Poliisi etsii Karfin perhettä

[Inehmo]

On sinänsä kiinnostavaa lukea tämän palstan kommentteja tosiaan siltä kannalta, että mitä kommentti kertoo kirjoittajastaan.

Huomautin jo, että kuvitelmat kertovat kuvittelijan sydämestä, ei kuvittelun kohteesta.

Lisäisin nyt, että myös epäilyt voivat kertoa enemmän kirjoittajasta kuin epäilyn kohteesta. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö nimeltä projektio. Jos omassa elämässä on joutunut kokemaan pahuutta tms, nähdään sitä nyt potentiaalisesti Karfin perheessä. Projisoidaan se koettu pahuus sinne. Käytetään tätä keskustelua alitajuntaisesti väylänä saada helpotusta omille traumoille.

Tässä voimme saada myös tilaisuuden itsereflektioon, jos sellaiselle on tarvetta. Esim. jos meille pulpahtaa pinnalle voimakas tunnereaktio, niin voisi miettiä, osuiko asia johonkin menneeseen kokemukseeni, kipukohtaan. Olisiko aika tuoda se asia valoon ja käsitellä sitä sopivalla tavalla?

[Ulrica]

Prepaid ei oikein tahdo onnistua ilman henkilöllisyyden todistamista, prepaidin eli paikallisesti kontantkort liittymän aktivointi ei onnistu enää anonyymisti. Se nyt ei sinänsä estä mitään, vaikkapa viinakaupan edestä joku random pulsu kyllä ottaa sen nimilleen kyselemättä jos oikein janottaa ja tarjoaa pikkukorvausta. Sen jälkeen sen lataaminen onnistuu käteisellä vaikka huoltamolta ilman mitään kyselyjä.

Ksj001 kertoman mukaan prepaid-kortti olisi annettu Karfien käytöön Rauhan Sanan piiristä.

Oma teoriani on jo ennen ksj001 tuloa mukaan keskusteluun erityisesti IL:n uutisoinnin perusteella ollut, että uskonnollisista piireistä tuleva henkilö tai henkilöt ovat auttaneet perhettä yrityksen kautta. Esim. rakennusalan pienyrityksen kautta voi taloudellista ja materiaalista apua antaa monin tavoin niin, ettei asiasta jää ainakaan kovin helposti kiinni kirjanpidollisesti tai muutenkaan laillisesti. Vaikkapa pakoauton on mahdollisesti ollut yrityksen nimissä, jos siis on ollut pakettiauto, kuten uskon. Nämä ovat myös sellaisia rikkeitä, joihin ns. taviksilla on matala kynnys lähteä mukaan, koska rajoja on totuttu venyttämään myös omassa toiminnassa.

Tuossakin mahdollisuudessa paon alun jälkeistä apua ei välttämättä ole mahdollista ollut seurata laisinkaan. Jos apu on osoitettu perille rahana, jota ei minkään kortin kautta pystytä seuraamaan.

Karfit olivat sulloituneet yhteen huoneeseen 1/2024 epäselviin oloihin. Jos heitä ei kukaan tapaa henkilökohtaisesti, käy välillä katsomassa, että apu menee perille, ei siitä ole takeita. He voivat olla edelleen sulloituneita yhteen huoneeseen, jopa kellariin etsijöitä piiloon. Sen verran vainoharhailua heidän toimissaan on esiintynyt.

Se, että auttaa ja toimittaa taloudellista apua ns. Kuuhun, ei tarkoita sitä, että apua käytetään.

12/2023 myös roikkui perheen ulko-ovessa jokin lahjakassi, josta perhe ei lainkaan välittänyt tai avusta. Mitä lie parempaa puuhasivat tuon kuukauden toimintahuoneessaan.

Esittämäsi kuvio voisi myös liittyä tiettyihin rikosepäilyihin, joita poliisi esittänyt.

[Pureva puheenjohtaja]

On sinänsä kiinnostavaa lukea tämän palstan kommentteja tosiaan siltä kannalta, että mitä kommentti kertoo kirjoittajastaan.

