"Huppumiehen" profilointi

[Kuolemannaakka]

Oma teoriani mihin pystyn Annelin asettamaan syyllisen asemaan Jukan murhassa tällä hetkellä on... Anneli oli murhan toteutuksessa avustavana tekijänä ja/tai mahdollisesti murhan tilaajana.

Aika raakaa ja aitoa touhua on ollut Tähtisentiellä, kun murhassa avustajakin sai puukosta joka puhkaisi toisen keuhkopussin. Ehkä huppumies ei tajunnut lyövänsä vaimoa ensin.
Ja ihan mielenkiinnosta, miksi oletat Auerin olevan jollakin tavalla avustamassa? Sanot olevasi rationaalinen ajattelija, niin mihin perustat tämän?

Tietenkin ilmiselvät profiloinnit ovat kova fyysinen kunto mutta samalla viinaa menee eli funktionaalinen alkoholisti tehden persoonallisuudesta epävakaan, varmasti tavalla tai toisella eräihminen sekä työmies, "käytännön ukko" joka on taistellut koko elämänsä tuulimyllyjä vastaan sekä hiljainen ja jämpti ukko joka haluaisi vain että hänet jätettäisiin rauhaan mutta maailma koettelee häntä kerta toisensa jälkeen ja baarissa hukutaan itsesääliin tuopin pohjalle. Välillä kerätään sitten taas uutta pontta elämään, kun itsesääli korvataan täydellisellä narsismilla jossa jokainen häntä huonosti kohdellut ihminen tulee saamaan palkkansa tavalla tai toisella. Sen he ovat ansainneet. Kova oikeudentunto kuulunee tekijän repertuaariin ja siihen millainen maailmankuva hänellä on.

Tässä murhassa, toinen asia joka on mielestäni ilmiselvää on se että tekijä tunti syvää halveksuntaa Lahtea kohtaan. Käsittääkseni Lahden kasvoille oli astalon iskujen jälkeen myös tallottu. Tuollaista, naamalle tallomista ei tee kukaan muu kuin täysin toisen ihmisen dehumanisoinut päässään jo pitkän aikaa. Hänellä ei ole minkäänlaista ihmisarvoa enää tuossakaan vaiheessa. Ei katumuksen osoittamista, ei pienintäkään kuolleen ihmisen kunnioittamista vain ja ainoastaan syvää halveksuntaa vaikka mies on jo täysin tohjona 70 puukon iskua täynnä olevana. Ja silti pitää vielä naamalle talloa vaikka puukon iskut ja sorkkaraudat on annettu. Todella harvinainen on näin syvä halveksunta jonka täytyy olla syntynyt pitkän ajan kuluessa tekijän mielessä.

Edmund Kemper irrotti oman äitinsä pään jolla harjoitti fellaatiota. Tietenkin tuo on vielä kovempaa kamaa jota kuolleella päällä tehdään, mutta osoittaa sen että tämänkaltainen, jo kuolleen ruuminosan mutilointi osoittaa aina sitä syvempääkin syvempää halveksuntaa jota myös Kemper äitiään kohtaan tunsi myöntäessään tekonsa sekä motiivinsa kuulusteluissa jälkikäteen.

Mutta onko tekijämme psykopaatti? Se on todella hyvä kysymys. Itseasiassa profiloinnin kannalta ehkäpä jopa mielenkiintoisimpia. Jos tekijä olisi psykopaatti, voisimme nähdä todella todennäköisesti muunkaltaistakin häiriökäyttäytymistä sieltä sun täältä kun pimeät persoonallisuuspiirteet tuppaavat tulemaan pintaan elämän aikana tavalla tai toisella, koska kognitiivisesti heikkolahjaiset psykopaatit joutuvat yleensä ennemmin tai myöhemmin vankilaan. Erityisen älykäs henkilö hän ei ainakaan ole, siitä kertoo murhatapa jo itsessään. Siinä olisi voinut mennä vaikka kuinka monta asiaa pieleen ja raivokas omistautuminen asialle korvasi vähänkin rationaalisen ajattelun tekijän mielessä. Joten en usko että tekijämme on puhdas psykopaatti joka toisaalta on ristiriidassa noin syvään halvekunnantunteeseen mitä hän Lahtea kohti osoitti joten varma en voi olla. Ehkä vain hänestä ihan aidosti, ja puhtaasti tuntui siltä, että Lahti ansaitsi kaiken 100% vaikka hän empatiaan periaatteessa saattaa pystyäkin muita ihmisiä kohtaan. Ja tästä pitäisi taas päästä siihen, että Lahti olisi tehnyt jotain, tai joitain asioita tekijälle, josta hän kantaa syvääkin syvempää kaunaa. Ja saattaisi olla tulevaisuudessa myös tekemässä, ja tämä olisi myös toiminut ennaltaehkäisevänä tekona.

KRP:n profiloijan mukaan tekijä oli psykopaatti.

