Bodom Mediassa

[Ross Sullivan]

Tämän viikon iltiksessä mielenkiintoista juttua:

"Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."

Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

Jutussa lisäksi kerrottu teeskennellystä muistinmenetyksestä yleisesti mm. että teeskennellyn muistinmenetyksen tunnusmerkkejä ovat muistinmenetykseen liittyvien oireiden liioittelu ja näkeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä. Henkilö saattaa esimerkiksi sanoa että "en muista yhtään mitään kyseiseltä ajanjaksolta", kun todellisuudessa muistinmenetyksessä muistamattomuus on yleensä hajanaista.
Toinen tunnusmerkki on kuvaus hyvin äkillisesti alkavasta ja päättyvästä muistikatkosjaksosta, kun todellisuudessa amnesiat ovat yleensä asteittain eteneviä ja palaavia.

Sitä olisin minäkin toivonut. Jos Espoon käräjäoikeudella olisi ollut tekoälynä käytettävissään, niin ehkä olisivat jättäneet tekemättä virheellisiä johtopäätöksiä.

On hyvin epätodennäköistä, että aivovamman seuraukset olisivat olleet Nissen kertomat.

[LexVeritas]

"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

Tällä varmaan tarkoitetaan mm. oikeudessa epäuskottavaksi todetun päätutkija Tuomisen kuulusteluapurin ortopedi Hirvensalon täysin virheellistä väitettä, jonka mukaan Gustafsson olisi maannut sairaalassa muka 4 päivän ajan umpitajuttomana.

Jutussa lisäksi kerrottu teeskennellystä muistinmenetyksestä yleisesti mm. että teeskennellyn muistinmenetyksen tunnusmerkkejä ovat muistinmenetykseen liittyvien oireiden liioittelu ja näkeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä. Henkilö saattaa esimerkiksi sanoa että "en muista yhtään mitään kyseiseltä ajanjaksolta", kun todellisuudessa muistinmenetyksessä muistamattomuus on yleensä hajanaista.
Toinen tunnusmerkki on kuvaus hyvin äkillisesti alkavasta ja päättyvästä muistikatkosjaksosta, kun todellisuudessa amnesiat ovat yleensä asteittain eteneviä ja palaavia.

Nimenomaan yleensä ja yleensä. Ennen kuin omaksuu totuuksina toimittajan muotoilemat ympäripyöreät yleistykset, niin asiat kannattaa tarkistaa esimerkiksi Aivovammaliiton sivuilta:

https://www.aivovammaliitto.fi/wp-conte ... 6s_web.pdf

[Ross Sullivan]

"Täydennetty analyysi vammojen ja muistikatkoksen ristiriidoista:
1. Gustafssonin oma kertomus:
Väitti saaneensa 11 puukoniskua päähän ja niskaan, mm. "iso ventti" (5×5 cm).

Kuvasi lisäksi aivovamman ja siihen liittyvän täydellisen muistikatkoksen tapahtuma-ajalta.

Kertoi, että kaikki haavat ommeltiin kiinni sairaalassa.

2. Lääketieteelliset tutkimukset:
Aivojen kuvantamisessa (CT ja MRI, 2004) ei todettu merkkejä vanhoista aivovammoista eikä kallonsisäisistä vaurioista.

Löydettiin lievää pikkuaivoatrofiaa, joka ei viittaa traumaattiseen vammaan.

Todettiin joitain kallon luumurtumien jälkitiloja (esim. alaleuassa ja poskiluussa), jotka vastasivat vanhoja sairaustietoja.

Ei havaittu kallonpohjan murtumaa tai laajoja vaurioita, joita laajat puukoniskut päähän tai vaikea aivovamma edellyttäisivät.

3. Ristiriidat:
Vakava aivovamma olisi näkyvissä kuvantamisessa, mutta ei näy.

Kertomus aivovammasta ja täydellisestä muistikatkosta ei tue havaittua fyysistä tilaa.

Kertomus muuttui esitutkinnasta oikeudenkäyntiin: ensin täydellinen muistinmenetys, sitten tarkentuvia muistipätkiä.

4. Häkkäsen esiin nostamat teeskennellyn amnesian merkit:
Täydellinen muistinmenetys, joka ei sovi lääketieteelliseen tietoon amnesioista.

Äkillinen alku ja äkillinen päättyminen muistikatkoksella.

Muistin palautuminen valikoivasti ja kertomuksen muuntuminen, mikä on tyypillistä teeskennellyssä muistikatkoksessa."

