Metsästys- ja kalastusrikokset

[Luupää]

Poliisi:

Suomen laajimman metsästysrikoskokonaisuuden esitutkinta on valmistunut

Julkaisuajankohta 5.3.2024

Pohjois-Savossa Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja muita rauhoitettuja eläimiä. Case Savukukkona tunnetussa metsästysrikoskokonaisuudessa salametsästystapahtumia on ollut kymmeniä ja epäiltyjä tekijöitä on 34. Lähes tuhatsivuinen esitutkintamateriaali siirtyy syyteharkintaan maaliskuussa 2024.

Esitutkinnassa on selvitetty, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa ja tehtävänsä, millä on pyritty varmistamaan saaliin saaminen. Myös saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä.

Poliisi otti kiinni ensimmäiset Case Savukukon törkeistä metsästysrikoksista epäillyt henkilöt 27.3.2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Tutkinnan edetessä poliisille selvisi metsästysrikoskokonaisuuden laajuus ja poliisi teki lisää kiinniottoja, etsintöjä sekä lukuisia kuulusteluja. Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi.

Itä-Suomen poliisilaitos sai tiedon rikoskokonaisuudesta Kainuun rajavartioston ja Oulun poliisilaitoksen esitutkinnasta, joka käsitteli hirvien salakaatoa Puolangalla syksyllä 2022. Salakaatorikoksen paljastamiseen osallistui myös Metsähallituksen erätarkastajia.


Salametsästäjät saivat saaliikseen suurpetoja ja lintuja

Pohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Yksi tapetuista suurpedoista on Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi. Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläimen epäillään kuolleen vammoihinsa myöhemmin. Huhtikuussa 2021 salametsästäjien epäillään metsästäneen karhua useina perättäisinä päivinä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti. Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi.

Laittomasti metsästettyjä suurpetoja on kätketty metsästystapahtumien jälkeen. Poliisi on takavarikoinut useita suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja, joiden kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Tapauksia on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä laittoman saaliin kätkeminen.


Rikoksilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyä

Esitutkinnassa ei ole tullut esille taloudellisen rikoshyödyn tavoittelua. Tärkeimmiksi motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden, mistä on seurannut heidän mielestään paikoitellen liian suuria petokantoja. Myös lupaprosessit koettiin hitaiksi ja kankeiksi.

Rikoksista epäillyt pitivät nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa epäonnistuneina. Useat rikoksista epäillyt totesivat, että viranomaiset eivät osaa tunnistaa suurpetojen aiheuttamia riskejä ja vaaroja. Epäiltyjen mukaan esimerkiksi petojen pihavierailut ovat yleistyneet ja pedot menevät tuotantorakennusten sisälle etsiessään ravintoa. Myös metsästyskoirien turvallisuudesta oltiin huolissaan. Epäillyt kokivat myös menettäneensä luottamuksensa suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU -järjestelmä).

Osa epäillyistä kertoi syiksi teoilleen myös jännitysmetsästyksen, alhaisen kiinnijäämisrikin ja hetken mielijohteen. Esitutkinnan perusteella ainakin luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja tapettiin hetken mielijohteesta ilman mitään järjellistä syytä.

Rikoksesta epäiltyjen mukaan ainakin osa toimintaympäristön asukkaista hyväksyy suurpetojen laittoman tappamisen.


Salametsästys on Suomessa suhteellisen yleistä ja vaikeasti valvottavaa

Metsästysrikosten paljastumista ja esitutkintaa vaikeuttaa metsästäjien ja paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyvä vaikenemisen kulttuuri. Suurpetojen metsästystä ei pidetä kaikissa yhteisöissä paheksuttuna toimintana vuosisatoja vanhojen perinteiden takia, vaikka suurpetojen metsästys on nykyään rangaistavaa. Suurpetojen laiton tappaminen on ongelma erityisesti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat paikalliskulttuurien olevan muutoksessa. Esimerkiksi susialueiden väestö on monipuolistunut sosiaaliselta taustaltaan, jolloin yhä harvempi asukas hyväksyy salametsästyksen.

Salametsästyksen kitkentää vaikeuttaa myös se, että salametsästykseen käytetyt alueet ovat harvaan asuttuja, eikä valvontaa ole tai se on vähäistä. Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alue on kuusi miljoonaa hehtaaria, ja tiestöä on alueella noin 145 000 kilometriä, joten alueen valvonta on haastavaa.

Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Tähän mennessä ehdottomaan vankeuteen ei metsästysrikoksesta ole tuomittu koskaan Suomessa. Aselupien menetys, metsästyskielto, rikoksentekovälineiden menettäminen ja muut menettämisseuraamukset muodostuvatkin usein varsinaista tuomiota ankarammiksi seuraamuksiksi.

Kiinnijäämisriskin kasvattaminen, eli valvonnan lisääminen, toimii tehokkaana keinona rikollisuuden ehkäisyssä. Salametsästyksen vähentämiseen vaikuttavat valvonnan lisäksi myös rikosten tehokas paljastaminen ja laadukas esitutkinta, jotka edellyttävät viranomaisilta erityisosaamista.

[Luupää]

'
Pohjois-Savon "operaatio savukukko" -jutussa on nostettu syytteitä. Mukana myös eduskunnan eräkerhon (lue:metsästysseura) kunnianarvoisa jäsen.

