Jokelan koulusurmat 7.11.2007
Niin en tiedä, mikä oli haastattelun perimmäinen tarkoitus, sitä ei kai sanottu, mutta aika paljon kai nykyään puhutaan asioista siksi, että voitaisiin ymmärtää miksi. Osittain varmaan kyseessä vanhempien oma surutyö, mikä on tietysti hyvä asia. Ei ole mitenkään yllätys, että vanhemmat ovat kärsineet enkä minä ainakaan olettanut, että he olisivat kiiluvasilmäisiä hirviöitä, jotka tahallaan kasvattivat kouluampujan.Juliet Jones kirjoitti:Minulla on jotenkin tunne, että vain P-E voisi vastata kysymyksiin vaikkapa siitä, että oliko uhrit valikoitu jollakin hänen omalla perusteellaan. Tai oliko lopputulos sellainen mitä P-E tavoitteli. Ja miksi hän koki niin, että muulla tavoin ei onnistuisi "herättelemään" ihmisiä ajattelemaan pikkuisen enemmän myös toisia, ja tekemään enemmän syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi.
Haastattelussa ei mielestäni analysoitu mitään. Pätkä oli pelkästään kuvaus meille toisille siitä, millainen oli Jokelan koulutappaja poikana, millaiset vanhemmat hänellä on ja millaisia asioita P-E:n vanhemmatkin ovat joutuneet läpikäymään Jokelan jälkeen.
Samalla haastattelu toivottavasti katkaisi siivet niiltä typeriltä kommenteilta ja asiattomilta analyyseiltä, omituisilta huhuilta vanhempia ja perheen elämää koskien. Ihan tavalliset vanhemmat, ihan tavalliset lapset..
Jotenkin vain Pekka-Ericin nettikirjoittelu ja manifestit (sekä se lopullinen teko) ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että hän olisi ollut pelkästään "aivan tavallinen" ja kiltti, hyväntahtoinen nuori mies, vaikka se ehkä olikin yksi puoli hänestä. Samalla tavallahan muista kouluampujista kuten Columbinen pojista on syntynyt aika ristiriitainen vaikutelma eri ihmisten kuvauksista. Jotenkin näissä jutuissa (tai itse asiassa monien järkyttävien tekojen kohdalla) melkeinpä aina jää tunne, että joku pala puuttuu tarinasta. Mutta ehkä se on väistämätöntä, enkä tiedä onko syytä olettaa, että vanhemmilla olisi se puuttuva pala.
edit korjasin typon
Viimeksi muokannut sorsake, To Marras 06, 2008 8:05 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Luonnollisestikaan et ajatellut sellaista. Ei ihan vaikuta sinun tyyliltäsi sellainensorsake kirjoitti: Ei ole mitenkään yllätys, että vanhemmat ovat kärsineet enkä minä ainakaan olettanut, että he olisivat kiiluvasilmäisiä hirviöitä, jotka tahallaan kasvattivat kouluampujan.
Vanhemmat kertoivat, että viimeisinä aikoina P-E muuttui hajamieliseksi ja kykenemättömäksi suoriutumaan normaaleista päivittäisistä rutiineista. En olisi minäkään välttämättä huomannut omassa lapsessa olevan jotakin pahasti vialla.. olisin laittanut sen masennuksen tai jonkinlaisen aikuistumis"kriisin" piikkiin. Siihen astihan perheen poika oli ollut samanlainen, kiltti ym. Tiedossa kuitenkin näyttää olleen ainakin perhepiirissä se lohduton yksinäisyys, jonka vuoksi P-E sitten ehkä haki niitä kohteita, joihin samaistua.sorsake kirjoitti:
Jotenkin vain Pekka-Ericin nettikirjoittelu ja manifestit (eikä se lopullinen teko) ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että hän olisi ollut pelkästään "aivan tavallinen" ja kiltti, hyväntahtoinen nuori mies, vaikka se ehkä olikin yksi puoli hänestä. Samalla tavallahan muista kouluampujista kuten Columbinen pojista on syntynyt aika ristiriitainen vaikutelma eri ihmisten kuvauksista. Jotenkin näissä jutuissa (tai itse asiassa monien järkyttävien tekojen kohdalla) melkeinpä aina jää tunne, että joku pala puuttuu tarinasta. Mutta ehkä se on väistämätöntä, enkä tiedä onko syytä olettaa, että vanhemmilla olisi se puuttuva pala.
