HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[MrEhtivä]

...Hieman taas menee ohi otsikon.
Venäläinen tai virolainen esimerkiksi "pimeässä" varsinkin menee helposti "suomalaisen näköisenä"

Oli tappaja kuka hyvänsä, niin todennäköisesti hän tunsi alueen erittäin hyvin, koska pystyi katoamaan paikalta lähes jäljettömiin lyhyessä ajassa.

Ihmetyttää edelleen mitä ja kuinka Anneli näki asioita "pimeässä" välillä aika hyvin ja taas välillä ei nähnyt.

Anneli on saattanut sytyttää olohuoneeseen valot siinä vaiheessa, kun hän halusi nähdä tappajan paremmin. En tiedä, onko hätäkeskustallenteelle tallentunut ääni valokatkaisijan painamisesta tai vääntämisestä päälle.

Anneli ei ole ainakaan maininnut huppiksella olleen sinistä kommandopipoa tai vastaavaa. Oikein jos muistan, mainitsi mustan naaman peittävän pipon tai hupun.

Anneli on maininnut tappajalla olleen päällään mustat vaatteet. Takkahuoneessa ei tainnut olla missään vaiheessa valoja päällä tappajan ollessa paikalla. Tuskin hämärässä on ainakaan erottanut tummansisistä vaatetta mustasta.

Tosiaan hämärässä ja tai lähes pimeässä ei erota tummia värejä helposti toisistaan.
Anneli on kuitenkin osannut kertoa joitakin tarkkoja tuntomerkkejä hyökkääjästä, erityisesti naamasta.

En ainakaan minä usko että valoja kukaan lisäsi asuntoon silloin kun huppis oli sisällä. Pimeys tai hämärä-valaistus oli Annelin etu, ettei huppis nähnyt häntä kun sisällä liikkui. Olisiko huppiksen lähdön jälkeen, ennen Poliisin tuloa laitettu valoja lisää.

[Pieni liekki]

Otetaan vertailuun häketallenteen kohta 1:46, jossa eri henkilöiden kuulohavainnoissa on eroja.

Alkuperäinen tekninen päätutkija on kuullut tuossa kohtaa heti tuoreeltaan: "Miten mä pääsen linjoil?", jonka hän on kirjannut tytön sanomaksi.

KRP:n äänitutkija on kuullut ensimmäisellä (13.12.2006) ja toisella yrittämällään (19.12.2006) tarkastellussa kohdassa naisen sanomana "Mikä tota sen nimi o?" ja kolmannella yrittämällään (28.8.2009) tuossa kohdassa "Mite mä pääse linjoi?". Hän on kirjannut 28.8.2009 tekemänsä havainnon yhteyteen seuraavaa: "Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?"

Hypermedialaboratorion yliassistentti on kirjannut 17.1.2008 antamassaan lausunnossa samaisessa kohtaan naisen sanomaksi: "Mite mä pääsen linjoo?"

Itse kuulen kohdan jotenkin seuraavasti: "Miten(s) mä pääsen linjoil(t)?". Arvelisin, että Anneli ei tuota repliikkiä sano, koska hän poistuu puhelimesta ja kulkee takkahuoneen suunnalle katsomaan siellä olevaa tilannetta. Tajusin oikeastaan vasta äsken kuunneltuani kohtaa useampaan kertaan peräkkäin, että häketallenteen äänimaailma muuttuu tuon kohdan jälkeen noin 20 sekunnin ajaksi kummalliseksi. Kummalliseksi äänimaailma muuttuu mielestäni sen takia, että osa esimerkiksi Jukan sanomaksi merkityistä sanoista kuuluu poikkeuksellisen lujalla äänellä verrattuna aikaisempiin ääniin ja Annelin ääniin. Anneli on kuitenkin tuossa vaiheessa koko ajan lähempänä puhelinta kuin Jukka, jolla on tappaja kimpussaan.

[Birch Tree Headland]

HÄKE nauhasta riittää, kun sisäistää yhden asian; Jukka S. Lahti kuolee sen puhelun aikana ja kun on äänessä, on yhdessä paikassa ja henkitoreissaan.

Jos paikalla olisi ollut Annelin keksimä ulkopuolinen tekijä, olisi tämä käynyt Annelin kimppuun ja joko
a) ottanut Annelin hengiltä
b) yrittänyt ottaa Annelin hengiltä, mutta epäonnistunut eli Anneli olisi päässyt karkaamaan ulos talosta.

Jukka puhuu sen minkä vielä pystyy, Annelille, ei kenellekään muulle.

Anneli lörpöttelee reilun 4 minuuttia kaikessa rauhassa puhelimessa, poistuu ainoastaan kun käy laittamassa Jukan hiljaiseksi. Lavastusnäyttely ei ole edes keskinkertaista elokuvatasoa - ei hän tosin tiettävästi näyttelijä olekaan.

On täysin absurdia ajatella ettei ulkopuolinen tekijä olisi puhelun alkuajan aikana ottanut prioriteetiksi Annelia, kun Jukka oli täysin vaaraton.

Puhelun sisältö sopii hyvin Annelin lavastusyritykseen, se ei tue väitettä ulkopuolisesta tekijästä - sieltä ei löydy sellaisesta jälkeäkään.

[Kyo_Saki2]

"Jukka puhuu sen minkä vielä pystyy, Annelille, ei kenellekään muulle." Fakta. Jukan puhe on kohtaloonsa alistunutta, kuolemanväsynyttä. Tuollä äänellä ei käydä kiihkeää kamppailua elämästä ja kuolemasta, se on varmaa.

