Jonkun työn tai ammatin ”neekeröityminen” sosiaalisena ilmiönä?

[MrEhtivä]

Onhan se kummallista ettei kuitenkaan omistusasuntoa tai omakotitaloa katsota sellaiseksi omaisuudeksi mikä pitäisi myydä. Tai voi olla vaikka erittäin arvokas flyygeli, joka on muutaman auton arvoinen.

Taitaa olla liian paljon vaadittu jos omakoti pitäisi myydä, jos kokonaan jo maksettu.

Pikemmin niin päin, ettei autoakaan laskettaisi omaisuudeksi joka epää toimeentulotuen.

Jos oikein olen käsittänyt... jos autoa ei ole kokonaan maksettu (osamaksu) ei tarvitse myydä.

[Leifhackman]

Nykyään Kelan sivuilla lukee, että auto katsotaan omaisuudeksi, mikä pitää myydä, jotta voi saada perustoimeentulotukea. Mikä on erittäin counter intuitive, koska autosta on hyötyä työnhaussa ja työpaikan saannissa. En tiedä sitten, miten Kela katsoo näitä moottoroituja sähköajoneuvoja, minun mielestäni ne ovat verrattavissa autoon ja mopoon. Eihän noita taida kukaan tosin seurata ja valvoa.

Kannattanee myydä käteiskaupalla jollekin hyvälle kaverille.

Onhan se kummallista ettei kuitenkaan omistusasuntoa tai omakotitaloa katsota sellaiseksi omaisuudeksi mikä pitäisi myydä. Tai voi olla vaikka erittäin arvokas flyygeli, joka on muutaman auton arvoinen.

Noh, minulle kerran vähän heikossa jamassa oleva naisihminen avautui tähän asiaan liittyen. Hänen äitinsä oli kuollut, ja hänen kuulemma olisi sosiaalitoimiston toimeentulopykälien mukaan yrittää myydä se äidiltään perimänsä puolikas vanhempiensa asunnosta, jossa hänen isänsä vielä asui.

[MrEhtivä]

Kannattanee myydä käteiskaupalla jollekin hyvälle kaverille.

Onhan se kummallista ettei kuitenkaan omistusasuntoa tai omakotitaloa katsota sellaiseksi omaisuudeksi mikä pitäisi myydä. Tai voi olla vaikka erittäin arvokas flyygeli, joka on muutaman auton arvoinen.

Noh, minulle kerran vähän heikossa jamassa oleva naisihminen avautui tähän asiaan liittyen. Hänen äitinsä oli kuollut, ja hänen kuulemma olisi sosiaalitoimiston toimeentulopykälien mukaan yrittää myydä se äidiltään perimänsä puolikas vanhempiensa asunnosta, jossa hänen isänsä vielä asui.

Tuo pykälä tai sellaiseen vetoaminen voi rikkoa lakia. Miehellä olisi oikeus asua talossa... no joo, voi ehkä myydä mutta edes uusi omistaja ei voisi häätää miestä talosta.

[Leifhackman]

Onhan se kummallista ettei kuitenkaan omistusasuntoa tai omakotitaloa katsota sellaiseksi omaisuudeksi mikä pitäisi myydä. Tai voi olla vaikka erittäin arvokas flyygeli, joka on muutaman auton arvoinen.

Noh, minulle kerran vähän heikossa jamassa oleva naisihminen avautui tähän asiaan liittyen. Hänen äitinsä oli kuollut, ja hänen kuulemma olisi sosiaalitoimiston toimeentulopykälien mukaan yrittää myydä se äidiltään perimänsä puolikas vanhempiensa asunnosta, jossa hänen isänsä vielä asui.

Tuo pykälä tai sellaiseen vetoaminen voi rikkoa lakia. Miehellä olisi oikeus asua talossa... no joo, voi ehkä myydä mutta edes uusi omistaja ei voisi häätää miestä talosta.

Juu, avio-oikeuden perusteella leskellä on oikeus asua avioparin yhteisenä kotinaan käyttämässä asunnossa ja lähtökohtaisesti pitää irtaimistokin jakamattomana.

[MrEhtivä]

Noh, minulle kerran vähän heikossa jamassa oleva naisihminen avautui tähän asiaan liittyen. Hänen äitinsä oli kuollut, ja hänen kuulemma olisi sosiaalitoimiston toimeentulopykälien mukaan yrittää myydä se äidiltään perimänsä puolikas vanhempiensa asunnosta, jossa hänen isänsä vielä asui.

Tuo pykälä tai sellaiseen vetoaminen voi rikkoa lakia. Miehellä olisi oikeus asua talossa... no joo, voi ehkä myydä mutta edes uusi omistaja ei voisi häätää miestä talosta.