Samoin ne manifestit ja muu toiminta netissä eivät ole olleet väkivaltaisiin aikomuksiin viittaavia niin kovin pitkään, että hänen voisi sanoa olleen koko lapsuutensa tai yleensä pidemmän aikaa muuta kuin "ihan tavallinen". Ne puuttuvat palaset taisivat sitten kuitenkin mennä Pekka-Ericin mukana.
-
MissHolmes
- Ben Matlock
- Viestit: 8826
- Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Minä olen tänään miettinyt koulun vastuuta.
Jo minun aikanani opettajat ja henkilökunta käänsi selkänsä kiusaamiselle.
Se mitä ei näe, sitä ei ole. Näinkö se on vielä tänäänkin?
On toki varmasti totta, että opettajat tänäpäivänä saattavat jopa pelätä oppilaita, mutta silti minusta olisi yhteiskunnan aika kääntää katseensa kouluihin ja puuttua koulukiusaamiseen todella rankalla kädellä.
Vanhemmatkin ovat aika voimattomia, jos lapsi ajautuu syrjään kouluyhteisöstä. Vaikea sitä on mennä sinne pakottamaan muita leikkimään kiusatun lapsensa kanssa.
Jos tuo kiusaus saataisiin pysäytettyä ennen kuin se pääsee kunnolla alkamaan, olisi tilanne aivan toinen.
Hämmästelen itseäni, mutta tunnen juuri nyt suurta sympatiaa myös PEtä kohtaan.
Jo minun aikanani opettajat ja henkilökunta käänsi selkänsä kiusaamiselle.
Se mitä ei näe, sitä ei ole. Näinkö se on vielä tänäänkin?
On toki varmasti totta, että opettajat tänäpäivänä saattavat jopa pelätä oppilaita, mutta silti minusta olisi yhteiskunnan aika kääntää katseensa kouluihin ja puuttua koulukiusaamiseen todella rankalla kädellä.
Vanhemmatkin ovat aika voimattomia, jos lapsi ajautuu syrjään kouluyhteisöstä. Vaikea sitä on mennä sinne pakottamaan muita leikkimään kiusatun lapsensa kanssa.
Jos tuo kiusaus saataisiin pysäytettyä ennen kuin se pääsee kunnolla alkamaan, olisi tilanne aivan toinen.
Hämmästelen itseäni, mutta tunnen juuri nyt suurta sympatiaa myös PEtä kohtaan.
Nuotio & Äreät Tiput
-
Kyllikki S
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am
Ennen aikaan oli aseita kotosalla paljonkin enemmän kuin nykyisin.Mickey kirjoitti:Ennenvanhaan on myös ollut koulukiusaamista. Mutta silloin ei tapahtunut koulusurmia, mistä se mahtaa johtua.
Aseita ei ollut varaa hankkia, ei ollut väkivaltaisia pelejä, ei ollut internettiä mistä tutustua väkivaltaisiin tekoihin, luokka koko oli pienemmät, lapsilla harrastukia ulkona(ei naama kiinni telkkarissa), ei niin kunnianhimoinen ja vaativa yhteiskunta kuten PEA:n äiti sanoi, pääsikö hoitoon paremmin,
ihmiset välittivät toisistaan ja tunsivat jopa naapurinsa.
Siinä muutama ajatus.
Oli enemmän sotamuistoja ja niihin patruunoita. En nyt muista koska aseen omistaminen tuli luvanvaraiseksi mutta ennen sotia on käytännössä jokainen saanut ostaa käsiaseen. Ja maalla oli lähes joka talossa joku prouninki siantappoon. Sihen vielä metsästysaseet päälle.
Dynamiittia on saanut viime vuosiin asti ostaa poliisin luvan kera. Se homma kiristyi, kun alettiin vaatia säilytystiloilta aika paljon. Sekin oli kierrettävissä. Kun poliisi kysyi, missä aikoo dynamiittia säilyttää, niin vastaus oli ettei säilytä vaan menee suoraan pellolle tms. ja ampuu sen haluamansa kiven pois.