[Vareksenpoikanen]

Seppo Isotalon blogin mukaan alkuperäisestä puhelusta poltettu CD on ollut kuunneltavissa KKO.n arkistossa, maj. 2012.
Onkohan se edelleen siellä arkistossa?

PS
Porista kuuluu merkillistä. Tässä kuvassa näkyy CD 26, joka on alkuperäinen hätäkeskuspuhelu. Se on joskus ollut salainne, mutta KKO:n arkisossa sai sitä kuunella, tosin vahtimestarin silmällä pidon laisena. Porin käräjäoikeus ei voi palauttaa tänän CD:n salassapitoa.

Ja ilmeisesti sen saa vain kuunnella.

[Kuolemannaakka]

Otetaan vertailuun häketallenteen kohta 1:46, jossa eri henkilöiden kuulohavainnoissa on eroja.

Alkuperäinen tekninen päätutkija on kuullut tuossa kohtaa heti tuoreeltaan: "Miten mä pääsen linjoil?", jonka hän on kirjannut tytön sanomaksi.

KRP:n äänitutkija on kuullut ensimmäisellä (13.12.2006) ja toisella yrittämällään (19.12.2006) tarkastellussa kohdassa naisen sanomana "Mikä tota sen nimi o?" ja kolmannella yrittämällään (28.8.2009) tuossa kohdassa "Mite mä pääse linjoi?". Hän on kirjannut 28.8.2009 tekemänsä havainnon yhteyteen seuraavaa: "Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?"

Hypermedialaboratorion yliassistentti on kirjannut 17.1.2008 antamassaan lausunnossa samaisessa kohtaan naisen sanomaksi: "Mite mä pääsen linjoo?"

Itse kuulen kohdan jotenkin seuraavasti: "Miten(s) mä pääsen linjoil(t)?". Arvelisin, että Anneli ei tuota repliikkiä sano, koska hän poistuu puhelimesta ja kulkee takkahuoneen suunnalle katsomaan siellä olevaa tilannetta. Tajusin oikeastaan vasta äsken kuunneltuani kohtaa useampaan kertaan peräkkäin, että häketallenteen äänimaailma muuttuu tuon kohdan jälkeen noin 20 sekunnin ajaksi kummalliseksi. Kummalliseksi äänimaailma muuttuu mielestäni sen takia, että osa esimerkiksi Jukan sanomaksi merkityistä sanoista kuuluu poikkeuksellisen lujalla äänellä verrattuna aikaisempiin ääniin ja Annelin ääniin. Anneli on kuitenkin tuossa vaiheessa koko ajan lähempänä puhelinta kuin Jukka, jolla on tappaja kimpussaan.

Minusta äänimaailman muuttuminen ja Jukan äänten koveneminen johtuu siitä, että puhelin on annettu Amandalle, joka pitää sitä erilaisesti kuin Anneli, kasvot eivät peitä luuria ja todennäköisesti hän on ainakin hetken kääntyneenä olohuoneen suuntaan, jonne Anneli on liikkumassa. Saattaa itsekin ottaa askeleen siihen suuntaan ja puhelin on vain kädessä.

Amandahan ei tajua tuolloin tilanteesta mitään. Anneli pyytää häntä puhelimeen, jossa ei olekaan ketään. Ei Amanda tiedä surmaajasta, koska kukaan ei ole asiaa hänelle kertonut. Hän ei tiedä mitä on meneilllään. Hän saattaa pitää luuria hetken ihan suoraan olohuoneen suuntaan. Kysyy "mitä mä sanon?" koska luulee, että hänen pitäisi puhua jonkun kanssa. Mielestäni on hyvin loogista, että Anneli selittää että käskettiin pysyä linjoilla. Eihän Amanda muuten ymmärrä asiasta yhtään mitään. Linjan päässähän ei ole ketään.

Puhelin ei tallenna ääniä sivusta, "tallennuskeila" on hyvin kapea.

[Hasselko]

Häkepuhelu. Kun tappelu on elämästä ja kuolemasta, miten taustalta ei kuulu kuin hyllyjen siirtelyä ja pientä kolinaa. Tämä hämmentää itseäni. Onko siis kyseessä poliisin lavastus ja litterointi, jossa nauhalta olisi poistettu joitain ääniä? Ei kai sentään...

[Joosua]

Häkepuhelu. Kun tappelu on elämästä ja kuolemasta, miten taustalta ei kuulu kuin hyllyjen siirtelyä ja pientä kolinaa. Tämä hämmentää itseäni. Onko siis kyseessä poliisin lavastus ja litterointi, jossa nauhalta olisi poistettu joitain ääniä? Ei kai sentään...

Kyllä ehdottomasti pitäisi ihan toisenlainen äänimaailma välittyä jos todella oli menossa kamppailu elämästä ja kuolemasta. Poliisin puolella tekninen tutkija M.M. lähinnä oli tekemisissä nauhan kanssa. Hänhän uskoi hyvin vahvasti heti alusta lähtien ulkopuoliseen tekijään, mutta ei hänkään saanut kuuluville mitään kamppailuun viittaavaa.
Kuulumattomuus ei tietenkään todista etteikö ulkopuolinen tekijä voinut olla uhrin kimpussa, mutta pikkuisen kyllä ihmetyttää.

[Hasselko]

Häkepuhelu. Kun tappelu on elämästä ja kuolemasta, miten taustalta ei kuulu kuin hyllyjen siirtelyä ja pientä kolinaa. Tämä hämmentää itseäni. Onko siis kyseessä poliisin lavastus ja litterointi, jossa nauhalta olisi poistettu joitain ääniä? Ei kai sentään...

