Mielialalääkkeet

[Mariacka]

Yksi asia, mikä on herättänyt huomioni, on se että olen törmännyt ainakin kolmeen masennuslääkkeeseen, joiden pakkausselosteessa mainitaan sivuvaikutuksiksi mm. ahdistuneisuus ja itsemurhayritys sekä itsetuhoinen ajattelu. Määrätään siis masentuneille lääkettä, joka voi saada lopettamaan itsensä, eh?

Tähän pidetään selityksenä sitä, että mielialalääkkeet vaikuttavat ensin fyysiseen toimintakuntoon, oikein masentuneella ei ole voimia (tahtoa kyllä usein piisaa) lopettaa itseään. Kun fyysinen toimintakyky palaa (jaksaa ns. solmia köyden) on riski, että ihminen tappaa/suunnittelee tappavansa itsensä ennen kuin psyykkinen toimintakyky eli mieliala korjaantuu.

Kaikki eivät mielialalääkkeistä hyödy, paras arvio minkä olen kuullut on 80 %.

[Kirsi]

Pieni vilkaisu Wikipediaan, ja joudun ottamaan takaisin olettamukseni siitä, että mielialalääkitys tehoaisi erityisesti maksimissaan keskivaikeisiin tiloihin, mikäli Hullin yliopistoa on parempi uskominen . Suomalaistutkijat taas esittävät alle lainaamassani että vain 2/3 saa vasteen mielialalääkkeestä. Tuossa aiemmin ajattelin kyllä kokonaislääkitystä, en pelkkää mielialalääkitystä, jolla helpotusta saavien määrä olisi suurempi. Tarvittaessahan voidaan käyttää lisänä esim. rauhoittavia, antipsykootteja ja beetasalpaajia. Erityisesti joidenkin näiden lisälääkkeiden osalta voi sitten tulla vastaan aiemmin mainitsemani lääkärin kyky tai halu tarjota riittävää lääkehoitoa, mikä on tietysti perusteltuakin etenkin nuorten ihmisten kohdalla tottumisvaaran vuoksi, mutta onko sitten parempi että henkilö sortuu päihteisiin, pakenee itsemurhaan tai ryssii elämäänsä erilaisilla muilla tavoin ahdistuksissaan. Onko se lääkeriippuvuuden riski sittenkään suurin uhka ahdistusoireilevan elämää ja asioita kokonaisuutena ajatellen.


Masennuslääkkeiden teho depression hoidossa on hyvin osoitettu (Williams ym. 2000). Samassa yhteydessä on saatu luja tieteellinen näyttö siitä, että teholla on myös rajansa. Noin kaksi kolmasosaa lääkettä 6 - 8 viikkoa käyttävistä saa selvän vasteen, noin kolmasosa ei hyödy hoitoyrityksestä, ja hyötyvienkin joukossa osa kärsii masennustilan jäännösoireista. Puutteellinen vaste depression lääkehoitoon on hyvin yleinen ongelma. [17]

Hullin yliopistossa tehdyn lähes 50 kliinisen lääkeainetutkimuksen meta-analyysin mukaan SSRI-lääkitys ei ole juuri plaseboa tehokkaampaa lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Analyysissa tarkastelin fluoksetiinin (Prozac), venlafaksiinin (Efexor) ja paroksetiinin (Seroxat) kliinistä tehoa. [18]. Sen sijaan vakavan ja etenkin psykoottisen masennuksen hoidossa masennuslääkkeiden teho on osoitettu hyväksi.

[17]Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja. Erkki Isometsä, Erkka Syvälahti: Duodecim Vsk. 47 • Nr: 7 / 2004 • s. 821
[18] Study casts doubt on anti-depressants The Financial Times 25.2.2008

[esmes-]

muistelisin että mulla todettiin aikoinaan "keskiastetta vaikeampi masennus F6", siis silloin ku fluoksetiinia ekan kerran määrättiin. mitähän tuo F6 diagnoosissa tarkoittaa?

[Chopper]

F6 = Persoonallisuushäiriö

F2= Skitsofrenia

F3= Mielialahäiriö

Edit. Lisätty tekstiä

[esmes-]

^aa, kiitti! ei ole nää alan termit ja lyhenteet itsellä hallussa eikä ole kukaan selittänyt. hyvä tietää tämäkin kun kuitenkin omasta päästä kyse

[Chopper]

Ollos hyvä...Jos sulla on enemmän tietoa omasta diagnoosiluokituksesta niin tuolta --> http://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenterveys löytyy lisää tietoa. Lääkärit kun ei välttämättä "muista" kertoa kaikkea,yleensä jää pelkkään reseptin kirjoittamiseen.
Jos siis halusit ymmärtää enemmän omasta diagnoosistasi.
Jaksamista!

[Aariel]

Googlettamalla tautiluokituksen kirjain-numeroyhdistelmä löytyy diagnoosi.

[esmes-]

tsekkasin noita tautiluokituksia, ymmärsinkö nyt oikein että mielialahäiriö (F3) esiintyy ajoittaisena, vaihtelevana ja taas persoonallisuushäiriö (F6) on jatkuva, pysyvä tila?

[Chopper]

^ Tuohon en osaa/uskalla sanoa mitään kun ei oo ammattitaitoa.
Sen lukiessani noita huomasin että noille F6 ja F3 on myös alaluokituksia joissa eri oireet/diagnoosit.
Mutta jos täällä on viisaampi ja asiaan paremmin perehtynyt henkilö joka osais sua paremmin neuvoa.
Ja varmaan oma lääkärisikin selvittää asian tarkemmin jos tiukasti vaadit niin.