Blexin analyysi toki on jopa älykkäämpää kuin tekoälyn. Seuraavaksi ketjussa kerrotaan, että mikä vaan seuraus on mahdollinen aivovamman seurauksena, linkitetään aivovammaliiton kotisivut ja kerrotaan, että Bodom-tuomio on pyhä kirjoitus sitä perustelematta. Sitten sen jälkeen kerrotaan, että vain hyvin huomattavat henkilöt osaavat hyödyntää tekoälyä.

[LexVeritas]

🠅

Olet tekoälyinesi jälleen väärässä ketjussa todistelemassa, ettei Gustafssonilla voinut olla vaikeaa aivovammaa.
ja väärässä myös väitteessäsi, että vakava aivovamma olisi näkynyt tavanomaisin kuvantamismenetelmin vuonna 1960 ja 2004.
Lyhyesti sanoen, olet tekoälysi kanssa jälleen kerran väärässä kaikessa esittämässäsi.

Gustafssonilla aikoinaan diagnosoitua aivoruhjetasoista eli vähintään keskivaikeaa aivovammaa ei voida sulkea pois, ja tämän myönsivät myös syyttäjän lääkäritodistajat. Gustafsson on itse kuvaillut aivovammaansa "pahaksi aivotärähdykseksi", mikä on viralliseen diagnoosin nähden pikemminkin vähättelyä kuin liioittelua. Gustafsson ei väittänyt itseään puukotetun päähän 11 kertaa, vaan hän kysyi kuulustelijalta, että oliko asia niin. Gustafssonin tajunnantaso oli todistetusti vain hieman täyden tajuttomuuden yläpuolella sairaalaan tuotaessa. Gustafssonilla vuonna 1960 diagnosoitu kallonpohjan murtuma voi parantua kuvantamiskeinojen tavoittamattomiin 45 vuoden aikana (jopa Risto Kontio myönsi tämän). Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu muistiin myöhemmin. Vammautumishetkeä edeltäneet tapahtumat palautuvat yleensä vähitellen muistiin ja näin on Gustafssoninkin kohdalla tapahtunut. Gustafsson on kertomansa mukaan ollut luultavimmin nukkumassa hyökkäyksen alkaessa. Näin ollen hänen viimeinen muistikuvansa saattaa hyvinkin olla kertomansa nukkumaan meno. Hän ei luonnollisestikaan muista tapahtumia nukkumisensa ajalta, kuten ei myöskään osaa varmuudella sanoa, mistä päivästä lukien hänen muistinsa alkoi toimia sairaalassa.

[Ross Sullivan]

🠅

Olet tekoälyinesi jälleen väärässä ketjussa todistelemassa, ettei Gustafssonilla voinut olla vaikeaa aivovammaa.
ja väärässä myös väitteessäsi, että vakava aivovamma olisi näkynyt tavanomaisin kuvantamismenetelmin vuonna 1960 ja 2004.
Lyhyesti sanoen, olet tekoälysi kanssa jälleen kerran väärässä kaikessa esittämässäsi.

Gustafssonilla aikoinaan diagnosoitua aivoruhjetasoista eli vähintään keskivaikeaa aivovammaa ei voida sulkea pois, ja tämän myönsivät myös syyttäjän lääkäritodistajat. Gustafsson on itse kuvaillut aivovammaansa "pahaksi aivotärähdykseksi", mikä on viralliseen diagnoosin nähden pikemminkin vähättelyä kuin liioittelua. Gustafsson ei väittänyt itseään puukotetun päähän 11 kertaa, vaan hän kysyi kuulustelijalta, että oliko asia niin. Gustafssonin tajunnantaso oli todistetusti vain hieman täyden tajuttomuuden yläpuolella sairaalaan tuotaessa. Gustafssonilla vuonna 1960 diagnosoitu kallonpohjan murtuma voi parantua kuvantamiskeinojen tavoittamattomiin 45 vuoden aikana (jopa Risto Kontio myönsi tämän). Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu muistiin myöhemmin. Vammautumishetkeä edeltäneet tapahtumat palautuvat yleensä vähitellen muistiin ja näin on Gustafssoninkin kohdalla tapahtunut. Gustafsson on kertomansa mukaan ollut luultavimmin nukkumassa hyökkäyksen alkaessa. Näin ollen hänen viimeinen muistikuvansa saattaa hyvinkin olla kertomansa nukkumaan meno. Hän ei yllätys yllätys muista tapahtumia nukkumisensa ajalta, kuten ei myöskään osaa varmuudella sanoa, mistä päivästä lukien hänen muistinsa alkoi toimia sairaalassa.

