Nyt ymmärsit ihan väärin. MISSÄÄN NIMESSÄ kiusatut eivät ole tyhmiä (tai voi jotkut ollakin mutta en tarkoita, että kaikki kiusatut on tyhmempiä kun muut). Usein juuri hyviä koulussa tai muita älykkäämpiä ja herkkiä. Tarkoitin tuolla tyhmyysjutulla sitä kun merope (muistaakseni) kirjoitti, että oli liian älykäs kiusattavaksi. Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. Itse olin hyvä koulussa ja se oli yksi syy kiusaamiseeni joskaan ei todellakaan ainoa. Mitään mensatasoa en kyllä oleSiitä olen kuitenkin eri mieltä kanssasi, että kiusaamiseen "alistuminen" tai kiusatuksi johtuminen johtuisi jotenkin "ei-tarpeeksi-älykkyydestä" tai, miten sen voisi tulkita, tyhmyydestä. Itse olen yksi tämän palstan mensalaisista, ja vaikka en sitä niin ansioksi luekaan, tiedostan kuitenkin, että jollain tapaa osaan ajatella asioita syvemmin kuin ns. massat. Myös kiinnostuksen kohteeni ovat aina olleet suht eri luokkaa kuin muiden (ala- ja yläasteella mm. Star Trek ja konemusiikki ja kirjat vastaan kiusaajien muotifarkut, ulkonäkö, ryyppääminen, suosio, Tom Cruiset ja New Kidsit ym.). Minulle kuitenkin tieto siitä, että olen päässyt koulusta ym. helpommalla kuin kiusaajani, on helpottavaa. Etenkin, kun he viestittivät teoillaan, että olen tyhmempi kuin muut. Näen asian nyt päinvastoin. Nimenomaan erikoisten mieltymysteni ja ajatusteni takia jouduin silmätikuksi. Se, etten olekaan tyhmempi kuin he, on antanut minulle suunnattomasti voimavaroja ja olen sitä kautta ymmärtänyt enemmän itseäni. Teille mensa-vihaajille sanoisin, että pelkkä mensalaisuus ei ole minun itsetuntoani nostanut, mutta onhan se kiva tietää, että edes jossain pärjää (olkoonkin sitten loogiset päättelytehtävät) paremmin, kuin moni kiusaajistaan.
Koulukiusaaminen
Ihan asiaa kirjoitin, kysy keneltä vaan vuosia kiusatulta onko sama asia saada kuulla pari kertaa olevansa hörökorva kun vuosien ajan joutua piestyksi henkisesti ja fyysisesti niin, että et uskalla enää nukkuakaan öisin ja aikuisena käyt vuosia terapiassa ja parhaimmillaan olet työkyvytön. Näitä on paljon kuule.Bombay kirjoitti:^Kristus mitä paskaa. Tämä kohta on hyvä esimerkki:
Eikös jotkut koulumurhaajatkin ole olleet kiusattuja, ketskun mielestä toki näin ei ole. Huhheijaa.Eli siis vakavasti kiusatulla (vainottu vois olla myös hyvä sana) ei ole voimavaroja eikä keinoja nousta kiusaajaansa vastaan vaan hänen on pakko hyväksyä osansa.
Ainakin mua HAKATTIIN pentuna koulussa ja paljon muutakin, sama pikkuveljelle, tosin häneen kohdistu vielä pahemmin henkinen väkivalta. Mutta sinusta toki tämmöinen pieni naamaan saaminen ei ole kiusaamista koska nousin vastaan näitä? Huhuheijaa.
Sinua on kiusattu ja veljeäsi joten mitä sä siinä raivoat? Kiusattiinko sinua vuosia? Loppuiko vuosien kiusaaminen siihen, että annoit turpaan vai annoitko vasta sitten myöhemmin? Joskushan käy niinkin, että mitta tulee täyteen ja rupeaa äärimmäisiin tekoihin kuten nuo kouluammuskelijat. Tai sitten voi jossain vaiheessa rohkaistua niinkuin sinä teit. Tarkoitin sellaisia kiusattuja jotka pystyvät heti alkuunsa lopettamaan kiusaamisen, en niitä jotka tekevät sitten jotain epätoivoista pitkän kiusaamisen jälkeen.
Säkin kuulut tuohon ihme jänkätään-ketskua-vastaan- eikä-edes-yritetä-ymmärtää-klaaniin joten turha sunkin kanssa taitaa olla keskustella. Lue nyt ihan ajatuksella ennenkuin rupeat kommentoimaan. Lue myös lucyferin teksti. Tarkoitin ihan samaa.