70-80 lukujen vaihteessa paikkakunnalle rakennettiin kaukolämpöä. Me pikkupojat snutasimme tarkkaan poisheitetyt dynylaatikot. Oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus että ainakin puoli pötköä siellä oli - joskus saattoi olla parikin pötköä. Frendi niitä säilytteli kotonaan puuliiterin trallien alla. Toinen kaveri sai naulapyssyn panoksia ja sytytyslangaksi sädetikku. Komeita olivat paukut silloin verrattuna nykyisiin uusiin vuosiin.
Kaverilla oli starttipistoolin korvikkeena vanha pieni revolveri joka oli varsinaisesti tarkoitettu "penniläisille" mutta kesti myös pienarin puolipitkän. Himastaan hän kai niitä aina sai jokusen vohkittua.
Mutta ketään ei kyllä uhkailtu, saati näitä kouluun viety. Ritsat taisi olla tehokkainta mitä koulussa näki.
Eikä ollut kouluampumisia.
Eikä se koulukiusauskaan mennyt semmoisiin mittasuhteisiin, mitä olen saanut töissä muutamien työkavereiden suista kuulla. (tosin, erään työkaverini koululaistyttären tavattuani totesin että jos omina kouluaikoina joku olisi käyttäytynyt niin näsäviisaasti, olisi se kyllä oitis jäänyt porukan ulkopuolelle)
n
Tyhmälle iloksi on ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
Sananlaskut 10:23
Sananlaskut 10:23
Tuo spontaaniuden puute saattaa aiheutua ihan pelkästään siitäkin, että Auviset ovat joutuneet kuluneen vuoden aikana käymään noita samoja asioita läpi kymmeniä ja kymmeniä kertoja; tutkijoiden kanssa, läheisten kanssa, vieraiden kanssa, itsensä kanssa. Jokainen mitään muiden mielestä mielenkiintoista (=keskimääräistä järkyttävämpää) kokenut tietää, että lopulta tarinan kertoo sanasta sanaan samaan tyyliin.sorsake kirjoitti:Olenko minä ainoa, jonka mielestä tuosta haastattelusta oli vaikea oikein päätellä mitään? Se ei minusta vaikuttanut kovin spontaanilta (mikä lienee ymmärrettävää), ja kaiketi asian työstäminen on heilläkin pahasti kesken.
Tosta Haapasalon tutkimuksesta sen verran,joka siis perustuu haastatteluihin...
Onhan se tietty helppo sanoo haastattelu vaiheessa, Joo en mää muuten ois tällänen väkivaltanen tyyppi mutkun isä/äiti aina hakkas mua jne. eihän minussa mitään vikaa muuten ois.
Voi se osittain kyllä paikaansa pitää mut et toi prossaluku on noin iso...???
Onhan se tietty helppo sanoo haastattelu vaiheessa, Joo en mää muuten ois tällänen väkivaltanen tyyppi mutkun isä/äiti aina hakkas mua jne. eihän minussa mitään vikaa muuten ois.
Voi se osittain kyllä paikaansa pitää mut et toi prossaluku on noin iso...???
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Missä siis joku sanoo että isä/äiti aina hakkas?Chopper kirjoitti:Tosta Haapasalon tutkimuksesta sen verran,joka siis perustuu haastatteluihin...
Onhan se tietty helppo sanoo haastattelu vaiheessa, Joo en mää muuten ois tällänen väkivaltanen tyyppi mutkun isä/äiti aina hakkas mua jne. eihän minussa mitään vikaa muuten ois.
Voi se osittain kyllä paikaansa pitää mut et toi prossaluku on noin iso...???
Ja mikä prossaluku?
Paskanen tukka
Prosenttiluku ja yleensä vanhemmat on isä ja äiti.rapier kirjoitti:Missä siis joku sanoo että isä/äiti aina hakkas?Chopper kirjoitti:Tosta Haapasalon tutkimuksesta sen verran,joka siis perustuu haastatteluihin...
Onhan se tietty helppo sanoo haastattelu vaiheessa, Joo en mää muuten ois tällänen väkivaltanen tyyppi mutkun isä/äiti aina hakkas mua jne. eihän minussa mitään vikaa muuten ois.
Voi se osittain kyllä paikaansa pitää mut et toi prossaluku on noin iso...???
Ja mikä prossaluku?