"Miksi keskivaikeasta tai vakavasta aivovammasta ei ole näyttöä:
1. Kuvantamistutkimukset (CT ja MRI, 2004):
Ei löydöksiä kallon sisällä: Ei verenvuotoja, ei vaurioalueita aivokudoksessa.

Ei kallonpohjan murtumaa, vaikka sellainen oli väitetty aiemmin.

Todettu lievä pikkuaivoatrofia on epäspesifi eikä viittaa vammaan.

2. Aivovammojen lääketieteellinen arviointi:
Keskivaikea aivovamma edellyttää usein havaittavia muutoksia kuvantamisessa (esim. verenvuotoja, aivopaineen nousua tai kudosvaurioita).

Aivovammaan liittyy tyypillisesti pitkä tai selvästi dokumentoitu tajuttomuusjakso, mutta Gustafssonin väitetty tajuttomuus ei ole vahvistunut sairaalakirjauksista.

EEG-löydös (epänormaali aktiviteetti) ei yksin riitä diagnosoimaan keskivaikeaa aivovammaa – se voi liittyä moniin muihinkin syihin.

3. Kliininen ristiriita:
Väitetyt vammat eivät vastaa kolmen viikon sairaalahoitoa tai leikkaushoidon tarvetta aivovamman osalta.

Muistinmenetyksen kuvaus vastaa enemmän teeskenneltyä amnesiaa kuin todellista aivovammaan liittyvää muistinmenetystä (kuten Helinä Häkkänen on arvioinut).

Johtopäätös:
Ei ole lääketieteellistä näyttöä edes keskivaikeasta aivovammasta. Ainoa todettu neurofysiologinen löydös (lievä EEG-poikkeama) ei riitä perusteeksi aivovammadiagnoosille ilman selviä kuvantamislöydöksiä ja kliinistä dokumentaatiota. Tämä tukee näkemystä, että Gustafssonin kuvaus aivovammasta on todennäköisesti liioiteltu tai epäluotettava."

Tarkensin ja kysyin, että onko keskivaikeasta aivovammasta näyttöä.

[Ross Sullivan]

Veikkaan jo ennakoivasti:

- Blexi vetoaa pyhään kirjoitukseen
- Ei kykene tekoälyn analyysia muuten kyseenalaistamaan kuin Pyhällä kirjoituksella ja sillä, että Nissen versio ei ole todistettavissa mahdottomaksi
- JasseHames kertoo, että tekoälyä osaa käyttää vain huomattavat merkkihenkilöt (olen eri mieltä)

""Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."

Muistinmenetystä on yllättävän vaikea näytellä uskottavasti. Ei siinä onnistunut Nissekään.

[LexVeritas]

🠅

Olet väärässä ketjussa kirjoittamassa kesken jääneen peruskoulusi suoman tietotason pohjalta asioita, joita et ymmärrä edes oikeassa ketjussa ja kontekstissa.

Gustafssonin kuvaus aivovammastaan on vähättelevä verraten neurokirurgien Karikosken ja Mäkelän diagnoosiin hänen aivoruhjetasoisesta eli vähintään keskivaikeasta aivovammastaan. Aivosähkökäyrätutkimuksessa näkynyt laaja-alainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa vielä 11 päivää vammautumisen jälkeen saattoi viitata esim. solutasoiseen diffuusi aksonivaurioon. Kuten todettu, niin Gustafssonilla todettu mm. kallonpohjan murtuma voi hyvinkin parantua kuvantamiskeinojen näkymättömiin. Yksikään Gustafssonia hoitaneista ei tiettävästi koskaan ole esittänyt epäilystä siitä, että Gustafsson olisi teeskennellut vammojaan. Päinvastoin.
Vuonna 1960 otetut röntgenkuvat ovat tuhotut sairaalan toimesta lainvoimaisen säilytysajan tultua täyteen. Gustafssonin mahdollisesta vähintään keskivaikeasta aivovammasta ei kyetä vetämään varmoja johtopäätöksiä. Kyllä! Käräjäoikeuden päätös tässäkin asiassa oli ainoa oikea.

[Ross Sullivan]

🠅

Olet väärässä ketjussa kirjoittamassa kesken jääneen peruskoulusi suoman tietotason pohjalta asioita, joita et ymmärrä edes oikeassa ketjussa ja kontekstissa.