Juu, avio-oikeuden perusteella leskellä on oikeus asua avioparin yhteisenä kotinaan käyttämässä asunnossa ja lähtökohtaisesti pitää irtaimistokin jakamattomana.

Joo näin muistelin itsekin, jos ei ole laki muuttunut.

[Huutaja Jaana]

Ja hirveä vauhti sähköavusteisessa menopelissä. Poliisi voisi alkaa ratsaamaan noita Wolttikuskien menopelejä.

Tätä odotan ja toivon!!! Ei myöskään mitään vitun tajua liikennesäännöistä!

[holmesin haamu]

Lanseeraan käsitteen: neekeröityminen (engl. niggerification).
Mitä ajatuksia herää? Olenko ihan hakoteillä? Mitkä alat edellä mainittujen lisäksi ovat neekeröityneet? Mitkä ovat neekeröitymässä? Mikä on vaarassa neekeröityä?

Olet hyvinkin oikeassa tässä kommentissa. Ilman muuta tuo ilmiö on olemassa.

[käärmeenpippeli]

Lanseeraan käsitteen: neekeröityminen (engl. niggerification). Älkää säikähtäkö rasistista nimeä. Palaan tähän myöhemmin. Määrittelen sen seuraavasti: joku työ tai ammatti neekeröityy, kun riittävän suuri osuus tekijöistä on maahanmuuttajia. Tämän jälkeen työ ei enää kelpaa suomalaiselle.

Kyllähän tuo viimeinen väitämä menee juuri toisinpäin. Alat neekeröityvät, koska suomalaiset ovat haluttomampia tekemään kyseistä hommaa. Mahdollisesti myös työnantajat hokasevat pelipaikan heikentää työehtoja ja -oloja, koska tietävät että "No jos valkoinen mies ei suostu, niin musta kyllä suostuu." Ulkomaalaiset aika luonnostaankin hakeutuvat tehtäviin, joissa ei tarvita suomenkielen osaamista. Osa ulkomaalaisten yleistymisestä selittyy myös sillä, että ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia on suomessa vaan aiempaa enemmän.

Suomalaisten haluttomuus ei vielä sellaisenaan johda neekeröitymiseen, esimerkkinä vaikka HKLn bussikuskit. Siellä on paljon maahanmuuttajia, mutta ala kelpaa vielä suomalaisille. Työehtoja ei ole painettu alas.

[MrEhtivä]

Lanseeraan käsitteen: neekeröityminen (engl. niggerification). Älkää säikähtäkö rasistista nimeä. Palaan tähän myöhemmin. Määrittelen sen seuraavasti: joku työ tai ammatti neekeröityy, kun riittävän suuri osuus tekijöistä on maahanmuuttajia. Tämän jälkeen työ ei enää kelpaa suomalaiselle.

Kyllähän tuo viimeinen väitämä menee juuri toisinpäin. Alat neekeröityvät, koska suomalaiset ovat haluttomampia tekemään kyseistä hommaa. Mahdollisesti myös työnantajat hokasevat pelipaikan heikentää työehtoja ja -oloja, koska tietävät että "No jos valkoinen mies ei suostu, niin musta kyllä suostuu." Ulkomaalaiset aika luonnostaankin hakeutuvat tehtäviin, joissa ei tarvita suomenkielen osaamista. Osa ulkomaalaisten yleistymisestä selittyy myös sillä, että ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia on suomessa vaan aiempaa enemmän.

Suomalaisten haluttomuus ei vielä sellaisenaan johda neekeröitymiseen, esimerkkinä vaikka HKLn bussikuskit. Siellä on paljon maahanmuuttajia, mutta ala kelpaa vielä suomalaisille. Työehtoja ei ole painettu alas.

HKL ja yleisesti bussinkuljettajat, työhön tarvitaan autokortti jotta voi tehdä kyseistä työtä.
Käytännössä pitää osata opiskella meidän liikennesäännöt etc.

Siivoojat ja moni muu ammatti ei välttämättä tarvitse kauheasti opiskelua, vain taitoa suorittaa työ.
-En aliarvio siivoojan työtä, olen sitä itsekin tehnyt. Moni on myös opiskellut ammattiin, erityisesti vaativissa kohteissa työskentelyyn.

[Leifhackman]

Lanseeraan käsitteen: neekeröityminen (engl. niggerification). Älkää säikähtäkö rasistista nimeä. Palaan tähän myöhemmin. Määrittelen sen seuraavasti: joku työ tai ammatti neekeröityy, kun riittävän suuri osuus tekijöistä on maahanmuuttajia. Tämän jälkeen työ ei enää kelpaa suomalaiselle.

