionally, they have done so by providing loans to solvent but temporarily illiquid banks against collateral.

If too many depositors withdraw funds at once, even a fundamentally sound bank may struggle to meet its obligations. Central banks are uniquely positioned to help because they can create liquidity in their own currency.

2. The Extended Liquidity Facility (ELF)

This takes us to the present. The SNB is currently working on introducing a new framework for liquidity support for financial stability purposes, centred on the Extended Liquidity

It builds on the announcements made in recent years to extend liquidity support to all banks in Switzerland and makes drawing conditions more flexible.

The ELF should thus not serve as a primary source of funding for banks under normal conditions and should not interfere with or undermine banks’ primary responsibility to manage their liquidity risk.

Our efforts are in line with global trends. Central banks around the world are rethinking the design of liquidity facilities for financial stability purposes, with a view to reducing stigma.

Looking ahead: implementing the ELF and beyond

The SNB is currently working with the banks and SIX, Switzerland’s largest financial market infrastructure provider, to make the ELF operational on a large scale – a process that will take some time.

Together, the PSSF and the ELF will form a comprehensive liquidity framework, allowing the SNB to address a wide range of liquidity needs – from routine payment flows to unexpected liquidity shortages and, in extreme cases, financial stability crises.

Another key lesson from the Credit Suisse crisis has been that the bank’s preparations in this regard were inadequate. A substantial proportion of Credit Suisse’s eligible assets was not readily available to obtain liquidity assistance from the SNB.

Despite these two first lines of defence, situations may arise where outflows exceed a bank’s liquid assets and its collateral available for central bank liquidity support.

In such cases, additional government-backed liquidity support under the PLB can serve as a third line of defence as part of a restructuring of the affected bank. In the UK, the US, the EU and elsewhere, a PLB or a similar instrument forms part of the financial stability toolkit.

The case of Credit Suisse, where a PLB was implemented under emergency law, has highlighted the need for such a mechanism in Switzerland as well.

Closing remarks

Let me conclude with two reflections on the SNB’s evolving role in providing liquidity support to banks.

First, fulfilling this role will continue to be of the utmost importance to the SNB. The extensive liquidity support we provided to Credit Suisse two years ago was crucial for maintaining financial stability. Looking ahead, we must keep evolving our framework to stay prepared for future challenges. The ELF is an important step in this direction. It builds on earlier announcements to extend liquidity support to all banks in Switzerland, and makes drawing conditions more flexible with the goal of reducing stigma. This will allow us to respond to a variety of situations.

By strengthening banks’ liquidity provisions, adding a new requirement for banks to prepare a certain amount of collateral, and anchoring the PLB for systemically important banks in the law, we can collectively enhance the resilience of the financial system."

https://www.snb.ch/public/publication/e ... mar.en.pdf

[Petu]

Tässäkin ketjussa aiemmin esillä ollut miljardööri Ray Dalio NBC:n Meet the Pressin haastattelussa:


13.4.2025

WE HAVE SOMETHING THAT'S MUCH
4.21
MORE PROFOUND.
4.21
WE HAVE A BREAKING DOWN OF THE
4.24
MONETARY ORDER.
4.24
WE ARE GOING TO CHANGE THE
4.26
MONETARY ORDER BECAUSE WE CANNOT
4.28
SPEND THE AMOUNTS OF MONEY SO WE
4.30
HAVE THAT PROBLEM

.
.
.

4.53
IF YOU TAKE TARIFFS, IF YOU TAKE
4.55
DEBT, AND THE RISING POWER WILL
5.01
CHALLENGING AND EXISTING POWER
5.02
AND THOSE FACTORS THOSE CHANGES
5.03
IN THE ORDERS, THE SYSTEMS ARE
5.06
VERY, VERY DISRUPTIVE
HOW
5.08
THAT'S HANDLED COULD PRODUCE
5.10
SOMETHING THAT'S MUCH WORSE THAN
5.11
A RECESSION OR IT CAN BE HANDLED
5.13
WELL.

Tucker Carlson haastattelee USA:n valtiovarainministeri Scott Bessentiä


April 7, 2025

Alk. kohdasta n. 49:25:

Carlson: Why is gold moving around the world in such huge quantities right now?

Sec. Bessent: A couple of reasons. It’s moving physically. Uncertainty about whether gold would be exempt from tariffs. I believe we have exempted it. But there was a big move out of vaults in Switzerland and London to get it into New York. Gold has always been a store of value. We’re seeing huge demand from China. They're in an economic recession or depression. Their people don’t trust the yuan. There are capital controls. 1.4 billion people want to get their money out—and they can’t. But they can buy gold.

