Gustafssonin vammat

[Sariola]

MAGNEETTIKUVAUS (MR) ja RÖNTGENKUVAUS (CT) AIVORUHJEIDEN KUVAUKSESSA
==============================================

Tuon yhden (Viittaus "pasi") tutkimuksen mukaan röntgenkuvaus on tehokas tutkimustapa, jos tutkitaan heti vamman syntymisen jälkeen. Röntgenkuvaus havaitsee suuren osan syntyneistä aivoruhjeista. Ajan kuluessa röngenkuvausksen kyky havaita aivoruhje heikkenee nopeasti ja melko pian ollaan tilanteessa, jossa röntgenkuvissa näkyy vain noin puolet alunperin nähdyistä aivoruhjeista. Tuossa tutkimuksessa 44%. Röntgentutkimuksessa tulokset heikkenevät jo kun on kulunut vain päiviä tai viikkoja itse vamman synnystä. Joka tapauksessa havaitsemisprosentti ajan myötä mopeasti heikkenee. Magneettikuvaus toimii päinvastoin. Aivan alkuvaiheessa magneettikuvaus havaitsee heikommin tuoreita aivoruhjeita kuin röntgenkuvaus. Se ei edes näe kaikkia tuoreita aivoruhjeita, vaan siinä alkuvaiheessa diagnoosi tehdään usein röntgenkuvaan perustuen. Ajan kuluessa magneettiikuvauksen kyky nähdä aivoruhjeita vain paranee. Kuitenkin pitkän ajan kuluessa myös sen kyky havaita aivoruhje alkaa vähitellen selvästi heikkenemään ja se kehitys jatkuu sitten ajan kuluessa vain huonompaan suuntaan. Tuossa kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin vain verrattain lyhyen ajanjakson ajan noita aivoruhjeita. Ja valitettava totuus näyttää olevan, että kun aikaa on kulunut runsaasti, myös magneettikuvauksessa katoaa aikaisemmin havaittuja aivoruhjeita, kyseisessä tutkimuksessa 2 kpl.

Kun ajatellaan tuota NG:n tapausta, niin röntgenkuvaus tehtiin ilmeisesti liian myöhään. Röntgenkuvauksen kyky havaita aivoruhje oli jo merkittävästi heikentynyt. Ne päivämäärät varmaan löytyvät ETP:sta.

Magneettikuvaus tehtiin törkeän kauan itse vamman syntymisestä, peräti 44 vuotta oli jo kulunut. Kuten tuosta tutkimuksesta kävi ilmi, kun vamman syntymisestä on kulunut hyvin pitkä aika, myös magneettikuvauksen kyky havaita aivoruhje alkaa ajan mukana heikentyä. Kyseisessä tutkimuksessa katosi 2 aivoruhjetta magneettitutkimuksessa, vaikka se seurasi tilannetta vain hyvin lyhyen ajan, verrattuna tähän NG:n tapaukseen. Röngentutkimukseen perustuen katosi aivoruhjeista tuona verrattain lyhyenä aikana jo peräti 44%. Aika tekee tehtävänsä myös tässä asiassa. Loppukaneettina voidaan todeta, että edes magneettikuvaus ei anna täysin varmaa tietoa siitä, onko henkilöllä joskus ollut aivoruhje, jos aikaa vamman syntymisestä on kulunut runsaasti. Tuossa tutkimuksessakin jo lyhyenä aikana katosi 2 aivoruhjetta.

[kujala]

Yksi korjaus tuohon Sariolan viestiin. CT tarkoittaa aivojen tietokonekerroskuvausta, computed tomography. Sariola on näköjään "painostuksen vuoksi" ruvennut parantamaan viestiensä tasoa. Tuo edellinen viesti oli laadultaan hyvä. Se loppuarvio valitettavasti osoitti, ettei Sariola vieläkään ymmärrä hemosideriinin merkitystä. Ilman loppuarviota viesti olisi ollut jopa erinomainen. Lisäksi koska Sariola tuntui olevan niin kiinnostunut samaa kuvaustekniikkaa käyttävän tutkimuksen tuloksesta (siis se eilinen väittely), Sariola ei ilmeisesti edelleenkään ymmärrä saman ja vaihtelevan kuvaustekniikan merkitystä.

Tässä siis Sariolan kompastuskivet (koskien MRI:tä ja aivoruhjeita):
1. mikä merkitys hemosideriinillä on
2. mikä merkitys on samalla/vaihtelevalla kuvaustekniikalla.