Teen kuitenkin sellaisen varauksen, että teossa on otettava huomioon vallitsevat olosuhteet: pimeys/hämäryys, uhrin ja tekijän välinen kamppailu sekä melko heikot ja epätarkoituksenmukaiset aseet.
Eli on mielestäni täysin eri asia lyödä vastustuskyvytöntä uhria veitsellä kymmeniä kertoja, kuin tehdä iskut tappelun aikana. Siksihän ne eivät uponneet. Syviä pistoja oli vain 4.
Ja astaloniskut: tulee rumaa jälkeä kun sorkkaraudalla lyö päähän ja harva sellaista pystyy tekemään. Mutta jos sinulla ei ole muuta asetta, jos on kova kiire, jos olet peloissasi, haluat vain paikalta pois. On pakko lyödä päähän, kun toinen ei muuten kuole. Lyöt ihan epätoivoissasi ja kun se vieläkin vaan korahtelee niin runttaat jalalla naamalle että saatana nyt jo hiljaa, lopeta.

Hämärän takia et ehkä näe joka yksityiskohtaa, vaatteiden suojissa et tunne veren roiskeita. Olet epätoivoisessa tilanteessa, ja sinun on PAKKO tehdä teko loppuun.

Mutta sanotaan nyt niin, että jos ihminen tuollaisen teon jälkeen jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, niin kyllä hän henkisesti tai luonteeltaan häiriintynyt on, ehkä jopa psykopaattikin.

[Tarkkailijatar]

"...jos ihminen tuollaisen teon jälkeen jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, niin kyllä hän henkisesti tai luonteeltaan häiriintynyt on, ehkä jopa psykopaattikin."

Hieno oivallus, Kuolemannaakka.

[Hermione]

Minäkin alennun (tai ylennyn, riippuu katsantokannasta):

Diipadaapa poistettu.

Kuules, pääsiäinen meni jo. Ensi vuonna taas uudestaan!

Sinänsä tuossa oli jotain raikastakin tarinankerrontaa, koska se eroaa esim. Kuusirannan höpinöistä siinä, että sinun kuvitelmissasi se on Anneli, joka oli riidan yhteydessä lukittu ulos, Kuusirannan mukaan se oli Jukka. Mutta taikatemppuja tarinasi sisältää siinäkin, että pariskunnan välisessä käsikähmässä vain toinen saa runsaasti torjuntavammoja, toisen selviytyessä ainoastaan yhdellä keuhkon lävistäneellä puukoniskulla. Sinun pääsiäistarinassasi lenneltiin luudalla, todellisuudessa paikan päälle jäi ihan normaalilla tavalla maata pitkin kävelevän jäljet, joista on pystytty tunnistamaan kengännumerokin. Paikan päälle jäänyt puukko tuskin oli nähnyt sienestystä, mutta oli saattanut olla enemmän heavy duty käytössä. Kahvipannuissa ei ole tainnut tähän päivään mennessä olla sorkkia, mutta laita toki infoa jos tällaisen kummajaisen jostain löydät!

Mutta ihan vakavasti nyt. Se, että sinulla on ollut (ainakin yksi) väkivaltainen puoliso, niin se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi noin ikävä tilanne. Valtaosa parisuhteista tasapainoisia, tasa-arvoisia ja väkivallattomia, ja erotilanteen jälkeenkin kyetään asialliseen vuorovaikutukseen.

Toivon, että sinulla on kauhunhetkiesi jälkeen tullut kokemusta näistä normaaleimmista ja terveemmällä pohjalla olevista parisuhteista.

[Tarkkailijatar]

En kyllä ihmettele, ettei nämä keskustelut täällä etene, kun läheisriippuvaiset jankkaa samoja asioita kerta toisensa jälkeen!

[Vareksenpoikanen]

Minäkin alennun (tai ylennyn, riippuu katsantokannasta):

"Huppumies" on noita, joka luudallaan lenteli ikkunasta sisään, kaivoi taskun pohjaltaan veitsen, jota oli käyttänyt sieniretkellään ja huiteli sen kanssa osuen myös Anneliin. Lopun Jukasta hän hoiteli kahvipannullaan ja lenteli jälkiä jättämättä ikkunasta ulos. Ja käkätti mennessään, sillä poliisit eivät älynneet katsoa taivaalle, vaan tuijottelivat vaan maata.
Tarinassani on ainakin yksi heikko kohta, "todelliset" noita-akat ovat pohjimmiltaan hyviksiä eivätkä lentele murhaamassa ihmisiä.

Mutta asiaan: Olen sitä mieltä, ettei tällainen Murhainfon räpeltäjäporukka mitään mahdollisia tapahtumainkulkuja saa aikaiseksi. Voimme silti toimia eräänlaisena ajatuspajana ja tuottaa oikeille tutkijoille pieniä osasia mahdollisiin tapahtumainkulkuihin. Eikä niiden osasten tarvitse olla missään järjestyksessä, esimerkiksi alusta loppuun, vaan ne voivat olla palasia sieltä ja täältä. Ajatushautomo ja sen johtajat (tässä tapauksessa KRP) saavat muodostaa palasista mahdollisia tapahtumainkulkuja ja parhaassa tapauksessa saavat muodostettua vain yhden mahdollisen tapahtumainkulun, jolloin ollaankin jo ehkä voiton puolella.

