Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[LexVeritas]

🠅

Ilmeisesti Gustafsson on mielestäsi siis sanonut kuulusteluissa Tuomiselle kasvoissaan olleen 10 pistohaavaa.

Gustafsson kysyi näin:

"Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja...Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?”

KRP:n päällikkö ja Bodomin kolmoismurhan tutkinnanjohtaja A. Vainio sanoi puukonpistoista näin:

"Koska Gustafssonin koko alaleuka on murskautunut ja hän sen lisäksi on saanut useita puukonpistoja kasvoihinsa, ei hän pysty puhumaan."

Vammojen liioittelu osin on mahdollista, mutta täsmällistä varmuutta siihen, kuinka paljon liioiteltiin, jos liioiteltiin, ei tiedetä. Ensiavun Ilmo Hassinen kertoi ommelleensa Gustafssonin päässä olleita haavoja umpeen niiden syntymekanismeja suuremmin analysoimatta. Philipe Lunetta kykeni yli 40 vuotta myöhemmin erottelemaan Gustafssonin päässä olleista arvista ainoastaan ne, jotka todennäköisimmin olivat syntyneet Bodomilla.
Hälyttävää on, ettei Lunetta osannut yhdistää Gustafssonin vasemman ohimon-päälaen seudulla havaitsemaansa arpea Bodomin tapahtumien yhteydessä syntyneeksi, vaikka ko. haava on mainittu poliisin tutkintayhteenvedossa syksyllä 1960 ja esitutkintapöytäkirjassakin sen on todettu vaatineen ompeluhoitoa.
Tämä kertonee Lunettan perehtymättömyydestä Gustafssonilla todettuihin vammoihin, ja asettaa koko hänen oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksensa luotettavuuden kyseenalaiseksi.

[Ross Sullivan]

🠅

Ilmeisesti Gustafsson on mielestäsi siis sanonut kuulusteluissa Tuomiselle kasvoissaan olleen 10 pistohaavaa.

Gustafsson kysyi näin:

"Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja...Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?”

KRP:n päällikkö ja Bodomin kolmoismurhan tutkinnanjohtaja A. Vainio sanoi puukonpistoista näin:

"Koska Gustafssonin koko alaleuka on murskautunut ja hän sen lisäksi on saanut useita puukonpistoja kasvoihinsa, ei hän pysty puhumaan."

Vammojen liioittelu osin on mahdollista, mutta täsmällistä varmuutta siihen, kuinka paljon liioiteltiin, jos liioiteltiin, ei tiedetä. Ensiavun Ilmo Hassinen kertoi ommelleensa Gustafssonin päässä olleita haavoja umpeen niiden syntymekanismeja suuremmin analysoimatta. Philipe Lunetta kykeni yli 40 vuotta myöhemmin erottelemaan Gustafssonin päässä olleista arvista ainoastaan ne, jotka todennäköisimmin olivat syntyneet Bodomilla.
Hälyttävää on, ettei Lunetta osannut yhdistää Gustafssonin vasemman ohimon-päälaen seudulla havaitsemaansa arpea Bodomin tapahtumien yhteydessä syntyneeksi, vaikka ko. haava on mainittu poliisin tutkintayhteenvedossa syksyllä 1960 ja esitutkintapöytäkirjassakin sen on todettu vaatineen ompeluhoitoa.
Tämä kertonee Lunettan perehtymättömyydestä Gustafssonilla todettuihin vammoihin, ja asettaa koko hänen oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksensa luotettavuuden kyseenalaiseksi.

Gustafsson on mielestäni haastattelussa todennut, että:

""Minulla oli kasvoissani kaikkiaan noin kymmenen pistohaavaa"

Ehkä nyt kahden viestin jälkeen pikkuhiljaa löydät haastattelun edellisistä viesteistäni.

[LexVeritas]

Selvästikin Nils Gustafssonin päässä on saattanut olla noin 10 pistohaavaa. Se on erittäin hyvä huomio. Pistohaavojen lukumäärää ja mahdollista liioittelua ei kyetä täsmällisesti varmentamaan puoleen eikä toiseen.