Huomautin jo, että kuvitelmat kertovat kuvittelijan sydämestä, ei kuvittelun kohteesta.

Lisäisin nyt, että myös epäilyt voivat kertoa enemmän kirjoittajasta kuin epäilyn kohteesta. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö nimeltä projektio. Jos omassa elämässä on joutunut kokemaan pahuutta tms, nähdään sitä nyt potentiaalisesti Karfin perheessä. Projisoidaan se koettu pahuus sinne. Käytetään tätä keskustelua alitajuntaisesti väylänä saada helpotusta omille traumoille.

Tässä voimme saada myös tilaisuuden itsereflektioon, jos sellaiselle on tarvetta. Esim. jos meille pulpahtaa pinnalle voimakas tunnereaktio, niin voisi miettiä, osuiko asia johonkin menneeseen kokemukseeni, kipukohtaan. Olisiko aika tuoda se asia valoon ja käsitellä sitä sopivalla tavalla?

Niin että olet tehnyt päätelmän että tänne kirjoitellaan valtavassa tunneryöpyssä asioita. Nyt ollaan kunnon keittiöpsykologian ytimessä.

[Ulrica]

Olen vähän mietiskellyt tiettyä kaavaa liittyen perheen asumiskuvioihin. On asuttu vanhoissa ja ilmeisen huonokuntoisissa taloissa syrjäseuduilla, varmaan ainakin osittain siksi että se on halpaa. Voi myös olla perheelle kätevintä, ettei talon kunnosta seuraa kyselyitä ja korvausvastuuta jos ja kun vaurioita tulee. Ainakin yksi talo on perheen alta purettu, ja purkamisen syissä viitattiin vesivahinkoon. Viimeisen tunnetun kotitalon olosuhteiden syyksi kerrottiin myös putkien jäätyminen ja vesivahinko.
Mitenkähän päin tää on mennyt. Onko tosiaan niin, että on pakkauduttu yhteen huoneeseen vesivahingon jälkeen, vai onko putkien jäätyminen ja vesivahinko syntynyt siksi, että on alun perinkin asutettu vain puolta taloa tai yhtä huonetta. Jos on ollut osa tiloista kylmillään ja pidetty asumattomana, ei ihme jos putket aina jäätyykin. Olisi myös aika mielenkiintoista tietää, minkälaiset nukkumisjärjestelyt on laitettu, että mahtuu yhdeksän henkeä yhteen ja samaan makuuhuoneeseen nukkumaan. Ei kuitenkaan näyttänyt olevan mitään valtavia ”saleja” nuo talon makkarit, niin vaikea nähdä että niihin olisi jokaiselle omaa sänkyä saatu mahdutettua. Mistä sitä tietää, onko napanuora niin tiukka, että teinitkin täytyy saada perhepetiin..?

Hyvä pohdinta. Karoliina on maininnut, että aiemmassa haltuunottamisjupakan yhteydessä hänen rintaruokintaa pienimpään lapseen häirittiin viranomaistaholta. Maidontulohan voi keskeytyä, jos ei aktiivisesti imetä.

Onhan naisia, jotka ovat valinneet rintaruokkia lapsiaan reippaasti yli tuon suositusrajan.

Esiinottamasi nukkumisjärjestey voi viitata myös muidenkin lasten rintaruokintaan, kuin nuorimman.

[Wow!]

On sinänsä kiinnostavaa lukea tämän palstan kommentteja tosiaan siltä kannalta, että mitä kommentti kertoo kirjoittajastaan.

Huomautin jo, että kuvitelmat kertovat kuvittelijan sydämestä, ei kuvittelun kohteesta.

Lisäisin nyt, että myös epäilyt voivat kertoa enemmän kirjoittajasta kuin epäilyn kohteesta. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö nimeltä projektio. Jos omassa elämässä on joutunut kokemaan pahuutta tms, nähdään sitä nyt potentiaalisesti Karfin perheessä. Projisoidaan se koettu pahuus sinne. Käytetään tätä keskustelua alitajuntaisesti väylänä saada helpotusta omille traumoille.