Jukka laittoi Annelin ulos, kun tämä alkoi riehua. Hän ei vaan osannut ymmärtää, miten sekaisin Anneli tuosta meni. En usko, että tämä oli kovinkaan suunniteltua, mutta kyllä tässä kontrollin impulssihäiriössä on myös proaktiivista häiriötä; joskin enimmäkseen reaktiivista.

Ei mitään uutta oo auringon alla.
Joku ehti jo yli kymmenen vuotta sitten esittelemään poliisille Meedion.

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/riko ... iden-apua/

Se asia on varma, KRP ei lue minfoa ja ota täältä tiedonjyviä tutkimuksiinsa.
Ne tiedonjyvät joita itse kullakin on pitää lähettää e-maililla suoraan KRP.n kansliaan.

Jatkan vielä sen verran että kysyn: Miten nuo heinäseipäät yhdistetään Anneli Aueriin?
Ja,
Meedionaisen palkkio on maksettu yhteiskunnan varoista.
Minkä suuruinen mahtoi olla?

[Elpram]

Profilointiin liittyen :
Se on juurikin noin kuten tarkkailijatar sanot äidin reaktiosta tapahtuneeseen kun lapsia paikalla. Minulla oli yksi lapsi ja poistuin takaoven kautta lapsen kanssa ja vein hänet naapuriin. Ja kyllä, jyskytin naapurin ikkunaa niin kauan kun tuli avaamaan oven, tyrkkäsin lapsen sinne ja palasin asunnolleni.
En voisi kuvitella että siinä tilanteessa alkaisi soittamaan puhelua häkeen. Ainoastaan sillon, jos oveen/ikkunaan hakattaisiin niin että se ei ole rikki. Tai jos en pääsisi takaovesta lapsen kanssa turvaan. Silloinkin lukittautuisin lapsen kanssa vessaan tmv josta vasta soittaisin häkeen.

Tästä on keskusteltu ennenkin, että on poikkeuksellista, jos äiti ei primitiivisessä mielentilassaan juokse henkensä kaupalla karkuun lapset kainalossa hullua, omassa kodissaan riehuvaa huppumiestä. Murha on selkeästi tehty silmittömän raivon vallassa, eikä silloin tällainen ovesta läpi tullut ja veristä väkivaltaa harjoittanut, oletettu "huppumies", valikoi eteensä tulevia uhreja. Olihan hän jo puukottanut Annelin kertoman mukaan rintaan. Henkensä kaupalla pelkäävä ihminen toimii alkukantaisten vaistojen varassa. Yleensä koulutetut ammattisotilaat tai muut erikoismiehet pystyvät stressireaktiossa loogiseen toimintaan.

Suunniteltu tappo tuskin olisi mennyt painiksi. Pari laukausta tai veitsen iskua olisi riittänyt. Miksi ylipäätään mennä kotiin tappamaan? Toki on mahdollista, että huppumies oli keskivertoa matalammalla älykkyydellä varustettu ja verenhimo pälkähti päähän sillä sekunnilla. Sen sijaan kannattaa muistaa, että esimerkiksi perheriidoissa tapellaan (joskus tapetaan) yleensä lasten nukkuessa ja se voi olla hyvinkin fyysistä.

Näytön puuttuessa todennäköisyydet ratkaisevat jutun.

[njimko]

...
Näytön puuttuessa todennäköisyydet ratkaisevat jutun.

Hyvää pohdintaa.

Toki murhacasessa näytön pitää olla veden pitävää (ts. ~100%:sta), ettei ulkopuoliselle tekijälle jää mahdollisuutta.

Annelistit ilmeisesti ajattelevat että Annun ajatuksen kulku on ollut "Apua, murhaaja lähti perääni, äkkiä talosta ulos". Ulkona hän on huomannut että tappaja ei olekaan perässä, joten todennut että "Lapset jäivät sisälle, pakko mennä takaisin taloon ilman kättä pidempää".

Miksi nainen jonka tapa puolustautua on ollut heitellä tavaroilla, ei nyt hae kättä pidempää? Mitään tietoahan ei löydy, että hän olisi mikään Krav Maga -mestari.

[Pieni liekki]

Tästä on keskusteltu ennenkin, että on poikkeuksellista, jos äiti ei primitiivisessä mielentilassaan juokse henkensä kaupalla karkuun lapset kainalossa hullua, omassa kodissaan riehuvaa huppumiestä. Murha on selkeästi tehty silmittömän raivon vallassa, eikä silloin tällainen ovesta läpi tullut ja veristä väkivaltaa harjoittanut, oletettu "huppumies", valikoi eteensä tulevia uhreja. Olihan hän jo puukottanut Annelin kertoman mukaan rintaan. Henkensä kaupalla pelkäävä ihminen toimii alkukantaisten vaistojen varassa. Yleensä koulutetut ammattisotilaat tai muut erikoismiehet pystyvät stressireaktiossa loogiseen toimintaan.