Jaana Haapasalon omassa tutkimuksessa haastateltiin nuoria rikoksentekijämiehiä ja heidän vanhempiaan. Miehistä 83 prosenttia oli kokenut lapsena pahoinpitelyä ja 59 prosenttia vanhempiensa välinpitämättömyyttä, avointa kielteisyyttä tai vihamielisyyttä.
Viimeksi muokannut Chopper, To Marras 06, 2008 11:29 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Toinen Haapasalon tutkimus
Haapasalon mukaan suomalaisesta vankipopulaatiosta lähes 90 % on alle 15-vuotiaina ollut lastensuojelun tukitoimien piirissä ja yli puolet jossakin elämänsä vaiheessa otettuna huostaan. Lastensuojelun asiakasperheiden äitien fyysisen väkivallan kokemukset omassa lapsuudessa puolestaan ennustavat oman lapsen fyysistä pahoinpitelyä ja psyykkisen väkivallan kokemukset, hyljeksintä, syyttely, pelottelu ja moraalinen turmeleminen omaan lapseen kohdistuvaa psyykkistä väkivaltaa.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu ... eli_id=471
Haapasalon mukaan suomalaisesta vankipopulaatiosta lähes 90 % on alle 15-vuotiaina ollut lastensuojelun tukitoimien piirissä ja yli puolet jossakin elämänsä vaiheessa otettuna huostaan. Lastensuojelun asiakasperheiden äitien fyysisen väkivallan kokemukset omassa lapsuudessa puolestaan ennustavat oman lapsen fyysistä pahoinpitelyä ja psyykkisen väkivallan kokemukset, hyljeksintä, syyttely, pelottelu ja moraalinen turmeleminen omaan lapseen kohdistuvaa psyykkistä väkivaltaa.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu ... eli_id=471
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Todella hieno lainaus jostain.Chopper kirjoitti:Prosenttiluku ja yleensä vanhemmat on isä ja äiti.rapier kirjoitti:Missä siis joku sanoo että isä/äiti aina hakkas?Chopper kirjoitti:Tosta Haapasalon tutkimuksesta sen verran,joka siis perustuu haastatteluihin...
Onhan se tietty helppo sanoo haastattelu vaiheessa, Joo en mää muuten ois tällänen väkivaltanen tyyppi mutkun isä/äiti aina hakkas mua jne. eihän minussa mitään vikaa muuten ois.
Voi se osittain kyllä paikaansa pitää mut et toi prossaluku on noin iso...???
Ja mikä prossaluku?
Jaana Haapasalon omassa tutkimuksessa haastateltiin nuoria rikoksentekijämiehiä ja heidän vanhempiaan. Miehistä 83 prosenttia oli kokenut lapsena pahoinpitelyä ja 59 prosenttia vanhempiensa välinpitämättömyyttä, avointa kielteisyyttä tai vihamielisyyttä.
Opettele jotain muualta.
Itse tekisin niin.
Paskanen tukka
Joo, itse asiassa ajattelin että se saattaa johtua juuri tuosta. He lienevät myös jonkunlaisessa terapiassa, jossa asioita käydään läpi.joey kirjoitti: Tuo spontaaniuden puute saattaa aiheutua ihan pelkästään siitäkin, että Auviset ovat joutuneet kuluneen vuoden aikana käymään noita samoja asioita läpi kymmeniä ja kymmeniä kertoja; tutkijoiden kanssa, läheisten kanssa, vieraiden kanssa, itsensä kanssa. Jokainen mitään muiden mielestä mielenkiintoista (=keskimääräistä järkyttävämpää) kokenut tietää, että lopulta tarinan kertoo sanasta sanaan samaan tyyliin.
Haastattelua tehdessä ei varmaan myöskään ole pyritty ylenmääräiseen spontaaniuteen: yleinen tuntuma tv-haastatteluista yleensä on, että yleisö kokee sen hieman epämukavana, jos haastateltava alkaa *liian* tunteelliseksi.
Opettele ite rapier lukemaan toisten kirjotuksia,lainaus oli tästä mun aikasemmasta kirjoituksesta.Chopper kirjoitti:Löysin tälläistä asiaa surffaillessa...