Ehkä tätä väitettäsi?ketsku kirjoitti:Bombay kirjoitti:^Kristus mitä paskaa. Tämä kohta on hyvä esimerkki:
Eikös jotkut koulumurhaajatkin ole olleet kiusattuja, ketskun mielestä toki näin ei ole. Huhheijaa.Eli siis vakavasti kiusatulla (vainottu vois olla myös hyvä sana) ei ole voimavaroja eikä keinoja nousta kiusaajaansa vastaan vaan hänen on pakko hyväksyä osansa.
Ainakin mua HAKATTIIN pentuna koulussa ja paljon muutakin, sama pikkuveljelle, tosin häneen kohdistu vielä pahemmin henkinen väkivalta. Mutta sinusta toki tämmöinen pieni naamaan saaminen ei ole kiusaamista koska nousin vastaan näitä? Huhuheijaa.
Sinua on kiusattu ja veljeäsi joten mitä sä siinä raivoat?
anSellainen kiusaaminen mikä loppuu siihen, että toinen "antaa turpaan", "ei välitä" tai "on liian älykäs kiusattavaksi" ei ole koskaan mitään oikeaa kiusaamista ollutkaan
Mihin ihmeen klaaniin? Meneeköhän vähän vainoharhaiseksi jo touhu, minä satun vaan olemaan eri mieltä tuosta sinun väitteesta, en minä mihinkään klaaneihin kuulu, tää on vaan keskustelupalsta, haha. Juu, luen tietysti kaiken läpi, mutta toi yksi kohta vaan särähti niin pahasti, etkä ees siihen suoraan kommentoinut mitään..ketsku kirjoitti: Säkin kuulut tuohon ihme jänkätään-ketskua-vastaan- eikä-edes-yritetä-ymmärtää-klaaniin joten turha sunkin kanssa taitaa olla keskustella. Lue nyt ihan ajatuksella ennenkuin rupeat kommentoimaan. Lue myös lucyferin teksti. Tarkoitin ihan samaa.
ketsku: Olen pahoillani, jos ymmärsin väärin. Mielestäni puhuit kuitenkin asiaa. Ns. älykkyystasolla ei näissä kiusaamisasioissa ole mitään tekemistä. Paitsi niin, että ehkä (voisin väittää) useimmin nämä kiusaajat ovat niitä ns. vähemmän älykkäitä ja kiusatut sitten lahjakkaampia tai älykkäämpiä. Mutta tietenkään sekään ei aina pidä paikkaansa, sillä maailma ei ole mustavalkoinen.
Maybrick: Katsoin viestisi, ja yritin vastata siihen. Nettiyhteys sanoi tosin yhteytensä irti juuri silloin, ja viestini hävisi tuttuun bittiavaruuteen. Tähän ala-asteen opettajaan törmäsin pari kertaa, ensimmäisen kerran kyseisen riparin jälkeen. Hän tuli onnittelemaan minua niin, ettei kertaakaan katsonut minua silmiin, sanoi vain "onneksi olkoon Lucyfer" ja hävisi sen sileän tien. Vähän aikaa kesti, kunnes tajusin kuka oli kyseessä. Toisen kerran törmäsin häneen lukioaikoina muistaakseni, kyläkaupan kassalla kaverini kanssa. Hän oli edellämme jonossa ja tuijotti koko ajan todella hämärästi, koko sen ajan kun sai ostoksensa maksettua, kerättyä, kun me saimme ostoksemme maksettua ja kerättyä ja vielä mennessään autolleen -kääntyi vielä kävellessään tuijottamaan taaksepäin! Tuo oli todella omituinen kohtaaminen, mutta koska olimme nuoria, saimme kaverini kanssa hysteerisen naurukohtauksen, ja nauroimme koko ajan. Toki jo silloin mietimme (hänkin, vaikka oli eri ala-asteella, eikä tuntenut koko opettajaa muuten kuin omien puheideni perusteella) että mistä ihmeestä tuossa oli kyse. Tämä kyseinen opettaja ei kuitenkaan ollut mikään pedofiili, mutta jotain erittäin hämärää ja omituista hänessä oli.