Kyllä ehdottomasti pitäisi ihan toisenlainen äänimaailma välittyä jos todella oli menossa kamppailu elämästä ja kuolemasta. Poliisin puolella tekninen tutkija M.M. lähinnä oli tekemisissä nauhan kanssa. Hänhän uskoi hyvin vahvasti heti alusta lähtien ulkopuoliseen tekijään, mutta ei hänkään saanut kuuluville mitään kamppailuun viittaavaa.
Kuulumattomuus ei tietenkään todista etteikö ulkopuolinen tekijä voinut olla uhrin kimpussa, mutta pikkuisen kyllä ihmetyttää.

Nauhalta kun on kuulunut mahdollisesti kaapin siirtymistä tai tuolin? Ja kuuluuhan sieltä myös Jukan avunhuutoja vaikeroidessa.
Yksi tuttava kerran otti ilmoille sellaisen, että eihän kamppailu-urheilussakaan vastapuolet juttele toisille, kun ovat toistensa kimpussa. Minusta tämä oli järjenvastainen heitto. Siinä pyritään päihittämään toinen kilpailija, ei tappamaan häntä yllätyshyökkäyksellä toisen kotiin.

Kun joku tulee taloosi tappamistarkoituksessa, voisi ajatella, että siinä vaihdetaan yksi jos toinenkin suhteellisen äänekäs sananvaihto. Siksi käytän sanaa äänekäs, koska yksittäisiä ääniä on kuulunut luurille saakka, mutta ei varsinaisesti kovempia itse kamppailusta. En nyt ala listaamaan mitään erityisiä sanoja tai lauseita mitä odottaisi kuulevan, mutta pelkästään häkepuhelusta saa vaikutelman, että Jukka on alistunut kohtaloonsa ja lähinnä ottaa vaan iskuja vastaan kyselemättä mitään. Ja sitten kun iskut tulleet pyytää apua vaikeroiden.

Mietin myös olisiko tappelu voinut jatkua jo pidemmän aikaa, ennen kuin Anneli siirtyy soittamaan häkepuhelua ja muistaa vain väärin. Eihän tuohon tarvitsisi kuin esim minuutin verran aikaa lisää jolloin taistellaan elämästä ja kuolemasta Annelin vierellä katsoessa ja ehkä kerran väliin mentäessä, jolloin saa myös itse osuman. Tämä sitten sisältäisi erilaisia ääniä mitä varmasti moni odottaa kyseisessä tapahtumassa kuulevansa. Tämän jälkeen siirtyy puhelimeen? Huppis tajuaa Annelin siirtyneen puhelimeen ja myös sen, että on päihittänyt Jukan, eli osaa olla hiljaa, että ei kuulu puhelimeen hänen puheensa.

[Kuolemannaakka]

...Hieman taas menee ohi otsikon.
Venäläinen tai virolainen esimerkiksi "pimeässä" varsinkin menee helposti "suomalaisen näköisenä"

Oli tappaja kuka hyvänsä, niin todennäköisesti hän tunsi alueen erittäin hyvin, koska pystyi katoamaan paikalta lähes jäljettömiin lyhyessä ajassa.

Ihmetyttää edelleen mitä ja kuinka Anneli näki asioita "pimeässä" välillä aika hyvin ja taas välillä ei nähnyt.

Anneli on saattanut sytyttää olohuoneeseen valot siinä vaiheessa, kun hän halusi nähdä tappajan paremmin. En tiedä, onko hätäkeskustallenteelle tallentunut ääni valokatkaisijan painamisesta tai vääntämisestä päälle.

Anneli ei ole ainakaan maininnut huppiksella olleen sinistä kommandopipoa tai vastaavaa. Oikein jos muistan, mainitsi mustan naaman peittävän pipon tai hupun.

Anneli on maininnut tappajalla olleen päällään mustat vaatteet. Takkahuoneessa ei tainnut olla missään vaiheessa valoja päällä tappajan ollessa paikalla. Tuskin hämärässä on ainakaan erottanut tummansisistä vaatetta mustasta.

Tosiaan hämärässä ja tai lähes pimeässä ei erota tummia värejä helposti toisistaan.
Anneli on kuitenkin osannut kertoa joitakin tarkkoja tuntomerkkejä hyökkääjästä, erityisesti naamasta.

En ainakaan minä usko että valoja kukaan lisäsi asuntoon silloin kun huppis oli sisällä. Pimeys tai hämärä-valaistus oli Annelin etu, ettei huppis nähnyt häntä kun sisällä liikkui. Olisiko huppiksen lähdön jälkeen, ennen Poliisin tuloa laitettu valoja lisää.

Anneli kertoi laittaneensa valot olohuoneeseen ennen kuin meni toisen kerran katsomaan tarkoituksenaan saada tekijästä tuntomerkkejä. Eli noin 2:10 maissa suunnilleen. Kun valot olivat olohuoneessa, ne valaisivat niitä kohti kääntyneen tekijän kasvot. Takkahuoneessa ei ollut valoja missään vaiheessa, vaikka aluksi oli tämä käsitys. Niiden päälle laittaja ei ole selvinnyt, mutta voisi veikata ensihoitajia. Ekoissa kuvissa valoja ei ole, mutta myöhemmissä on.
Tuntemattomat kuidut olivat mikroskoopissa "ruskeankirjavia", mutta pelkän kuidun perusteella on vaikea tietää asusteen tarkkaa väriä (varsinkaan kun poliisi ei yritä selvittää asustetta esim kansainvälisten kuitupankkien avulla, koska ei halua, että sieltä tulee vastaan joku kalastustakki). Voi ehkä jopa olla kyseessä musta asu, jossa joku vedenhylkimiskäsittely tai pinnoite näkyi laikkuina.

