No niin pienet ystäväiseni
...Tässä tämä rouva Alexandra Fouganthinen haastattelu: (hieman lyhennelty versio ehkä...)
Elinkautisvangin vaimo: "Ystävät ovat kaikonneet"
Alexandra Fouganthine ei tunnista miestään lehtijutuista.
-Tämän haastattelun myötä toivon, että Nikita vihdoin voitaisiin nähdä ihmisenä.
Suhde Nikita Fouganthineen on muuttanut Alexandran elämän täysin.
Kolmoismurhaajan vaimon sosiaalinen elämä on kuihtunut olemattomiin.
Välit aiemmin hyvin läheiseen siskoon ovat varaukselliset.
-Hän on perheellinen, ja hän on yhä huolissaan.
Ystävät ovat kaikonneet tyystin.
-He tuntevat Nikitaa kohtaan pelkoa ja suoranaista vihaa. Se kohdistuu myös minuun: ikään kuin minäkin olisin kolmoismurhaaja.
Pidän heidän suhtautumistaan erittäin loukkaavana.
Se osoittaa suurta typeryyttä. Joskus entisten ystävieni asenne kiukuttaa niin, että melkein tekisi mieli pieksää heidät.
Alkukankeuden jälkeen Alexandran vanhemmat ovat hyväksyneet suhteen.
-Ensin vanhempani järkyttyivät, mutta nyt he ovat asian kanssa sujut.
Tämä ilahduttaa minua suuresti, samoin se, että työkaverini suurtalouskeittiöllä hyväksyvät mieheni.
KOHTAAMINEN KIRJASTOSSA
Tunnetut rikolliset saavat paljon kirjeitä naisilta. Nikitan ja Alexandran ensikontakti sen sijaan tapahtui kasvokkain.
-Olin kirjastossa Hesingin Pasilassa. Tunnistin hänet lehtikuvista ja uteliaisuudesta menin juttelemaan. Hän oli lempeän asiallinen, sillä hän on tottunut siihen, että ihmiset tunnistavat.
Nikitan puolelta ei ollut vielä ilmassa kipunoita, mutta minä ihastuin heti.
Nikita oli tuolloin lomilla Kuopion lääninvankilasta.
Alexandra otti selvää häen osoitteestaan ja alkoi kirjoitella.
-Aluksi kerroimme mielipiteistämme, luonteistamme,, ajatusmaailmoistamme. Nikita oli kirjeissään varauksellisempi kuin minä.
Alkuun kirjoittelu ei ollut kiihkeää, vaikka minun puolestani olisi voinut olla.
Useiden kuukausien kirjoittelun jälkeen lempi leimahti täyteen roihuun, ja aloin vierailla vankilassa.
Alexandra sanoo rakastuneensa niin nopeasti, ettei epäilyille jäänyt sijaa.
Kuten kuka tahansa rakastunut nainen, hän kehuu miestään estoitta.
Hän kertoo Nikitan olevan luontevasti avoin ja suora ihminen, jossa ei ole teennäisyyttä.
Alexandralla ei ole rikollista taustaa. Hän on kolmannen polven helsinkiläinen, ja sanoo eläneensä muutoin ihan tavallista elämää, mutta olevansa hullutuksiin ja hölmöilyihin taipuvainen tyyppi (...eipä uskoisi. tiin.huom.
)
Nuoruudessaan hän oli kahdesti naimisissa. Molemmat liitot olivat lyhytkestoisia.
-Menetin uskoni ja luottamukseni miehiin.
Ennen Nikitaa epäilin jokaista uutta tuttavuutta.
NAIMISIIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Alexandra eli viitisentoista vuotta itsekseen.
Eräs piirre Nikitassa vie häneltä jalat alta.
-Minulle on uutta miehessä, että hän on itsensä kanssa sinut.
Silloin voi olla sinut suhteessa naisenkin kanssa.
Kokemukseni mukaan monet niin sanotut tavalliset miehet ovat sisältä rikki, jotenkin vajaita.
Olen pelännyt monia "kunnon miehiä", Nikitaa en koskaan.
Hänen kanssaan tunnen oloni turvalliseksi.
Sanotaan, että naiset rakastuvat renttuihin ja rikollisiin hoivavietin vuoksi.
Omalta osaltaan Alexandra ei allekirjoita tätä.
-En kuvittele voivani muuttaa Nikitaa. Hän on tasapainoinen mies, ei hän tarvitse huoltajaa, eikä äitihahmoa, vaan daamin ja kiihkeän rakastajan.
Viime kevät oli parille onnen aikaa, kun Nikita oli koevapaudessa.
