Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Ezmery]

Olen tavannut Öhmanin kirjaa aika pitkälle. En pidä sitä kovin luotettavana lähteenä muulle kuin mahdollisesti kuvaamaan Runarin elinoloja sekä suhdetta perheeseensä. Runarin nuoruuden ja Tulilahden oikeudenkäynnin välissä on useammassa kohdassa tietoa, joka on virheellistä tai vähintään särähtää pahasti korvaan (sen lisäksi, että se on kirjoitettu ruotsin kielellä...). Selvisi sekin, mistä itsepintainen väite "järven syvimmästä kohdasta" on peräisin. Tässä vapaasti suomennettu kappale Öhmanin kirjan sivulta 118:

Tyttöjen polkupyöriä etsittiin järvestä, ja viimein 4. syyskuuta etsinnät toivat tulosta. Polkupyörät löydettiin Tulilahdesta järven syvimmästä kohdasta. Tämä tarkoitti, että murhaaja tai murhaajat olivat murhayönä — tai mahdollisesti myöhemmin — lainanneet tai varastaneet veneen ja vieneet polkupyörät tähän paikkaan. Se, että juuri järven syvin kohta oli valittu, saattoi tietenkin olla sattumaa eikä merkki hyvästä paikallistuntemuksesta. Syvin kohta ei nimittäin sijainnut keskellä järveä, vaan muualla. Poliisi ilmoitti toivovansa löytävänsä sormenjälkiä pyöristä, mutta tästä ei koskaan myöhemmin raportoitu, mikä viittaa siihen, ettei sellaisia löytynyt. Keskisuomalainen spekuloi, että polkupyörät olisi mahdollisesti tuotu paikalle vasta äskettäin — mutta tämä jäi spekulaatioksi. Itä-Savo puolestaan ei halunnut ryhtyä spekuloimaan, sillä se olisi merkinnyt sitä, että pyörät kätkenyt henkilö olisi ollut paikkakuntalainen. Lehti tyytyi toteamaan, että poliisilla oli nyt paremmat välineet pyörien etsimiseen.

Öhman on tehnyt arvokasta työtä ja lukenut sanomalehtiarkistot puhki. Ehkäpä siinä juuri piilee kirjan vinouma - sanomalehdissä oli melkoinen määrä puppua ja virheitä, että ne seuraavat väkisinkin kirjaan mukaan. Palaan ehkä kirjaan vielä myöhemmin...

[Ezmery]

Arne Holmström on Runar-linjan kannalta merkityksellinen henkilö, jonka jutut kuitataan usein – perustellusti tai ei – lapsellisen höpöttelijän tarinointina. Öhmanin kirjasta ilmenee veljesten välien olleen vähintääkin kohtuulliset Runarin kiinniottoon saakka, ja jälkimmäisen rikollisuran alkumetreillä Arnella oli jopa jonkinlainen opastajan rooli.

Itsekin olen teorian tasolla miettinyt vaihtoehtoja, joissa Arne on tavalla tai toisella mukana teoissa tai niiden peittelyssä. Käsillä olevan tiedon valossaen en pidä niitä varteenotettavina.

Mielenkiintoinen tuo kuva! Olen itsekin koonnut jonkunlaista karttaa Runarin liikkeistä. Pallot kartalla on kerätty Pennasen, Keskisarjan ja oikeuden annettujen lausuntojen perusteella.

Pakko tähän mainita Arnesta vielä. Sain sellaisen kuvan Öhmanin kirjasta, että Arne oli itse asiassa pirullisen älykäs. Oli koulussa erinomaisen lahjakas ja luki myöhemmin muun muassa lääkärinkirjoja. Molemmat veljet ovat nykytermein vahvasti kirjolla, veikkaisin ainakin autismia ja varsinkin Runarin kohdalla vähintään ADHD:tä.

[Der Fanhder]

^Kiitos Ezmerylle havainnollisesta kartasta.

Arne oli Pitkäniemen sairaalassa diagnosoitu imbesilliksi. Todennäköisesti hän esitti tyhmempää kuin oli välttääkseen joutumisen sotapalvelukseen. Hän menestyi koulussakin varsin hyvin.