Tässä voimme saada myös tilaisuuden itsereflektioon, jos sellaiselle on tarvetta. Esim. jos meille pulpahtaa pinnalle voimakas tunnereaktio, niin voisi miettiä, osuiko asia johonkin menneeseen kokemukseeni, kipukohtaan. Olisiko aika tuoda se asia valoon ja käsitellä sitä sopivalla tavalla?

Niin että olet tehnyt päätelmän että tänne kirjoitellaan valtavassa tunneryöpyssä asioita. Nyt ollaan kunnon keittiöpsykologian ytimessä.

Oikeassahan tuo Inehmo on. Siis kyse oli siitä, että jos joku (ei siis kaikki) asia aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion, niin siinä tapauksessa tulisi miettiä, mistä kyseinen reaktio aiheutuu. aktio (kokeminen) - > reaktio (vastaus kokemiseen [=kokemus], muistin perusteella)

Ihmisen ajattelu perustuu muistiin ja muistikokemuksiin, sekä muuten kerättyihin tietoihin (jotka sijaitsevat muistissa). kaikki ajattelu perustuu menneisyydessä kärättyihin tietoihin, olettamauksiin ja kokemuksiin. Eli ajattelu on menneisyydessä toimimista.

Näin ollen ihminen projisoi kaikkiin uusiin kokemuksiin menneisyyden perusteella.

Jos esim ihminen on lapsesta saakka ollut pahojen ihmisten ympäröimä, projisoi hän uuden ihmisen automaattisesti tähän luokkaan.
Myös toisin päin: jos kaikki ovat olleet lempeitä ja miellyttäviä koko historian, on hänen vaikea ymmärtää kohdatessaan pahan ihmisen.

EDIT: Muutettu Aktio->Reaktio-sisältöä

[Pureva puheenjohtaja]

On sinänsä kiinnostavaa lukea tämän palstan kommentteja tosiaan siltä kannalta, että mitä kommentti kertoo kirjoittajastaan.

Huomautin jo, että kuvitelmat kertovat kuvittelijan sydämestä, ei kuvittelun kohteesta.

Lisäisin nyt, että myös epäilyt voivat kertoa enemmän kirjoittajasta kuin epäilyn kohteesta. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö nimeltä projektio. Jos omassa elämässä on joutunut kokemaan pahuutta tms, nähdään sitä nyt potentiaalisesti Karfin perheessä. Projisoidaan se koettu pahuus sinne. Käytetään tätä keskustelua alitajuntaisesti väylänä saada helpotusta omille traumoille.

Tässä voimme saada myös tilaisuuden itsereflektioon, jos sellaiselle on tarvetta. Esim. jos meille pulpahtaa pinnalle voimakas tunnereaktio, niin voisi miettiä, osuiko asia johonkin menneeseen kokemukseeni, kipukohtaan. Olisiko aika tuoda se asia valoon ja käsitellä sitä sopivalla tavalla?

Niin että olet tehnyt päätelmän että tänne kirjoitellaan valtavassa tunneryöpyssä asioita. Nyt ollaan kunnon keittiöpsykologian ytimessä.

Oikeassahan tuo Inehmo on. Siis kyse oli siitä, että jos joku (ei siis kaikki) asia aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion, niin siinä tapauksessa tulisi miettiä, mistä kyseinen reaktio aiheutuu. aktio (kokemus) - > reaktio (vastaus kokemukseen, muistin perusteella)

Ihmisen ajattelu perustuu muistiin ja muistikokemuksiin, sekä muuten kerättyihin tietoihin (jotka sijaitsevat muistissa). kaikki ajattelu perustuu menneisyydessä kärättyihin tietoihin, olettamauksiin ja kokemuksiin. Eli ajattelu on menneisyydessä toimimista.

Näin ollen ihminen projisoi kaikkiin uusiin kokemuksiin menneisyyden perusteella.

Jos esim ihminen on lapsesta saakka ollut pahojen ihmisten ympäröimä, projisoi hän uuden ihmisen automaattisesti tähän luokkaan.
Myös toisin päin: jos kaikki ovat olleet lempeitä ja miellyttäviä koko historian, on hänen vaikea ymmärtää kohdatessaan pahan ihmisen.