Gustafssonin kuvaus aivovammastaan on vähättelevä verraten neurokirurgien Karikosken ja Mäkelän diagnoosiin hänen aivoruhjetasoisesta eli vähintään keskivaikeasta aivovammastaan. Aivosähkökäyrätutkimuksessa näkynyt laaja-alainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa vielä 11 päivää vammautumisen jälkeen saattoi viitata esim. solutasoiseen diffuusi aksonivaurioon. Kuten todettu, niin Gustafssonilla todettu mm. kallonpohjan murtuma voi hyvinkin parantua kuvantamiskeinojen näkymättömiin. Yksikään Gustafssonia hoitaneista ei tiettävästi koskaan ole esittänyt epäilystä siitä, että Gustafsson olisi teeskennellut vammojaan. Päinvastoin.
Vuonna 1960 otetut röntgenkuvat ovat tuhotut sairaalan toimesta lainvoimaisen säilytysajan tultua täyteen. Gustafssonin mahdollisesta vähintään keskivaikeasta aivovammasta ei kyetä vetämään varmoja johtopäätöksiä. Kyllä! Käräjäoikeuden päätös tässäkin asiassa oli ainoa oikea.

"suoman tietotason pohjalta" on juuri niin kömpelöä tekstiä, että sellaista kirjoittaa todennäköisesti henkilö, jolla koulutustaso on hyvin alhainen.

Tässä tekoälyn kommentit:

"Väite siitä, että Gustafssonilla olisi ollut "vähintään keskivaikea aivovamma", ei ole yksiselitteisesti todistettavissa käytettävissä olevien lääketieteellisten tietojen perusteella.

Karikosken ja Mäkelän arviot vuonna 1960 on tehty kliinisen tilan ja aikakauden diagnostiikan perusteella. Tuolloin ei ollut käytössä nykyaikaisia kuvantamismenetelmiä kuten MRI tai tarkkaa CT-kuvantamista. Röntgenkuvien tuhoutuminen on tosiasia, mutta se ei lisää olemassa olevan näytön painoarvoa.

Vuoden 2004 aivojen magneetti- ja TT-kuvauksissa ei löytynyt jälkiä kallonsisäisistä vaurioista, verenvuodoista tai pysyvistä aivokudoksen muutoksista. Tämä on poikkeuksellista, mikäli aivovamma olisi ollut keskivaikea tai vakava. Diffuusi aksonivaurio jättää tyypillisesti pysyviä muutoksia, erityisesti jos se on kliinisesti merkittävä.

EEG-löydös (hidas aktiivisuus vasemmassa aivopuoliskossa) on epäspesifi ja voi liittyä moneen eri asiaan, kuten lääkitykseen, väsymykseen tai pään alueen ruhjeisiin. Se ei yksin riitä aivovammadiagnoosiin, ja kuvantamistutkimuksissa ei löydetty sitä tukevia vaurioita.

Kallonpohjan murtumaa ei havaittu vuoden 2004 kuvantamisissa. Väitettä "se voi parantua näkymättömiin" ei voida käyttää näyttönä – lääketieteellisessä arvioinnissa toimii periaate "ei näyttöä = ei vahvistusta", ei päinvastoin. Kliinisen murtuman jäljen täydellinen häviäminen aikuisiällä ei ole tavanomaista.

Käräjäoikeus ei tehnyt lääketieteellistä johtopäätöstä, vaan oikeudellisen. Käräjäoikeuden vapauttava tuomio perustui näyttökynnykseen, ei siihen, että kaikki vaihtoehdot olisi lääketieteellisesti todettu tai poissuljettu."

[LexVeritas]

^Olet edelleen väärässä ketjussa copypastaamassa asioita, joista et ymmärrä tietenkään mitään.

Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgien Karikosken ja Mäkelän, Korva- ja hammasklinikan lääkäreiden sekä Töölön sairaalan ensiavun henkilökunnan kirjaamia diagnooseja on peruskoulunsa reputtaneen kertomatauluneron turha yrittää kumota tekoälyllisiin yleistyksiin perustuvilla pseudoargumenteilla.

Tästä linkistä vamma-keskusteluun:

viewtopic.php?p=462773#p462773

[Ross Sullivan]

^Arvasinkin, että mitään tosiasiallista keskustelua ei saada aikaiseksi tälläkään kertaa. Et kuitenkaan osaa perustella, että millä tavoin tekoälyn analyysi olisi virheellinen.