Runar sai v. 1943 diagnoosiksi skitsofrenian(mielisairaus), kun taas mielentilatutkimuksessa v.1961 diagnoosi oli schizotymia. Vastaava diagnoosi on nykyään käsittääkseni skitsoidi persoonallisuus(persoonallisuushäiriö). Oikaiskoon joku, jos olen väärässä.

[Laatikainen]

Tuosta Kololammen etsinnästä on pakko huomioida eräs asia. Puolustusasianajaja kaikin voimin yritti vesittää tämän Runarille epäedullisen löydön. En ainakaan ole mistään löytänyt hänen ottavan esiin, että lammenranta olisi etsitty. Kylläkin hän näitä mahdottomia talvehtemisteorioita toi esiin voimakkaasti. Sitä en jaksa uskoa, ettei hän olisi näitä etsintöjä kaivanut esiin, sillä tiedolla olisi ollut valtava merkitys
Tutkinnanjohtajalta myös aikamoinen moka puhua perätöntä, vaikkakin tietämättään. Puolustusasianajajalle olisi tarjottu täydellinen syöttö lapaan, niin hyvä että olisi jo käräjäoikeudessa syyte voinut kaatua, jopa todennäköisesti.
Voi olla, että tiedoissani on vaan puutteita.

Taisimmepa kirjoitella viestejämme samaan aikaan.

Kolonlammen tavaroiden merkitystä käsiteltiin oikeudenkäynnissä heti niiden löydyttyä, jolloin syyttäjä pyysi löydön johdosta käsittelyn lykkäämistä, sekä syyttäjän ja puolustuksen loppulausunnoissa 5.8.1960. Annetaanpa puheenvuoro aikalaisille.

Poliisitarkastaja Laaksosen loppulausunto (kohta c)

"Varkauden ja Heinäveden välisen maantien varrelta noin 55 metriä maantiellä on heinäkuun 1. pnä 60 löydetty surmatuille tytöille kuuluvia tavaroita, jotka ovat olleet heidän muassaan ko. polkupyörämatkalla. Koska tavarat ovat keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion antaman lausunnon mukaan olleet löytöpaikalla yli viime talven, on selvää, että Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen murhaaja on ne löytöpaikalle kuljettanut rikospaikalta heti rikoksen teon jälkeen. Tavaroiden löytyminen juuri Varkauden ja Heinäveden välisen maantien varrelta viittaa jälleen suoraan syytettyyn, koska syytetty itse on kertonut kulkeneensa 27.7. yöllä Tulilahdesta Varkauteen ja saapuneensa sinne seuraavana aamuna klo 10."


Varatuomari Strömbergin loppulausunto

"Erityistä mainintaa ansaitsee Aarne Ropposen vaatelöytö välittömästi ennen viime istuntoa. Oletan, että kriminaalilaboratorion lausunto viittaa siihen, että vaatekappaleet ja hatut ovat olleet yhden vuoden ajan koskemattomina ja kätkemättöminä löytöpaikalla. Tästä minä henkilökohtaisesti uskallan olla eri mieltä. Lehdissä olleet kuvat olkihatuista näyttivät sellaisilta kuin olisivat hatut olleet suhteellisen hyvässä kunnossa pitkän talvenkin jälkeen, ja saamani tiedon mukaan niistä ei ole sanottavasti värikään lähtenyt, vaikka nämä lastuhatut ovat halpaa laatua. Olen ostanut joitakin tällaisia hattuja ja pilloittanut ne eri paikkoihin, joten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, minkä näköisiä nämä ovat vuoden kuluttua.

On myös muistettava, että hatut olivat vain 55 metrin päässä Heinävesi–Varkaus-maantieltä ja että juuri näitä seutuja tutkittiin ennenkuin tutkimukset keskitettiin Tulilahden leirialueelle. Ne olisi silloin minusta ehdottomasti pitänyt löytää, koska niitä ei varsinaisesti oltu edes piiloitettu. Tämän lisäksi tulee vielä yksi seikka. Esineet olisivat kuuden kuukauden aikana yhtäjaksoisesti olleet paksun lumen peittäminä. On itsestään selvää, että hatut olisivat tämän jälkeen olleet aivan litteät ja muodottomat.