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010840396.html

Sdp:n kunnan­valtuutetulle syytteet törkeistä rikoksista

Salametsästys|Suomen rikoshistorian laajimmassa salametsästysvyyhdessä on peräti 31 syytettyä. Tappamisen kohteina on ollut suurpetoja ja rauhoitettuja lintuja. Yksi syytetyistä on Sdp:n kunnanvaltuutettu.

Heli Saavalainen HS
18.11.2024

Lapinlahdella Pohjois-Savossa paljastuneessa laajassa salametsästysvyyhdessä syytettynä on muun muassa Lapinlahden kunnanvaltuustossa istuva valtuutettu Jorma Ruotsalainen (sd).

Tämä selviää käräjäoikeuden julkisista diaaritiedoista.

Syytteen on saanut kaikkiaan 31 pääosin pohjoissavolaista miestä.

Ruotsalaiselle tullaan lukemaan syytteet viidestä törkeästä metsästysrikoksesta. Syytteiden tarkempi sisältö ei ole tässä vaiheessa julkinen.

Helsingin Sanomat tavoitti Ruotsalaisen puhelimitse. Hän vahvisti syytenimikkeen mutta ei suostunut kommentoimaan asiaa tuoreeltaan.

Lapinlahden demarien valtuustoryhmän puheenjohtajan Jorma Rannion mukaan kaksihenkiselle valtuustoryhmälle ei toistaiseksi tapahdu mitään vaan kunnanvaltuusto ratkaisee, vapautetaanko Ruotsalainen väliaikaisesti luottamustoimestaan.

”Hänellä on pitkä ura. Olemme koko kunnan taholta odotelleet rauhallisena syyttäjän ratkaisua. Nyt asia on valtuuston käsissä”, Rannio sanoo.

Kyse on vuosina 2019–2023 tapahtuneista epäillyistä rikoksista.

Syyttäjät nostivat syytteet 14 törkeästä metsästysrikoksesta, kolmesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, kolmesta metsästysrikoksesta, viidestä luonnonsuojelurikoksesta, kolmesta ampuma-aserikoksesta ja yhdestä ampuma-aserikkomuksesta.

Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty rangaistus on neljästä kuukaudesta enintään neljä vuotta vankeutta.

Poliisi on kuvannut tapausta Suomen rikoshistorian laajimmaksi metsästysrikosten kokonaisuudeksi. Se tulee aikanaan käsiteltäväksi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa.
Poliisin mukaan Lapinlahdella on metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja rauhoitettuja lintuja.

Myös karhua on poliisin mukaan yritetty metsästää ajamalla sitä koiralla useana peräkkäisenä päivänä.

Yksi epäiltyjen tappamista eläimistä oli poliisin mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin pannoittama, Unnaksi nimetty naarassusi.

Epäillyt ovat 30–75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia miehiä.

Esitutkinnan yhteydessä epäillyiltä otettiin väliaikaisesti haltuun noin 250 ampuma-asetta.

Aseiden lisäksi poliisi on takavarikoinut laittomasti kätkettyjä suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja maastosta ja varastoon piilotetusta pakastimesta.

Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia.

Esitutkinnan perusteella salametsästys on ollut suunnitelmallista ja selkeästi johdettua. Toiminta on jatkunut ainakin neljä vuotta vuodesta 2019.

Kaadettuja suurpetoja on poliisin mukaan metsästetty muun muassa luvallisten ilvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti.

Operaatio Savukukko, rikospaikkakuva .png (416.11 KiB) Katsottu 5275 kertaa

[Luupää]

Poistettu nimiä.

[Luupää]

'
Aseiden leväperäinen säilytys ei ole outo ilmiö eduskunnassakaan. Ohjeistus asiaan, jonka luulisi olevan itsestäänselvyys ilman ohjeistustakin, on tullut taloon vasta tänä vuonna.

En muuten pätkääkään usko, että tilanne paranee yhtään mikäli tosiaan käytännössäkin pitää paikkansa, että asekaapin avain on nyt pyydettävä turvahenkilöstöltä eikä se ole "eräkerhon" eli metsästysseuran oman porukan hallussa. Jos kerran edeltävä käytäntö oli kansanedustajien ja ministereiden ja kenen lie mielestä turhan työläs niin kuinka tämä monimutkaistus vähentäisi eduskunnan metsästäjien piittaamattomuutta? Voi olla että ilmiö vain laajenee. Välkyimmät vain ehkä piilottavat aseet paremmin sivullisten silmiltä.

https://yle.fi/a/74-20086464

Aseita saa nyt säilyttää eduskunnassa vain lukkojen takana – kansanedustajien huoli heräsi aseista autojen takakonteissa

Aseiden säilyttäminen on ollut villiäkin, käy ilmi kansliatoimikunnan keskusteluista. Uusi linjaus tehtiin muun muassa eduskunnan eräkerholaisia varten.

Tulikukka de Fresnes
30.4.2024

Eduskunnan kansliatoimikunta teki helmikuussa ensimmäisen kerran virallisen ohjeistuksen siitä, miten ja missä kansanedustajat saavat säilyttää omistamiaan ampuma-aseita eduskunnan tiloissa.

Helmikuusta lähtien ampuma-aseet on pitänyt lukita asekaappiin. Eduskunnan asekaappi on ollut käytössä vuosikausia, mutta sen käyttö on perustunut käytäntöön, ei viralliseen ohjeistukseen.

– Myös se muuttui, että asekaapin avain ei ole eräkerhon hallussa vaan turvahenkilöstön hallussa, täsmentää eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio, joka toimi asian esittelijänä kansliatoimikunnassa.