[Matlock]

Minustakin tämä 44vuotta on niin tolkuton aika ja koko ongelma niin harvinainen (yritetään selvittää ikivanhaa rikosta), että tuskin pääsemme mihinkään tulokseen vaikka vääntäisimme tästä loppuikämme.

Lienee melko varmaa, että useat aivovammat - luultavasti aivoruhjekin - voivat näin pitkän ajan kuluessa muuttua näkymättömiksi kuvausmenetelmästä riippumatta, mutta onko tämä hyvin harvinaista, melko harvinaista vaiko melko yleistäkin, jäänee selvittämättä, koska kukaan tuskin on tutkinut laajemmin 44vuotta vanhoja aivoruhjeita.

[Sariola]

Yksi korjaus tuohon Sariolan viestiin. CT tarkoittaa aivojen tietokonekerroskuvausta, computed tomography. Sariola on näköjään "painostuksen vuoksi" ruvennut parantamaan viestiensä tasoa. Tuo edellinen viesti oli laadultaan hyvä. Se loppuarvio valitettavasti osoitti, ettei Sariola vieläkään ymmärrä hemosideriinin merkitystä. Ilman loppuarviota viesti olisi ollut jopa erinomainen. Lisäksi koska Sariola tuntui olevan niin kiinnostunut samaa kuvaustekniikkaa käyttävän tutkimuksen tuloksesta (siis se eilinen väittely), Sariola ei ilmeisesti edelleenkään ymmärrä saman ja vaihtelevan kuvaustekniikan merkitystä.

Tässä siis Sariolan kompastuskivet (koskien MRI:tä ja aivoruhjeita):
1. mikä merkitys hemosideriinillä on
2. mikä merkitys on samalla/vaihtelevalla kuvaustekniikalla.

Tiesin aivan hyvin, että CT-kuvaus käyttää röntgensäteitä, sen vuoksi käytin siitä sitä nimitystä. Laite ulkonaisesti muistuttaa suuresti MR tutkimuksessa läytettävää laitetta.

Ei nuo mitään kompastuskiviä olleet. Huomasin kyllä hemosideriinit ja muut vastaavat, samoinkuin eri kuvaustekniikat ja niiden eri muunnelmat. Näkyivät ne taulukoissakin. Ymmärsin täysin mitä siinä sanottiin. Hemosideriinistä ja vaihtelevista kuvaustekniikoista huolimatta 2 aivoruhjetta katosi "taivaan tuuliin" tutkimuksen kestäessä, vaikka tilannetta seurattiin vain lyhyen ajan. Varmaan laitteet ja tekniikat olivat viimeisen päälle, ja käytettiin vaihtelevia tekniikoita. Eivät ne voineet estää sitä, että osa aivoruhjeista katosi, se on fakta, vaikka tilannetta seurattiin vain verrattain lyhyen ajan.

[kujala]

Tiesin aivan hyvin, että CT-kuvaus käyttää röntgensäteitä, sen vuoksi käytin siitä sitä nimitystä.

Terminä "röntgenkuvaus" ei ole "tietokonekerroskuvaus", vaikka tekniikka on osin sama. Nilsille tehtiin kaikki kolme kuvausta, röntgen-, tietokonekerros-, ja magneettikuvaus. Opettele siis olemaan myös tarkka termien kanssa (taas yksi vinkki).

[Sariola]

Tiesin aivan hyvin, että CT-kuvaus käyttää röntgensäteitä, sen vuoksi käytin siitä sitä nimitystä.

Terminä "röntgenkuvaus" ei ole "tietokonekerroskuvaus", vaikka tekniikka on osin sama. Nilsille tehtiin kaikki kolme kuvausta, röntgen-, tietokonekerros-, ja magneettikuvaus. Opettele siis olemaan myös tarkka termien kanssa (taas yksi vinkki).

Tietysti, kun minä en ole alan spesialisti, en tiedä mitä nimitystä esim. CT-tutkimuksesta käytetään suomen kielessä. Älapä ole Kujala näsäviisas! Siinä yksi vinkki lisää!

Mainitsin kuitenkin englannin kieliset nimet aivan oikein MR ja CT.
Pääasia pyrkii unohtumaan. Tuon tutkimuksen mukaan CT tutkimus menetti havaintokentästään jo tuon tarkkailujakson aikana 44% aivoruhjeista. Se on suuri prosentti. Siis vanhojen aivoruhjeiden tutkimuksessa CT on huono menetelmä noin kansan kielellä sanottuna. MR on hyvä menetelmä tutkittaessa vanhoja aivoruhjeita. Kuitenkin myös se menetti tuona lyhyenä aikana jo 2 aivoruhjetta havaintokentästään.