Ajateltavissa on tämän johdosta, että nämä naisten asusteet ovat olleet piilotettuina jossain muualla yli talven ja vasta keväällä ne on jätetty kätkemättöminä Holmströmin oletetun reitin varteen siinä toivossa, että ne löydettäisiin ennen kuin juttu päätettäisiin, sillä muussa tapaukessa murhaajat olisivat paremmin piilottaneet esineet, koska itse leirialueella eli ”vaaravyöhykkeellä” oli kätköt ja hauta naamioitu erittäin taitavalla ja asiantuntemusta osoittavalla tavalla."

(Kursivoinnit minun.)

Tutkiskelin vielä muistiinpanojani elokuun 1959 etsinnöistä. Helsingin Sanomat raportoi 15.8.1959 Jäppilän ja Suonteen välillä toimitetuista etsinnöistä melko tarkasti mm. mainiten nimeltä varusmiesosastoa johtaneet upseerikokelaat Tuolloin 25 miehen vahvuiset osastot olivat levittäytyneet 400 metrin avoriveihin eli etsijöiden väli on tuolla ollut noin 15 metriä. Kolonlammella se on tietysti voinut olla jotain muuta.

Summa summarum:
Kolonlammen ympäristössä on tehty etsintöjä kahteen otteeseen elokuussa 1959 ennen ruumiiden löytymistä. Ainakin ensimmäisellä kerralla kysymys on ollut kadonneiden ja heidän leirinsä etsimisestä. Pidän hyvin epätodennäköisenä, etteikö jälkimmäisellä kerralla olisi huomioitu rikoksen mahdollisuutta. Kyllikki Saaren suohauta on osa kansakuntamme kollektiivista muistia ja kangasteli varmasti etsintöjä johtaneiden rikospoliisienkien mielissä. Olisiko maaperältään selvästi kallioinen ja siksi hautauskelvoton alue jäänyt tarkemman tarkastelun ulkopuolelle?

Pidän mahdollisena tavaroiden tuomista löytöpaikalle pian teon jälkeen, ja niiden välttymistä etsijöiden katseilta. Kiinnostavampi seikka on kuitenkin esineiden ilmeinen kätkemättömyys verrattuna Tulilahden etevästi tehtyihin kätköihin. Mitä se kertoo?

[Der Fanhder]

^Voisi kertoa että tekijä on kiireessään ne sinne vain viskannut. Todennäköisesti hän on ohi kulkiessaan siinä pysähtynyt, ehkä vain ne jättääkseen tai sitten syitä pysähtymiseen on voinut olla muitakin. Kertoo mielestäni myös tekijän ulkopaikkakuntalaisuudesta; vaikea nähdä ainakaan Tulilahden lähistöllä asuneelle heinävetiselle syytä niiden tuomiseen sinne saakka. Toisaalta ihmettelen myös muualta tulleen murhaajan tarvetta niiden mukaan ottamiselle.

[Hurjimus]

Kiitos Laatikainen näistä tiedoista.
Ymmärränkö oikein, että loppuosa on sinun itsesi kirjoittamaa. Siinä ei todellakaan kerrota, että kololammella olisi tuon tasoista etsintää tehty.
Tehdyssä hattu kokeessahan muoto säilyi, mutta jokainen talvi ja ensilumen laatu ilman muuta vaikuttavat tuohon. Jos ensilumi on märkää ja painavaa, tilanne on toinen, mitä olisi kevyen pakkaslumen jäljiltä.
Tuo tavaroiden hylkääminen tuolla tavoin vaikuttaa hätäiseltä ratkaisulta, se viittaa enemmän Runarin suuntaan. Paikallisilla olisi ollut aikaa miettiä parempia kätköjä vaikka kuinka, vaikkapa vaan polttaa ne. Aika erikoiselta kuullostaa säilyttää itsellään tavaroita sillä perusteella , että jos joskus seuraavana kesänä löytyisi joku syyllinen ehdokas.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko syyttäjäpuoli tuonut juuri tuon puolustusasianajajan puheen jälkeen esiin ,sen, ettei kololammen rinteitä etsitty. Ei myöskään etsintä koskaan ole läheskään sata prosenttista, kuolleitakin jää löytymättä etsityillä alueilla. Ryteikköinen maasto on aina hankalaa etsijöille.

