Päivän poliittista keskustelua

[Kummisetä]

Siellä isänmaanpetturit änkyttää miinasopimuksesta irtaantumista vastaan.
Eikös maanpetturuudesta tule antaa aina elinkautinen vankeusrangaistus??
Siispä vassarit ja vihreät tuomiolle koska niitä ei voi kuuhunkaan lähettää -valitettavasti.

No onneksi siitä sopimuksesta irtaannutaan.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011312151.html

[Stonedar]

Siellä isänmaanpetturit änkyttää miinasopimuksesta irtaantumista vastaan.
Eikös maanpetturuudesta tule antaa aina elinkautinen vankeusrangaistus??
Siispä vassarit ja vihreät tuomiolle koska niitä ei voi kuuhunkaan lähettää -valitettavasti.

No onneksi siitä sopimuksesta irtaannutaan.

No ne pari isompaa puoluetta hallituksessa taas möis meidät ryssälle heti kun mahdollista. Että tiiä taas miten kokonaisuutena asioihin pitäisi suhtautua.

[devil_doll]

Päivän pravda kertoo mielenkiintoisia asioita HYY:n johtokunnasta joka kiinteistöbisneksiensä takia on nyt menettämässä koko ylioppilaskunnan omaisuuden.

Opiskelijat menettävät nyt omaisuutensa, jonka hankkimiseen meni 150 vuotta
12.11.2025
Pääkirjoitus|Helsingin yliopiston ylioppilaskunta otti viime vuosikymmenellä kiinteistöbisneksessä suuria riskejä. Nyt se joutuu velkojen takia myymään molemmat ylioppilastalonsa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajisto tekee tänään keskiviikkona päätöksen, johon loppuu yksi aikakausi opiskelijaliikkeen historiassa. Opiskelijaedustajat päättävät Helsingin Sanomien tietojen mukaan myydä Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä valtaosan muusta kiinteistöomaisuudestaan.

Päätös on historiallinen ja vahvasti symbolinen, sillä Vanha ylioppilastalo on ollut opiskelijoiden omistuksessa vuodesta 1870 lähtien. Vuonna 1910 valmistuneessa Uudessa ylioppilastalossa toimii edelleen opiskelijajärjestöjä. Ylioppilastalot olivat alku opiskelijoiden kiinteistöomaisuudelle, ja viime vuosikymmenen lopun päätökset ovat nyt tuhoamassa sen.

HYY:n kiinteistö- ja ravintolatoiminnasta vastaava Ylva on pahasti velkaantunut ja joutuu velkojien vaatimuksesta myymään valtaosan omistuksistaan.
...
Jälkiviisaasti on ihmetelty, miten oli mahdollista, että kokemattomat opiskelijat ryhtyivät hankkeisiin, joihin liittyi näin suuria taloudellisia riskejä.

Opiskelijapäättäjät asettivat tavoitteeksi jäsenmaksuttomuuden. Siihen pyrittiin omaisuuden aiempaa suuremmilla tuottotavoitteilla. Opiskelijoiden keskuudessa vallitsi samaan aikaan innostus siitä, että maailman rikkaimmaksi mainitun ylioppilaskunnan rahoilla olisi mahdollisuus rakentaa ”ylihuomisen Helsinkiä”.
...
Suurimmat kiinteistöpäätökset tehtiin vuonna 2018. Ylva päätti uuden toimitusjohtajan Antti Kerppolan johdolla Hakaniemen Lyyra-korttelin rakentamisesta ja Seurahuoneena tunnetun Kaleva-talon ostamisesta. Ylvan hallitukseen kuului silloin HYY:n hallituksen nimittämän puheenjohtajan lisäksi viisi opiskelijajäsentä ja neljä asiantuntijajäsentä sekä henkilökunnan edustaja.
...
Keskeisistä päättäjistä HYY:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Lauri Linna (vas) työskentelee nykyisin yliopiston juristina. Ylvan hallintoneuvostoa johti nykyinen kaupunginvaltuutettu Amanda Pasanen (vihr).
...
Opiskelijat kuuntelivat myös Ylvan hallituksen asiantuntijajäseniä, joita olivat vuonna 2018 nykyinen vuokra-asuntoyhtiö Kojamon toimitusjohtaja Reima Rytsölä, asuntosijoitusyhtiö Saton entinen toimitusjohtaja Erkka Valkila, asianajotoimisto Bird & Birdin kiinteistöhankkeisiin erikoistunut osakas Jaakko Hietala ja yritysstrategioihin perehtynyt hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen.