Onko sinulla neljää lasta? Kuinka helppoa luulet olevan alaikäisten lasten herättelyn keskellä syvintä unta? Annelikin toimi aluksi primitiivisessä mielentilassa yrittäessään huutaa lapsia hereille ja mennessään ulko-ovelle saamansa puukoniskun jälkeen. Seistessään etuoven edessä ulkokuistilla hän kuitenkin ymmärsi, että järkevin teko oli palata takaisin sisälle ja koettaa soittaa hätäkeskuksen kautta apua paikalle. Tappajahan oli keskittynyt Jukan puukottamiseen, sillä hän oli käynyt tämän kimppuun heti sisään päästyään.

Suunniteltu tappo tuskin olisi mennyt painiksi. Pari laukausta tai veitsen iskua olisi riittänyt. Miksi ylipäätään mennä kotiin tappamaan? Toki on mahdollista, että huppumies oli keskivertoa matalammalla älykkyydellä varustettu ja verenhimo pälkähti päähän sillä sekunnilla. Sen sijaan kannattaa muistaa, että esimerkiksi perheriidoissa tapellaan (joskus tapetaan) yleensä lasten nukkuessa ja se voi olla hyvinkin fyysistä.

Näytön puuttuessa todennäköisyydet ratkaisevat jutun.

En tiedä, onko sinulla kokemusta perheriidoista, joissa osapuolet käyvät toisiinsa käsiksi fyysisesti. Itselläni ei tällaisia kokemuksia ole eikä ollut Annelillakaan. Poliisit taitavat käydä aika usein rauhoittelemassa perheriitojen osapuolia. Voisiko tällöin vääristyä kuva siitä, että on myös olemassa paljon perheitä, joissa ei käydä toisten kimppuun eikä pahoinpidellä toisia? En tiedä, ovatko KRP:n edustajat käyneet keskustelemassa Annelin ja hänen vanhimman tyttärensä kanssa vuosien takaisista tapahtumista heidän kotonaan. Olisihan se hyvä, jos kaikki poliisit viimein ymmärtäisivät, että Tähtisentiellä heidän kodissaan on aikoinaan vieraillut ulkopuolinen tappaja ja Ulvilan murha on edelleen selvittämättä.

[Miss Holmes #1]

Aika harvalla Liekkunen on kokemusta fyysisestä päälle käymisestä puolison toimesta.
Ja siksi ymmärrän Jukan toimintaa.

Eikö teille kaikille ole ’normaali normi’, että mies ei lyö naista? (Eikä nainen lyö miestä)
Jukka ei ole paiskinut menemään, ainoastaan puolustautui, koska hän oli siinä mielessä sivistynyt, ettei edes kuvitellut lyövänsä naista.

Voi olla, että tapana oli henkisesti ”pahoinpidellä”. Mutta naisen (heikomman) lyöminen, ainakin minun ystäväpiirissä, on jotain sellaista mitä kukaan ei tee.

•••••
Ja miksi Anneli ei heittele mitään?

Keittiön tasot oli täynnä kattiloita ja muuta roinaa. Kyllä kattiloiden heittely olisi kummasti häirinnyt Huppiksen puuhia.
Samoin kuin kirjojen.

Mutta Anneli ei tee mitään ”järkevää” ja tapoihinsa kuuluvaa?
Miksi ei?

Yhtään järkevää tekoa hän ei tee. Ei edes ota olkkarin tuolia ja heitä sillä ”Huppista”? Miksi?

••••
En tiedä minkä ikäisiä olette ja millaisissa parisuhteissa elätte, mutta minun ympäristössä on selkeää, ettei ole fyysistä väkivaltaa. Ketään ei lyödä. Ei edes pienet lapset lyö toisiaan. Ikinä.

Eikä aikuisetkaan. Eikä heittele tavaroita.

[njimko]

Annelihan oli ilmeisesti 170 cm pitkä ja Jukka 160 cm.

Anneli on ollut ilmeisesti sulkeutuneempi ja Jukka taas sanavalmiimpi persoona. Henkilöstön kehittämispäällikön varmaan muutenkin voisi olettaa omaavan keskivertoa paremmat sosiaaliset taidot. Eikä hän varmaan tuppisuuna ja lyhyehkönä miehenä olisi saanut Annelia aikoinaan hurmattuakaan.

Jos jotain pahoinpitelyä on tapahtunut Jukan taholta, niin se on todennäköisesti juurikin tapahtunut suusanallisesti.

[njimko]

Jos Anneli on jotain kenkiä käyttänyt sisätiloissa, lienee hän käyttänyt omia lyhyen varren omaavia kumisaappaitaan (suurempi jalka kuin Jukalla), mitkä hän on myöhemmin polttanut takassa.

Annelistit tietävät että Anneli tykkäsi kulkea paljain jaloin sisällä, minkä takia takkahuoneessa oli lattialämmitys täysillä. (Ei tutkintaa sotkeakseen.) Lisäksi Annelistit tietävät että Anneli on siitä poikkeava ihminen, että hän tykkää nukkua mahdollisimman lämpimässä - toisin kuin suurin osa ihmisistä.

[Miss Holmes #1]

”Sanan Miekka”
Se pahin väkivallan muoto.

Sen sivallus on pahempaa kuin nyrkki.