Hemoglobiini on veren ainesosa. Hemosideriini on varmaan aivoruhjeen kudokseen jäävää ainesosaa. Tuosta kokeesta voidaan havaita, että myös MR tutkimus ajan myötä kadottaa havaintokentästään aivoruhjeita, huolimatta siitä, että sen pitäisi nähdä hemosideriini, jonka pitäisi olla edelleen kudoksessa. Käytännössä kuitenkin myös MR kadottaa aivoruhjeita ajan myötä. Senhän tuo koe todistaa. Tuo prosentti varmaan nousee, kun aikaa on kulunut enemmän. Olisi hyvä nähdä koe, jossa vaihtelevilla tekniikoilla tutkitaan 30 vuotta vanhoja aivoruhjeita. Tuon kokeen perusteella voidaan päätellä, että kaikki aivoruhjeet eivät enää näkyisi. Kujalaa ja pasia kiusaa tavattomasti se tosiasia, että tuossa mainitussa kokeessa todellakin 2 aivoruhjetta katosi täysin monista kuvaustavoista huolimatta taivaan tuuliin. Tätä ei sitten kärsisi sanoa ääneen! Se muka ei olisi asiallista!

[konsta]

1. mikä merkitys hemosideriinillä on

No tuskin sama, kuin hemohessillä. Sillä tosin on varamaan vaikutusta, jos tutkija on vahvassa siiderissä.

Kannattaako meidän viedä tätä tälle tasolle, jos alan tiedemiehetkään eivät ole täysin yksimielisiä noista tuloksista. Tuskin meiltä löytyy riittävästi kompetenssia asiaan. Etenkään Nilsin kohdalla, jolla ei edes ole noita ensimmäisiä mittauksia.

Asia on mielestäni varsin yksinkertainen: aivovamman jälkien puuttumisella Nilsin kohdalla ei voi todistaa yhtään mitään. Tämän käsittääkseni jo kaikki hyväksyy, vai kuinka?

Toinen minkä kaikki ilmeisesti jo hyväksyy on tuo selkäydinnesteen verettömyys(yli 40% myös aivoruhjeissa), eikö totta?

Eli mitä meille jää viivan väärälle puolelle:
-nopea toipuminen
-tarkkarajainen muistiaukko
-ja jotakin muuta, mitä?

Olisko meillä viivan yläpuolella mitään:
-selkeitä, voimakkaan ulkoisen väkivallan merkkejä pään alueella
-stubor-tila, alentunut tajunta (voi olla näyteltävissä/johtua muista asioista)
-verenpaine normaali, pulssi 60 sisäänkirjattaessa(ei ainakaan hermoillut, eli oli "unipulssilla")
-sekavuutta ja uneliaisutta seuraavien päiven ajan(sama kuin yllä)
-tasapainohäiriöt, korvan verenvuoto, liqvorivuoto(ei varmistettuja havaintoja)
-selkeä poikkeama eeg-käppyrässä
-epäselvä indikaatio jalkapohjan heijasteessa
-ja jotakin muuta, mitä?

Uusin sen kysymyksen, jonka jo pariin kertaan olen esittänyt: onko olemassa mitään, lääketieteellistä tai muuta syytä, joka puhuisi Nilsin aivovammaa vastaan.

Edittinä nuo eeg ja heijaste.

[pasi]

Kujalaa ja pasia kiusaa tavattomasti se tosiasia, että tuossa mainitussa kokeessa todellakin 2 aivoruhjetta katosi täysin monista kuvaustavoista huolimatta taivaan tuuliin. Tätä ei sitten kärsisi sanoa ääneen! Se muka ei olisi asiallista!

Tiivistelmän ja parin taulukon lukeminen yhdestä tutkimuksesta englannin kielellä oli ilmeisesti sen verran kova ponnistus, että jo parin asiallisen viestin jälkeen oli palattava tuttuun vääristelyyn ja VALEHTELUUN. Heikkolahjaiselta ihmiseltä ei voi muuta odottaakaan. Totesin yllä mainitun asian jo 14 sivua sitten.