Carlson: Do you find it interesting that even now—in 2025—when everything is abstract and digital, gold is still believed to be reliable?

Sec. Bessent: Gold has history going for it. A friend of mine’s grandmother, during Russia’s financial crisis in ’98, bought 18 bicycles. That was her store of value.

Carlson: How’d she do on the bike investment?

Sec. Bessent: Great. I wish I’d done that well. Gold can’t run a deficit. It can’t default. It can’t go to war. It’s isolated from government failure. That’s why people trust it.

Carlson: So you’re not anti-gold?

Sec. Bessent: Oh no. When I had my fund, people would’ve called me a gold bug.

https://home.treasury.gov/news/press-releases/sb0073

[Pharos]

Trumpin toimet alkavat jo vaikuttaa. Yhdysvaltain talous supistui vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Tämä ei varmasti yllättänyt ketään taloudesta ymmärtävää: Trumpin kauppasuhteita tuhoava sekoilu on myrkkyä taloudelle. Tätä ei jostain syystä ollut aiheessa mainittu, vaikka kaikenlaisia toissijaisia talousuutisia lankaan postataan. Mistä lie johtuu?

Trump on tehnyt amerikkalaisista entistä myönteisempiä kansainväliseen kauppaan. Gallupin mielipidetiedustelun mukaan amerikkalaisten suhtautuminen kansainväliseen kauppaan on muuttunut positiivisemmaksi Trumpin hölmöilyn ansiosta. Kansainväliseen kauppaan kielteisesti suhtautuvien amerikkalaisten osuus on laskenut.

Trump vaikuttaa myös ulkomailla. Kanadassa ja Australiassa konservatiivit hävisivät vaalit koska heidän yhdistettiin Trumpiin. Kanadan Pierre "Maple Maga" Poilievre ja Australian Peter "Doge Dutton" Dutton putosivat parlamentista. Suomessakaan persut eivät ole samalla tavalla kehuneet Trumpia kuin ennen.

Kiinan taloudella menee huonosti. Viime aikoina on uutisoitu että Kiina yrittää hidastaa mm. Applea siirtämästä tuotantoaan Intiaan. Intian ja Kiinan väliset suhteet ovat hyvin huonot, joten tämä ei ole suuri yllätys. Kiina ja Intia ovat tärkeimmät Brics-maat, joten huonot suhteet maiden välillä on merkittävä asia.

Kiina ei ole ainoa maa johon Intialla on huonot suhteet. Uutisia seuranneet ovat huomanneet Intian ja Pakistanin tapelleen keskenään viime päivinä. Väitetysti Pakistan on kiinalaisella sotilaskalustolla tuhonnut intialaista sotilaskalustoa. Samalla Brics-maiden tuki Intialle loistaa poissaolollaan - Itse asiassa Kiina on osoittanut tukensa Pakistanille. Ehkä tässä on taas paikka Kiinalle myydä aseita Intian veriviholliselle? Sellainen "liittouma" se Brics on.

Tilanne on herkullinen! Intialla ja Kiinalla on paskat välit, mutta niin on myös Intialla ja Pakistanilla. Sen sijaan Kiinan ja Pakistanin välit ovat hyvin lämpimiä - molemmissa maissa kansalaiset suhtautuvat toiseen maahan positiivisesti. Kiina myy aseita Pakistanille! Tämä kertoo paljon siitä millainen paperitiikeri Brics on. Brics ei ole saanut mitään konkreettista aikaiseksi eikä tärkeimmät Brics-valtiot tule toimeen keskenään. Kiinan ja Pakistanin hyvät suhteet alkoi siitä että Kiina halusi laittaa Intian kuriin. Viime vuosisadalla Kiina kävi kaksi sotaa Intiaa vastaan. Vuonna 2020 Kiina ja Intia kävivät verisiä taisteluja, joissa menehtyi sotilaita.

Intia onkin hakenut läheisempiä suhteita länteen. Intia ja EU neuvottelevat kauppasopimuksesta. Valmista saattaa tulla jo tänä vuonna. EU ei ole ainoa taho jonka kanssa Intia on neuvotellut kauppasopimuksesta: Intia ja Iso-Britannia sopivat kauppasopimuksen pari päivää sitten. Intian pääministeri Narendra Modi kertoi asiasta Twitterissä. Luonnollisesti englanniksi, sillä englannilla on merkittävä asema Intiassa. Intia ja Iso-Britannia ovat maailman neljänneksi ja kuudenneksi suurimmat taloudet joten potentiaalia keskinäiseen kauppaan on paljon.