Tämmöinen toisten kirjoittajien "tunnekuohuihin" viittaaminen on lähinnä trollaamista. Näissä teidän projisoinneissa sivuutetaan se, että meillä on massiivinen määrä tietoa kaikenlaisesta pahuudesta, mukaanlukien uskonnollisuuden varjolla toteutetuista (tähän tapaukseen verraten vaikka tapaus Turpin, vaikkakin graavi sellainen). Unohtamatta kaikenlaisen true crime-sisällön olevan hyvin suosittua.

[Wow!]

Niin että olet tehnyt päätelmän että tänne kirjoitellaan valtavassa tunneryöpyssä asioita. Nyt ollaan kunnon keittiöpsykologian ytimessä.

Oikeassahan tuo Inehmo on. Siis kyse oli siitä, että jos joku (ei siis kaikki) asia aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion, niin siinä tapauksessa tulisi miettiä, mistä kyseinen reaktio aiheutuu. aktio (kokemus) - > reaktio (vastaus kokemukseen, muistin perusteella)

Ihmisen ajattelu perustuu muistiin ja muistikokemuksiin, sekä muuten kerättyihin tietoihin (jotka sijaitsevat muistissa). kaikki ajattelu perustuu menneisyydessä kärättyihin tietoihin, olettamauksiin ja kokemuksiin. Eli ajattelu on menneisyydessä toimimista.

Näin ollen ihminen projisoi kaikkiin uusiin kokemuksiin menneisyyden perusteella.

Jos esim ihminen on lapsesta saakka ollut pahojen ihmisten ympäröimä, projisoi hän uuden ihmisen automaattisesti tähän luokkaan.
Myös toisin päin: jos kaikki ovat olleet lempeitä ja miellyttäviä koko historian, on hänen vaikea ymmärtää kohdatessaan pahan ihmisen.

Tämmöinen toisten kirjoittajien "tunnekuohuihin" viittaaminen on lähinnä trollaamista. Näissä teidän projisoinneissa sivuutetaan se, että meillä on massiivinen määrä tietoa kaikenlaisuudesta pahuudesta, mukaanlukien uskonnollisuuden varjolla toteutetuista (tähän tapaukseen verraten vaikka tapaus Turpin, vaikkakin graavi sellainen). Unohtamatta kaikenlaisen true crime-sisällön olevan hyvin suosittua.

Onko nyt niin, että kokemuksesi perusteella kaikki näkökannat, jotka poikkeavat omastasi, ovat trollaamista?
Jos Teillä on massiivinen määrä tietoa, niin Teillä on sitten varmaan 100% tieto Karffin perheen kohtalosta.
Miten Turpin projisoituu Karffin perheen tekemisiin? Voidaanko sillä saada joitain uusia johtolankoja.

Kyllä, uskonnon perusteella on tehty hirvittäviä julmuuksia, kuten myös kommunismin, sosialismin, kapitalismin tai vaikkapa kullanhimon vuoksi saati sitten juomaveden. Kyllä ihminen on onnistunut käyttämään mitä tahansa syitä pahoille teoilleen. Odotan mielenkiinnolla, mitä tulevaisuudessa pystytään kaivamaan persuilusta esiin.

Mutta tämä nyt menee niin paljon sivuraiteelle, että jatketaan mutuilua otsikon aiheessa konditionaalien varassa.

[Ad_Absurdum]

On sinänsä kiinnostavaa lukea tämän palstan kommentteja tosiaan siltä kannalta, että mitä kommentti kertoo kirjoittajastaan.

Huomautin jo, että kuvitelmat kertovat kuvittelijan sydämestä, ei kuvittelun kohteesta.

Lisäisin nyt, että myös epäilyt voivat kertoa enemmän kirjoittajasta kuin epäilyn kohteesta. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö nimeltä projektio. Jos omassa elämässä on joutunut kokemaan pahuutta tms, nähdään sitä nyt potentiaalisesti Karfin perheessä. Projisoidaan se koettu pahuus sinne. Käytetään tätä keskustelua alitajuntaisesti väylänä saada helpotusta omille traumoille.