[Sariola]

..... Tiivistelmän ja parin taulukon lukeminen yhdestä tutkimuksesta englannin kielellä oli ilmeisesti sen verran kova ponnistus, että jo parin asiallisen viestin jälkeen oli palattava tuttuun vääristelyyn ja VALEHTELUUN. Heikkolahjaiselta ihmiseltä ei voi muuta odottaakaan. Totesin yllä mainitun asian jo 14 sivua sitten.

Selvän asiatiedon toteaminen, ei ole vääristelyä. Voin myös todeta, että lahjakkuuden tasoni on tarkoin testattu, ja ainakin se lahjakkuus, mitä testeillä voidaan mitata, on erittäin hyvä keskitasoon verrattuna. Tämä luiskahti huumorin puolelle, mutta totta on, että olin kerran lahjakkuustestissä, jossa oli mukana noin 30 jo moneen kertaan valinnan seulan läpi käynyttä testattavaa. Minun lukemani oli siinä ryhmässä aivan kärkipäässä, joskaan ei aivan paras. Sen mukaan lahjakkuuteni on reippaasti yli keskitason. Eli hyvin vertailukelpoinen monenlaisissa ryhmissä. Sitä on varmasti riittävästi. Eri asia on viisaus. Siinä varmaan olisi korjattavaa, mutta se on aivan eri asia. Ehkä sitä lisääntyy vähitellen ajan kanssa, eikä käy niinkuin aivoruhjeille, joiden havaittavuus MR tukimuksessakin vähitellen ajan kanssa käy yhä vaikeammaksi ja heikommaksi mitä enemmän aikaa kuluu. Pasin keskusteluun tuoma tutkimus siis selvästi osoitti, että ajan kuluessa aivoruhjeiden havaittavuus jyrkästi heikkenee CT-tutkimusta käytettäessä, niin että melko nopeasti enää vain noin puolet aivoruhjeista näkyy. MR tutkimuksessa taas aivoruhjeet näkyvät huomattavasti pitempään, mutta vähitellen myös siinä tutkimuksessa aikaisemmin havaittuja aivoruhjeita katoaa kuin taivaan tuuliin, vaikka MR tutkimuksen pitäisi havaita hemosideriini, joka on jäänyt parantuvan aivoruhjeen paikalle. Mutta kun ei aina näy. Sen tuo koe osoitti. Käytäntö on käytäntöä, ja tutkimus osoittaa mitä näkyy ja mitä ei näy. Siis kaikki aivoruhjeet eivät näy edes MR tutkimuksessa. Tämä tuli todistettua. Tässä suhteessa voin sanoa, että hyvä Pasi! Aivoruhjeiden katoavaisuus selvisi.

[papillon]

Voin myös todeta, että lahjakkuuden tasoni on tarkoin testattu, ja ainakin se lahjakkuus, mitä testeillä voidaan mitata, on erittäin hyvä keskitasoon verrattuna. Tämä luiskahti huumorin puolelle, mutta totta on, että olin kerran lahjakkuustestissä, jossa oli mukana noin 30 jo moneen kertaan valinnan seulan läpi käynyttä testattavaa. Minun lukemani oli siinä ryhmässä aivan kärkipäässä, joskaan ei aivan paras. Sen mukaan lahjakkuuteni on reippaasti yli keskitason. Eli hyvin vertailukelpoinen monenlaisissa ryhmissä. Sitä on varmasti riittävästi. Eri asia on viisaus. Siinä varmaan olisi korjattavaa, mutta se on aivan eri asia. Ehkä sitä lisääntyy vähitellen ajan kanssa, eikä käy niinkuin aivoruhjeille, joiden havaittavuus MR tukimuksessakin vähitellen ajan kanssa käy yhä vaikeammaksi ja heikommaksi mitä enemmän aikaa kuluu.

Kyllä, miten sen nyt sanois....no jotkut jutut on tietyllä tavalla ylitse muiden, kuten nyt tämäkin.

[konsta]

Eri asia on viisaus. Siinä varmaan olisi korjattavaa, mutta se on aivan eri asia. Ehkä sitä lisääntyy vähitellen ajan kanssa, eikä käy niinkuin aivoruhjeille, joiden havaittavuus MR tukimuksessakin vähitellen ajan kanssa käy yhä vaikeammaksi ja heikommaksi mitä enemmän aikaa kuluu.