Rahat Vanhan ylioppilastalon rakentamiseen kerättiin 1860-luvulla kansalaisilta. Jatkosodan jälkeen ylioppilaat pyysivät jälleen kansalta rahaa, nyt opiskelija-asuntojen rakentamiseen Leppäsuolle.
...
Tällä kertaa ylioppilaat saavat rahaa ainakin eläkevaroista. Keskustan kiinteistöt ostaa HS:n ja Kauppalehden tietojen mukaan työeläkevakuuttaja Keva. Vanhan ylioppilastalon pelastamisesta ovat syksyn aikana olleet kiinnostuneita myös ruotsinkieliset säätiöt ja Helsingin yliopiston kokoama konsortio.

HS kertoo, että asiantuntijajäsenet eivät ole kommentoineet, sen sijaan Linna ja Pasanen sekä muut opiskelijat ovat syyttäneet koronaa, sotaa ym. romahduksesta. Kuten Hyysäri toteaa, eikö 150 vuotta vanhan kiinteistöomaisuuden hoitajilta olisi voinut edellyttää suurempaa huolellisuutta??

Eilisessä artikkelissa kerrottiin enemmän yksityiskohtia:

https://www.hs.fi/talous/art-2000011618703.html

...
Marraskuussa sekä HS että Kauppalehti kuitenkin uutisoivat omiin lähteisiinsä nojaten, että HYY:n keskustakiinteistöjen, kuten Uuden ja Vanhan ylioppilastalon, Kaivopihan liikekiinteistön ja Grand Hansa -hotellin, aikoi ostaa Keva.

HS:n tietojen mukaan Keva on käynyt keskusteluja Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa Vanhan ylioppilastalon kulttuuriarvojen pelastamisesta.
...
Esa hämäläinen: "...toivomme, että Vanha olisi mahdollista saada perustettavan säätiön hallintaan.”

Hämäläinen toteaa Vanhan ylioppilastalon olevan merkittävä historiallinen suomalaisuuden symboli."
...
HYY:n kiinteistömyyntien taustalla on riskipitoiseen kiinteistöbisnekseen lähtemisestä kertynyt jättivelka.

HYY:n liiketoiminnasta vastaavalla Ylvalla oli vuodenvaihteessa 275 miljoonaa euroa korollisia velkoja ja se on rikkonut pankkien asettamia rahoitusehtoja jo useamman vuoden ajan.
...
...velkojat painostavat talousvaikeuksiin ajautunutta Ylvaa myymään kaikki kiinteistönsä Helsingin keskustassa yhtenä pakettina.
...
HS:n vahvistamattomien tietojen mukaan kauppahinta olisi noin sata miljoonaa euroa alle sen käyvän arvon, jonka kiinteistökonsultti JLL kiinteistöille määritti viime vuoden lopulla.

HS:n tietojen mukaan suunnitelma HYY:n kiinteistöjen paketoinnista yhteen myyntinippuun on paljolti pohjanmaalaisen kiinteistökehittäjä Kari Helinin käsialaa.

Hänen HGR Property Partners -yhtiönsä on jalostanut Kevalle yhteisyrityksen, jossa Keva on selkeä ankkurisijoittaja.

”Me emme ole olleet aloitteellisia hankkeessa”, Helin itse sanoo.

Kevan lisäksi muita vakavasti otettavia tarjouksia kaikkien kiinteistöjen kertaostolle ei HS:n tietojen mukaan tullut.

HYY:n kiinteistöjä lähdettiin myymään huutokaupalla viime vuonna sen jälkeen, kun Ylvan taloustilanteen synkkyys alkoi valjeta.

Kun kiinteistöjä on kunnostettu velkarahalla niin, että velan määrä ylittää kiinteistöjen arvon, pakkomyynti voi johtaa myös pankkien luottotappioihin.

HYY:n tapauksessa markkinaveikkaukset pankkien luottotappioista ovat parinkymmenen miljoonan euron luokkaa Keva-kauppojen toteuduttua.