[maija turjukka]

tsekkasin noita tautiluokituksia, ymmärsinkö nyt oikein että mielialahäiriö (F3) esiintyy ajoittaisena, vaihtelevana ja taas persoonallisuushäiriö (F6) on jatkuva, pysyvä tila?

Kyllä se persoonallisuushäiriö on selvästi pysyvämpi ominaisuus, ainakin tämän Duodecim-artikkelin mukaan. Kirjoittaja on siis psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

http://www.terveysportti.fi/terveyskirj ... i=dlk00407

Persoonallisuushäiriöiden olennainen piirre on jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen. Eri persoonallisuushäiriöissä ongelmana voi olla tapa havainnoida tai tulkita itsen tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys, alttius impulsiiviseen käytökseen ja vuorovaikutuskyvyn vaikeudet.

Persoonallisuushäiriöt tulee erottaa persoonallisuuden muutoksista. Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Persoonallisuuden muutoksella ymmärretään myöhemmin aikuisiällä tapahtunutta muutosta, joka on muun psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden tai pitkittyneen stressin seurausta.

Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Persoonallisuushäiriöille ominaiset käytöstavat ymmärretään henkilön keinoina hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita.

Persoonallisuushäiriöille ominaisia piirteitä esiintyy oireina myös muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä. Tällöin käytös rajoittuu kuitenkin vain varsinaiseen sairausjaksoon, ellei henkilö kärsi samanaikaisesti sekä kyseisestä sairaudesta että persoonallisuudenhäiriöstä.

Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia, arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.

Oma käsitykseni noista tautiluokituksista on se, että jokaiseen pääluokkaan sisältyy tosi paljon eritasoisia alaluokkia. Onhan esim. kaksisuuntaisessa mielialahäiriössäkin todella suuria eroja siinä, kuinka potilaat tautinsa kanssa pärjäävät.

Itse kuuntelin muutama viikko sitten YTHS-n psykiatrin luentoa tästä bipolaaritaudista ja sieltä jäi mieleen, että ko. sairaudesta kärsivistä viidennes ei ole edes ollut sairaalassa tautinsa takia, mutta kuitenkin 15 % potilaista on tarvinnut sairaalahoitoa yli 10 kertaa. Melkoisia eroja siis, vaikka kyse on samasta sairaudesta

[esmes-]

aloin syödä viime viikolla multitabseja, ihan siltä varalta etten olekaan hullu vaan mulla saattaa olla vaikka jokin b-vitamiinin puutos..
noh, eilen sitten otin ekat napit fluoksetiinia, kaksinkertaisen annoksen. luulen että elämä tästä huomattavasti helpottuu kun ei tarvitse päivittäin miettiä kieputanko rautalankaa kaulan vai ranteiden ympäri. neljän päivän kuluttua tai viimeistään viikon päästä alkaa sitten se hyörinä ja pyörinä kun ekat (pirin kaltaiset) vaikutukset alkavat. fluoksetiini nostaa itsemurhariskiä ekojen viikkojen aikana noin 30%, johtuen siitä että fyysinen tarmo kasvaa mutta pää korjautuu vasta myöhemmin. mun on varmaan vaan totuttauduttava siihen etten tule ehkä koskaan pärjäämään ilman lääkitystä. se on jo osa mua, ollu jo ennen murrosikää. pelkkä esmes- itsessään on surkea ja rapistunut ihmisraunio, esmes- + fluoksetiini on toimintakykyinen, sosiaalinen ja pärjäävä henkilö. oon alkanu määritellä itseni sen kautta, oli oikein tai väärin.

[ellinoora]

Tällä hetkellä on menossa Seronil-lääkitys... aiemmin oli Efexor Depot, se ei auttanut yhtään mitään. Ketipinor on lähinnä univaikeuksiin, mutta sekin vaikuttaa mielialaan.

[esmes-]

^tuo seronil on sama ku fluoksetiini josta oon puhunu. tunnetaan rapakon takana nimellä prozac, mut sama vaikuttava aine. toimii ainakin mulla parhaiten.

jos syö kyseistä lääkettä ni kantsii lukea aiheesta sellanen kirja ku peter kramer - mielen muuttajat, kustantanut WSOY 1994.

[loneliness]

Koita esmes- välttää ihmissuhdekriisejä ja muitakin kriisejä alkuvaiheessa ettei pääse ranteet auki mentaliteetti valloilleen. Ihan hyvä varmaan, että aloit ottaa lääkkeitä uudestaan vaikka paha sanoo tuntematta...

[ketsku]

Hirveän paljon ihmiset tekevät sitä, että kun vihdoin ja viimein (monilla vuosien tulos) suostuvat syömään masennuslääkettä ja olo paranee niin sitten ajatellaan, että enpäs mä tätä enää tarvitsekaan ja lopetetaan se. Ja taas se masennus tulee. Yllättävän moni tarvitsee masennuslääkkeitä koko elämänsä ajan. Serotoniinin vähyys on monilla pysyvä tila. Eri asia jos masennus johtuu jostain kriisistä tai elämänvaiheesta mutta kyllä se aika sitkeä sairaus on tuo vakava masennus. On todella turhauttavaa kuunnella näitä lopetustarinoita kun tietää jo valmiiksi, että kohta se vointi alkaa taas heikkenemään ja sitten sitä ei taas voida myöntää ja rumba alkaa alusta.