Eduskunnan asekäytännöt ovat nousseet keskusteluun, koska poliisi epäilee perussuomalaisten kansanedustajaa Timo Vornasta ampuma-aseisiin liittyvistä rikoksista. Puolueen eduskuntaryhmän työvaliokunta tiedotti tiistaina esittävänsä Vornasen erottamista ryhmästä.

Aseet takakonteissa

Ylelle kerrotaan, että yksi syy eduskunnan aselinjauksen täsmentämiseen on se, että osa kansanedustajista on säilyttänyt esimerkiksi metsästysaseitaan eduskuntaviikon aikana varomattomasti, kuten autojensa takakonteissa.

Tämän vahvistaa usea toimikunnan jäsen.

– Me kansliatoimikunnassa kävimme aikanaan keskustelun aiheesta, että aseita on pidetty tyyliin autojen takakonteissa, kuvailee Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljasen mukaan kansliatoimikunta päätti helmikuussa selkiyttää aseiden säilyttämisen käytänteitä, jotta etenkin uuden eduskunnan eräkerhon jäsenet tietäisivät miten ampuma-aseita kuuluu säilyttää.

SDP:n kansanedustaja Kim Bergin (sd.) mukaan kansliatoimikunnassa keskusteltiin autojen takakonttien lisäksi siitä, että aseita olisi säilytetty jopa eduskunnan työhuoneissa.

– Tämä, että aseita on nähty huoneissa, ja tiettävästi säilytetty myös autoissa, oli peruste sille, miksi linjattiin siitä että aseita tulee säilyttää niille erikseen varatuissa suojatiloissa, Berg kertoo.

– Itse en osannut ennen kansliatoimikunnan kokousta edes ajatella, että edustajilla olisi aseita eduskunnassa, Berg sanoo.

Aseiden säilyttäminen eduskunnan työhuoneissa tuli esille maanantaina Ylen A-studiossa, kun Iltalehden politiikan toimituksen päällikkö Juha Ristamäki kertoi kuulleensa asiasta. Ristamäen mukaan laitoshuoltaja on nähnyt aseita eduskunnan huoneita siivotessaan.

Hallintojohtaja Rauhion korviin ei ole tällaista tietoa kantautunut.

– Hämmästelen tällaista tietoa, jos niitä olisi ollut työhuoneissa.

Hyrkkö: Pitääkö aseita tuoda ollenkaan

Uuden linjauksen perusteella ampuma-aseiden tuominen sisälle eduskunnan tiloihin, kuten työhuoneisiin, on siis nykyään kielletty.

Kansliatoimikunnan jäsen, vihreiden Saara Hyrkkö sanoo, että Vornasen tapauksen jälkeen olisi syytä keskustella aselinjausten kiristämisestä entisestään. Hän muistuttaa, että eduskunta on satojen ihmisten työpaikka.

– Ajattelen, että tämän tapauksen myötä olisi hyvä vielä kertaalleen keskustella siitä, onko mitään syytä tuoda aseita eduskuntaan, pois lukien virkatehtävissä olevat poliisit.

Eräkerhon puheenjohtaja Teemu Kinnari pitää uusia sääntöjä selkeinä. Eräkerhoon kuuluu yli 40 kansanedustajaa sekä pari virkamiestä.

– Jokainen vastuullinen ymmärtää muutenkin, miten aseiden kanssa toimitaan, mutta on järkevää, että siitä on nyt linjattu, Kinnari sanoo.

Aseiden säilyttäminen eduskunnassa on näillä näkymin esillä kansliatoimikunnan kokouksessa torstaina.

[Andikos]

Nuita metsrikoksia katsellessa, niin muutama huomio. Täällä Lapissa nuilla syrjäkylillä varmaan ilmoitetaan vähemmän petojen salapyynnistä, koska pienessä yhteisössä ns vasikka varmaan saa jonkunlaisen muikkarin jos tulee selville ilmiantaja. Toisekseen moni paikallinen omistaa metsästyskoiran joka on kans vaarassa että pedot nappaa. Kolmanneksi moni nähnyt minkälaista tuhoa pedot on aiheuttaneet esim porotokissa jotka ovat aidassa ja kymmeniä poroja tapettu samaan kasaan. Tuo lupakäsittely on hankalaa ja monimutkaista sekä hidasta jolloin se korpilaki otetaan käyttöön herkästi ku muutenhan ne pedot on jo kaukana ku lupa nyrkissä.
Parina viime vuonna ja varsinkin tänä vuonna on selvästi jotain tapahtumassa tuolla ryssän puolella kun suuria määriä esim susia on ilmestynyt tänne Suomeen. Luultavasti ryssät keskittää joukkojaan tuohon rajan pintaan ja pedot häiriintyy ja lähtevät vaeltelemaan tänne poron tappamiseen.Ymmärrän sen että semmoiset ihmiset kokee kauheaksi jonkun suden ampumisen, mutta mieli muuttui jos oma elinkeino olis uhattuna ja pitäs vaan peukaloita pyöritellä pirtissä tai oma lemmikki raadeltu ja puoliksi syöty.
Nuo esim savossa huvikseen petoja tappaneet voi ja pitää käräyttää sekä ripustaa munistaan saunan takus mäntyyn, tuommosta ei kukaan hyväksy.