Uskoisin, että tuppisuuna ja hiljaisena Anneli jäi Jukalle helposti kakkoseksi sanoissa - ja sananmiekoissa.

•••••
Täällä tuntuu kirjoittavan paljon nikkejä, joiden elämänkokemus ja -piiri on hyvin rajoittunutta ja suppeaa.

Törmäyksiä ’pahaan’ ei ole tapahtunut ja vaikeita lapsia ei ole koskaan nähty.

Silmien kevyehkö avaus voisi auttaa.
Ja niin hirveä ohjelma kuin se SuperNanny on, voisi sekin jo avata silmiä sille, että joskus perheissä ja jopa sijoitusperheissä voi olla ongelmia yksittäisen lapsen kanssa.
Liian ’narun’ antaminen ei aina johda hyviin tuloksiin ja siitä kärsii kaikki.

•••••
Olisi kiva käydä mittaamassa Annun nykyisen makkarin lämpö

[Elpram]

En tiedä, onko sinulla kokemusta perheriidoista, joissa osapuolet käyvät toisiinsa käsiksi fyysisesti. Itselläni ei tällaisia kokemuksia ole eikä ollut Annelillakaan. Poliisit taitavat käydä aika usein rauhoittelemassa perheriitojen osapuolia. Voisiko tällöin vääristyä kuva siitä, että on myös olemassa paljon perheitä, joissa ei käydä toisten kimppuun eikä pahoinpidellä toisia? En tiedä, ovatko KRP:n edustajat käyneet keskustelemassa Annelin ja hänen vanhimman tyttärensä kanssa vuosien takaisista tapahtumista heidän kotonaan. Olisihan se hyvä, jos kaikki poliisit viimein ymmärtäisivät, että Tähtisentiellä heidän kodissaan on aikoinaan vieraillut ulkopuolinen tappaja ja Ulvilan murha on edelleen selvittämättä.

Ymmärrän kyllä, että osa keskustelijoista lähestyy tätä Ulvilan keissiä voimakkaasti tunne- ja uskomuspohjalta sekä valitettavan hataralla näytöllä. Siksi kannattaa tutkiskella todennäköisyyksiä, tilastoja tai psykologisesti realistisia toimintamalleja vaikkapa kriisitilanteessa. Foorumilla on tietysti sallittua rakennella mielikuvitukseen perustuvia profilointeja, mutta nehän eivät sitten tietenkään perustu tutkimustietoon tai todennäköisyyksiin. On ihan ok olla asiassa emotionaalinen, enkä tuomitse sitä.

Mulla ei ole myöskään tarvetta verrata tätä tapausta omaan elämään, koska se olisi kovin yksilöllinen ja kapeakatseinen lähestymistapa. En myöskään perusta arviotani yksittäisiin, satunnaisiin tai mahdollisesti kontaminoituihin todisteisiin, vaan tarkastelen kokonaisuutta kriminologisen, psykologisen ja tilastollisen tietopohjan kautta. Perustan siis kommenttini viralliseen tutkimustietoon ja havaintoihin kriisitilanteiden käyttäytymisestä. Se myös tukee tilastollisesti todennäköisempää skenaariota esimerkiksi JOS ryhdytään profiloimaan oletettua tekijää tai poissulkemaan tietoisesti selkeintä vaihtoehtoa ulos.

Usein kuolemaan johtavien perheriitojen taustalla on monimutkaisia psykologisia, taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Tilastollisesti perheen sisäiset murhat ovat yleisempiä kuin ulkopuolisen tekemät, mikä on tärkeä huomio rikostutkinnassa ja -profiloinnissa. Toki sillä ei ole mitään väliä nettifoorumilla, mihin arvionsa perustaa, mutta jos lähdetään arvioimaan esimerkiksi asiantuntijoiden tai viranomaisten työskentelyä, niin nämä seikat nousevat keskiöön. Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa 90–95 prosenttia kaikista henkirikoksista tapahtuu yksityistiloissa ja läheisten ihmisten välillä.

Täysin tuntemattoman tekijän tekemä tappo omakotitaloon tunkeutuen on Suomessa ja koko maailman mittakaavalla ERITTÄIN poikkeuksellinen. Se ei nyt yksinkertaisesti vain vastaa tavanomaisen henkirikoksen profiilia kriminologisesti arvioituna. Lisäksi rikostilastojen mukaan suunnittelemattomissa väkivallanteoissa käytetään yleensä yhtä välinettä, ja useampi väline viittaa henkilökohtaiseen vihaan tai hallitsemattomaan, erittäin henkilökohtaiseen raivoon, eikä ulkopuoliseen kylmäveriseen tappajaan. Tämäkin on nyt vain simppeli fakta.