-Hänellä oli asuntonsa ja minulla omani, mutta saman katon alla olimme niin paljon kuin koevapaus salli.
Hän kävi työssä Helsingin kaupungilla, minä keittiöllä.
Se oli intensiivistä yhdessäoloa ja tunteiden säkenöintiä.
Ostoskeskuksessa huomasimme korukaupan ja päätimme kihlautua.
Minä kuitenkin toivoin, että menisimme naimisiin mahdollisimman pian.
Tarkoitus oli odottaa muutama kuukausi, mutta avioiduimme käräjäoikeudessa jo 5.päivä toukokuuta.
Hääjuhlaa piti viettää loppukesästä Nikitan vapauduttua.
Fouganthine kuitenkin rikkoi tiukkoja koevapauden sääntöjä.
-Kaikki sai alkunsa siitä, että olin melkoisessa humalassa kapakassa. Ulkomaalaiset miehet ahdistelivat minua ja hädissäni soitin Nikitan apuun.
Voi olla, että Fouganthine pääsee vihdoin vapauteen ensi kesänä, mutta varmaa tietoa ei ole.
Alexandra on katkera ja vihainenkin miehensä puolesta.
-Hän joutui takaisin vankilaan ajokortitta ajosta. Se on kohtuutonta.
Jos suomi on oikeusvaltio, hänen on pian päästävä vapauteen.
Alexandra on Nikitan seitsemäs vaimo.
-Nikita ei koskaan puhu pahaa ex-vaimoistaan, eikä vertaa minua heihin.
Alexandrakaan ei halua puhua miehensä entisistä, mutta toteaa kuitenkin olevan positiivista, että ne ovat olleet avioliittoja, sillä hän tuomitsee avoliiton.
-Se on moraalitonta ja merkitsee, ettei halua sitoutua täysillä.
Avoliitto on yksityistä prostituutiota.
Suhtautumiseen vaikuttaa osalta se, että Alexandra kertoo kuuluvansa evankelisluterilaiseen kirkkoon ja käyvänsä kirkossa joka sunnuntai.
Julkisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitensuuri yleisö muodostaa mielipiteensä.
Media sapettaa rouva Fouganthinea:
-En tunnista Nikitaa lehtijutuista. Ne maalaavat hänestä hirviömäistä kuvaa.
Kaunainen tyyli on eettisesti väärin. Se järkyttää minua, enkä voi hyväksyä sellaista.
PERHEENLISÄYKSESTÄ PUHUTTU
Alexandra ei halua vähätellä Åmselen tragediaa, mutta:
-Se oli impulsiivinen teko. jossa oli provosoivia seikkoja.
Tilanne karkasi käsistä. En pidä rikosta poikkeuksellisen hirveänä.
Murhia ja murhaajia on erilaisia, eikä niitä tule niputtaa yhteen. Julmempaa luokkaa ovat esimerkiksi sarjamurhaajat ja perheensä tappajat.
Ilo ja suru vaihtelevat nopeasti Alexandran puheissa ja olemuksessa.
Arkielämä vetää mielen synkäksi:
-Olen erittäin yksinäinen. Töiden jälkeen istun mustan jänikseni kanssa kotona.
Tuntuu kuin ympärilläni olisi näkymättömät kalterit, ikään kuin olisin vankilassa siviilissä.
Minua turhauttaa ja loukkaa, etteivät ihmiset ymmärrä avioliittoani.
On rasittavaa ja masentavaa, että olen löytänyt näin suuren rakkauden, mutten voi jakaa iloa läheisteni kanssa. Kova ikävä ja Nikitan odottaminen on vaikea jaksaa yksin.
Nikitasta puhuessa Alexandran kasvoille palaa hehku.
Hän suorastaan sädehtii kertoessaan rakkaastaan:
-Nikita on myös rakastajana unelmieni täyttymys: Kiihkeä, hellä ja monipuolinen.
Tuntuu taivaalliselta olla nainen hänen käsissään, hän antaa intohimolleni siivet.
Rakastan Nikitaa kuolemaani saakka. Tiedän, että liittoomme kestää elämän loppuun asti.
Varovaisesti ja vähän empien Alexandra myöntää, että perheenlisäyksestäkin on puhuttu.
Hän on 41-vuotias, ja perhetapaamisen mahdollisuus on vain kerran kuussa.
-Mahdollisuudet ovat pienet, mutta olisimme iloisia lapsesta.
***sen pituinen se***
Ainiin...Alexandra suhtautuu vähintään epäluuloisesti virkavaltaan.
-Epäilen, että puhelintani kuunnellaan, ehkä minua seurataankin.
*edit*korjattu muutama typotus...
110