Joo, meikäläinenkin on elämänsä aikana ottanut tulilientä sen verran, että jos menisin magneettikuvaukseen, niin ehkä kaikki jäljet olisivat jo kadonneet, nimittäin jäljet aivojen olemassaolosta.
No ei se mitään, tyhjään päähän vedetään honooria ja jos aivovammoja on joskus ollutkin, niin nekin liuenneet likvoriin ja tulleét kusen mukana ulos, eli se hyvä puoli tässä on. Viisaustesteihin en enää lähde.

[Sariola]

Mitä on arvellut Tenovuo v. 2004 magneettikuvauksesta ja siihen perustuvasta diagnoosista.

Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta aivovammasta.

Kyllä Tenovuo näyttää tienneen, että myös aivoruhje saattaa kadota niin, että sitä ei joskus myöhemmässä vaiheessa enää havaita. Kyllä se tosiaan näyttää olevan juuri niin.

[konsta]

Kyllä Tenovuo näyttää tienneen, että myös aivoruhje saattaa kadota niin, että sitä ei joskus myöhemmässä vaiheessa enää havaita. Kyllä se tosiaan näyttää olevan juuri niin.

Kyllä kait Tenovuo asiansa osasi. Mutta edelleenkin: onko mitään selvää syytä, miksi puhuttaisiin erityisesti aivoruhjeesta? Vaikka tuo nyt sattuu lukemaankin diagnoosissa?

[kujala]

Teemu on ollut ajattelussaan kaikkia muita pidemmällä, kun on alkanut miettiä, miten diffuusivamma olisi voinut syntyä vasemmalle puolelle. Ymmärsin Teemun ajatuksen niin, että Nilsin kasvojen oikea puoli on esim. levännyt nahkatakkia vasten ja vasemmalta puolelta kasvoja on painettu esim. käsillä. Tällainen paine on saanut kallon vasemman puolen taipumaan notkolle, ei kuitenkaan niin voimakkaasti, että ko. kohtaan olisi syntynyt ruhje, mutta riittävän voimakkaasti, että on syntynyt diffuusivamma. Tällöin siis paine "on pakottanut" diffuusivamman syntymään kahden eri aivoalueen rajalle.

Jos lähdetään siitä, että hitaan toiminnan alue vasemmalla puolella selittyisi muilla tekijöillä kuin aivovammalla, voitaisiin laajentaa diffuusivamma myös oikealle puolelle. Tällöin diffuusivamma olisi erittäin helposti selitettävissä:

Nils on ollut oikealla kyljellään, noussut makuupaikaltaan ylös, kun taistelu on alkanut, ja häntä on lyöty vasempaan ohimoon epäonnistuneella iskulla - voimaa ei ole ollut riittävästi, jotta vasemmalle puolelle olisi syntynyt aivoruhje ohimoluun äkillisen taipumisen johdosta. Pää ja ylävartalo lähtevät kuitenkin iskun voimasta liikkumaan kohti nahkatakkia:
Diffuusi I

Pää osuu nahkatakkiin, joka hidastaa liikettä. Aivoruhjetta ei synny oikeallekaan puolelle, mutta vauhti on riittävä, jotta syntyy diffuusivamma:
Diffuusi II

Tämän jälkeen hyökkääjä iskee onnistuneemman iskun, joka murtaa leuka- ja poskiluut. Kaksi iskua selittää lähes kaikki vammat, paitsi oikean silmän mustan silmän. (Huomatkaa Pasin tarkka havainto - mustatkin silmät on selitettävä jotenkin!)

[BTW. Konstan voimakkaan painostuksen vuoksi olen luopunut "ei aivovammaa" -vaihtoehdosta. Jäljellä on siis aivotärähdys ja aivotärähdys + diffuusivamma. Aivoruhje on edelleen poissa, joten molemmat päät on nyt siistitty. ]

[konsta]

(Huomatkaa Pasin tarkka havainto - mustatkin silmät on selitettävä jotenkin!)

Pasi muistaakseni kyseli turvotuksesta, eli molempien silmien umpeen muurautumisetsa. Itse en ihmetteli tuota turvotusta. Mustat silmä, vaikuttaa melkein awa-tyyliseltä provolta, jolla saa aikaan mehevän ja kiihkeän, kymmenien sivujen väittelyn.

Brillen hematooma mainittiin 5 päivää tapahtumien jälkeen, hammasklinkan papereissa. Tuotakaan ei pysty mitenkään vahvistamaan, mutta esim oikeudessa lääkärit tuntuivat hyväksyvän tuon mukisematta. Tuskin kannattaa täälläkään väittää ihan varmuudella, ettei brillen hematoomaa ollut.