Että jos kuvitellaan, että ulkopuolinen murhaaja murtautuu kotiin, tappaa vain yhden henkilön äärimmäisellä väkivallalla ja lähtee pois ilman ryöstöä tai mitään sen kummempaa sekopäistä selkkausta tai muita uhreja, niin se on tilastollisesti aivan helvetin epätodennäköinen kuvio. Eikö hän ole saanut ollenkaan osumaa tai hakeutunut vammojen vuoksi hoitoon? Eli tämä huppumiestarina ei vastaa minkään tunnetun rikostyypin prototyyppiä, vaan on lähes täysin poikkeus. Sen sijaan Anneli sai osumaa ja tämä puoltaa todennäköisyyttä siitä, että joutui tappaessaan painimaan Jukan kanssa. Ikävä todennäköisyys jälleen kerran.

Tosiasioille ei voi ummistaa silmiä. Muutenhan se olisi hieman sama asia, kun järven rannalta kadonneen lapsen uskoteltaisiin joutuneen karhun syömäksi. Todennäköisyysprosentti on sama. Tietenkin lapsen epäiltäisiin hukkuneen, koska se on tässä tilanteessa todennäköisempää. Toki rannassa voisi olla karhun tassun jälki, mikä antaisi epäilyksen aihetta jollekin muulle, mutta olisi typerää lähteä tutkimaan ensimmäisenä karhun pesiä.

Sitten huomautan epäilijöille, että kriminaalipsykologiassa ja kriisireaktiotutkimuksessa on paljon tutkittua tietoa siitä, miten ihminen yleensä reagoi todelliseen ja äkilliseen hengenvaaraan. Tämäkään ei siis ole hatusta vedettyä. Olen tämän jo selittänyt toisessa ketjussa juurta jaksain, kun kohtasin ala-arvoista arvostelua virallisen tiedon esittelemisestä. Yleensä äiti-ihmisten reaktio on vahva erityisesti silloin, kun lapset ovat vaarassa. Ainoastaan marginaalinen osa esimerkiksi koulutettuja sotilaita tai poliiseja on valmiita "taistele tai pakene -reaktiossa" oikeasti hyökkäämään, eli taistelemaan ulkopuolista tappajaa vastaan. On siis äärimmäisen epätodennäköistä, että äiti jättäisi lapset yksin vaaratilanteessa ja menisi taistelemaan tai itse esimerkiksi toiseen huoneeseen soittamaan rauhassa puhelua, ellei tilanne ole jo ohi tai kontrollissa. Jos taistellaan, niin silloin hyökkääjää pyritään estelmään kaikilla mahdollisilla keinoilla, vaikkapa raskailla esineillä tai tuolilla heittäen. Kaatanut vaikkapa kirjahyllyn niskaan. Kysehän on elämästä ja kuolemasta.

Koska selkeästi aiheeseen perehtyneet ovat asiaa kokonaisvaltaisesti tutkineet, niin on varmasti otettu myös huomioon esimerkiksi Annelin amygdalan aktivoituminen, mikä ohittaa loogisen ajattelun, eli prefrontaalikorteksin, jolloin päätökset perustuvat vaistoihin? Jos se ei ole aktivoitunut, niin miksi? Perin kummallista. Lisäksi, koska kommenttini yritetään vetää mututiedolla vessanpöntöstä alas yhteen ja keksittyyn narratiiviin vedoten, nostan esiin myös kehon toimintaan olennaisesti vaikuttavan kortisolin ja adrenaliinin aiheuttamat muutokset. Sehän vaikuttaa meihin kaikkiin yksilöllisesti, eikä sitä vaikutusta voi tietää etukäteen ennen tositilannetta. Esimerkkinä, joku tärisee, toisella sumentuu näkö, kolmas hyperventiloi jne. Se kuitenkin vaikuttaa sataprosenttisesti, jos henkilö on vaarassa. Sen kuitenkin oppii kouluttautumalla kontrolloimaan, mutta ei ole yleistä siviilien, etenkään ennakoimattoman henkirikoksen todistaneiden parissa. Stressireaktio ei myöskään aktivoidu silloin, jos ei ole aihetta vaaraan...

Yhteistä kaikille NORMAALILLA aivokemialla varustetuille (huom.psykopaatit esimerkiksi tekevät tässä poikkeuksen) tällainen tilanne on joko lamaannuttava, eli silloin ei välttämättä kyetä edes nostamaan luuria, vaan piiloudutaan vaikkapa nukkuvien lasten kanssa yläkertaan, eikä todellakaan mennä hengailemaan murhaajan lähelle TAI paetaan sängystä revittyjen lasten kanssa. Nämä siis yleisimmät. Historiassa on nähty myös useampaan otteeseen tilanteita, jossa hengenvaarassa olleet perheenjäsenet ovat esimerkiksi HYPÄNNEET toisesta kerroksesta tappajan riehuessa heidän kotonaan, mikä korreloi entisestään sitä hengenvaarassa tapahtuvan alkukantaisen reaktion voimakkuutta, jossa pääasiana on yleensä vain selvitä hengissä.

Turha mennä kohdallani henkilökohtaisuuksiin, jos kerron ainoastaan sen tosiasian, että perheen sisäiset henkirikokset ovat ylivoimaisesti tilastollisesti yleisempiä kuin ulkopuolisen tekemät. Ohessa perustelen kommenttini. Kriisitilanteissa ihmisen käyttäytyminen perustuu puolestaan vaistoihin ja pyrkimykseen suojella läheisiään. Tällaiset seikat ovat tärkeitä huomioida myös "huppumiehen" profiloinnissa ja koko tapahtumakuvauksen hahmottamisessa ja siksi nostin seikat esiin.