On selvää, että ulkotarkastuksen vuonna 2003 Gustafssonille tehnyt Philippe Lunetta erittelee raportissaan Bodomilla aiheutuneiksi arviksi vain sellaiset havaitsemansa arvet, jotka hänen mielestään todennäköisimmin syntyivät siellä. Hän siis mainitsee ainoastaan mielestään kaikkein todennäköisimmin Bodomilla aiheutuneiden vammojen jälkitilat.

Selvä asia on, ettei Lunetta kyennyt yhdistämään vuonna 2003 havaitsemaansa Gustafssonin ohimovamma-arpea Bodomin tapahtumiin. Lähtökohtaisesti ko. arven kytkeytymisen Bodomiin olisi kuitenkin pitänyt olla hänelle täysin selvä asia, jos hän vain olisi tutustunut esitutkintamateriaaliin. Gustafssonin vasemmassa ohimossa oli nimittäin asiakirjojen mukaan laaja, Bodomilla aiheutunut haava, joka hoidettiin Töölön sairaalassa ompelein. On täysin selvä asia, ettei Lunetta ollut tutustunut aineistoon ainakaan riittävän hyvin. Gustafssonin ulkotarkastuksen luotettavuus on siten hyvin selvästi kyseenalainen.

[Ross Sullivan]

Vaikka kaikki ulkotarkastuksessa havaitut jäljet olisivat syntyneet Bodomilla, niin Nissen kasvoissa ei silti ollut noin kymmentä pistohaavaa, kuten hän itse on väittänyt.

Tässä ketjussa pitäisi keskustella Gyllströmistä.

[LexVeritas]

Ote Ruth Kolin kuulustelusta 8.10.2003:

Markku Tuominen: Oliko siinä silloin edellisenä iltana paljon muita ihmisiä?
Ruth Koli: Oli...oli siinä, no me oltiin siinä venerannassa jo...ja sillon siinä oli kyllä muun muassa tämä G (kioskimies), mistä nyt on puhuttu ja hän oli kovin vihainen, se mun täytyy sanoa....että hän oli todella hirveän vihainen ja hän kiroili siitä että tänne tulevat että kohta ne kylän ihmiset ei saa tulla tänne enään että kun tollasella vehkeellä aletaan tänne tulemaan....niin tota...mutta en nyt hänestäkään tiedä mutta kovin kiukkuinen hän oli...että se on ainoa mitä hänestä tiedän.

Eittämättä tämä viittaisi hieman samantyyppiseen mahdolliseen motiiviin kuin oli Kai Vähäkalliolla Kytäjän kolmoistelttamurhassa.

[JasseHames]

Eittämättä tämä viittaisi hieman samantyyppiseen mahdolliseen motiiviin kuin oli Kai Vähäkalliolla Kytäjän kolmoistelttamurhassa.

Nyt keskustellaan taas kontekstissa.

Kartanon isännän Kai Vähäkallion harrastuksiin kuului muun muassa ampuminen ja metsästys, sillä Kytäjän kartanon mailla oli paljon riistaa.

Myös Gyllströmin harrastuksiin kuului ammuskelu - haulikolla ihmistä selkään niin, että hauleja jouduttiin sairaalassa repimään irti nahasta ja lihasta. Nykyään tuollaisesta saisi linnaa tapon yrityksestä, mutta alueen silloinen nimismies oli aivan toista mieltä.

[Ross Sullivan]

Tarina olisi parempi, jos Gyllström olisi väitetysti kertonut julkisesti ennakkoon, että aikoo tappaa leireilijät.