Niillä 60-luvun diagnooseilla ei ole mitään arvoa muutenkaan.

[LexVeritas]

Kirjoitat väärässä ketjussa skeidaa, niin sen pohjalta on hyvin vaikeaa saada aikaan tosiasiallista keskustelua. Esimerkiksi väite

Kallonpohjan murtumaa ei havaittu vuoden 2004 kuvantamisissa. Väitettä "se voi parantua näkymättömiin" ei voida käyttää näyttönä – lääketieteellisessä arvioinnissa toimii periaate "ei näyttöä = ei vahvistusta", ei päinvastoin. Kliinisen murtuman jäljen täydellinen häviäminen aikuisiällä ei ole tavanomaista.

... korjaantuu sillä, että Gustafssonin kallonmurtumasta on olemassa asianmukainen diagnoosi, johon liittyvät röntgenkuvat ovat lainmukaisesti hävitetyt. Näin ollen muuta näyttöä ei voitu edes olettaa löytyvän, semminkään kun syyttäjän lääkäritodistaja Kontiokin todisti oikeudessa: Kallonmurtuma voi parantua vuosikymmenten aikana näkymättömiin. Se ei ole tavanomaista, muttei kovin harvinaistakaan.
Puolustuksen ei tarvitse todistella periaatteessa mitään, vaan syyttäjän pitää näyttää esittämänsä väite toteen. Kallonmurtuma-asiassa kävi osin nurinkurisesti. Kaikki syyttäjän lääkäritodistajat myönsivät lisäksi, että Gustafssonilla diagnosoitu Brillen hematooma indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa.

Tekoälyn käytön yleistyminen johtaa tyhmyyden lisääntymiseen ja Ross Sullivan on siitä malliesimerkki.

[Ross Sullivan]

Kirjoitat väärässä ketjussa skeidaa, niin sen pohjalta on hyvin vaikeaa saada aikaan tosiasiallista keskustelua. Esimerkiksi väite

Kallonpohjan murtumaa ei havaittu vuoden 2004 kuvantamisissa. Väitettä "se voi parantua näkymättömiin" ei voida käyttää näyttönä – lääketieteellisessä arvioinnissa toimii periaate "ei näyttöä = ei vahvistusta", ei päinvastoin. Kliinisen murtuman jäljen täydellinen häviäminen aikuisiällä ei ole tavanomaista.

... korjaantuu sillä, että Gustafssonin kallonmurtumasta on olemassa asianmukainen diagnoosi, johon liittyvät röntgenkuvat ovat lainmukaisesti hävitetyt. Näin ollen muuta näyttöä ei voitu edes olettaa löytyvän, semminkään kun syyttäjän lääkäritodistaja Kontiokin todisti oikeudessa: Kallonmurtuma voi parantua vuosikymmenten aikana näkymättömiin. Se ei ole tavanomaista, muttei kovin harvinaistakaan.
Puolustuksen ei tarvitse todistella periaatteessa mitään, vaan syyttäjän pitää näyttää esittämänsä väite toteen. Kallonmurtuma-asiassa kävi osin nurinkurisesti. Kaikki syyttäjän lääkäritodistajat myönsivät lisäksi, että Gustafssonilla diagnosoitu Brillen hematooma indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa.

Tekoälyn käytön yleistyminen johtaa tyhmyyden lisääntymiseen ja Ross Sullivan on siitä malliesimerkki.

Tekoälyn käyttämättömyys korreloi vahvasti vähäisen älykkyyden/kognitiivisten taitojen kanssa. Blexi on tästä esimerkki par excellence.

60-luvun diagnooseilla ei ole mitään arvoa varsinkin, kun Boodom-tapauksessa on ainoastaan Nissen oma kertomus vammoistaan, johon diagnoosi perustui. Se todellakin on harvinaista, että kallonmurtuma parantuu näkymättömiin.

Voi asian todeta myös Hirvensalon sanoin:

"Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä."

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

[LexVeritas]

Toisin kuin Rosskis idioottina väittää, ja kuten todistettu on, niin Gustafssonin potilastiedot sisältävät asianmukaiset diagnoosit mm. aivoruhjetasoisesta aivovammasta, kallonpohjan murtumasta, leukaluiden murtumista, ruhje- ja teräasehaavoista, joiden kaikkien syntymekanismia ei tarkasti tiedetä. Nämä diagnoosit eivät tietenkään perustu "Nissen kertomuksiin", vaan hoitohenkilökunnan tekemiin tutkimushavaintoihin.