[Kuolemannaakka]

Kuolemannaakka 10.1.2011
nauha näyttäisi jo nykyisessä asussaan todistavan, että Anneli avasi oven viitisen sekuntia ennen iskua sekä käveli keittiössä 3 sekuntia iskujen jälkeen. Puhumattakaan siitä, ettei hänen juoksuaskeleitaan takaisin kuulu.
Kyllä tuon nyt pitäisi olla selvä juttu minusta. Homma ei ole voinut käydä niinkuin syyttäjä esittää. Vielä vaikeuskerrointa lisätäksemme muistamme kengät jalkojen suojaamiseksi lasilta, astalon jostain saamisen ja piilottamisen ennen puhelimeen menoa sekä suojavaatteen, sen sadeasun, pukemisen juoksun yhteydessä päälle ja riisumisen sen saman 3 sekunnin aikana

Minusta ei tartte olla ihmeempi matlock että nuo väitteet kaatuvat.

Kuolemannaakka 4.12.2011:
Tottakai; enhän minäkään ole kuullut miltä ne juoksut kuulostaa ja minne päin ne on. Pointti on se, että ne sopivat litteroinnissa Annelin kertomukseen, eikä anti-annelistien kertomukseen. Ihminen, joka juoksee 4 sekuntia jonnekin ja avaa oven, ei minun nähdäkseni voi olla pari sekuntia sen jälkeen tappamassa jotakuta ihan muualla. Kaikissa näissä arvioissa vielä unohtuu sekin, että pitäisi se astalokin jostain kehittää, roiskeet välttää, jälkiä ei saa jäädä ja lapsen ei mielellään soisi astalosta kertovan ja sitä näkevän, suojavaatteiden vaihdoista puhumattakaan. Ja murhan jälkeen pitäisi 3 sek päästä kysellä nauhalle apujoukkojen tulosta.
Pardon tähän:
Naakka, minä en sen takia oikein jaksa ihmetellä niitä kaikkia ääniä, että kun ne on oikeudessa kuultu moneen kertaan ja suodatuksineen päivineen, niin eiköhän se teko siihen mahdu. On sun omaa keksintöäsi, että tarvitaan joku tietty määrä sekunteja ennenkuin voi kysyä, että tuleeko sieltä joku. Koita nyt ymmärtää, että se ei ole kaikkien mielestä ongelma.


Tara 3.11.2011: Mistä nuo turumurre ja kuolemannakkaa saa sen 10 metriä keittiöstä takkahuoneeseen?
… Välimatkat talossa on hyvin pienet. IL-toimittajaporukka kävi mittaamassa taloa keväällä 2010 pohjapiirustus mukanaan:

...Mittasuhteet talossa ovat pienet ja murhapaikka on hämmästyttävän lähellä puhelinta. Puhelimen luota on Lahden surmapaikalle takkahuoneeseen 8,5 metriä.

Terassin ovi on takkahuoneen puolella ja siitä on suora näkyvyys puhelimelle.

Vanhempien makuuhuoneena käyttämä takkahuone on hyvin pieni eikä siinä ole lainkaan ovea. "Oviaukko" on leveä... ...oiskohan iltalehden porukka ollut lukemassa mm turumurren 3D kuvitettuja selotuksia näkyvyydestä??

Jopa Anneli itse arvioi, että puhelimen luota on 6-7 m takkahuoneen oviaukolle. Eihei, ei ole, 10 metriä sanoo naakka..

Hovi 2015: Ottaen huomioon rikoksen tekopaikkana olleen takkahuoneen ja keittiön välinen etäisyys, noin 10–12 metriä…


Hovi 2015 selittää tuulikaappialibin, jota on yritetty täällä selittää vuodesta 2010, siis paljon ennen kuin yksikään oikeusaste sitä tajusi:

278. RH on esittänyt käsityksenään, että Anneli Auerin kommentti "[hyh], tuleeks sielt kettää" tallenteen kohdassa 2:08–2:09 on lausuttu alle kolmen metrin etäisyydellä puhelimesta, koska se kuuluu puhelimeen lujaa. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 12.5.2011 päivätyn lausunnon liitteen nro 1 (s. 6) mukaan Anneli Auerin tämä repliikki on hieman voimakkaampi kuin rekonstruktiossa, jossa repliikki on sanottu olohuoneen puolelta, kolmesta neljään metrin etäisyydellä puhelimesta (kirjallinen todiste nro 55).

… Ottaen huomioon rikoksen tekopaikkana olleen takkahuoneen ja keittiön välinen etäisyys, noin 10–12 metriä…
…Jukka Lahti alkaa tallenteen kohdassa 2:03 äännellä aiemmasta selvästi poikkeavasti ("A-laalalala"), mikä viittaa siihen, että häneen kohdistetaan tässä yhteydessä voimakasta väkivaltaa…

286. TN:n kertomalla tavalla tallenteelta ei ole kuultavissa rikottujen lasinpalojen päällä kävelyä tai sitä, että joku liikkuisi pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen kautta.