Pankit eivät näitä tietoja yksittäisistä asiakkaistaan hevin julkista.

Eli suomeksi: kokemattomat opiskelijat olivat HYY:n hallituksessa ja alkoivat tehdä riskibisnestä ylioppilaskunnan kiinteistöillä, koska suuruudenhullut visiot iskivät (kukahan nuo älyttömät ajatukset heille myi?). Samassa hallituksessa oli asiantuntijoina kiinteistösijoittajien edustajia ja yritysmaailman strategioiden tuntijoita. On toodella vaikea uskoa, ettei kukaan heistä nähnyt riskejä valituissa strategioissa. HS ei voi tällaista suoraan kirjoittaa, mutta näin tavallisen tallukaisen näkövinkkelistä homma haisee kuin mätä kala.

Laman aikana kun on rommannut, sopii sijoittajien ostaa halvalla idioottien tönöt pois.

Törkeäksi homman tekee se, että kyse on myös kansalaiskeräyksellä rahoitetusta omaisuudesta eli Vanhasta ylioppilastalosta, jolla on Suomen historian tapahtumissa merkittävä sija. Kansallinen herääminen ylioppilaiden keskuudessa, Aleksis Kivi, Gallen-Kallela, Edelfeldt, Sibelius, kansallistaiteilijat bileissä, sortovuodet ja kansallinen herääminen, nuori Eugen Schauman aatteineen, poliittinen herääminen, itsenäisyysaate, sodat, Vanhan valtaus, hyvinvointivaltion synty - ja tuho, sillä KIINTEISTÖ VITUN SIJOITTAJA ELÄKE VITUN KALEVIEN YHTIÖ KEVA pistämässä lihoiksi kansallismonumenttia on yksinkertaisesti vain IHAN VITUN VÄÄRIN!!!

[URSA]

VM: Marinin hallituskaudella tehtiin suuri virhe – näin paljon matalampi velkasuhde olisi nyt

Julkaistu 33 minuuttia sitten

Velkasuhde olisi nyt merkittävästi alempi ilman Marinin hallituksen koronan ulkopuolisia menolisäyksiä, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö.

Marinin hallituksen päätös luopua menokehyksistä oli suuri virhe, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.

Marinin hallitus luopui valtiontalouden kehyksistä vuonna 2020 ensin koronan vuoksi, mutta ei palannut niihin, vaan rikkoi menokehyksiä lopulta koko hallituskauden ajan, VTV kertoo.

– Hyvä muistutus siitä, että kriisiaikanakin täytyy fokusoida rahankäyttö ihan välttämättömään, Majanen kommentoi VTV:n raportin tuloksia.

VTV:n mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja noin 41 miljardia eurolla kautensa aikana, eli keskimäärin noin 10 miljardilla eurolla vuositasolla. Osa menolisäyksistä jäi pysyviksi.

– Totta kai silloin oli vakava tilanne, ja oltiin uuden edessä, ymmärrän myös sen. Mutta Ruotsissa ei luovuttu finanssipoliittista säännöistä eli kehyksistä. Siellä kehitystasoa päätettiin nostaa, mutta samalla päätettiin laskea sitä tuleville vuosille. Suomessa luovuttiin kehysrajoitteesta, ja se oli iso virhe.

Puolet 41 miljardista koronan ulkopuolisia menoja

Marinin hallituksen noin 41 miljardin menolisäyksistä yli puolet, eli noin 23 miljardia euroa oli koronan ulkopuolisia menoja.

Majasen mukaan Suomen julkisen talouden tilanne olisi nyt huomattavasti parempi ilman Marinin hallituksen koronan ulkopuolisten menojen lisäyksiä.

– Jos ajatellaan, että velkaa olisi nyt 23 miljardia euroa vähemmän, niin velkasuhde olisi 80 prosentin pinnassa. Se toisi hieman turvamarginaalia 90 prosenttiin, joka uhkaa nyt rikkoutua.

Suomen julkinen velka on nyt noin 245 miljardia euroa, ja julkisen velan suhde bkt:sta noin 89 prosenttia. Suomen velkasuhde on ylittämässä 90 prosentin rajan ensi vuonna, kertoo EU-komission tuore ennuste.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vm- ... yt/9258042