[Andikos]

Aika osuvasti sattu ku eilen kirjoittelin tuosta petohommista täällä syvissä metsissä, ni just kaveri soitti, meni yhen toisen ukkelin kans minun mökille vähän metästelemään ja kalastelemaan, niin susi oli tämän päivän aikana ajattanu porotokkaa pihan läpi, yhtään poron raatoa ei ainakaan pihapiirissä, eiköhän huomenna päivällä tule havaintoja kuinka paljon löytyy.

[Luupää]

´
Savukukkohervan käräjätuomiot on nuijittu. Ehdollista, sakkoja, sormenheristyksiä, metsästyskieltoja ja korvauksia on odotetusti ainakin tuomittu ja jokunen pyssy takavarikoitu. Moni osallisista toimi myös riista­hallinnon vastuu­tehtävissä. Siihenkin on saattanut tulla muutoksia.

Nähtäväksi jää jatkuuko savotta hovissa.

https://yle.fi/a/74-20156208

Suomen laajimmassa salametsästys­vyyhdissä tuomiot 26 miehelle – ampuivat rauhoitettuja eläimiä sudesta laulujoutseniin

Rikokset tapahtuivat pääosin Pohjois-Savon Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Syytettyinä oli 31 vastaajaa.

28.04.2025 | Keijo Salokangas, Helmi Nykänen

Pohjois-Savon käräjäoikeus on antanut tuomiot Suomen laajimmassa salametsästysoikeudenkäynnissä.

Oikeus tuomitsi ehdollisia vankeusrangaistuksia, sakkoja sekä metsästyskieltoja. Syytettyinä oli 31 vastaajaa, joista 26 sai tuomion. Viiden syytteet hylättiin kokonaan.

Pisimmän tuomion sai 60-vuotias mies, jolle käräjäoikeus antoi yhden vuoden ja 6 kuukautta ehdollista vankeutta sekä runsaat kolme vuotta metsästyskieltoa. Hänet tuomittiin kahdeksasta törkeästä metsästysrikoksesta, kahdesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä sekä ampuma-aserikoksesta.

Miestä kohtaan nostettu yksi syyte törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin. Hänen asianajajansa kertoo Ylelle, että tuomittu on tyytyväinen tuomioon eikä valita siitä.

Syyttäjä ei ole vielä tehnyt päätöstä, valittaako se tuomioista. Tyytymättömyyttä tuomioon on ilmaistava viikon kuluessa tuomion antamisesta.

Aluesyyttäjä Riku-Olli Paukkeri kertoo, että syyttäjä on suurelta osin tyytyväinen tuomioon. Videolla Paukkeri kertoo, että esimerkiksi metsästyskieltojen pituus voi olla syy tuomiosta valittamiseen.

Toiseksi pisin tuomio, vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta tuomittiin Lapinlahdella sosialidemokraattien kunnanvaltuutettuna toimineelle Jorma Juhani Ruotsalaiselle, 76. Yksi syyte törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin.

Ruotsalainen tuomittiin neljästä törkeästä metsästysrikoksesta ja hänet määrättiin myös runsaan kolmen vuoden metsästyskieltoon. Yle julkaisee Ruotsalaisen nimen, koska hän on toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana kunnanvaltuutettuna.

Muiden törkeistä metsästysrikoksista tuomittujen tuomiot vaihtelevat kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen ja yhteen kuukauteen.

Tuomitut metsästyskiellot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin mitä syyttäjä vaati. Pisimmiksi metsästyskielloiksi esitettiin kymmentä vuotta. Tuomitut metsästyskiellot ovat runsaasta vuodesta runsaaseen kolmeen vuotta pitkiä. Metsästyskiellot päättyvät heinäkuun lopussa vuosina 2026, 2027 ja 2028.

Rikokset tapahtuivat pääosin Pohjois-Savon Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Syytteiden mukaan salametsästäjien epäiltiin kaataneen kolme sutta, kuusi ilvestä ja ahman sekä ampuneen useita rauhoitettuja lintuja, kuten laulujoutsenia ja kanahaukkoja.

Syyttäjät nostivat syytteet 14 törkeästä metsästysrikoksesta, kolmesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, kolmesta perusmuotoisesta metsästysrikoksesta, viidestä luonnonsuojelurikoksesta, kolmesta ampuma-aserikoksesta ja yhdestä ampuma-aserikkomuksesta.

Artikkelia täydennetään.

https://yle.fi/a/74-20144522

Osa Lapinlahden sala­metsästys­vyyhdin syytetyistä hoiti riista­hallinnon vastuu­tehtäviä – näin luottamus­pesteille kävi

Suomen riistakeskuksen mielestä metsästys­rikoksista epäillyn ei tule jatkaa missään metsästyksen luottamus­tehtävissä.

19.02.2025 | Ilkka Ritvanen

Osa Savukukko-salametsästysvyyhdissä syytetyistä on toiminut myös erilaisissa riistahallinnon tehtävissä.

Osa jättäytyi tehtävistä oma-aloitteisesti tutkinnan alettua, mutta Suomen riistakeskuksen mukaan viime viikolla neljä syytettyä oli edelleen nimettynä kolmen eri riistanhoitoyhdistyksen tehtävissä. Tehtävät ovat liittyneet esimerkiksi suurpetoihin.

Näiden kolmen riistanhoitoyhdistyksen vastuuhenkilöt kertovat Ylelle, että syytetyt eivät ole kuitenkaan käytännössä toimineet tehtävissä rikostutkinnan alkamisen jälkeen. Osa on jättänyt tehtävät oma-aloitteisesti, toisille taas riistanhoitoyhdistys ei ole osoittanut tehtäviä.