Kyllähän tuo viimeinen väitämä menee juuri toisinpäin. Alat neekeröityvät, koska suomalaiset ovat haluttomampia tekemään kyseistä hommaa. Mahdollisesti myös työnantajat hokasevat pelipaikan heikentää työehtoja ja -oloja, koska tietävät että "No jos valkoinen mies ei suostu, niin musta kyllä suostuu." Ulkomaalaiset aika luonnostaankin hakeutuvat tehtäviin, joissa ei tarvita suomenkielen osaamista. Osa ulkomaalaisten yleistymisestä selittyy myös sillä, että ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia on suomessa vaan aiempaa enemmän.

Suomalaisten haluttomuus ei vielä sellaisenaan johda neekeröitymiseen, esimerkkinä vaikka HKLn bussikuskit. Siellä on paljon maahanmuuttajia, mutta ala kelpaa vielä suomalaisille. Työehtoja ei ole painettu alas.

On vussikuskeillakin paska palkka ja työajat mitä sattuu aamu ilta päivä yö. Kun kattoo mitä tahtia niitä yritetään joka paikassa kouluttaa, niin näyttää että ainakin kaupunkiliikenteen kuskin hommista aika moni lähtee heti kun jotain muuta löytyy. Koulutuksessakin ensin teet käytännössä 4 kk ilmaista työtä siinä missä nekin jotka saa palkkaa.

[Huutaja Jaana]

Ei ole hirveästi enää näkynyt valkoisia naamoja R-kioskeilla, ovatko nekin "neekeröityneet"...?

[käärmeenpippeli]

Todisteita ilmiölle lisää:

Me palkkaamme taas piikoja keittiöön

Elisabeth Wide tajusi, että keskiluokan kodeissa on taas piikoja. Hän haastatteli ulkomaisia kodinhoitajia ja näki, miten kovassa paineessa moni on.

https://www.hs.fi/feature/art-2000011318473.html

[käärmeenpippeli]

Ja taas mennään

https://yle.fi/a/74-20180438

Ulkomaalaistaustaisia jopa puolet työntekijöistä

Yli 240 000 taustaltaan ulkomaalaista työskentelee Suomessa. Tämä juttu näyttää, missä ammateissa heitä on eniten, näissä vähiten.

– On tärkeää tehdä tätä työtä sydämellä, koska olemme pienten ihmisten kanssa. On tärkeää jättää heihin jälki, sanoo vantaalainen varhaiskasvatuksen opettaja Sole Cajas, joka on alun perin taustaltaan argentiinalainen.

Ylen Tilastokeskukselta saamien tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa yli 100 000:lla.

He siivoavat, he rakentavat. He hoitavat, kokkaavat, myyvät ja koodaavat – sekä paljon muuta. Heitä on jo liki neljännesmiljoona.

On ammatteja, joissa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on kasvanut yhtä paljon kuin suomalaistaustaisten työntekijöiden määrä on vähentynyt.

Sole Cajas tuli Argentiinasta Suomeen 13 vuotta sitten hoitamaan veljensä lasta. Hän sai työluvan ja on työskennellyt päiväkodissa pian 12 vuotta. Parhaillaan hän toimii varhaiskasvatuksen opettajana Vantaalla.

Ulkomaalaistaustaisia työskentelee Suomessa sadoissa ammateissa. Heitä on noin 10 prosenttia Suomen 2,4 miljoonasta työllisestä. Eniten heitä on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta, Virosta, Filippiineiltä ja Irakista.

Tässä jutussa ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Alla olevasta koneesta voit tutkia, onko ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä kasvanut omassa ammatissasi tai muilla sinua kiinnostavilla aloilla. Kone näyttää muutoksen kymmenen vuoden aikana.

Yksi ammattiryhmistä, joissa ulkomaalaistaustaiset ovat suorastaan korvanneet suomalaistaustaisia työntekijöitä on autonkuljettajat.

Autonkuljettajista lähes kaikki olivat suomalaisia vielä 2013, mutta nyt ulkomailta tulleita on jo neljännes kaikista. Tämä näkyy erityisesti takseissa.

Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson arvioi syyksi ulkomaalaistaustaisten määrän kasvulle taksialalla vuoden 2018 taksiuudistusta. Sen myötä pääsy taksialalle helpottui merkittävästi aiemmasta ja taksitarjonta ryöpsähti.

Samalla kohtuullisen elannon saaminen taksiautoilusta vaikeutui aiemmasta, Mickelsson näkee. Johtopäätöksenä iso joukko suomalaisia on poistunut taksiratin takaa.

– Vanhemmasta päästä on jääty eläkkeelle. Suomalaiset nuoret taas eivät näe taksialaa houkuttelevana, Mickelsson sanoo.