Tässä voimme saada myös tilaisuuden itsereflektioon, jos sellaiselle on tarvetta. Esim. jos meille pulpahtaa pinnalle voimakas tunnereaktio, niin voisi miettiä, osuiko asia johonkin menneeseen kokemukseeni, kipukohtaan. Olisiko aika tuoda se asia valoon ja käsitellä sitä sopivalla tavalla?

Aikamoista. Tietty täällä varmaan pyörii alan ammattilaisia jotka nähneet jo kaiken ja nurjapuolen yhteiskunnasta. Tietty ei voi yleistää mutta onhan se tylsä juttu jos 90 prosenttia pilaa kaikkien maineen. Monilla voi olla aikamoinen kokemus tietystä aihealueesta ja asiakaskunnasta. Tällöin ei ole kyse omista traumoista vaan realismista.

[Pureva puheenjohtaja]

Onko nyt niin, että kokemuksesi perusteella kaikki näkökannat, jotka poikkeavat omastasi, ovat trollaamista?
Jos Teillä on massiivinen määrä tietoa, niin Teillä on sitten varmaan 100% tieto Karffin perheen kohtalosta.
Miten Turpin projisoituu Karffin perheen tekemisiin? Voidaanko sillä saada joitain uusia johtolankoja.

Siis mitä, sanominen että tunnekuohuihin viittaminen on trollaamista, on nyt kaikki näkökannat?

Ei todellakaan ole tietoa, kenelläkään ei ole. Miksi edes päädyt toteamaan näin?

Projisoituu (hassua käyttää tätä termiä, ollaan nyt kaikki sitten keittöpsykologeja) sillä, että kamaluuksia tässä maailmassa tapahtuu, eikä niitä Karfien kohdalla ole poissuljettu, kun sitä suoraa tietoa nimenomaan ei ole suuntaan eikä toiseen, mutta viitteitä on, koska lastensuojelu on perheen asioihin puuttunut. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Vertauskohtia on mm. kotikoulu ja uskonnollisuus.

[Puolukka]

Olen seurannut tätä keskustelua jo jonkin aikaa. Tunnen Karfien perheen. Heidän lapset olivat aika paljon meidän lasten kanssa silloin kun he asuivat Ytteressessä. Lapset olivat iloisia ja vapaan oloisia. He leikkivät usean eri perheen lasten kanssa päivittäin. Minun käsitykseni mukaan heillä oli asiat ihan hyvin silloin. Lapset kävivät myös silloin tällöin vierailulla senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Ytteressestä, välillä keskenään ja välillä vanhempien kanssa.

Jäin miettimään tuota ksj001 kommenttia jokin aika sitten, että lasten sanomiset olisi uhka vanhemmille. Mitä tarkoitat? Mitä sellaista on mitä lapset eivät saisi kertoa? Ymmärrän, että lapset osaavat kertoa nimet kuka heitä on auttanut ja mielestäni lasten pitää antaa puhua vapaasti. Mutta mitä huonoa kerrottavaa vanhemmista on?
*Poistettu palstan säännöissä kielletyä henkilöspekulaatiota*tm

[Vasikkahattu]

Minua kiinnostaisi tietää, mihin Karfeja hurmoksessa puolustavat ihmiset perustaa kantansa?

Minä perustan näkemykseni asian uutisointiin ja julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Niissä aika yhteneväisesti kerrotaan asioista. Toki koska Karfit eivät ole tulleet julki ja asian selvitys on kesken, on häviävän pieni mahdollisuus, että tiedot on virheelliset.

Mutta mitkä on ne asiat jotka puoltaa Karfien puolta asiassa? Karoliinan vanhemmat, Karfien edustajat ja alussa oli jenkki yhteyshenkilö on jotain lausunut. Mutta niiden painoarvo on mielestäni aika heikko. Toisaalta Tommyn isän ja veljen lausunnot tukee mieluummin tuota edellistä näkemystä. Toki sekin voi liittyä vanhoihin kaunoihin, joten senkin uskottavuus on vähän niin ja näin.