Suomen suurimman metsästysrikoskokonaisuuden oikeuskäsittely alkoi viime viikolla. 31 miestä on syytettyinä törkeistä metsästysrikoksista, muun muassa susien ja ilvesten laittomista tapoista Lapinlahdella ja lähialueilla.

Erottaminen voi olla vaikeaa

Suomen riistakeskus julkaisi viime viikolla Lapinlahden salametsästysvyyhtiin liittyvän kannanoton. Riistakeskuksen mukaan metsästysrikoksista epäilty ei voi jatkaa riistahallinnon vastuutehtävissä, vaikka tuomiota ei olisi vielä annettu.

– Tällä haluttiin osaltaan selkeyttää sitä, miten tulee toimia, jos tällaisia tilanteita tulee, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Riistahallinnon mahdollisuudet erottaa tehtäviin nimettyjä henkilöitä vaihtelevat tehtävien mukaan. Esimerkiksi ampumakokeen vastaanottaja on julkisen hallintotehtävän hoitaja, jonka Riistakeskus nimittää tehtävään määräajaksi.

– Lainsäädäntö on sillä tavalla erikoinen, että vaikka meillä on nimitysvalta, meillä ei ole laissa annettu oikeutta peruuttaa nimitystä, Härkönen sanoo.

Suurpetoyhdyshenkilön tehtävän riistakeskus voi kuitenkin peruuttaa omalla päätöksellään.

Poliisille virka-apua antavan SRVA-yhteyshenkilön asemasta ja erottamisesta taas päättää riistanhoitoyhdistyksen hallitus.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden jakamat tuomiot kokonaisuudessaan: Operaato savukukko

[Luupää]

´
Poliisi ei voi ainakaan tietämättömyyteen vedota vastatessaan ihmettelijöille miksi homma saattoi jatkua niin pitkään kun se jatkui. Ilmoituksia oli tehty useita.

YLE:n jutussa rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen luonnehtii kokonaisista sioista kootusta haaskasta tarkoin sijaintitiedoin tehtyä ilmoitusta näin: "Pitää olla jotakin muuta kuin kasa joitain sianluita jossain Lapinlahdella. Siitä on erittäin pitkä matka siihen, että me epäilemme jotakuta henkilöä jostain vakavasta rikoksesta. Siitä on erittäin pitkä matka."

Oikeassa oli. Matka on todella erittäin pitkä. Erittäin pitkä.

Sellainenkin hämärä piirre poliisin toiminnassa oli ja ilmeisesti monin paikoin yhäkin on, että sen yhteistyökumppaneinaan käyttämä "luotettava taho" osoittautui nyt tuomion saaneiksi salametsästysringin jäseniksi.
"– Kyllä me lähtökohtaisesti näihin yhteistyökumppaneihin luotamme.", loihe rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen lausumaan.

Näille "luotettaville tahoille" annettiin tehtäväksi muun muassa haaskailmoitusten aiheellisuuden tarkistaminen. Ei löytynyt haaskoja, ei. Tehtäviin kuului myös poliisin pyynnöstä tarkistaa, oliko kansalaisen puhelimitse ilmoittama laiton susijahti todella käynnissä. Arvata saattaa, kuinka siinä kävi. Suora lainaus jutusta:

Puhelimeen vastattiin Iisalmen poliisilaitokselta. Ylikonstaapeli kysyi luvattomasta susijahdista tarkempia tietoja ja soitti ilmoittajalle myöhemmin takaisin. Poliisi kertoi, että paikalla oli käynyt luotettava taho, jonka mukaan ”siellä ei ollut mitään”.

Siinä vähän poimintoja. Alle linkattuna koko artikkkeli kuvineen kaikkineen. Itse kukin voi esimerkiksi todeta, millainen on rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen kuvailema "kasa joitain sianluita". Aika lihaisia luita, sanoisin...

https://yle.fi/a/74-20157687

- - -
29.04.2025 | Anne-Pauliina Rytkönen, Pekka Niiranen, Antti Karhunen

Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi eilen maanantaina tuomion Suomen laajimmassa salametsästysoikeudenkäynnissä. Poliisin Savukukoksi nimeämässä rikosvyyhdissä tuomittiin kaikkiaan 26 miestä. Salametsästys jatkui Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Suurpetoja metsästettiin haaskojen, eli metsään jätettyjen kuolleiden eläinten avulla.

Vyyhdin laajuus herättää kysymyksen, miten toiminta saattoi jatkua pienellä paikkakunnalla niin pitkään. Eikö kukaan ilmoittanut epäilyistään poliisille?

Yle selvitti asiaa kunnalle ja poliisille tehdyillä tietopyynnöillä ja haastattelemalla paikallisia. Kävi ilmi, että poliisi sai ilmoituksia epäilyttävästä toiminnasta jo yli vuosikymmen sitten.
- - -

[Luupää]

´
Pikku metsästyssattumuspotpuri Kittilästä. Esitutkinnat ovat valmistuneet ja raastupaan ollaan menossa.

https://www.paivanlehti.fi/metsastajill ... kasvoihin/

09.05.2025

Kittilässä on valmistunut kaksi erillistä metsästysrikoksiin liittyvää esitutkintaa. Ensimmäisessä rikosasiassa metsästysseurueen epäillään muun muassa kaataneen hirviä alueelle, jonne sillä ei ollut hirvenpyyntilupaa.