Selvää on, että Anneli Auerin olisi, tehdäkseen syytteessä kuvatun teon hätäkeskuspuhelun aikana, pitänyt myös liikkua olohuoneesta takkahuoneen nurkkaan ja tällöin liikkua myös huoneiden rajalla olleiden lasinpalojen ja -sirujen ylitse, kuten myös palatessaan takaisin puhelimen läheisyyteen, jossa hän on ollut tallenteen kohdassa 2:08.
…on huomattava, että hätäkeskuspäivystäjä ja A eivät puhu mitään ajassa 1:58–2:08 puhelimessa, jolloin Anneli Auer ei ole puhelimessa. Lasin päällä kävelemisen tai juoksemisen aiheuttamien äänien tulisi tällöin kuulua selvästi hätäkeskuspuhelutallenteelta…
Tällaisia ääniä, jotka viittaisivat siihen, että Anneli Auer liikkuisi etuovelta (2:00) olohuoneen kautta takkahuoneeseen (2:03) ja takaisin (2:08), ei ole kuitenkaan kuultavissa tallenteelta.

Toisaalta herättää ihmetystä, kuinka Anneli Auer olisi voinut olla takkahuoneessa tallenteen kohdassa 2:03, kun hän on tätä ennen kohdassa 1:58–2:00 juossut olohuoneen läpi talon etuovelle, minkä Anneli Auer toteaa itsekin hätäkeskuspuhelutallenteella. Tästä etuovelle juoksemisesta A on myös kertonut jo 1.12.2006. Hätäkeskuspuhelutallenteella on kuultavissa kohdassa 2:00 oven avautumista vastaava ääni, kuten litteroinneista ilmenee. Tämän jälkeen ja ennen kohtaa 2:03 ei kuulu juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumisesta syntyviä ääniä, kuten ei myöskään kohdassa 2:03–2:08, jolloin Anneli Auer on taas kohdassa 2:08 puhelimen välittömässä läheisyydessä.
TN on todennut, että äänten suuntien arvioiminen on vaikeaa monotallenteen perusteella ja että sinänsä voi olla mahdollista, että Anneli Auer on ollut muualla kuin takkahuoneessa tässä vaiheessa.

322. Jukka Lahden surmaamisen kannalta merkityksellisin tapahtumajakso alkaa tallenteen kohdassa 1:58, jolloin Anneli Auer juoksee ensin kohti puhelinta, minkä jälkeen askeleet loittonevat puhelimesta. Tallenteen kohdassa 2:00 kuuluu oven avaamiseen viittaava ääni. Anneli Auerin ja A:n kertomuksia siitä, että Anneli Auer oli tässä yhteydessä juossut talon etu-ulko-ovelle ja ulos, ei ole osoitettu virheellisiksi. Pian tämän jälkeen, noin 10–12 metrin päässä kuuluu, kuinka Jukka Lahti alkaa tallenteen kohdassa 2:03 äännellä poikkeuksellisesti "A-laalalala", mikä viittaa siihen, että samassa yhteydessä hänen päänsä alueelle kohdistetaan voimakasta väkivaltaa. Äänitutkimusten perusteella jää avoimeksi, missä Anneli Auer on tässä vaiheessa. Selvää on, ettei Anneli Auer ole puhelimessa. Tätä kysymystä arvioitaessa on otettava huomioon, että tallenteelta ei kuulu juoksuaskelia kohdissa 2:00–2:03, eikä myöskään takkahuoneen lattialla olleen lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä.

Äänitutkimusten mukaan on mahdollista, että Anneli Auer on ollut tässä yhteydessä muualla kuin takkahuoneessa, mutta väliseinät huomioiden samalla etäisyydellä puhelimesta.

Tätä kysymystä arvioitaessa on otettu huomioon se, että Anneli Auer on ollut jälleen puhelimen läheisyydessä tallenteen kohdassa 2:08–2:09, jolloin hän huutaa puhelimeen: "[Hyh], tuleeksielt kettää?" Tallenteella ei kuulu lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä myöskään kohdissa 2:03–2:08, vaikka A ei tässä yhteydessä puhu puhelimeen mitään, kuten ei myöskään hätäkeskuspäivystäjä. Puhelimessa oleva A ei myöskään reagoi millään tavalla tässä yhteydessä siihen, että Anneli Auerilla olisi jotakin poikkeavaa päällään tai käsissään. Tällaista A:n reaktiota ei ole kuultavissa myöskään sen jälkeen, kun Anneli Auer palaa puhelimeen 2:42. Jukka Lahden viimeiset äänet kuullaan tallenteen kohdassa 2:28, johon liittyy tallenteelta kuultava kolahdus kohdassa 2:29. Takkahuoneessa ei ole nähtävissä sellaisia jälkiä, jotka viittaisivat siihen, että Anneli Auer olisi jättänyt Jukka Lahden surmassa käyttämänsä sorkkaraudan tai vereentyneitä vaatteitaan takkahuoneeseen. Myöskään kohdissa 2:28–2:42 ei kuulu selviä juoksuaskelia eikä lasin päällä liikkumiseen viittaavia ääniä.

[Susku London]

Otetaan vertailuun häketallenteen kohta 1:46, jossa eri henkilöiden kuulohavainnoissa on eroja.

Alkuperäinen tekninen päätutkija on kuullut tuossa kohtaa heti tuoreeltaan: "Miten mä pääsen linjoil?", jonka hän on kirjannut tytön sanomaksi.

KRP:n äänitutkija on kuullut ensimmäisellä (13.12.2006) ja toisella yrittämällään (19.12.2006) tarkastellussa kohdassa naisen sanomana "Mikä tota sen nimi o?" ja kolmannella yrittämällään (28.8.2009) tuossa kohdassa "Mite mä pääse linjoi?". Hän on kirjannut 28.8.2009 tekemänsä havainnon yhteyteen seuraavaa: "Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?"