[JasseHames]

Kytäjän kolmoissurmassa on muutenkin samanlaisia piirteitä: Uhrien tavaraa oli kadonnut eli ilmeisesti viety tekijän toimesta. Katosiko kummasakin tapauksessa puukko, Kytäjällä kirves oli järven pohjassa ja Bodomilla kengät satojen metrien päässä rikospaikasta. Pitäisi kysyä joltakin oikealta profiloijalta, voiko tällaisten seikkojen perusteella tehdä tietyllä todennäköisyydellä päätelmiä tekijän motiivista.

Toki Gustafssonin lynkkaajat voivat silti aina väittää, että 18-vuotias poika vain taitavasti lavasti rikospaikan ja teon ryöstömurhaksi. Siis niin taitavasti, että huijaa vielä tänäkin päivänä rikosprofiloijia, mikä ei oikeasti ole aivan niin helppoa. Bodomin kengistä todettakoon heti, että viime kesänä foorumille löydettiin (muistaakseni nimimerkki Lex Veritas) murhatapaus, jossa tekijä oli vienyt uhrilta kengät.

[Ross Sullivan]

Kytäjän kolmoissurmassa on muutenkin samanlaisia piirteitä: Uhrien tavaraa oli kadonnut eli ilmeisesti viety tekijän toimesta. Katosiko kummasakin tapauksessa puukko, Kytäjällä kirves oli järven pohjassa ja Bodomilla kengät satojen metrien päässä rikospaikasta. Pitäisi kysyä joltakin oikealta profiloijalta, voiko tällaisten seikkojen perusteella tehdä tietyllä todennäköisyydellä päätelmiä tekijän motiivista.

Toki Gustafssonin lynkkaajat voivat silti aina väittää, että 18-vuotias poika vain taitavasti lavasti rikospaikan ja teon ryöstömurhaksi. Siis niin taitavasti, että huijaa vielä tänäkin päivänä rikosprofiloijia, mikä ei oikeasti ole aivan niin helppoa. Bodomin kengistä todettakoon heti, että viime kesänä foorumille löydettiin (muistaakseni nimimerkki Lex Veritas) murhatapaus, jossa tekijä oli vienyt uhrilta kengät.

"Pitäisi kysyä joltakin oikealta profiloijalta"

Sinun mielestäsi KRP:n profiloija ei ole oikea profiloija? Siksi koska profiloijan käsitykset eivät vastaa omiasi?

""Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."

Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a91a ... 9eead07f5e

Gyllströmin lynkkaajat uskovat juoppokollektiivin kaljatuopin läpi kertomiin houreisiin, mutta kyseenalaistavat Sahakankaan kertomukset.

[LexVeritas]

Toki Gustafssonin lynkkaajat voivat silti aina väittää, että 18-vuotias poika vain taitavasti lavasti rikospaikan ja teon ryöstömurhaksi. Siis niin taitavasti, että huijaa vielä tänäkin päivänä rikosprofiloijia, mikä ei oikeasti ole aivan niin helppoa. Bodomin kengistä todettakoon heti, että viime kesänä foorumille löydettiin (muistaakseni nimimerkki Lex Veritas) murhatapaus, jossa tekijä oli vienyt uhrilta kengät.

Kenkiä on viety henkirikosten uhreilta maailman sivu, mutta myös sodissa kaatuneilta.

Gustafssonilla aikoinaan diagnosoidut vammat esitettiin tosiaan 2000-luvun esitutkinnassa vääristelevällä tavalla, mikä selittyi muun muassa sillä, että poliisin kuulusteluapurina toiminut ja Gustafssonin vammoja arvioinut ortopedi Eero Hirvensalo etsi kertomansa mukaan Gustafssonista jälkiä vammoista, jotka olisivat sopineet "8 tunnin umpitajuttomuuteen ". Hirvensalo sen paremmin kuin lääketieteellisen ulkotarkastuksen Gustafssonille tehnyt Philippe Lunettakaan ei ollut tutustunut tapaukseen riittävän hyvin.

[veikkonen]

Oispa hienoa lukea Gyllströmin kuulusteluja. Onko Gyllström esimerkiksi kiistänyt olleensa rannalla kiroamassa Gustafssonin poppoon saapuessa vrt. Ruut Kolin myöhempi todistus.