Väkivalta periytyy – ja ei periydy
Periytyykö väkivalta sosiaalisesti, pohti Lääkäripäivillä Heinolassa koulupsykologina työskentelevä oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalo. Tutkimustulokset puhuvat periytymisen puolesta. Rikollisuuteen ajautuneen aikuisen taustalta löytyvät tyypillisesti lapsuuden kaltoinkohtelu ja kouluiän sopeutumattomuus ja käytöshäiriöt.
Jaana Haapasalon omassa tutkimuksessa haastateltiin nuoria rikoksentekijämiehiä ja heidän vanhempiaan. Miehistä 83 prosenttia oli kokenut lapsena pahoinpitelyä ja 59 prosenttia vanhempiensa välinpitämättömyyttä, avointa kielteisyyttä tai vihamielisyyttä.
Miksi sitten väkivaltaa kokeneesta lapsesta ei aina tulekaan väkivaltaista aikuista? Tutkimusten mukaan naiset selviytyvät miehiä paremmin, mikä saattaa johtua siitä, että poikiin kohdistetaan vakavampaa ja useammin toistuvaa väkivaltaa kuin tyttöihin. Suojaavia tekijöitä ovat myös taipumus valoisaan elämänasenteeseen ja positiivisiin tunteisiin, ylikorostuneen positiivinen käsitys itsestä ja tunne siitä, että voi itse vaikuttaa asioihin.
http://www.a-klinikka.fi/tiimi/arkisto/ ... vat05.html
Jos sulla jotain henkilökohtaisia inhon tuntemuksia mua kohtaan ni siirry tästä ketjusta tonne lautamiehiin.
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
-
MissHolmes
- Ben Matlock
- Viestit: 8826
- Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Minusta on kuitenkin turha verrata PEtä rikollisiin: hänellä ei ennen tuota tapausta ole väkivaltataustaa, häneltä ei löydy rikosrekisteriä, hän ei ole kiusannut ja pahoinpidellyt koulutovereitaan, eikä ole muutenkaan käyttäytynyt väkivaltaisesti.
Minä näkisin teon itsemurhana, joka pitää sisällään koston siitä mitä itse on saanut kärsiä.
Kosto on raaka ja julma ja käsittämätön, koska sairasmieli ei ole pystynyt enää näkemään oikean ja väärän eroa.
Mikä sekin varmasti johtuu siitä, että on koko elämänsä kokenut kouluyhteisössä vääryyttä ja väärää, mutta kukaan muu ei sitä ole nähnyt vääränä ja siihen puuttunut.
Tätä vääristynyttä tapaa ratkaista asia on sitten edesauttanut ajatusta tukevat nettiyhteisöt, joissa varmasti tuo teko on muuttunut ikään kuin oikeutetuksi ja oikeaksi.
Uskoisin, että tässäkin tapauksessa kunnon terapiasta lääkityksen ohella olisi ollut apua.
Tällainen on meidän säästöhyvinvointiyhteiskuntamme.
Eduskunnassa istutaan kolme kautta ja nautitaan loppuelämä isoa liksaa. Eikö nekin rahat voisi mieluummin ohjata vaikka nuorten mielenterveystyöhön?
Minä näkisin teon itsemurhana, joka pitää sisällään koston siitä mitä itse on saanut kärsiä.
Kosto on raaka ja julma ja käsittämätön, koska sairasmieli ei ole pystynyt enää näkemään oikean ja väärän eroa.
Mikä sekin varmasti johtuu siitä, että on koko elämänsä kokenut kouluyhteisössä vääryyttä ja väärää, mutta kukaan muu ei sitä ole nähnyt vääränä ja siihen puuttunut.
Tätä vääristynyttä tapaa ratkaista asia on sitten edesauttanut ajatusta tukevat nettiyhteisöt, joissa varmasti tuo teko on muuttunut ikään kuin oikeutetuksi ja oikeaksi.
Uskoisin, että tässäkin tapauksessa kunnon terapiasta lääkityksen ohella olisi ollut apua.
Tällainen on meidän säästöhyvinvointiyhteiskuntamme.
Eduskunnassa istutaan kolme kautta ja nautitaan loppuelämä isoa liksaa. Eikö nekin rahat voisi mieluummin ohjata vaikka nuorten mielenterveystyöhön?
Nuotio & Äreät Tiput