Lidl tuomitsee sankariasiakkaan toiminnan
Lidl ei kehu näpistelijän pakomatkan pysäyttänyttä asiakasta, joka otti oikeuden omiin käsiinsä.
Helsingin Kampissa tapahtui eilen välikohtaus, kun Graniittitalon Lidlin asiakas pysäytti epäillyn näpistäjän voimakeinoin. Mieshenkilö otti toisen asiakkaan kiinni ja heitti tämän kaupan lattialle. Tilanne tallentui Iltalehden lukijan kuvaamalle videolle.
Lue myösHurja tilanne Lidlissä tallentui videolle: Asiakas iski näpistelijän kanveesiin
Lidlin aluejohtaja Akseli Mäkisalo sanoo Iltalehdelle, että Lidl vastustaa kaikenlaista väkivaltaa.
– Kiinniottajalla on varmasti ollut hyvä tarkoitus estää rikollisen toiminta, mutta emme voi hyväksyä asiakkaan videolla tekemää kiinniottoa.
Mäkisalon mukaan näpistykset ja varastaminen ovat valtavia ongelmia kaupan alalla, ja tapaukset saatetaan aina poliisin tietoon. Mäkisalo haluaa erityisesti korostaa, ettei varkaiden kiinni ottaminen ole asiakkaiden vastuulla.
– Kenenkään ei pitäisi ryhtyä oman turvallisuutensa kustannuksella tekemään kiinniottoa. Kaikista paras keino puuttua tällaiseen tilanteeseen on informoida kaupan henkilökuntaa tai vartijaa, jos sellainen on paikalla. He tietävät, miten täytyy toimia siitä eteenpäin.
Lidlin asiakas paiskasi epäillyn näpistäjän maahan Helsingin Kampissa. Kuvakaappaus
Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Lasse Manninen kertoo Iltalehdelle, että kansalaisilla on oikeus ottaa kiinni rikoksesta epäilty henkilö.
Manninen toimii tapauksessa sijaistavana tutkinnanjohtajana. Hänen mukaansa tilanteesta on avattu tutkinta ja asiaa tutkitaan näpistyksenä. Henkilön kiinniottotavasta ei hänen mukaansa ole käynnissä tutkintaa.
– Tiedän, että ensihoito on käynyt siellä ja todennut, ettei epäillyllä ole terveydenhuollon osalta tarvetta päästä hoitoon. Hänelle ei ainakaan alustavien tietojen perusteella koitunut tilanteesta vammoja.
Kiinniotto-oikeus
Pakkokeinolain mukaan kansalainen saa käyttää kiinnioton kannalta välttämättömiä voimakeinoja, kunhan niitä voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinot eivät siis saa olla ylimitoitettuja.
Yleinen kiinniotto-oikeus koskee Suomen lain mukaan sellaisia rikoksia, joista voi seurata vankeutta, tai lieviä näpistyksiä, kavalluksia, luvatonta käyttöä, moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia, vahingontekoa tai petoksia. Myös viranomaisen etsintäkuuluttaman henkilön saa ottaa kiinni.
Missä menee hyväksyttävän voimankäytön raja, jos puhutaan yleisellä tasolla?
– Se määritelmä on aika lavea, mutta puhutaan suhteellisuusperiaatteesta sekä tarpeellisista ja puolustettavissa olevista voimakeinoista, Manninen kertoo.
Hedelmä- ja vihanneshyllyjä Graniittitalon Lidlissä. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Joel Maisalmi
Mannisen mukaan asia riippuu paljon myös tilanteesta, vastarinnan vaarallisuudesta sekä esimerkiksi anastetun omaisuuden arvosta. Hänen mukaansa sallitusta voimankäytöstä ei ole mahdollista antaa yksiselitteistä ohjeistusta.
– Voimakeinoja ei tietenkään saa ylimitoittaa ja vammoja pitää aina välttää. Aina tulee korvauslasku kysymykseen sellaisessa tilanteessa.
Manninen sanoo yleisellä tasolla, että on hyväksyttävää estää rikoksesta epäiltyä henkilöä poistumasta paikalta, jos siitä ei koidu vahinkoja. Asiaan voi hänen mukaansa vaikuttaa myös se, miten nopeasti poliisi pääsee paikalle, esimerkiksi maakunnissa.
– Lähtökohtaisesti kansalaisia pitää tietysti kehottaa varovaisuuteen ja jättämään kiinnioton viranomaisille, sillä kiinniottotilanteessa voi sattua vahinkoja myös kiinniottajalle.
Aikooko poliisi kuulla tätä Lidlin näpistäjän kiinniottanutta henkilöä?
– Kyllä häntä varmaan tullaan kuulemaan asiassa. Katsotaan, kun saadaan esitutkinta vireille, että onko tarpeen kuulla häntä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bc0b ... 2ccc95f2dd