Hypermedialaboratorion yliassistentti on kirjannut 17.1.2008 antamassaan lausunnossa samaisessa kohtaan naisen sanomaksi: "Mite mä pääsen linjoo?"

Itse kuulen kohdan jotenkin seuraavasti: "Miten(s) mä pääsen linjoil(t)?". Arvelisin, että Anneli ei tuota repliikkiä sano, koska hän poistuu puhelimesta ja kulkee takkahuoneen suunnalle katsomaan siellä olevaa tilannetta. Tajusin oikeastaan vasta äsken kuunneltuani kohtaa useampaan kertaan peräkkäin, että häketallenteen äänimaailma muuttuu tuon kohdan jälkeen noin 20 sekunnin ajaksi kummalliseksi. Kummalliseksi äänimaailma muuttuu mielestäni sen takia, että osa esimerkiksi Jukan sanomaksi merkityistä sanoista kuuluu poikkeuksellisen lujalla äänellä verrattuna aikaisempiin ääniin ja Annelin ääniin. Anneli on kuitenkin tuossa vaiheessa koko ajan lähempänä puhelinta kuin Jukka, jolla on tappaja kimpussaan.

Kesäkuussa 2013 olen julkaissut oman litterointini Ulvilan hätäpuhelusta. Tuolloin en osannut edes kuvitella, että oikeudessa kuultu versio olisi väärennetty poliisin toimesta.

Tässä kohta, josta Pieni liekki kyselee. Kohdassa on äänten päällekkyyttä, joten se vaatii paljon tarkkuutta kuulijalta.

1:40 Taustalta vaimea ääni: Joo! ja kopsahdus ääni päälle. Ei kuullosta uhrilta eikä lapselta, vaan pikemminkin ulkopuoliselta, sillä äänimaisema poikkeaa edellisistä. Vai onko mikrofoni voinut vääristää lapsen äänen mikäli tämä on ollut kääntyneenä pois mikrofonin suunnasta?

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.

1:42 Lapsi: Mitä mä…? Taustalta kuuluu uhrin huuto ”Tule apuun”

1:43 Epäilty vastaa päälle: Mä, -mä soitan poliisil, siel pyydettii et…

1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)

1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle? Tapahtuiko sama, kun lapsi vastasi ”Joo” aiemmin?

[Ilmavoima]

Hovioikeuden tuomioseloste:

148. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 26.8.2011 päivätyn lausunnon (kirjallinen todiste nro 56) mukaan on mahdollista, että hätäkeskuspuhelutallenteen taustalla kuuluvat Jukka Lahden valitukset ja kolahdukset sekä juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on nauhoitettu aikaisemmin ja soitettu hätäkeskuspuhelun aikana.
...
275 …A:n kirkaisu on TN:n mukaan graafisesti tarkasteltuna kummallinen, koska äänessä on tallenteella ikään kuin kaksi ääntä päällekkäin.
...
283. TN:n toteamalla tavalla on ilmeistä, ettei hätäkeskuspuhelutallenteelta kuulu kahden miehen välistä kamppailua, mitä Anneli Auer on kuvannut "mäiskintänä". Se, ettei hätäkeskuspuhelutallenne kuvaa Jukka Lahteen kohdistettua väkivaltaa kaikilta osin puhuu sen puolesta, että Anneli Auer on syyllistynyt hätäkeskuspuhelutallenteelta kuultavaan Jukka Lahden surmaamiseen tai ettei Anneli Auer ole ainakaan kertonut koko totuutta Jukka Lahden kuolemaa edeltäneistä tapahtumista ja siitä väkivallasta, johon on voinut syyllistyä ulkopuolinen tekijä.
...
321. …TN:n ammattitaitoa ja puolueettomuutta ei ole ollut syytä epäillä.
...
[Syyllisyyteen kallistuneen tuomari HN:n osuudesta]: Hätäkeskustallenteelta ei kuulu ulkopuolisen henkilön ääntä. Todistaja TN on uransa aikana tutkinut useita ääninauhoja, joissa myös henkirikoksen toteuttaminen on tallentunut äänitteelle.
...
Pidän poissuljettuna, että Jukka Lahden surmaaja olisi ollut hiljaa koko surmatyön ajan. Hätäkeskustallenteesta ei kuulu mitään muutakaan, mikä olisi yhdistettävissä ulkopuoliseen henkilöön.
…
Koiran puuttuvien havaintojen nojalla on poissuljettu, että joku ulkopuolinen olisi tuona yönä ylittänyt Tähtisentie 54:n luoteis-, lounais- tai kaakkoisrajaan. Koillisessa tontti rajoittuu katuun eikä koiraa käytetty tällä puolella, koska paikalle oli siinä vaiheessa jo saapunut paljon poliiseja. Ensimmäisessä partiossa paikalle saapuneet poliisit AL ja TH eivät huomanneet mitään vastaan tulevaa liikennettä tai vastaan tulevia jalankulkijoita, joten on erittäin epätodennäköistä, että tekijä olisi poistunut katua pitkin kääntyen vasemmalle. Teoriassa hän olisi voinut lähteä katua pitkin oikealle, mutta on hyvin epätodennäköistä, että tekijä olisi poistuttuaan takapihalle kiertänyt talon ja lähtenyt poistumaan katua pitkin, kun kiinnijäämisriski olisi tällä tavalla suuri, ja talon takapihan kautta pääsisi suojaiselle metsäalueelle. Puuttuvat jäljet ja havainnot eivät tue Anneli Auerin kertomusta ulkopuolisesta tekijästä.
…
Jukka Lahdella on vain kaksi pientä haavaa jalkapohjassa, jotka voivat olla peräisin lasinsiruista. Hän ei ole voinut kamppailla kenenkään kanssa lasinsirujen päällä. Osa Jukka Lahden viiltohaavoista ovat niin sanottuja torjuntahaavoja, mutta varsinaisia kamppailun jälkiä hänessä ei ole. Tästä voi päätellä, että veitseniskut ovat tulleet hänelle yllätyksenä. Ikkunan rikkova ja siitä sisään tunkeutuva surmaaja ei ole voinut tulla yllätyksenä, sen sijaan perheenjäsenen suorittama puukotus on voinut tulla yllätyksenä.
…
Koska Anneli Auer on ensin aiheuttanut veitsellä vakavia ja kivuliaita vammoja Jukka Lahdelle ja antanut tämän kärsiä pidemmän aikaa ennen teon loppuun saattamista ja koska Jukka Lahti on ollut puolustuskyvyttömässä tilassa lopullisen surmaamisen tapahtuessa, on teko tapahtunut erittäin raa'alla ja julmalla tavalla. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Luen Anneli Auerin syyksi murhan.

