Sipi kirjoitti: To Heinä 24, 2025 2:50 pm
Jotnekin nyt tuntuu kuitenkin siltä, että sellaista paoinpitelyä, jonka me normaaleina itseämme pitävät ihmiset pidämme lasten pahoinpitelynä ei perheessä tapahdu.
Kaikki vaikuttaa kulminoituvan nyt siihen, että perhe on tehnyt valtavirrasta poikkeavia valintoja kuten kotikoulu ja yhteiskunnan ulkopuolella eläminen. Jos mietitään nyt jotain jenkkien ramattuvyöhykettä, elintapa saattaa niillä hoodeilla olla arvostettua ja tavoittelemisen arvoista. Tietynlainen omavaraisuus ja perhekeskeisyys ehkä löyhästi keskiössä, uskontoa unohtamatta.
Voidaanko tästä sitten päätellä, että lapet ovat onnettomia? Nälässä? Ei tarvitse mennä montaakaan vuosikymmentä taaksepäin, kun oli täysin normaalia, että mukulat katsoivat toistensa perään ja ehkä, jos hyvin sattui, kerran kesässä vierailtiin mummolassa. Siinä se.
Kuitenkin yhteiskunnan kehittyessä relatiivisista tarpeista on tullut absoluuttisia; tänä päivänä lapset
tarvitsevat sosiaalisia suhteita kodin ulkopuolella, älylaitteita ja yhteyden ulkomaailmaan, nimensä kaikkiin järjestelmiin ja jatkuvan, yhteiskunnan tuottaman seurannan eri instansseissa. Tämän verkon ulkopuolelle jättäytyminen ei automaattisesti tarkoita, etteivätkö vanhemmat sallisi lapsilleen terveydenhoitoa, jos he sitä tarvitsevat. Lisäksi lapsi ei tarvitse sellaisia asioita, joita hän ei osaa kaivata. En minäkään 70-luvun lapsena osannut kaivata huvipuistoja, ulkomaanmatkoja saati 5G-yhteyttä. Nintendon elekrtoniikkapelistä tapeltiin veljen kanssa siihen saakka, kunnes paristot loppuivat. Olinko onneton?
Nyt valtio ilmiselvästi olettaa, että Karfien lapsilla on valtavasti tarpeita,joihin vanhemmat ovat kykenemättömiä vastaamaan. Kuka ne tarpeet lopulta luo?
Luin jokin aikaa sitten (en nyt löytänyt juttua valitettavasti, ehkä joku löytää) iltapäivälehdestä jutun 15-vuotiaasta mopopojasta, joka on kotikylänsä ainoa teini-ikäinen. Kertoili olevansa ihan tyytyväinen ja rassailevansa mopoaan. Karfien lapsilla on sentään seuraa.
Koko hommassa haisee ennakkotapauksen katku, syyttäjä odottaa sormet syyhyten tilaisuuttaan ja päivä päivältä perheen tilanne käyyhä tukalammaksi. Sanonpahan vaan, että jos ja kun heidät jonain päivänä löydetään, voittajia ei ole. Kaikkein vähiten lapset, joita tässä niin kovasti nyt suojellaan.
Muutama kohta sun pohdinnassa särähti omaan korvaan. Musta on kyllä kiva lukea pohdintoja perheestä puolin ja toisin, siksi en pidä siitä, että pohdinnat suoraan teilataan. Mutta näihin muutamaan kohtaan haluan tehdä oman pohdinnan.
Perhe ei ole omavarainen, vielä vähemmän vakavarainen. Se mua häiritsee, että kun on irrottauduttu yhteiskunnan tukijärjestelmästä, on tilalle tullut jonkinlainen tukikoukko. Jollain rahalla perhe elänyt, mistä raha tullut ja millä vastineella. En ihan täysin usko apuun, joka tullut täysin vain kristillisin ja humataarisin perustein muilta ihmisiltä, jotka kuitenkin elävät suurimmaksi osaksi yhteiskunnan normien mukaan (käyvät töissä ja maksavat verot jne). Tosin tässä voi olla myös niin, että perhe osannut vetää oikeista naruista ja saanut elatuksen "hyväuskoisilta hölmöiltä".
Raha tuo kuitenkin valtaa, näin oon jo todennut aiemmin. Näin perhe on ollut tietyllä tavalla tukijoukkojen armoilla. Miksi tukijoukot eivät auttaneet perhettä jo silloin, kun talvella 23-24 talo muuttui asuinkelvottomaksi? Tajusiko tukijoukot miten paha tilanne oli?
Nykyään pärjätäkseen yhteiskunnassa itsenäisenä nuorena aikuisena, sulla pitää olla tietämys ainakin tietotekniikasta. Näillä lapsilla varmaankin oli, jos itkivät laitteiden perään sijoituspaikassa. Mutta sitten lasten olisi hyvä elää niin että ovat vuorovaikutuksessa ympäröivään maailmaan. Oppivat tietynlaista ihmistuntemusta, eivät kasva liian sinisilmäisiksi tai liian epäluuloiseksi tuntemattomia kohtaan. Lapsella ja nuorella tulisi olla vapaus päättää omasta tulevaisuudesta. Mitä jos joku lapsista haluaa lääkäriksi tms? Onko kaikki lapset sellaisia, että haluavat elää yhteiskunnasta irrottautuneina? Jos heille annetaan vapaus 18- vuotiaana elää miten haluavat, ovatko he siihen kykeneviä?
"Kylän ainoa lapsi" oli huono vertaus - hän käy normaalia koulua.