Eräs yläasteen- ja lukion aikainen "sortajaopettajani" on näköjään Facebookissa. Mietin parhaillaan parin viinilasillisen jälkeen, kehtaisinko ottaa häneen yhteyttä... Toisaalta, mitä järkevää sanottavaa minulla olisi? Tuskin hän osaisi sanoa mitään, mikä kävisi järkeen ajatellen niitä aikoja, kun hän luokan edessä mollasi minua mm. "introverttiasteikolla 1-5 ykkösen oppilaaksi", kun en edes ollut paikalla -kuulin tuosta kaverini kautta vasta myöhemmin. Mitä siis hänelle sanoisin? Menneet ovat osaltani menneitä, ja ymmärrän nyt sen, että monet aikuisetkin ovat mieleltään sairaita/järkkyneitä. Ehkä on parasta kuitenkin antaa asioiden olla... Kenties
.
Maybrick: Katsoin viestisi, ja yritin vastata siihen. Nettiyhteys sanoi tosin yhteytensä irti juuri silloin, ja viestini hävisi tuttuun bittiavaruuteen. Tähän ala-asteen opettajaan törmäsin pari kertaa, ensimmäisen kerran kyseisen riparin jälkeen. Hän tuli onnittelemaan minua niin, ettei kertaakaan katsonut minua silmiin, sanoi vain "onneksi olkoon Lucyfer" ja hävisi sen sileän tien. Vähän aikaa kesti, kunnes tajusin kuka oli kyseessä. Toisen kerran törmäsin häneen lukioaikoina muistaakseni, kyläkaupan kassalla kaverini kanssa. Hän oli edellämme jonossa ja tuijotti koko ajan todella hämärästi, koko sen ajan kun sai ostoksensa maksettua, kerättyä, kun me saimme ostoksemme maksettua ja kerättyä ja vielä mennessään autolleen -kääntyi vielä kävellessään tuijottamaan taaksepäin! Tuo oli todella omituinen kohtaaminen, mutta koska olimme nuoria, saimme kaverini kanssa hysteerisen naurukohtauksen, ja nauroimme koko ajan. Toki jo silloin mietimme (hänkin, vaikka oli eri ala-asteella, eikä tuntenut koko opettajaa muuten kuin omien puheideni perusteella) että mistä ihmeestä tuossa oli kyse. Tämä kyseinen opettaja ei kuitenkaan ollut mikään pedofiili, mutta jotain erittäin hämärää ja omituista hänessä oli.
Eräs yläasteen- ja lukion aikainen "sortajaopettajani" on näköjään Facebookissa. Mietin parhaillaan parin viinilasillisen jälkeen, kehtaisinko ottaa häneen yhteyttä... Toisaalta, mitä järkevää sanottavaa minulla olisi? Tuskin hän osaisi sanoa mitään, mikä kävisi järkeen ajatellen niitä aikoja, kun hän luokan edessä mollasi minua mm. "introverttiasteikolla 1-5 ykkösen oppilaaksi", kun en edes ollut paikalla -kuulin tuosta kaverini kautta vasta myöhemmin. Mitä siis hänelle sanoisin? Menneet ovat osaltani menneitä, ja ymmärrän nyt sen, että monet aikuisetkin ovat mieleltään sairaita/järkkyneitä. Ehkä on parasta kuitenkin antaa asioiden olla... Kenties
-
loneliness
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3206
- Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am
Itseasiassa henkisesti kiusaava on usein hyvinkin älykäs, mutta sadistinen. Osaa iskeä juuri niihin heikkoihin kohtiin, joita toisella ihmisellä on. Osa kiusaajista on sitten fyysisesti kiusaavia, jotka eivät ehkä yhtä usein ole niin fiksuja, vaan mahdollisesti heikompilahjaisia jotka peittävät omaa epävarmuuttaan huonosta koulumenestyksestä kiusaamalla muita.
No yritin selittää tätä tarkemmin eli jos sulle sanotaan, että rillipää-nörtti ja sä huitaset turpaan ja kiusaaminen loppuu niin silloin en pitäisi sitä kiusaamisena vaan lasten välisenä kahakointina. Mutta esim. sun tapauksessa siis kiusaamista on ollut ja voin vain onnitella sua siitä, että sait kerättyä voimasi ja vetäistyä turpaan sitä kiusaajaasi ja näin vähennettyä kiusaamista.Sellainen kiusaaminen mikä loppuu siihen, että toinen "antaa turpaan", "ei välitä" tai "on liian älykäs kiusattavaksi" ei ole koskaan mitään oikeaa kiusaamista ollutkaan
Mihin ihmeen klaaniin? Meneeköhän vähän vainoharhaiseksi jo touhu, minä satun vaan olemaan eri mieltä tuosta sinun väitteesta, en minä mihinkään klaaneihin kuulu, tää on vaan keskustelupalsta, haha. Juu, luen tietysti kaiken läpi, mutta toi yksi kohta vaan särähti niin pahasti, etkä ees siihen suoraan kommentoinut mitään..[/quote]ketsku kirjoitti: Säkin kuulut tuohon ihme jänkätään-ketskua-vastaan- eikä-edes-yritetä-ymmärtää-klaaniin joten turha sunkin kanssa taitaa olla keskustella. Lue nyt ihan ajatuksella ennenkuin rupeat kommentoimaan. Lue myös lucyferin teksti. Tarkoitin ihan samaa.