Toisessa rikosasiassa metsästäjä oli ampunut lintua, minkä yhteydessä hän osui haulikolla toiseen metsästäjään. Rikosasiat siirtyvät lähipäivinä syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle.

Hirvi kaadettiin yksityisen maalla

Syyskuussa 2023 ulkopaikkakuntalainen metsästysseurue oli hirvenpyynnissä Kittilässä. He olivat saaneet pyyntiluvat valtion maille viidelle aikuiselle hirvelle. Seurue ampui kolme aikuista hirveä ja kaksi vasaa.

Poliisi sai pian tämän jälkeen ilmoituksen, jonka mukaan yksi hirvi olisi kaadettu yksityisen omistamalle maalle, johon seurueella ei ollut hirvenpyyntilupaa. Monipuolisen poliisin tekemän tutkinnan perusteella hirvien kaatamisiin ja ilmoitettuihin kaatopaikkoihin liittyi epäselvyyksiä.

Seurue oli ampunut aluksi aikuisen hirven ja ilmoittanut sen kaatopaikaksi Suomen riistakeskukselle väärän sijainnin. Ilmoitetusta kaatopaikasta ei löytynyt mitään hirven kaatoon viittaavaa jälkeä. Poliisi löysi lopulta hirven oikean kaatopaikan luvalliselta alueelta.

Hirviemä ammuttiin rauhoitusaikana

Seuraavana päivänä seurue oli ampunut emän ja vasan. Emä oli ampumisajankohtana rauhoitettu, koska sitä seurasi alta vuoden ikäinen vasa. Lapin maakunnassa hirvinaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu syyskuun 1. päivän ja lokakuun ensimmäistä lauantaita edeltävän päivän välisenä aikana.

Emää oli epäillyn mukaan seurannut kaksi alle yhden vuoden ikäistä vasaa, joista toinen vasa oli ammuttu yhtä aikaa emän kanssa. Toinen vasa oli jäänyt alueelle ja kaadettu seuraavana päivänä. Poliisi epäilee vasan kaatopaikan olleen yksityisellä maalla, jonne seurueella ei ollut metsästysoikeutta. Kaato oli ilmoitettu riistakeskukselle luvalliselle alueelle.

Kaadettua hirveä vedettiin edestakaisin

Lisäksi poliisi epäilee viidennen ammutun hirven kaatopaikan olleen lupa-alueen ulkopuolella yksityisellä maalla. Poliisi tarkasti Suomen riistakeskukselle ilmoitetun kaatopaikan, mutta sieltäkään kohtaa maastosta ei löytynyt mitään hirven kaatoon viittaavaa.

Paikkatutkinnan perusteella poliisi epäilee, että kaadettua hirveä on vedetty mönkijän perässä yksityismaalta valtion maan puolelle, jossa se on suolistettu. Tämän jälkeen se oli vedetty takaisin yksityismaan ja kaatopaikan kautta kohti jokea, jota pitkin se oli uitettu autolle. Kaksi seurueeseen kuuluvaa metsästäjää oli kulkenut samana päivänä yksityismaalla siten, etteivät heidän aseensa olleet suojuksissa. Yksityismaalla ollut riistakamera kuvasi metsästäjät.

Poliisi on tutkinut asiaa törkeänä metsästysrikoksena, laittoman saaliin kätkemisenä sekä kahtena maastoliikennerikkomuksena, koska maanomistajat eivät olleet antaneet lupaa ajaa maillansa mönkijöillä. Epäiltyinä on kuulusteltu kymmenen henkilöä, jotka ovat pääasiassa 1950-luvulla syntyneitä ulkopaikkakuntalaisia. Kaksi kuulusteltavista on tunnustanut kuljettaneensa mönkijää luvattomasti yksityisellä maalla ilman lupaa, mutta muutoin kaikki epäillyt ovat kiistäneet teot.

Haulit osuivat toiseen metsästäjään

Toisessa tapauksessa kolmen hengen ulkopaikkakuntalainen seurue kävi metsästämässä maakanalintuja Kittilässä lokakuussa 2024. Metsästäjät olivat kiertäneet suon ympäröivää maasaareketta siten, että kaksi metsästäjää oli kiertänyt suon toista reunaa pitkin ja kolmas vastakkaista reunaa. He olivat sopineet lähtiessä, että seuraavat toistansa liikkeitä Tracker-sovelluksella, jotta osaavat olla varovaisia, kun kohtaavat saarekkeen toisessa päässä.

Lähellä kohtaamispaikkaa oli koppelo lähtenyt maasta lentoon. Yksi metsästäjistä ampui lintua kaksi kertaa siten, että hän suuntasi laukaukset etuyläviistoon reilusti ohi vastaantulevasta kaveristaan. Kuitenkin vastakkaisesta suunnasta lähestyneeseen metsästäjän kasvoihin osui kaksi haulia. Metsästäjien välinen etäisyys oli ampumahetkellä noin 100 metriä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella haulit olivat mahdollisesti ammuttaessa kimmonneet eri suuntiin. Osuman saanut henkilö kuljetettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Poliisi epäilee noin 35-vuotiasta miestä metsästysrikoksesta. Poliisi takavarikoi ampujan käytössä olleen haulikon. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan.

[Luupää]

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/8486290

Salametsästäjille vielä muhkea lisälasku – Tuomittujen maksettava omat oikeudenkäyntikulunsa

30.4.2025 | Asta Tenhunen

Lapinlahden salametsästysvyyhdistä tuomitut miehet joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikulunsa pääosin itse. Oikeudenkäyntiavustajan laskun esitti 15 miestä, joista yksi oli oikeutettu valtion korvaukseen oikeudenkäyntikuluista. Valtio maksoi hänen 4 500 euron oikeudenkäyntikulunsa kokonaan.

