Ratinan puukotuksesta epäilty oli vapaalla, vaikka hänet oli juuri tuomittu – tästä se johtuu
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen löytää useita syitä siihen, että puukotuksesta epäilty oli vapaalla.
- Tampereen Ratinan puukotuksesta epäillyn aiempi rikostausta on herättänyt kysymyksen, miksi hän tuoreesta ehdottomasta vankeustuomiosta huolimatta oli vapaalla jalalla.
- Asiaan kiinnitti perjantaina huomiota esimerkiksi sisäministeri Mari Rantanen.
- Oikeustieteen professori Matti Tolvanen löytää tilanteelle useita syitä. Vangitseminen vaatii esimerkiksi aina syyttäjän, ja myös tuomion pituus vaikuttaa.
Tampereen Ratinan puukotuksesta epäilty oli vapaalla jalalla, vaikka hän oli viimeksi kesäkuussa saanut puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion.
Asiaan kiinnitti huomiota esimerkiksi Tampereen entinen pormestari, nykyinen valtuuston puheenjohtaja
Kalervo Kummola (kok.).
– Rikosseuraamuslaitos voisi myös tiedottaa miksi Tampereen puukottaja oli vapaalla jalalla, vaikka oli viime vuonna saanut 2 v ja 6 kk ehdottaman tuomion ja alla oli 3 v tuomio, joten ei ole ensikertalainen, hän kirjoitti X-tilillään.
Myös sisäministeri
Mari Rantasen (ps.) mielestä
epäillyn puukottajan paikka olisi ollut vankilassa.
– Onkin täysin kestämätöntä, että tällaiset henkilöt kulkevat vapaana keskuudessamme. Hallituksen on edelleen tarkasteltava lainsäädäntötarpeita, ettei näin jatkossa olisi, Rantanen sanoo.
Oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden emeritusprofessori
Matti Tolvanen löytää useita syitä siihen, ettei mies ollut telkien takana.
– Ensinnäkin tuomittu odottaa vankilaan passitusta pääsääntöisesti vapaalta, jos hän on saanut alle kahden vuoden tuomion, Tolvanen sanoo.
Epäillyllä oli useita aiempia tuomioita Pirkanmaan käräjäoikeudesta. Tuorein niistä oli annettu 17. kesäkuuta pahoinpitelystä, joka oli tehty lokakuussa 2021.
Mies tuomittiin tästä puolen vuoden vankeuteen.
Aiempi, tammikuussa 2024 annettu tuomio törkeästä pahoinpitelystä otettiin huomioon rangaistusta alentavana tekijänä. Tuomio on lainvoimainen.
Vaatiko syyttäjä vangitsemista?
Matti Tolvanen muistuttaa myös, että vangitsemiseen tarvitaan aina syyttäjä.
– Pitää muistaa, ettei tuomioistuin voi vangita ketään edes tuomion perusteella, ellei syyttäjä esitä vangitsemisvaatimusta. Syyttäjät ovat siis paljon vartijoina, Tolvanen toteaa.
Ratinan puukotuksista epäillyllä ei tiettävästi ole vakituista kotiosoitetta. Se olisi voinut olla yksi peruste vangita hänet suoraan kesäkuun istunnossa.
Kun on vaara, että tuomittu voisi paeta tai hän saattaisi jatkaa rikoksia, lähtö tulee heti.
– Kyllä yksi syy voisi olla myös, ettei epäillyllä ole vakituista osoitetta. Mistä poliisi hänet sitten löytää, kun aika tulee, Tolvanen kysyy.
Vankiloissa ahdasta
Kolmas mahdollinen syy, ettei tuomiota laiteta heti toimeen, on tilanpuute vankiloissa.
Tolvanen sanoo, että tuomio tulisi panna toimeen viipymättä.
– Tätä rajoittaa, että vankiloissa on ylitäyttöä eli vankeja enemmän kuin vankipaikkoja. Voi olla esimerkiksi, että satapaikkaisessa vankilassa on jo 122 vankia.
Uusi ilmiö
Matti Tolvanen näkee niin kutsutut joukkopuukotukset uutena ilmiönä.
Hän sanoo olleensa alalla vuodesta 1978 ja syyttäjänäkin 17 vuotta ennen kuin siirtyi yliopistouralle.
– En muista omalta uraltani enkä muiltakaan syyttäjiltä tämänkaltaisia tapauksia. Julkisella paikalla, useita uhreja, vieraita ihmisiä. Suomalaisessa rikoshistoriassa tämä on aika uutta.
Perinteisempi suomalainen puukotus on usein tehty humalassa, ja uhri on ollut samaan porukkaan kuulunut kaveri.
Poliisi tutkii Ratinan puukotusta neljänä murhan yrityksenä.