No täällä kuulemma on ihmiset lähetelleet toisilleen yksityisviestejä ja sopineet, että eivät kommentoi kirjoituksiini vaikka musta kyllä vaikuttaa, että kommentoivat nimenomaan ärsyttääkseen tai ollakseen periaatteesta eri mieltä. Ja sitten ei haluta ymmärtää pointtejani ollenkaan. Alusta asti olet ollut mua kohtaan ikävä joten kuulut silloin tuohon em. klaaniin mielessäni vaikkei sellaista oikeasti oliskaan. Jotain tiedän kuitenkin olevan olemassa vaikka en uskokaan sinun varsinaiseen yksäriviestiryhmään kuuluvankaan.
-
loneliness
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3206
- Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am
Varsinkin aikuisissa näitä on paljon! Lapsissa ei ehkä samalla tavalla. Nuo kiusaajat ovat sillä lailla älykkäitä sosiaalisesti, että näkevät ja haistavat ne heikot kohdat sekä sen ketä kannattaa kiusata ja ketä ei.loneliness kirjoitti:Itseasiassa henkisesti kiusaava on usein hyvinkin älykäs, mutta sadistinen. Osaa iskeä juuri niihin heikkoihin kohtiin, joita toisella ihmisellä on. Osa kiusaajista on sitten fyysisesti kiusaavia, jotka eivät ehkä yhtä usein ole niin fiksuja, vaan mahdollisesti heikompilahjaisia jotka peittävät omaa epävarmuuttaan huonosta koulumenestyksestä kiusaamalla muita.
Omat kiusaajani olivat kaikki huonoista ja väkivaltaisista perheistä, kaupungintalojen köyhiä avioerolapsia. Huonoja koulussa. Itsellä niillä oli paha olla, siksihän sitä kiusataan. Jos saa kotona rakkautta ja arvostusta niin ei tarvitse kiusata muita.
Lucyfer:
Tuo open käytös kuulostaa siltä, että hänen tilansa oli vuosien mittaan pahentunut, ja tuossa vaiheessa hän oli todella menettänyt pelin. Oletko kuullut onko ope käyttäytynyt muita kohtaan noin omituisesti?
Ja hän siis tunnisti sinut? Siinä tapauksessa hän tuijotti sinua hämmästyneenä siitä, ettei ollutkaan saanut sinua kokonaan nujerrettua, vaan olit näköjään jatkanut elämääsi niinkuin häntä ei olisi ollutkaan. Eikä sinussa voinut nähdä edes mitään ulkonaisia jälkiä sorron kohteeksi joutumisesta. Mikä loukkaus opea kohtaan!Hän oli edellämme jonossa ja tuijotti koko ajan todella hämärästi, koko sen ajan kun sai ostoksensa maksettua, kerättyä, kun me saimme ostoksemme maksettua ja kerättyä ja vielä mennessään autolleen -kääntyi vielä kävellessään tuijottamaan taaksepäin! Tuo oli todella omituinen kohtaaminen, mutta koska olimme nuoria, saimme kaverini kanssa hysteerisen naurukohtauksen, ja nauroimme koko ajan.
Tuo open käytös kuulostaa siltä, että hänen tilansa oli vuosien mittaan pahentunut, ja tuossa vaiheessa hän oli todella menettänyt pelin. Oletko kuullut onko ope käyttäytynyt muita kohtaan noin omituisesti?
Nothing is quite what it seems
Kiusaajat tunnistavat uhreissaan sen, mitä ilman ovat itse jääneet. Ainakin kiusaavat hyvin käyttäytyviä ja jonkinasteista elämänhallintaa osoittavien perheiden lapsia, jos nämä ovat liian kilttejä, eivät esim. juuri hyvän kasvatuksen vuoksi viitsi haistattaa suoraan päin naamaa ja kääntävät toisenkin poskensa, kun heitä kiusataan.Nuo kiusaajat ovat sillä lailla älykkäitä sosiaalisesti, että näkevät ja haistavat ne heikot kohdat sekä sen ketä kannattaa kiusata ja ketä ei.