Eniten siivoojia

Ulkomaalaistaustaisia työskenteli vuonna 2023 eniten toimistosiivoojina, talonrakentajina ja myyjinä. Nämä ammatit olivat kärjessä myös kymmenen vuotta sitten. Uutena on kärkikolmikkoon noussut sosiaalialan hoitajat.

Prosentuaalisesti katsottuna ulkomaalaistaustaisten kasvukärjessä ovat tietojärjestelmien ylläpitäjät, kotiapulaiset ja -siivoojat sekä kioski- ja torimyyjät. Kasvuprosentti huitelee tuhannen korvilla, mikä kertoo vain siitä, että 2013 näissä tehtävissä työskenteli todella vähän ulkomaalaisia, vain muutamia kymmeniä.

Espoolaisen perheyrityksen MTB-Siivouspalvelun palveluksessa on yli 200 siivoojaa. Toimitusjohtaja Mia Backströmin mukaan 95 prosenttia yrityksen siivoojista on ulkomaalaisia. Suomalaisia on joukossa hyvin vähän.

– Kantasuomalaiset eivät ole enää halukkaita tekemään töitä siivousalalla. Tämä on vähän aliarvostettu ala, matalapalkkainen ja muuta, niin se on mennyt tilanteeseen, että maahanmuuttajat ovat tulleet meille siivoustöihin.

Backströmin mukaan suomalaiset eivät edes hae siivoustöihin, kun heillä on paikkoja auki. Maahanmuuttajat hakevat ja heitä palkataan.

– 1990-luvullahan tilanne oli toisinpäin. Suomalaisia oli 95 prosenttia ja maahanmuuttajia viisi prosenttia. Nyt ne 1990-luvun siivoojat alkavat eläköityä ja nuoret eivät halua alalle, koska se on epätrendikästä ja matalapalkkaista, Backström tuumii.

Espoolaisen perheyrityksen MTB-Siivouspalvelun toimitusjohtaja Mia Backström kertoo videolla siivoojien rekrytoinneista. Ulkomaataustaisten määrä on kasvanut paljon.

Joissain tehtävissä ulkomaalaistaustaisten osuus on jo yli puolet kaikista tai lähellä sitä. Yli tuhat henkilöä työllistävistä ammattiluokista eniten ulkomaalaisia on assistenttien, tuntiopettajien ja tutkijoiden tehtävissä yliopistoissa, 71 prosenttia.

Toimistosiivoojista ulkomaalaisia on 44 prosenttia ja kotiapulaisista ja -siivoojista 40 prosenttia. Myös tietotekniikan parissa työskentelee paljon ulkomailta tulleita.

Filippiiniläinen Manolito Dela Cruz kertoo työstään siivoojana Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisten moottoriajoneuvojen asentajien ja korjaajien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana 2400:aan, kun samaan aikaan suomalaisten automekaanikkojen määrä on laskenut noin tuhannella.

Atoy Autohuolto -ketjun toimitusjohtaja Janne Mäki sanoo, että alaa vaivaa työvoimapula. Kansalaisuus ei määrää rekrytoinneissa.

– Palkkaamme kaikki, joilla pysyvät työkalut kädessä ja asenne on kohdallaan.

Kädentaitoisten ihmisten löytäminen on vaikeaa, Mäki kuvaa alansa tilannetta.

Ulkomaalaistaustaisia Atoyn noin 150 mekaanikosta on rapiat kymmenen prosenttia. Alkuun tulijat olivat lähinnä Virosta, mutta nyttemmin myös Romaniasta, Lähi-idästä ja muualtakin.

– Meillä on tosi hyvät kokemukset ulkomaalaisista, Mäki kertoo.

Suomalaisia on koko maan automekaanikoista edelleen 90 prosenttia, vaikka osuus on laskenut. Mäki ei osaa sanoa selkeää syytä suosion painumiselle.
99 prosenttia suomalaisia

Moni terveysasemilla asioinut on saanut huomata, ettei lääkärin äidinkieli olekaan suomi. Yleislääkäreistä ulkomaalaistaustaisia on 13 prosenttia, hammaslääkäreistä 10 prosenttia.

Ulkomaalaisten määrä on puolestaan laskenut suhteellisesti eniten muun muassa postinkantajien ja maatalouslomittajien joukossa. Pudotusta on kertynyt kolmannes tai enemmän vuodesta 2013.

Vähiten ulkomaalaistaustaisia on valtion keskushallinnon johtajissa, upseereissa, poliiseissa, peltoviljelijöissä ja tuomioistuinlakimiehissä. Näissä ammateissa suomalaisia on yli 99 prosenttia.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.