Hovioikeus siis totesi: ”TN:n ammattitaitoa ja puolueettomuutta ei ole ollut syytä epäillä”.

IS:

Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemi pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että Ulvilan surman hätäkeskuspuhelutallenteelta kuuluvista äänistä ainakin osa on nauhoitettu etukäteen.

MTV:

Äänitutkija Tuija Niemi katsoo, että voimakkuuseroille voi olla vain kaksi mahdollista selitystä: joko se, että uhri on liikkunut myös takkahuoneen ulkopuolella puhelun aikana tai se, että taustalla soivat ennen puhelua nauhoitetut tallenteet, jotka on tehty eri etäisyyksiltä… …Poliisi teki puhelusta rekonstruktion vuonna 2008. Rekonstruktiossa havaittiin, että takkahuoneessa tuotetut puhe ja huudot kuuluivat puhelun taustalla hiljaisempina kuin Jukka Lahden äänet alkuperäisellä nauhalla.

HS:

Ulvila-äänitutkija: Hätäpuhelun alkaessa uhri oli todennäköisesti jo kuollut.

Joku foliohattu voi uskoa äänettömään, leijuvaan uffomieheen, jonka syytetty on kertonut tulleen terassinoven ikkunasta ja 9-vuotias tytär on ilmaissut ehkä lähteneen samasta reiästä (vaihtelevin kuvauksin ja sanakääntein), koska siitä se oli äidin kertomuksen mukaan tullutkin.

Mikäs oli mamman aikanaan mielikuvituksellisia huppumieskertomuksia kehitellessä, kun poliisisedät – etunenässä Juha Joutsenlahti, (joka siirrettiin alempiarvoisiin tehtäviin ja statusta hamuavana kuntapoliitikkona lähti ehkä tohtoriopiskelijaksi Tampereen yliopistoon – 1998 kaverinsa kanssa laatimansa gradun pohjalta?) – kohtelivat silkkihansikkain, äidin helmassa roikkuneella 9-vuotiaalla tytöllä, (jonka biologinen isä Jukka Lahti ei kenties ollut – ja jonka kohtelusta Anneli Auer kertoi raivostuneensa tunnustuskuulusteluissa), oli defenssit päällä ja vettä ja viledaa, tarvikkeita, tekstiilejä, märkiä pyyhkeitä ja omaa DNA:ta – jopa verinen hiustukko uhrin alla – sai levitellä rikospaikalle ja tuttuihin piilopaikkoihin mielin määrin, koska oma koti. Asunnossa pääsi käymään vapaasti murhan jälkeen, eikä asuntoa edes tutkittu kunnolla, vaan hutkittiin.

MTV:

Keskusrikospoliisin (KRP) rikoslaboratorion entinen johtaja Kimmo Himberg muistaa hämmästelleensä, kun hän kuuli ensimmäistä kertaa Ulvilan surman hätäkeskustallenteen.
– En muista, mitä tarkalleen ottaen sanoin, kun laskin kuulokkeet pöydälle. Sen muistan, mitä ajattelin: onpa erikoinen viisiminuuttinen!
…
Ulvilan rikospaikkatutkinnasta vastannutta teknikkoa ei pidetty tunnollisista tunnollisimpana.
…
Kyllä kollegoiden ja itseni mielestä yksi syy (tutkinnan) epäonnistumiseen oli puutteellinen rikospaikkatutkinta.