Kuten Rosskiksen kirjoittelusta selviää, Tuomisen kuulusteluapuri ortopedi Hirvensalo oli täysin kujalla Gustafssonin vammoista. Vasten hänen väitettään, Gustafsson ei ollut edes sairaalaan tuotaessa tajuton, vaan hänen tajunnantasonsa oli todistetusti hieman tajuttomuuden yläpuolella. Gustafsson makasi telttapaikalla tajuttomana luultavimmin alle tunnin mutta yli puoli tuntia., jolloin keskivaikean aivovamman määritelmä täyttyy tajuttomuusajan osalta. Murhapaikalla olleiden silminnäkijöiden kertoma kumoaa Hirvensalon höperehtimiset "aamukuudesta päiväkahteen" muka kestäneestä tajuttomuudesta, johon sopivia vammoja hän on yrittänyt löytää. Hirvensalon sekavat jorinat kertovat karua kieltään siitä, miten huonosti hän oli perehtynyt tapaukseen.

Rosskiksen toinen suosikkilähde Turun Sanomat väittää Gustafssonin maanneen Töölön sairaalassa neljän päivän ajan tajuttomana, mikä tietenkään ei sekään pidä paikkaansa.

[Ross Sullivan]

Toisin kuin Rosskis idioottina väittää, ja kuten todistettu on, niin Gustafssonin potilastiedot sisältävät asianmukaiset diagnoosit mm. aivoruhjetasoisesta aivovammasta, kallonpohjan murtumasta, leukaluiden murtumista, ruhje- ja teräasehaavoista, joiden kaikkien syntymekanismia ei tarkasti tiedetä. Nämä diagnoosit eivät tietenkään perustu "Nissen kertomuksiin", vaan hoitohenkilökunnan tekemiin tutkimushavaintoihin.

Kuten Rosskiksen kirjoittelusta selviää, Tuomisen kuulusteluapuri ortopedi Hirvensalo oli täysin kujalla Gustafssonin vammoista. Vasten hänen väitettään, Gustafsson ei ollut edes sairaalaan tuotaessa tajuton, vaan hänen tajunnantasonsa oli todistetusti hieman tajuttomuuden yläpuolella. Gustafsson makasi telttapaikalla tajuttomana luultavimmin alle tunnin mutta yli puoli tuntia., jolloin keskivaikean aivovamman määritelmä täyttyy tajuttomuusajan osalta. Murhapaikalla olleiden silminnäkijöiden kertoma kumoaa Hirvensalon höperehtimiset "aamukuudesta päiväkahteen" muka kestäneestä tajuttomuudesta, johon sopivia vammoja hän on yrittänyt löytää. Hirvensalon sekavat jorinat kertovat karua kieltään siitä, miten huonosti hän oli perehtynyt tapaukseen.

Rosskiksen toinen suosikkilähde Turun Sanomat väitti Gustafssonin maanneen Töölön sairaalassa neljän päivän ajan tajuttomana, mikä tietenkään ei sekään pidä paikkaansa.

Blexi taas idioottina keskittää voimansa naurettavan heikkotasoiseen argumentaatioon ja epäasiallisuuksiin, mikä ei tosin ole lainkaan yllättävää.

Tietenkään ei pidä paikaansa, että Nisse olisi ollut neljä päivää tajuttomana, kuten hän itse väitti. 60-luvun diagnoosit ovat jo lähtökohtaisesti epäluotettavia aivovammojen diagnosoimisessa. 2000-luvulla vammoista ei ollut merkkiäkään. Tosin ei niistä puukoniskuistakaan ollut.

[LexVeritas]

Gustafsson ei väittänyt olleensa neljän päivän ajan tajuton, vaan hän kertoi, ettei hän muista ensimmäisten sairaalapäiviensä ajalta mitään, mikä on tyypillistä keskivaikeasti aivovammautuneille muistikatkoksen kera.

Ehdottelen, että Rosskiksen olisi hyvä rauhoittua katkeruudestaan huolimatta, yrittää ajatella jotain muuta kuin Nisseä ja mennä lepäämään. Väärinkäsittämisensä ovat hyvinkin tyhjentävästi käsitellyt mm. Gustafssonin vammat- ketjussa. Voit olla huoletta: Gustafssonin diagnoosit ovat lainvoimaisesti todistetut.

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=444