[Cohle]

Tuossa eräs uutinen naisten etsintöjä koskien.

NiinimäkiVarkausEtsinnät.jpg (92.59 KiB) Katsottu 1001 kertaa

Kolonlampea ei erikseen mainittu. Tulilahden tutkintaa, vaikka on siinä hyvääkin työtä tehty, vaivaa se, että asioille ei ole annettu selvää päätepistettä. Siksihän tätäkin tässä vielä vuosikymmenten jälkeen arvellaan. Pennasen kirjassa ikään kuin ohimennen mainittu Arvi Vainion tokaisu siitä, että etsinnät eivät Kolonlammelle saakka ulottuneet, on ainoa näkemäni poliisin lausunto etsintöjen kattavuuden suhteen. Sekin on kerrottu välikäden, eli Pennasen kautta vuosikymmenten jälkeen. Vainion kertoma on kuitenkin voimakkaasti ristiriidassa sen kanssa, että Kolonlampi on Niinimäen ja Varkauden välillä, ja jos lampien rantoihin on erityisesti keskitytty, niin..

Miten etsinnät Kolonlammella tehtiin? Tuon olisi pitänyt olla selkeästi todennettavissa.

Olen kuitenkin mussuttajan kanssa samaa mieltä siitä, että Strömberg olisi varmasti tiukemmin puuttunut puolustuksessaan siihen, jos Kolonlammen ympäristö olisi tarkasti pengottu ennen ruumislöytöä, ja Vainion sanomiset joutunut silmätikuksi.

Todennäköisesti hän on ohi kulkiessaan siinä pysähtynyt, ehkä vain ne jättääkseen tai sitten syitä pysähtymiseen on voinut olla muitakin.

Keskisarjan ja tiiminsä teoria oli se, että Runar on jäänyt siihen runkkimaan tavaroiden kanssa, mikä voi hyvin olla mahdollista. Sen takia tavarat jääneet levälleen.

Niin tai näin, ehkei tavaroita sitten vain löydetty, vaikka etsintäketju olisikin Kolonlammen tietämillä liikkunut. Joku etsijöistä on ketjussa pohtinut, että enpä jaksa tuohon ryteikköön mennä, vaan kierrän.

Etsintöjen suhteen vielä suurempana erikoisuutena olen pitänyt sitä, että naisten teräksistä pöytäveitseä ei haudan läheltä löydetty, kuin vasta syyskuussa ja muistaakseni vieläpä sivullisen toimesta. Olen lukenut uutisen, jossa todettiin suurinpiirtein "miinaharava on vinkunut alueella useamman päivän ajan". Haudan ympäristö pengottiin miinaharavalla vieläpä erittäin tarkkaan. Mutta ehkei sitä sitten vain löydetty.

Mikäli Tulilahden tutkinta avattaisiin poliisissa uudelleen, olisi varmasti tuskaista olla tutkiva poliisi.

[Der Fanhder]

^Kiitos kuvasta. Itselläni on samainen SK:n kuva kokonaisena jossain äskettäin hajonneen läppärini uumenissa.

Olen itsekkin ihmetellyt tuota ristiriitaa Vainio lausunnon ja sen tosiasian kanssa, että Kolonlampi sijaitse Heinävesi-Varkaus -välisellä tieosuudella, jonka kerrotaan tulleen tienvarsien osalta kokonaan haravoiduksi. Erityisen oudolta tämä tuntuu nyt, kun tiedämme ettei Joensuutie ollut vielä valmis ja käytännössä ainoa reitti kulki Kolonlammen ohi.

Pöytäveitsen löytyminen jälkikäteen ihmetyttää minuakin. Tosin sen rannan tutkiminen metallinpaljastimella oli itsellenikin vaikeaa malmipitoisesta maastosta johtuen.