Mäkinen oli kokenut poliisi, mutta KRP:n rikoslaboratorion entisen johtajan sanoin häntä pidettiin vähemmän tunnollisena. Mäkinen oli viettänyt surmayön alkuosan läheisellä palopaikalla, käynyt pikaisesti kotona kääntymässä ja saanut sitten käskyn mennä Tähtisentielle selvittämään murhaa. Minkälaiset psykofyysiset valmiudet mahtoi kookkaalla ja ikääntyneellä Mäkisellä olla objektiivisten johtopäätösten tekemiseen kyseisessä tilanteessa - varsinkin, kun mies oli jo palopaikalla ilmaissut "löytäneensä tekijän", mutta esimiehet olivat torpanneet tämän hätäisen johtopäätöksen (etpk). Ehkä siksi Mäkisellä karkasi Ulvilan murhapaikalla mopo käsistä: hän ei malttanut keskittyä tekniseen tutkintaan tapahtumapaikalla, suojella rikospaikkaa kontaminaatiolta tai ohjeistaa jatkotutkimuksia, vaan alkoi leikkiä Koskisen ja Joutsenlahden komppaamana kukkulan kuningasta. Mäkinen ei malttanut pitää kahta vuorokautta vapaata, kuten hänen olisi pitänyt, vaan jatkoi mm. ruumiinavauksen seuraamista, hätäkeskusnauhan sörkkimistä ja vanhimman lapsen sekä Anneli Auerin kuulustelujen videointia ja ammattitaidotonta ja johdattelevaa niihin osallistumista 1.- 2.12.2006. Mäkinen ei palannut Tähtisentien rikospaikalle eikä jatkanut siellä pahasti kesken jääneitä teknisiä tutkimuksia ja kuitu- ja tavaraetsintöjä, koska "hänellä oli pari seuraavaa päivää vapaata". (Näin Mäkinen kertoi kuulustelussa, etpk). Mäkisellä ei ollut vapaata, vaan hänellä oli kaikenlaista forensista puuhastelua Ulvilan surmaan liittyen Koskisen ja Joutsenlahden kanssa. Mäkinen olisi voinut palata Tähtisentielle, muttei halunnut. Hän ei edes tiennyt, mitä näytteitä rikospaikalta myöhemmin otettiin. Miksi?

Hovioikeuden tuomioseloste:

131. Esitutkinnan puutteellisuudet, kuten teknisen rikostutkinnan rajaaminen vain takkahuoneeseen, terassille ja olohuoneen takkahuonetta lähellä oleviin osiin, jättävät avoimeksi esimerkiksi kysymyksen siitä, ovatko tekoon ja tekijään liittyneet ruskeankirjavat tekokuidut olleet peräisin Anneli Auerin taloudesta vai eivät. Samalla tavalla avoimeksi jää kysymys siitä, olisiko tarkemmissa teknisen rikostutkinnan tutkimuksissa ollut tuoreeltaan löydettävissä Jukka Lahden verta talon peseytymistiloista, vaikka poliisin silmämääräisissä tutkimuksissa tällaisia havaintoja ei ollut välittömästi teon jälkeen tehty eikä kirjattu.
…
325. Se, ettei takkahuoneen ja terassin ulkopuolisia tiloja ole teknisessä rikostutkinnassa tutkittu perusteellisemmin, on pidettävä vakavana puutteena.

Ylimalkainen tekninen rikostutkinta rikospaikalla oli hovioikeuden mielestä vakava puute.

[Susku London]

Kesäkuussa 2013 olen julkaissut oman litterointini Ulvilan hätäpuhelusta. Tuolloin en osannut edes kuvitella, että oikeudessa kuultu versio olisi väärennetty poliisin toimesta.

Tässä kohta, josta Pieni liekki kyselee. Kohdassa on äänten päällekkyyttä, joten se vaatii paljon tarkkuutta kuulijalta.

1:40 Taustalta vaimea ääni: Joo! ja kopsahdus ääni päälle. Ei kuullosta uhrilta eikä lapselta, vaan pikemminkin ulkopuoliselta, sillä äänimaisema poikkeaa edellisistä. Vai onko mikrofoni voinut vääristää lapsen äänen mikäli tämä on ollut kääntyneenä pois mikrofonin suunnasta?

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.

1:42 Lapsi: Mitä mä…? Taustalta kuuluu uhrin huuto ”Tule apuun”

1:43 Epäilty vastaa päälle: Mä, -mä soitan poliisil, siel pyydettii et…

1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)

1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle? Tapahtuiko sama, kun lapsi vastasi ”Joo” aiemmin?

Toinen todella tärkeä kohta häke-tallenteella on kohdassa, jolloin häke-virkailija on palannut linjalle. Lapsi sanoo äidilleen, joka on hänen lähellään:

2:39 Lapsi lohduttautuneena: Nyt siel puhutaa taas.

2:41 taustalta kuuluu vaimea kolahdus epäillyn tarttuessa luuriin

2:42 Epäilty ääni vapisten / hätääntyneellä itkuisella äänellä: Mä yritä(n) auttaa. Tämä puuttuu kokonaan Niemen litteroinnista!

Anneli yrittää olla tilanteessa avuksi. Eihän sellainen sovi hänestä miehensä murhaajaa leipoville tahoille. Kyllä tässä pitäisi jakaa oskarit äidille ja tyttärelle näyttelemisestä.

[Pieni liekki]

...
Mäkinen oli kokenut poliisi, mutta KRP:n rikoslaboratorion entisen johtajan sanoin häntä pidettiin vähemmän tunnollisena.

Jäin kyllä itse käsitykseen, että hän viittasi johonkuhun KRP:n työntekijään. Olisiko KRP:n rikoslaboratorion entinen johtaja edes tuntenut Mäkistä? En tiedä.

...
Mäkinen ei palannut Tähtisentien rikospaikalle eikä jatkanut siellä pahasti kesken jääneitä teknisiä tutkimuksia ja kuitu- ja tavaraetsintöjä, koska "hänellä oli pari seuraavaa päivää vapaata". (Näin Mäkinen kertoi kuulustelussa, etpk). Mäkisellä ei ollut vapaata, vaan hänellä oli kaikenlaista forensista puuhastelua Ulvilan surmaan liittyen Koskisen ja Joutsenlahden kanssa. Mäkinen olisi voinut palata Tähtisentielle, muttei halunnut. Hän ei edes tiennyt, mitä näytteitä rikospaikalta myöhemmin otettiin. Miksi?
...

Eikö se ollut nimenomaan esimies, joka esti häntä palaamasta Tähtisentielle?