Nothing is quite what it seems
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Minua kiusattiin koulussa heti ensimmäiseltä luokalta alkaen. En tiedä kuinka tavallinen uhri olin, mutta olin sosiaalinen, aktiivinen, hyvä koulussa ja perhekin oli tuohon aikaan ihan tavallinen vielä.
Ulkonäöstä tuli huomauttamista, vaikka kun katselen vanhoja kuvia, olen samanlainen harvahampainen nöpönenä kuin muutkin..
Kiusaajat olivat alkuun tyttöjä, mutta antelin niille sanallisesti takaisin ja sain arvostusta toisilta, joista tuli kavereita. Pojat aloittivat myöhemmin nimittelemällä ym., mutta saivat nyrkeistä sen ensimmäisen kerran, paksukalloisimmat toisenkin.
En ole varsinaisesti kiusattu kuitenkaan, sillä se loppui melkein alkuunsa kun pystyin toimimaan itse kiusaamista vastaan. Tuosta kiitos erityisesti isälle, joka ennen sairastumistaan oli hyvä isä ja antoi vahvuutta puolustautua julmuutta vastaan.
Lapsia on kiusattu, päiväkodissa ja koulussa. Päiväkotikiusaaminen loppui, kun kerroin avoimesti hoitajille miten lapsi/ lapset kokevat hoidossa olemisen. Siellä olikin jo tiedostettu kiusaajien ongelmat muiden lasten kanssa, mutta tositoimiin ryhtyivät tietysti vasta kun useammissa perheissä alkoi olla kiusattuja. Päivähoidossa on hieman erilaista kiusaamista kuin kouluissa. Asiat eivät meidän lapsilla edenneet hoidossa kovin pitkälle, mutta koulussa yhden lapsen ensimmäiset vuodet olivat pahoja. Häntä ei enää kiusata, mutta sain todella tehdä asian kanssa töitä, sillä lasta syytettiin kaikesta vaikka hän oli uhri joka puolustautui. Lisänä auttoi se, että yksi manipulaattori ja yksi tosi aggressiivinen tapaus ovat itse vaihtaneet koulua. Huomasin, että noita asioita on opettajankin joskus tosi vaikea nähdä, siis varsinainen juonittelija voi pysytellä taka- alalla koko ajan.
Ulkonäöstä tuli huomauttamista, vaikka kun katselen vanhoja kuvia, olen samanlainen harvahampainen nöpönenä kuin muutkin..
Kiusaajat olivat alkuun tyttöjä, mutta antelin niille sanallisesti takaisin ja sain arvostusta toisilta, joista tuli kavereita. Pojat aloittivat myöhemmin nimittelemällä ym., mutta saivat nyrkeistä sen ensimmäisen kerran, paksukalloisimmat toisenkin.
En ole varsinaisesti kiusattu kuitenkaan, sillä se loppui melkein alkuunsa kun pystyin toimimaan itse kiusaamista vastaan. Tuosta kiitos erityisesti isälle, joka ennen sairastumistaan oli hyvä isä ja antoi vahvuutta puolustautua julmuutta vastaan.
Lapsia on kiusattu, päiväkodissa ja koulussa. Päiväkotikiusaaminen loppui, kun kerroin avoimesti hoitajille miten lapsi/ lapset kokevat hoidossa olemisen. Siellä olikin jo tiedostettu kiusaajien ongelmat muiden lasten kanssa, mutta tositoimiin ryhtyivät tietysti vasta kun useammissa perheissä alkoi olla kiusattuja. Päivähoidossa on hieman erilaista kiusaamista kuin kouluissa. Asiat eivät meidän lapsilla edenneet hoidossa kovin pitkälle, mutta koulussa yhden lapsen ensimmäiset vuodet olivat pahoja. Häntä ei enää kiusata, mutta sain todella tehdä asian kanssa töitä, sillä lasta syytettiin kaikesta vaikka hän oli uhri joka puolustautui. Lisänä auttoi se, että yksi manipulaattori ja yksi tosi aggressiivinen tapaus ovat itse vaihtaneet koulua. Huomasin, että noita asioita on opettajankin joskus tosi vaikea nähdä, siis varsinainen juonittelija voi pysytellä taka- alalla koko ajan.