[Cohle]

Tosin sen rannan tutkiminen metallinpaljastimella oli itsellenikin vaikeaa malmipitoisesta maastosta johtuen.

No tämä selittäisi kyllä.

[Laatikainen]

Ymmärränkö oikein, että loppuosa on sinun itsesi kirjoittamaa. [– –]

Ymmärrät oikein. Sulkeissa olevaa virkettä edeltävän kappaleen jälkeinen lainausmerkki päättää sitaatin. Lainaukset ovat syyttäjän ja puolustuksen loppulausunnoista eli osapuolet niiden jälkeen enää kommentoineet toistensa lausumia. Tuolloin kuten nykyäänkin puolustus saa oikeudenkäynnissä viimeisen sanan. Lausunnot on julkaistu samasanaisesti useissa lehdissä, joten ne on ilmeisesti toimitettu lehdistölle myös kirjallisessa muodossa.

Kolonlampea ei erikseen mainittu. Tulilahden tutkintaa, vaikka on siinä hyvääkin työtä tehty, vaivaa se, että asioille ei ole annettu selvää päätepistettä. Siksihän tätäkin tässä vielä vuosikymmenten jälkeen arvellaan. Pennasen kirjassa ikään kuin ohimennen mainittu Arvi Vainion tokaisu siitä, että etsinnät eivät Kolonlammelle saakka ulottuneet, on ainoa näkemäni poliisin lausunto etsintöjen kattavuuden suhteen. Sekin on kerrottu välikäden, eli Pennasen kautta vuosikymmenten jälkeen. Vainion kertoma on kuitenkin voimakkaasti ristiriidassa sen kanssa, että Kolonlampi on Niinimäen ja Varkauden välillä, ja jos lampien rantoihin on erityisesti keskitytty, niin..

Miten etsinnät Kolonlammella tehtiin? Tuon olisi pitänyt olla selkeästi todennettavissa.

Kiitos kuvasta. Aikalaisvalokuvat elävöittävät mukavasti palstaa. Mitähän pojat ovat tuumineet? Mukava vapautus tetsaamisesta vai ikävää rämpimistä ryteiköissä? Ikänsä puolesta joukossa on voinut olla myös joku tytöt tuntenut jyväskyläläinen varusmies.

Kolonlammen osalta on huomioitava, että se nousee Tulilahti-tutkinnan valokeilaan vasta Gunnar Ropposen 1.7.1960 tekemän esinelöydön jälkeen. Sitä ennen se oli vain yksi lukuisista Heinäveden–Varkauden välisen tien tuntumassa olevista vesistöistä. Paikalla käynyt Ezmery voinee kommentoida, onko lampi rantoineen erityisen sovelias leiriytymiseen tai virkistävään pulahtamiseen pyöräretken ohessa. Mutta muuten mikään ei viittaa siihen, että juuri Kolonlammen lähitienoo olisi tullut tutkia tarkemmin kuin jonkin muun vesistön.

Esinelöytöä on kommentoinut Vainion lisäksi tuoreeltaan ainakin ylietsivä Ahti Pantzar (US 6.7.1960):

US 6.7.1960.jpg (147.24 KiB) Katsottu 934 kertaa

Katoamisilmoituksen jälkeen naisparivaljakon etsinnöistä vastasivat Mikkelin läänin (mm. Heinävesi ja Pieksämäki) ja Kuopion läänin (mm. Liperi, Varkaus ja Leppävirta, jonka alueella Kolonlampi sijaitsee) lääninrikospoliisit. Olettaisin, että etsinnät on niiden koordinoimiseksi jotenkin dokumentoitu. Etsintöjen johtajana pitäisin itse tilannekarttaa siitä, mitä alueita on etsitty ja millä miesvahvuudella. Jos kadonneiden etsintää koskevaa aineistoa ei ole rikostutkinnan 21.7.1959 alkaessa siirretty rikostutkijoille, lienee ohut mahdollisuus, että se on siirtynyt lääninrikospoliisien lakkauttamisen yhteydessä KRP:n Kuopion yksikköön ja sieltä edelleen Kansallisarkistoon. Tämä täytyy ehkä varmistaa. (Ruskolaisen Mirja Paavilaisen katoamista koskevassa ketjussa ilmenee, että nimismiespiireissä katoamisilmoitusten säilyttämisaika on ollut 25 vuotta. Rikospoliisin arkistosääntö voi kuitenkin olla toisenlainen.)