Intialla olisi halua tehdä enemmänkin yhteistyötä Iso-Britannian kanssa. Intia oli kiinnostunut liittymään Iso-Britannian, Italian ja Japanin hävittäjähankkeeseen. Japani torppasi liittymisen koska pelkäsi Intian vuotavan teknologiaa Venäjälle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Global_Co ... _Programme

Englannin osaaminen onkin muuten yksi syy miksi Intia on pärjännyt palveluviennissä aika hyvin.

Kotkan seudulle tulee kiinalainen akkutehdas. Tämä on positiivinen juttu. Yleissivistystä omaavat ihmiset tietävät Kiinan aikoinaan olleen teknologisesti edistynyt paikka, jossa keksittiin lukuisia asioita (mm. ruuti ja kompassi). Sitten alkoi heikompi kausi, mutta nykyään Kiina on kirinyt länsimaita teknologiassa. Akkuihin liittyvässä osaamisessa Kiina on huipputasoa. Kiinalainen akkutehdas Suomessa tarkoittaakin sitä että akkuihin liittyvää osaamista virtaa Kiinasta Suomeen. Tämä on tervetullutta.

Ylen uutinen Iso-Britannian ja Intian vapaakauppasopimuksesta.

https://yle.fi/a/74-20160138

Britannia ja Intia solmivat vapaakauppasopimuksen ja uskovat keskinäisen kauppansa kasvavan 30 miljardilla
Britannia on maailman kuudenneksi suurin ja Intia maailman viidenneksi suurin talous bruttokansantuotteella mitattuna.

Paula Tapiola
6.5. 18:39

Britannia ja Intia ovat solmineet vapaakauppasopimuksen, joka poistaa suuren osan maiden toisilleen asettamista tuontitulleista kymmenen vuoden kuluessa.

Britannian pääministeri Keir Starmer kutsui lyhytviestipalvelu X:ssä sopimusta merkkipaaluksi ja fantastiseksi uutiseksi Britannian liike-elämälle, brittityöntekijöille ja brittishoppaajille.

Intian Narendra Modi puolestaan kirjoitti lyhytviestipalvelu X:ssä, että sopimus on kunnianhimoinen ja hyödyttää molempia osapuolia.

Intian tuontitullit kuuluvat maailman korkeimpiin, mutta tiistaina solmitun vapaakauppasopimuksen mukaan se leikkaa tai poistaa kokonaan tuontitullit suurelta osalta Britannian tuontituotteista.

Monista vientituotteista tullivapaita
Intia laskee tulleja 90 prosentilta maassa myytävistä brittituotteista. Esimerkiksi viskin, lampaanlihan, lohen, kosmetiikan, lääketeollisuuden laitteiden ja koneiden tullit laskevat.

85 prosenttia näistä tuotteista muuttuu kokonaan tullittomiksi kymmenen vuoden kuluessa.

Intia laskee Britannian autoteollisuuden tulleja yli 100 prosentista 10 prosenttiin. Viskin ja -ginin tullit puolitetaan ensin 150 prosentista 75 prosenttiin. Kymmenen vuoden kuluttua tullin on määrä olla 40 prosenttia.

Britannian tuontitullit intialaisille tuotteille ovat olleet kauttaaltaan Intian brittituotteille asettamia tulleja matalampia jo nyt. 99 prosenttia Intian vientituotteista Britanniaan muuttuu kokonaan tullivapaiksi.

Kaupan arvo oli viime vuonna 50 miljardia
Britannian ja Intian välisen kaupan arvo oli viime vuonna 42,6 miljardia puntaa eli noin 50 miljardia euroa. Maat uskovat keskinäisen kauppansa kasvavan pitkällä aikavälillä 25,5 miljardilla punnalla eli 30 miljardilla eurolla vuodessa vapaakauppasopimuksen ansiosta.

Vapaakauppasopimuksesta on neuvoteltu kolme vuotta, joten se ei ole suoraan yhteydessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamiin tuontitulleihin.

Britannian teollisuusliiton toimitusjohtaja Rain Newton-Smith luonnehti vapaakauppasopimusta kuitenkin toivon säteeksi protektionismin synkkyyden keskellä.

Britannia on maailman kuudenneksi suurin ja Intia maailman viidenneksi suurin talous bruttokansantuotteella mitattuna.

[qurqo]

Niinhän se Trump sai kiinankin kanssa sopimuksen aikaan