"Helsingin Sanomien toimittajat tuomittiin maanpetosrikoksesta – toiselle ehdollista vankeutta
Hovioikeus katsoi Tuomo Pietiläisen ja Laura Halmisen syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
HS:n toimittaja Tuomo Pietiläinen ja hänen asianajajansa Timo Ylikantola kuvattiin Helsingin käräjäoikeudessa. Viestikoekeskus-oikeudenkäynti. 5.10.2022 Kuva: Jani Saikko / Yle
Jesse Mäntysalo
10:01
•
Päivitetty 10:16
Helsingin hovioikeus on tuominnut kaksi Helsingin Sanomissa työskennellyttä toimittajaa maanpetosrikoksesta.
Tuomo Pietiläisen ja Laura Halmisen katsottiin syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen ja saman rikoksen yritykseen.
Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Halminen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen.
Esimiesasemassa toimineen Kalle Silfverbergin syytteet hylättiin.
Syyttäjä vaati kaikille kolmelle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sellaisen yrityksestä. Toimittajat kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Syytteet liittyvät Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan artikkeliin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jatkojuttuihin, joista osaa ei julkaistu.
Toimittajia syytettiin siitä, että he olivat yhdessä oikeudettomasti julkistaneet ja yrittäneet julkaista Helsingin Sanomissa tietoja sotilastiedusteluun liittyvistä seikoista, jotka oli säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
Tiedot olivat syytteen mukaan peräisin muun muassa Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista.
Tuomo Pietiläinen työskentelee yhä Helsingin Sanomissa, Laura Halminen ja Kalle Silfverberg eivät enää.
Julkistivat salassa pidettävää tietoa
Hovioikeus katsoi julkaistun ja julkaistavaksi aiottujen artikkeleiden sisältäneen salassa pidettäviä tietoja.
Hovioikeus toteaa tiedotteessaan, että toimittajat voivat joutua vastuuseen turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta, vaikka itse julkaisupäätöksen tekisikin toimituksen ylin johto.
Sen mukaan tietojen julkaisemista ei voitu perustella sillä, että kyse olisi yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkisuuteen saattamisesta.
– Kun artikkeleissa ja artikkeliluonnoksissa oli pyritty lähes pelkästään esittelemään Suomen ulkoiselle turvallisuudelle suurella todennäköisyydellä vahinkoa aiheuttavia turvallisuussalaisuuksia ilman, että kirjoituksilla pyrittiin riittävällä tavalla osallistumaan yleistä mielenkiintoa omaavaan keskusteluun, kysymys ei ollut sananvapauden rajoituksesta sen ydinalueella.
Ulkoinen turvallisuus ohitti toimittajien sananvapauden
Oikeus toteaa, että turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta oli sen sijaan aiheutunut konkreettinen uhka sananvapaudelle ja niille muille perus- ja ihmisoikeuksille, joita Suomen kansallisella turvallisuudella pyritään suojaamaan.
Siten Suomen ulkoinen turvallisuus ohitti näissä olosuhteissa vastaajien sananvapauden.
– Sananvapauden rajoitus käsillä olevassa asiassa oli välttämätön hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi eli valtion ulkoisen turvallisuuden turvaamiseksi. Tämä rajoitus ei käsillä olevassa asiassa myöskään mennyt pidemmälle kuin oli perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa toimittajien sananvapauteen.
Näin ollen hoviokeus katsoo, että toimittajilla ei ole ollut sananvapauteen perustuvaa oikeutusta julkistaa tai yrittää julkistaa turvallisuussalaisuuksia.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen lukeutuu maanpetosrikoksiin eli sellaisiin rikoksiin, jotka kohdistuvat erityisesti valtion turvallisuuteen.
Hovioikeuden tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Juttu päivittyy."
https://yle.fi/a/74-20169500