[Miss Holmes #1]

Kiitos.
Puit viisaiksi sanoiksi ajatukseni.

••••
Tuohon kun vielä lisätään se, ettei Huppumiehestä jäänyt mitään sellaisia jälkiä, joita talossa sisällä olleet eivät olisi voineet mitenkään aiheuttaa, päästään lopputulokseen.

••••
Huomioitavaa on myös Annelin puhelin äänessä / tunnetilassa tapahtuva muutos puhelun aikana.
Kohdassa 2:42 äänessä on oikeaa paniikkia, jonka oletan johtuvan siitä, että iski/potkaisi niin voimakkaasti Jukkaa, että tiesi itsekin kuoleman tulevan.
Lopun hei-hei on mielestäni alistunut.

[njimko]

Ymmärrän kyllä, että osa keskustelijoista lähestyy tätä Ulvilan keissiä voimakkaasti tunne- ja uskomuspohjalta sekä valitettavan hataralla näytöllä. Siksi kannattaa tutkiskella todennäköisyyksiä, tilastoja tai psykologisesti realistisia toimintamalleja vaikkapa kriisitilanteessa. Foorumilla on tietysti sallittua rakennella mielikuvitukseen perustuvia profilointeja, mutta nehän eivät sitten tietenkään perustu tutkimustietoon tai todennäköisyyksiin. On ihan ok olla asiassa emotionaalinen, enkä tuomitse sitä.

Mulla ei ole myöskään tarvetta verrata tätä tapausta omaan elämään, koska se olisi kovin yksilöllinen ja kapeakatseinen lähestymistapa. En myöskään perusta arviotani yksittäisiin, satunnaisiin tai mahdollisesti kontaminoituihin todisteisiin, vaan tarkastelen kokonaisuutta kriminologisen, psykologisen ja tilastollisen tietopohjan kautta. Perustan siis kommenttini viralliseen tutkimustietoon ja havaintoihin kriisitilanteiden käyttäytymisestä. Se myös tukee tilastollisesti todennäköisempää skenaariota esimerkiksi JOS ryhdytään profiloimaan oletettua tekijää tai poissulkemaan tietoisesti selkeintä vaihtoehtoa ulos.

Usein kuolemaan johtavien perheriitojen taustalla on monimutkaisia psykologisia, taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Tilastollisesti perheen sisäiset murhat ovat yleisempiä kuin ulkopuolisen tekemät, mikä on tärkeä huomio rikostutkinnassa ja -profiloinnissa. Toki sillä ei ole mitään väliä nettifoorumilla, mihin arvionsa perustaa, mutta jos lähdetään arvioimaan esimerkiksi asiantuntijoiden tai viranomaisten työskentelyä, niin nämä seikat nousevat keskiöön. Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa 90–95 prosenttia kaikista henkirikoksista tapahtuu yksityistiloissa ja läheisten ihmisten välillä.

Täysin tuntemattoman tekijän tekemä tappo omakotitaloon tunkeutuen on Suomessa ja koko maailman mittakaavalla ERITTÄIN poikkeuksellinen. Se ei nyt yksinkertaisesti vain vastaa tavanomaisen henkirikoksen profiilia kriminologisesti arvioituna. Lisäksi rikostilastojen mukaan suunnittelemattomissa väkivallanteoissa käytetään yleensä yhtä välinettä, ja useampi väline viittaa henkilökohtaiseen vihaan tai hallitsemattomaan, erittäin henkilökohtaiseen raivoon, eikä ulkopuoliseen kylmäveriseen tappajaan. Tämäkin on nyt vain simppeli fakta.

Että jos kuvitellaan, että ulkopuolinen murhaaja murtautuu kotiin, tappaa vain yhden henkilön äärimmäisellä väkivallalla ja lähtee pois ilman ryöstöä tai mitään sen kummempaa sekopäistä selkkausta tai muita uhreja, niin se on tilastollisesti aivan helvetin epätodennäköinen kuvio. Eikö hän ole saanut ollenkaan osumaa tai hakeutunut vammojen vuoksi hoitoon? Eli tämä huppumiestarina ei vastaa minkään tunnetun rikostyypin prototyyppiä, vaan on lähes täysin poikkeus. Sen sijaan Anneli sai osumaa ja tämä puoltaa todennäköisyyttä siitä, että joutui tappaessaan painimaan Jukan kanssa. Ikävä todennäköisyys jälleen kerran.

Tosiasioille ei voi ummistaa silmiä. Muutenhan se olisi hieman sama asia, kun järven rannalta kadonneen lapsen uskoteltaisiin joutuneen karhun syömäksi. Todennäköisyysprosentti on sama. Tietenkin lapsen epäiltäisiin hukkuneen, koska se on tässä tilanteessa todennäköisempää. Toki rannassa voisi olla karhun tassun jälki, mikä antaisi epäilyksen aihetta jollekin muulle, mutta olisi typerää lähteä tutkimaan ensimmäisenä karhun pesiä.

