Poliisi tutki Mika Moringia harvinaisella salaisella pakkokeinolla – keinoa käytetty vain muutamiin tapauksiin vuosittain
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/8540080
Itä-Suomen poliisi käytti helsinkiläisen Saara Arvan katoamista tutkiessaan poikkeuksellisia tutkintamenetelmiä.
Poliisi epäilee Arvan taposta helsinkiläistä Mika Moringia. Rikostutkinta asiassa on vielä kesken, mutta se on valmistumassa lähiaikoina.
Poliisi kuunteli rikostutkinnan aikana Moringin kotia tämän asuntoon piilotetuilla kuuntelulaitteilla. Lisäksi hänen vankilasta soittamansa henkilökohtaiset puhelut kuunneltiin. Poliisi tutki Moringin kännykän soitto- ja paikantumistietojen lisäksi myös tablettitietokoneen paikantumistiedot puolelta vuodelta.
Arva katosi Vesannolla elokuussa 2019. Hänen ruumiinsa löytyi maastosta viime vuoden huhtikuussa.
Viiden vuoden urakka on valmistumassa – Saara Arvan katoaminen johti poikkeukselliseen tutkintaan
Kun poliisi epäilee kadonneen ihmisen joutuneen henkirikoksen uhriksi, poliisi tutkii lähes poikkeuksetta uhrin ja epäillyn puhelinten paikantumistiedot ja mihin laitteilla on soiteltu ja viestitelty.
Myös raskaisiin rikoksiin epäiltyjen vankien puhelujen kuunteleminen vankilassa on tavallista.
Arvan katoamisen tutkinnan aikana poliisi kuitenkin myös vei Moringin asuntoon kuuntelulaitteet kesällä 2020. Mikrofonit asennettiin salaa Moringin asuntoon Helsingin Latokartanossa. Kyse oli ison kerrostalon asuinhuoneistosta, jossa Moring asui rikostutkinnan aikana yksinään.
Asuntokuuntelu on yksi poliisin harvinaisimmista salaisista pakkokeinoista. Sitä harvinaisempaa on lähinnä peitepoliisitoiminta.
Poliisihallituksen mukaan poliisi on viime vuosina käyttänyt asuntokuuntelua keskimäärin 3–15 kertaa vuodessa koko Suomessa.
Yhtä asuntokuuntelua varten poliisi on voinut joutua hankkimaan perätysten useita kuuntelulupia. Asuntokuuntelun kohteeksi joutuneita ihmisiä on siten vähemmän kuin vuosittain viranomaiset tekevät kuuntelupäätöksiä.
Asuntokuuntelun katsotaan puuttuvan huomattavasti ihmisen perusoikeuteen saada olla rauhassa omassa kodissaan.
Siksi poliisin on haettava asuntokuunteluun aina ennalta lupa käräjäoikeudelta. Lupa on voimassa enintään kuukauden kerrallaan.
Lisäksi kuuntelun kohteelle nimetään julkinen asiamies valvomaan hänen etuaan lupahakemuksen oikeuskäsittelyssä.
Koska kyse on salaisesta pakkokeinosta, asuntokuuntelun kohde ei itse tiedä kuuntelusta sen ollessa käynnissä. Kohdehenkilö ei siksi myöskään tiedä, että häntä edustaa asiamies.
Julkisen asiamiehen tehtävä on valvoa samalla myös muiden kuuntelun kohteeksi mahdollisesti joutuvien oikeuksia. Kohdehenkilön asunnossa voi käydä muita ihmisiä, jotka eivät voi olettaa joutuvansa poliisin kuuntelun kohteeksi pelkästään asunnossa vierailemisen takia.
Kun asuntokuuntelu on päättynyt, poliisin on ilmoitettava siitä kohdehenkilölle. Näin henkilö saa aina jälkikäteen itse tiedon, jos häneen on kohdistettu salaisia pakkokeinoja. Pakkokeino on siten salainen vain määrätyn ajan ja se tulee julkiseksi lopulta jälkikäteen.
Poliisihallituksen mukaan poliisi haki vuonna 2020 tuomioistuimilta 16 lupaa asuntokuunteluun. Niistä kahdeksan oli juuri Itä-Suomen poliisin hakemia lupia kuunnella Moringin kerrostaloasuntoa.
Esimerkiksi kaksi vuotta myöhemmin poliisi haki koko vuoden aikana tuomioistuimilta vain kolme asuntokuuntelulupaa koko Suomessa.
Moringin asunnon kuuntelussa oli kyse poliisin yrityksestä löytää Arvan ruumis.
Arvan läheiset ilmoittivat hänet kadonneeksi 19. syyskuuta 2019. Kun poliisi alkoi myöhemmin syksyllä tutkia tapausta, ilmeni, että Arva oli nähty elossa viimeksi elokuun viimeisenä päivänä.
Hänen pankkikorttiaan oli käytetty 1. syyskuuta Vesannolla Keskustien pankkiautomaatilla, mutta kortin käyttäjä saattoi olla Moring.
Poliisi haki ensimmäisen kerran vasta marraskuussa lupaa selvittää Moringin puhelimen paikantumiset syyskuussa. Kun poliisi sai pyytämänsä tiedot, poliisi huomasi hakeneensa teletietoja liian lyhyeltä ajalta.
Vasta silloin Arvan ymmärrettiin kadonneen jo mahdollisesti elokuussa oltuaan myös heinäkuunkin Moringin mukana.
Poliisi haki silloin televalvontatiedot Moringista koko kesältä. Arvalla ei ollut ollut mukana toimivaa puhelinliittymää.
Uudenvuoden alla poliisi hoksasi, että Moringilla oli myös tablettitietokone, jossa oli nettiliittymä. Poliisi haki silloin teletiedot senkin liikkeistä.
Moring kiisti syyllistyneensä henkirikokseen eikä hän kertonut kuulusteluissa, minne Arva oli jäänyt. Hän väitti Arvan poistuneen hänen kyydistään riidan jälkeen.
Moring oli talvella 2019–2020 vangittuna tutkintavankeuteen. Tammikuussa 2020 poliisi haki luvan kuunnella Moringin vankilasta soittamia puheluja siltä varalta, että hän puhuisi rikoksesta jollekin kaverilleen. Poliisi ei tiennyt lainkaan, mistä Arvan ruumista pitäisi etsiä Vesannon ja Helsingin väliltä.
Helmikuun lopussa 2020 poliisi haki oikeudelta valmiiksi lupaa Moringin asuntokuunteluun. Poliisi ilmoitti haluavansa viedä Moringin asuntoon kuuntelulaitteen ja varautua ennalta siihen, että Moring saattaa päästä tutkintavankeudesta vapaaksi näytön puuttumisen vuoksi.
Poliisi ilmoitti oikeudelle, ettei se ota asuntokuuntelua käyttöön ennen kuin Moring vapautuu. Poliisi sai tällaisen luvan kolme kertaa ennen kuin neljännen luvan hakemisen jälkeen asuntokuuntelu otettiin käyttöön.
Kun Moring vapautui 25. toukokuuta 2020, poliisi aloitti kuuntelun. Siinä ei selvinnyt mitään ratkaisevaa ja se piti lopettaa lokakuussa tuloksettomana.