[Pureva puheenjohtaja]

Minua kiinnostaisi tietää, mihin Karfeja hurmoksessa puolustavat ihmiset perustaa kantansa?

Haluaisin kanssa kuulla miten lapsien tulevaisuus tulee toteutumaan tällä hetkellä, tai minkälainen se olisi jos lastensuojelu ei olisi asioihin puuttunut. Miten esimerkiksi jos kohta 18-vuotias vanhin lapsi halajaa korkeampiin koulutuksiin, mahtaako onnistua? Enkä kaipaa yhtään sanomista siitä että viranomaiset ovat sen täysin pilanneet, ei tässä voida sivuuttaa vanhempien osuutta tapahtumiin.

[Ad_Absurdum]

Olen seurannut tätä keskustelua jo jonkin aikaa. Tunnen Karfien perheen. Heidän lapset olivat aika paljon meidän lasten kanssa silloin kun he asuivat Ytteressessä. Lapset olivat iloisia ja vapaan oloisia. He leikkivät usean eri perheen lasten kanssa päivittäin. Minun käsitykseni mukaan heillä oli asiat ihan hyvin silloin. Lapset kävivät myös silloin tällöin vierailulla senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Ytteressestä, välillä keskenään ja välillä vanhempien kanssa.

Jäin miettimään tuota ksj001 kommenttia jokin aika sitten, että lasten sanomiset olisi uhka vanhemmille. Mitä tarkoitat? Mitä sellaista on mitä lapset eivät saisi kertoa? Ymmärrän, että lapset osaavat kertoa nimet kuka heitä on auttanut ja mielestäni lasten pitää antaa puhua vapaasti. Mutta mitä huonoa kerrottavaa vanhemmista on?
Muuten, ksj001, oletko Markus?

Sisäpiiriläinen! Kerros se tärkein asia mikä kaikkia kiinnostaa. Miksi Tompan nenu on kiero kuin korkkiruuvi?

[Saunabad]

Olen seurannut tätä keskustelua jo jonkin aikaa. Tunnen Karfien perheen. Heidän lapset olivat aika paljon meidän lasten kanssa silloin kun he asuivat Ytteressessä. Lapset olivat iloisia ja vapaan oloisia. He leikkivät usean eri perheen lasten kanssa päivittäin. Minun käsitykseni mukaan heillä oli asiat ihan hyvin silloin. Lapset kävivät myös silloin tällöin vierailulla senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Ytteressestä, välillä keskenään ja välillä vanhempien kanssa.

Osaat sitten varmasti myös kertoa, miksi lapset eivät saaneet leikkiä koulun pihalla enää sen jälkeen, kun sinne tuli valvontakamerat.

[aivoriihi]

Olen seurannut tätä keskustelua jo jonkin aikaa. Tunnen Karfien perheen. Heidän lapset olivat aika paljon meidän lasten kanssa silloin kun he asuivat Ytteressessä. Lapset olivat iloisia ja vapaan oloisia. He leikkivät usean eri perheen lasten kanssa päivittäin. Minun käsitykseni mukaan heillä oli asiat ihan hyvin silloin. Lapset kävivät myös silloin tällöin vierailulla senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Ytteressestä, välillä keskenään ja välillä vanhempien kanssa.

Jäin miettimään tuota ksj001 kommenttia jokin aika sitten, että lasten sanomiset olisi uhka vanhemmille. Mitä tarkoitat? Mitä sellaista on mitä lapset eivät saisi kertoa? Ymmärrän, että lapset osaavat kertoa nimet kuka heitä on auttanut ja mielestäni lasten pitää antaa puhua vapaasti. Mutta mitä huonoa kerrottavaa vanhemmista on?
Muuten, ksj001, oletko Markus?

Kiinnostavaa infoa tuo ensimmäinen kappale.

Toisessa kappaleessa syyllistyt Minfon kymmenennen pykälän rikkomiseen.

Avaudu toki enemmänkin, jos todellakin tunnet Karfin perheen.