Sitten huomautan epäilijöille, että kriminaalipsykologiassa ja kriisireaktiotutkimuksessa on paljon tutkittua tietoa siitä, miten ihminen yleensä reagoi todelliseen ja äkilliseen hengenvaaraan. Tämäkään ei siis ole hatusta vedettyä. Olen tämän jo selittänyt toisessa ketjussa juurta jaksain, kun kohtasin ala-arvoista arvostelua virallisen tiedon esittelemisestä. Yleensä äiti-ihmisten reaktio on vahva erityisesti silloin, kun lapset ovat vaarassa. Ainoastaan marginaalinen osa esimerkiksi koulutettuja sotilaita tai poliiseja on valmiita "taistele tai pakene -reaktiossa" oikeasti hyökkäämään, eli taistelemaan ulkopuolista tappajaa vastaan. On siis äärimmäisen epätodennäköistä, että äiti jättäisi lapset yksin vaaratilanteessa ja menisi taistelemaan tai itse esimerkiksi toiseen huoneeseen soittamaan rauhassa puhelua, ellei tilanne ole jo ohi tai kontrollissa. Jos taistellaan, niin silloin hyökkääjää pyritään estelmään kaikilla mahdollisilla keinoilla, vaikkapa raskailla esineillä tai tuolilla heittäen. Kaatanut vaikkapa kirjahyllyn niskaan. Kysehän on elämästä ja kuolemasta.

Koska selkeästi aiheeseen perehtyneet ovat asiaa kokonaisvaltaisesti tutkineet, niin on varmasti otettu myös huomioon esimerkiksi Annelin amygdalan aktivoituminen, mikä ohittaa loogisen ajattelun, eli prefrontaalikorteksin, jolloin päätökset perustuvat vaistoihin? Jos se ei ole aktivoitunut, niin miksi? Perin kummallista. Lisäksi, koska kommenttini yritetään vetää mututiedolla vessanpöntöstä alas yhteen ja keksittyyn narratiiviin vedoten, nostan esiin myös kehon toimintaan olennaisesti vaikuttavan kortisolin ja adrenaliinin aiheuttamat muutokset. Sehän vaikuttaa meihin kaikkiin yksilöllisesti, eikä sitä vaikutusta voi tietää etukäteen ennen tositilannetta. Esimerkkinä, joku tärisee, toisella sumentuu näkö, kolmas hyperventiloi jne. Se kuitenkin vaikuttaa sataprosenttisesti, jos henkilö on vaarassa. Sen kuitenkin oppii kouluttautumalla kontrolloimaan, mutta ei ole yleistä siviilien, etenkään ennakoimattoman henkirikoksen todistaneiden parissa. Stressireaktio ei myöskään aktivoidu silloin, jos ei ole aihetta vaaraan...

Yhteistä kaikille NORMAALILLA aivokemialla varustetuille (huom.psykopaatit esimerkiksi tekevät tässä poikkeuksen) tällainen tilanne on joko lamaannuttava, eli silloin ei välttämättä kyetä edes nostamaan luuria, vaan piiloudutaan vaikkapa nukkuvien lasten kanssa yläkertaan, eikä todellakaan mennä hengailemaan murhaajan lähelle TAI paetaan sängystä revittyjen lasten kanssa. Nämä siis yleisimmät. Historiassa on nähty myös useampaan otteeseen tilanteita, jossa hengenvaarassa olleet perheenjäsenet ovat esimerkiksi HYPÄNNEET toisesta kerroksesta tappajan riehuessa heidän kotonaan, mikä korreloi entisestään sitä hengenvaarassa tapahtuvan alkukantaisen reaktion voimakkuutta, jossa pääasiana on yleensä vain selvitä hengissä.

Turha mennä kohdallani henkilökohtaisuuksiin, jos kerron ainoastaan sen tosiasian, että perheen sisäiset henkirikokset ovat ylivoimaisesti tilastollisesti yleisempiä kuin ulkopuolisen tekemät. Ohessa perustelen kommenttini. Kriisitilanteissa ihmisen käyttäytyminen perustuu puolestaan vaistoihin ja pyrkimykseen suojella läheisiään. Tällaiset seikat ovat tärkeitä huomioida myös "huppumiehen" profiloinnissa ja koko tapahtumakuvauksen hahmottamisessa ja siksi nostin seikat esiin.

Hyviä pointteja ja hyvää pohdintaa. Eihän tossa Annelin toiminnassa (häke-puhelu) oikeasti mikään viittaa ulkopuoliseen tappajaan, eikä sen puoleen Jukankaan. Käsittämätöntä vaan miten poliisi mokasi tuon jutun, kun todennäköisyydet luulisi heillä olevan tiedossa.

En oikein muuta selitystä keksi kuin, että tutkinnanjohtajaa on onnistuttu harhauttamaan ja manipuloimaan. Tutkinnanjohtajanhan olisi kuulunut pitäytyä tutkinnan taustalla ja ohjata sieltä käsin tutkintaa. Näin ei valitettavasti tässä casessa ollut.