Muut 14 salametsästäjää olivat työssä käyviä tai muuten niin hyvätuloisia, että oikeus tuomitsi heidän maksamaan kulunsa itse.

Oikeudenkäyntikuluista Pohjois-Savon käräjäoikeudessa tuli miehille maksettavaa yhteensä runsaat 89 800 euroa.

Summat vaihtelivat paljon eri tuomittujen välillä. Suurin yksittäinen puolustusasianajajan lasku oli runsaat 11 900 euroa ja pienin runsaat 2 600 euroa.

Kaikkiaan neljän salametsästyksestä tuomitun miehen saama lasku oli vähintään 9 000 euroa.

Oikeudenkäyntiavustajan palkkio sisältää paitsi työtunnit käräjäoikeuden istunnossa niin myös tehtävään valmistautumisen sekä esimerkiksi asianajotoimiston kulut. Osa avustajista oli ollut epäillyn apuna jo vangitsemiskäsittelystä asti, osa vasta oikeudenkäynnissä.

Viiden miehen syytteet hylättiin kokonaan. Heidän avustajiensa palkkiot maksoi valtio kokonaisuudessaan. Yhteissummaksi siitä tuli runsaat 41 000 euroa.

Lapinlahden salametsästysvyyhti koski etenkin suurpetojen salametsästystä vuosina 2019–2023. Poliisi aloitti asiasta esitutkinnan vuodenvaihteessa 2022–2023.

Oikeuden tuomiosta käy ilmi, että esitutkinnan aikana yhdeksän epäiltyä oli vangittuina tutkintavankeuteen, mutta tutkintavankeusajat olivat lyhyitä.

Neljä miestä otettiin kiinni 27. maaliskuuta 2023 ja päästettiin vapaaksi vankeudesta vajaa yhdeksään päivää myöhemmin 4. huhtikuuta. Yksi epäillyistä oli kuitenkin tutkintavankeudessa kuukauden.

Neljä epäiltyä oli pidätettyinä eli kolme päivää kiinni. Neljä otettiin kiinni niin, että heidät päästettiin vapaaksi seuraavana päivänä.

Muut epäillyt eivät olleet edes kiinniotettuina eli heidät kutsuttiin vapaalta jalalta tulemaan kuulusteltavaksi sovittuna aikana.

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 26 salametsästäjää ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sakkorangaistuksiin. Porukan eri henkilöillä oli hyvin erilaisia rooleja, miten he olivat olleet mukana salametsästyksessä.

Toimitus uutisoi jo aiemmin, että 17 salametsästäjää tuomittiin maksamaan korvauksia valtiolle ampumistaan rauhoitetuista eläimistä. Yhteensä korvauksia määrättiin maksettavaksi yli 43 000 euroa.

Lisäksi yhdeksän metsästäjää tuomittiin menettämään valtiolle yhteensä yksitoista ampuma-asetta rikoksentekovälineinä.

[Luupää]

https://yle.fi/a/74-20159036

- - -

30.04.2025 | Anne-Pauliina Rytkönen

Aluesyyttäjä Riku-Olli Paukkeri kertoo, että valittaa Suomen laajimmasta salametsästysvyyhdistä.

– Olemme tänään ilmoitettaneet tyytymättömyyttä tuomioon ja tulemme siitä valittamaan, Paukkeri kertoo Ylelle.

Paukkerin mukaan syyttäjä on suurelta osin tyytyväinen tuomioon. Kuitenkin esimerkiksi tuomitut metsästyskiellot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin mitä syyttäjä vaati.

– Ajatuksena on valittaa metsästyskielloista ja joiltakin osin syyksilukemisesta. Metsästyskiellot ovat isoin kokonaisuus.

- - -

Törkeissä metsästysrikoksissa metsästyskieltoa voi määrätä enimmillään kymmenen vuotta.

[URSA]

Joku levitti Puolangan luontoon voimakasta myrkkyä – Poliisi: Gramma voisi tappaa jopa 10 ihmistä

Tänään klo 13:48

Joku myrkytti suden erittäin vaarallisella strykniinillä, poliisi epäilee. Suden raato löytyi Puolangan Puokiolla sijaitsevalta moottorikelkkareitiltä 23. maaliskuuta.

Oulun poliisi tutkii epäiltyä törkeää metsästysrikosta Rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen erävalvonnan kanssa.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että strykniini on erittäin vaarallinen ja voimakas myrkky: vain noin gramma sitä riittäisi tappamaan jopa kymmenen ihmistä. Poliisin mukaan strykniini voi aiheuttaa myrkytyksen nieltynä, silmien tai nenän kautta tai jopa suoraan paljaalta iholta.

Sen myynti Suomessa on lopetettu jo 1990-luvulla.

– Poliisilla ei ole tällä hetkellä varmaa tietoa siitä, minkä verran myrkkyä luontoon on levitetty, joten haluamme myös varoittaa metsästäjiä sekä muita luonnossa liikkujia, kertoo tutkinnanjohtaja Kimmo Tuulenkari tiedotteessa.

– Tällaiset myrkyt ovat ennen kaikkea valtava riski juuri metsästyskoirille. Suomessa on useampi tapaus, jossa metsästyskoira on tähän myrkkyyn menehtynyt.