Heinä-elokuussa 1960 olisi kenties ollut mahdollisuuksien rajoissa selvittää ne komppaniat, patterit ym., joista virka-apua kadonneiden etsintöihin on annettu, ja tavoittaa ne sittemmin kotiutetut varusmiehet, jotka Kolonlammen ja maantien välillä ovat liikkuneet. Ymmärrän kyllä, että näin työlääseen toimeen ei ole tartuttu.

Niin tai näin, ehkei tavaroita sitten vain löydetty, vaikka etsintäketju olisikin Kolonlammen tietämillä liikkunut. Joku etsijöistä on ketjussa pohtinut, että enpä jaksa tuohon ryteikköön mennä, vaan kierrän.

Tässäpä tiivistät asian hyvin. Itse pidän selvänä, että Kolonlammen läheisyydessä on tehty kadonneiden etsintää, joka on kohdistunut laajalle alueelle Etelä- ja Pohjois-Savoa ja ollut tarkkuudeltaan sen mukainen. Sitä vastoin murhatutkintaan liittyvää esineiden etsintää siellä ei ole toimitettu. Jos etsintäketjussa miesten väli olisi ollut vaikkapa edellä mainitut 15 metriä, paikalta otettujen aikalaiskuvien perusteella tavaroiden löytymättömyys ei ole ihmeellistä. Rikoslaboratiorion käyttämää ympäripyöreää esitystapaa mukaillen totean, että nämä seikat huomioon ottaen voidaan pitää täysin mahdollisena, että esineet ovat olleet löytöpaikassaan kesästä 1959 alkaen

Mielessäni on käynyt myös sellainen vaihtoehto, että esineet olisi jätetty löytöpaikkaansa ikään kuin varastoon. Henkilö, jolla olisi säännöllistä asiaa Niinimäkeen tai kulkua Heinäveden ja Varkauden välillä, voisi käydä suojaisessa ryteikössä katselemassa trofeitaan ja käyttää niitä perversseihin rituaaleihinsa ilman, että tavaroiden löytyminen osoittaisi tekijään.

Jääköön Kolonlampi arvoituksineen osaltani ainakin joksikin aikaan. Täytyy ehtoolla tai viimeistään huomenna kommentoida lähemmin Ezmeryn laatimaa selkeää Runar-havaintojen karttaa.

[Hurjimus]

Laatikaiselle 10 pistettä ja papukaijamerkki

[Der Fanhder]

^Kiitokset jälleen Laatikaiselle! Tuo US:n juttu antaa mielestäni melko uskottavan selityksen sille, miksi tavarat eivät etsinnöissä löytyneet.

Muistaakseni LexVeritas aikoinaan alla olevaa kuvaa kommentoidessaan totesi näkevänsä tavaroiden sijoittelussa jotain sommittelua. En itse tuolloin asiaan kiinnittänyt sen kummempaa huomiota, mutta nyt tarkemmin katsoen kiinnittyy huomion siihen että hatut ja kaikki kengät ovat maassa oikein päin. Jos ne olisi vain viskattu maahan, niin tuskin olisivat kaikki pystyasentoon jääneet. Ja kengät on ikään kuin aseteltu hattujen eteen.

tavarat3.jpg (504.15 KiB) Katsottu 901 kertaa

[Hurjimus]

Kieltämättä jonkunlaista sommittelua tuosta voi nähdä. Jokatapauksessa tuskin on vaan niin viskattu, että pääsee niistä eroon

[petro]

Murhaaja on varmaan paljain käsin hipelöinyt kenkiä useamman kerran. Voisikohan vielä löytää dna:ta, vaikka tavarat ovat maastossa olleet yli talven.

[Der Fanhder]

^Eivät taida enää olla tallessa. Huomatkaa muuten, että kumpikin ballerinatossu on toisen hatun edessä, ja vastaavasti kumpikin sandaali taas toisen.