Vai oliko Gyllström sittenkin siellä mansikkamaallaan?

Gustafssonilta ei liene koskaan kysytty, ajoivatko Boismanin kanssa kioskin ohi miten kovaa, tai tarkoituksellisesti kovaa, tai kuulivatko Gyllströmin väitettyjä uhkauksia. Kioskin ohitse he Nissen kuulustelusta riippuen ajoivat ainakin kahdesti.

[LexVeritas]

Gyllström ja ilmeisesti myös rouvansa väittivät yöllä heränneensä, kun yksi tai kaksi poikaa ajoi moottoripyörällä rantaan ja pian sieltä takaisin. Tämä väite mainittiin alun perin muistaakseni Jermon kirjassa.

Aiheesta on oma ketjunsa:

viewtopic.php?t=8136

jonka sisältö enimmäkseen sitä itseään.

[LexVeritas]

Aake Jermon teoksesta Murha ei vanhene koskaan - Reportaasi surmatöistä (Otava, 1975):

Helluntailauantaina perheessä oli menty nukkumaan klo 23:n aikaan. Koska kioskiin hieman aikaisemmin oli tehty murto, vaimo muutenkin herkkäunisena ihmisenä nukkui helluntaiyönä tavallistakin herkemmin. Klo 2 - 3 välillä hän oli herännyt ulkoa kuuluvaan moottoripyörän säksätykseen ja herättänyt miehensäkin kuuntelemaan sitä. He olivat katselleet ikkunasta siihen saakka, että olivat nähneet moottoripyöräilijän ja tunteneet hänet lähistöllä asuvaksi nuorukaiseksi, minkä jälkeen he vasta kolmen jälkeen olivat käyneet uudestaan levolle. (s.194)

[Van Damme]

Monessakohan tapauksessa prosentuaalisesti puoliso/läheinen antaa valheellisen alibin kumppanilleen?

Kysymys ei ole pelkästään retorinen - mikäli asiaa on tutkittu, niin olisi mukava kuulla. Toki nämäkin ovat aina case by case.

Itse ajattelen, että on mahdollista, että alibi ei ole vedenpitävä kun sen antaa läheinen tai puoliso eikä sitä muuten voida vahvistaa ilman järkevää epäilystä.

[JasseHames]

Monessakohan tapauksessa prosentuaalisesti puoliso/läheinen antaa valheellisen alibin kumppanilleen?

Kysymys ei ole pelkästään retorinen - mikäli asiaa on tutkittu, niin olisi mukava kuulla. Toki nämäkin ovat aina case by case.

Itse ajattelen, että on mahdollista, että alibi ei ole vedenpitävä kun sen antaa läheinen tai puoliso eikä sitä muuten voida vahvistaa ilman järkevää epäilystä.

Voisi esittää retorisen kysymyksen, onko läheisellä suurempi insentiivi valehdella epäillylle alibi kuin jollain epäilylle tuntemattomalla henkilöllä. Riippuu sitten täysin tapausta tutkivista poliiseista, lähdetäänkö ketään ehdottomasti poissulkemaan mahdollisten tekijöiden joukosta läheisen antaman alibin perusteella. Toisaalta ketään ei tuomita oikeusvaltiossa henkirikoksesta pelkästään alibin puuttumisen vuoksi.

Esimerkiksi tässä tapauksessa Assmania ilmeisesti ei poissuljettu epäiltyjen joukosta muutaman eri henkilön, joista osa oli hänelle läheisiä, lausunnon muodostaman alibin perusteella. Tämän voi päätellä siitä, että Assmanin sormenjälkiä verrattiin rikospaikalta löytyneen pullon sormenjälkeen vuonna 1978:

Arkistomerkinnän mukaan poliisi tarkisti vielä niinkin myöhään kuin 1978, ettei Bodomilla olleesta limsapullosta löytynyt vieras sormenjälki kuulu Assmanille.