Poliisi kaipaa tietoa tekijästä sekä havaintoja mahdollisista metsään jätetystä myrkystä. Poliisiin voi olla yhteydessä puhelimitse soittamalla numeroon 0295 416 194, Whatsapp-viestitse 050 305 0132 tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e654 ... 9b54e524d2

[Joosua]

Varsinkin noihin kalastusrikoksiin olisi kiinnitettävä huomiota. Virvelinheitto on pahimmasta päästä, ja sitä tekeviin rikollisiin olisi puututtava kovalla kädellä. Välineet, kuten kalavehkeet ja veneet olisi ainakin tuomittava valtiolle.

[Luupää]

https://www.hameensanomat.fi/uutissuomalainen/8552076

Suden tappaminen tuli kalliiksi: Mies joutuu maksamaan valtiolle toistakymmentätuhatta euroa

26.05.2025 | Jecaterina Mantsinen / STT

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut 25-vuotiaan miehen ehdolliseen vankeuteen suden tappamisesta. Tuomion mukaan mies ajoi helmikuussa 2022 suden yli moottorikelkalla Juuassa ja syyllistyi näin törkeään metsästysrikokseen.

Kymmenen kuukauden ehdollisen vankeuden lisäksi mies määrättiin neljän vuoden metsästyskieltoon ja menettämään suden tappamisessa käyttämänsä moottorikelkan arvo, lähes 13 000 euroa valtiolle. Lisäksi hän joutuu maksamaan valtiolle vastoin metsästyslakia metsästetyn suden arvon, eli 4 500 euroa.


Oikeus: Ei kohtuutonta

Mies myönsi syytteen, mutta vastusti moottorikelkan arvon menettämistä.

– Moottorikelkan arvon menettäminen johtaisi kohtuuttomaan kokonaisseuraamukseen rikoksesta. Moottorikelkan käyttötarkoitus ja suuri arvo puoltavat menettämisseuraamuksen tuomitsematta jättämistä. Moottorikelkka on hankittu yritystoiminnan edustuskäyttöön, miehen vastauksessa sanotaan.

Oikeus ei pitänyt moottorikelkan arvon menettämistä kohtuuttomana.

– Moottorikelkan arvon menettämisellä ei ole katsottava olevan merkitystä (tuomitun) välttämättömään elantoon tai toimeentuloon eikä asiassa ole ilmennyt muitakaan kohtuuttomuusarvioinnissa huomioitavia seikkoja, tuomiossa sanotaan.


Myös läheiselle tuomio

Miehen läheinen tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Oikeuden mukaan 56-vuotias mies kuljetti autolla toisen miehen yliajaman suden kotipihalleen ja poltti sen ruumiin nuotiossa.

Myös 56-vuotias tuomittu myönsi teon, mutta kiisti sen olleen törkeä. Hän vetosi puolustuksessaan sukulaisuuteen.

– Kuolleen suden hävittämisen ainoa motiivi on ollut lähisukulaisuus metsästysrikokseen syyllistyneeseen henkilöön, mikä on huomioitava lieventävänä seikkana teon kokonaisarvioinnissa.

Oikeus totesi, että lähisukulaisuus suden tappaneeseen henkilöön ei ole sellainen seikka, joka vaikuttaisi rikoksen kokonaisarvosteluun lieventävästi.

Tuomio on annettu 13. toukokuuta, mutta käräjäoikeus toimitti sen vasta maanantaina.

- - -
– Moottorikelkan arvon menettäminen johtaisi kohtuuttomaan kokonaisseuraamukseen rikoksesta. Moottorikelkan käyttötarkoitus ja suuri arvo puoltavat menettämisseuraamuksen tuomitsematta jättämistä. Moottorikelkka on hankittu yritystoiminnan edustuskäyttöön, miehen vastauksessa sanotaan.
- - -

Ja sittenkö kelkalla saa tehdä mitä vaan kun se on hankittu yritystoiminnan edustuskäyttöön? Eipä perustelu läpi mennytkään.

[Luupää]

´
Tamperella on ammuttu rusakoita puistossa.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8602395

- - -
12.6.2025 | Teemu Nurmi

Tampereella kuolleina viime viikon lauantaina Vihiojanpuistosta löytyneet rusakot oli ammuttu ilmakiväärillä, tiedottaa poliisi.

Poliisi löysi puistosta kolme kuollutta rusakkoa. Niistä kaksi toimitettiin ruokavirastoon tutkittavaksi. Selvisi, että ne olivat kuolleet ilmakiväärin luoteihin.

– Poliisi tutkii tapahtunutta epäiltynä metsästysrikoksena. Kyse ei siis ole tarttuvasta taudista tai myrkytyksestä, komisario Ari Luoto toteaa tiedotteessa rusakkojen kuolemaan liittyvistä spekulaatioista.

Mahdolliset havainnot ilmakiväärin käyttäjistä Vihiojanpuiston alueella perjantain ja lauantaiaamun välisenä aikana 6.–7. kesäkuuta voi ilmoittaa vihjepostiin [email protected].

Aika vahva rusakkokanta on puistossa jos kertalinttuulla on onnistuttu ampumaan kolme yksilöä. Vai onko otukset päästetty päiviltä pidemmän ajan kuluessa ja raadot jemmattu jonnekin sitä muka kun niitä on kertynyt?

Tehoa vaikuttaa olevan noissa nykyisissä ilmakivääreissä muuhunkin kuin rottajahtiin.