Björklundin laulukirjan teksti

[veikkonen]

Mistä tämä Gustafssonin kertoma olisi luettavissa? !

Esimerkiksi Bodomin yleisöjulkisesta esitutkintapöytäkirjasta. Se on KRP:n kirjaamosta tilattavissa (muistitikku) hintaan 23 euroa + postikulut n. 3,70 euroa. Noutokin mahdollinen. Kirjaamon sähköposti löytyy netistä.

Siinä on mm. Nissen todistajakuulustelut 1960 ja rikoksena epäiltynä suoritetut 2004 kuulustelut samassa paketissa.

[veikkonen]

Nissen tulkinta riveistä olisi kiintoisa. Miten hän tulkitsisi niitä? Onko tulkinnut? Saati miettinyt, mikä sai toisen tytöistä tarttumaan kynään aamuyöllä?

ETP:n johdannosta

5.3 PUNAKANTINEN LAULUVIHKO

Rikospaikkatutkinnan mukaan tapahtumapaikalta teltan sisältä on löydetty Björklundille kuulunut punakantinen lauluvihko, jonka loppupään eräälle sivulle on kirjoitettu teksti:

5:pnä retkellä Poodomjärvellä
Sepi ja Nisse olivat kännissä
Ylös yöllä 2 aikaa
Sepi oli metskaamassa

Teksti on aloitettu kuulakärkikynällä ja jatkettu loppuun lyijykynällä.

Rikoslaboratorion tutkimuksissa on todettu punakantisen lauluvihkon osalta seuraavaa (Liite 11):

RTL 8087/3/03/8.10.2003 lausunnossa todetaan, että punakantisen lauluvihon tekstin ”5 päivänä Retkellä….jne” on kirjoittanut eri henkilö kuin lauluvihon laulunsanat. Lisätutkimuksia varten Anja Mäen sisarelta saatiin Mäen muistikirja. RTL 8087/7/03/17.11.2003 lausunnossa todetaan tutkimuksessa saadun viitteitä siitä, että ”5 päivänä Retkellä…. teksti on saman kirjoittajan käsialaa kuin Anja Mäen omaisilta saadun muistikirjan teksti.

RTL 8087/8/03/16.03.2004 lausunnossa todetaan, että sanoilla ”5 päivänä Retkellä…. olevan tekstin sisältö on kokonaisuudessaan seuraava: ”5 päivänä Retkellä Puudomjärvellä Sepi ja Nisse olivat kännissä ylös yöllä 2 aikaa Sepi oli metskaamassa”.

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kertoo vuoden 1960 kuulusteluissa, ettei hän ollut havainnut kenenkään kirjoittavan lauluvihkoon illan aikana. Lauluvihkossa olevan kirjoituksen Gustafsson on arvellut olevan Boismanin käsialaa (30.6.1960, s. 3).

Vuonna 2004 kuulustelussa kysyttäessä punaisesta lauluvihkosta Gustafsson toteaa, ettei hän muista sellaista ja kysyttäessä kirjoitettiinko siihen yöllä mitään Gustafsson vastasi ensin ”ei”, mutta edelleen kysyttäessä hän ei osaa sanoa ovatko tytöt kirjoittaneet siihen jotakin retken aikana (30.3.2004, I, s. 10).

Lauluvihko on näytetty Gustafssonille 1.4.2004 suoritetussa I kuulustelussa ja sen mahdollisesta tuttuudesta kysyttäessä hän on vastannut, ettei hän ole ikinä lukenut sitä.

Kysyttäessä Gustafsson sanoo, ettei lauluvihkoa ole koskaan aikaisemmin esitetty hänelle. Gustafsson sanoo myös, ettei hän tiedä kenen käsialaa lauluvihkossa oleva, Bodominjärven retkeä koskeva kirjoitus on [s. 8].

13.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson toteaa, että hänen muistinsa mukaan poliisit ovat näyttäneet hänelle lauluvihkon 1960-luvulla (s. 5).

[Kuolemannaakka]

Elikä siis: se "5 pvnä retkellä Puudomjärvellä" on kirjoitettu jo aikaisemmin, nimittäin ko. päivänä, mutta loppu on kirjoitettu seuraavana päivänä aamuyöstä toisen tytön toimesta? Aluksi oli pelkkä otsikko siellä vihossa, mutta illalla unohtui mitään kirjoittaa. Yöllä sitten tuli toiselle mieleen, että kirjoitan sun vihkoosi kuolemattomia viisauksia.

On tuossa jotenkin niiden tyttöjenkin täytynyt olla jo täysin hereillä ja nousemassa. Minkä ihmeen takia ja missä valossa ja millä kynillä olisi toinen alkanut toisen vihkoon (oliko se siis koko ajan teltassa jossain kassissa?) aamuyöllä herätessä heti kirjoittamaan? Ja sen jälkeen taas nukkumaan, vai?

Jotenkin on outoa hommaa. Mutta jos kuolema korjasi 4-6 aikaan, niin ei sitä järkevää kirjoitusaikaa oikein ole. Jospa tuo koko höpötys on tehty jo illalla sittenkin? Onko Sepi voinut olla kalassa jo illallakin? Vai mitä he siellä koko illan tekivät?

[LexVeritas]

🠅

ja millä kynillä

Laulukirja löytyi teltan pohjalta. Teltan itäpuolelta löydettiin maasta keltainen lyijykynän pätkä ja niin ikään maassa olleesta punaruudullisesta, pegamoidisesta Beauty-boxista kuulakärkikynä ja kaksi lyijykynän pätkää lisää.

Mutta jos kuolema korjasi 4-6 aikaan, niin ei sitä järkevää kirjoitusaikaa oikein ole. Jospa tuo koko höpötys on tehty jo illalla sittenkin? Onko Sepi voinut olla kalassa jo illallakin? Vai mitä he siellä koko illan tekivät?

Mielestäni esimerkiksi Anja on saattanut olla valveilla yöllä kahden aikaan, kun muut ovat nukkuneet. Hän on silloin saattanut mietteliäänä kirjoittaa ylös esimerkiksi "Sepi ja Nisse Olivat kännis" tarkoittaen, että pojat olivat olleet illalla kännissä. Tämä tuntuisi todennäköiseltä, sillä tiettävästi retkellä mukana ollut alkoholimäärä oli vähäinen.

"Sepi oli metskaamassa" saattaa tosiaan viitata Sepin nimenomaan illalla tapahtuneeseen onkimiseen, ja luultavimmin sekin on kirjoitettu ylös yöllä 2 aikaa. Anjakin on sitten nukahtanut ja noin tunnin päästä siitä eli kello 3 aamulla Sepi on lähtenyt uudelleen metskaamaan. Gustafsson kertoi, että he onkivat illalla ("Ei ollut matoja - leipää koukun päälle vain, mut ei ne kalat olleet nälkäisiä jne.")

[LexVeritas]

Elikä siis: se "5 pvnä retkellä Puudomjärvellä" on kirjoitettu jo aikaisemmin, nimittäin ko. päivänä, mutta loppu on kirjoitettu seuraavana päivänä aamuyöstä toisen tytön toimesta?

RTL 8087/3/03/8.10.2003 lausunnossa todetaan, että punakantisen lauluvihon tekstin ”5 päivänä Retkellä….jne” on kirjoittanut eri henkilö kuin lauluvihon laulunsanat. Lisätutkimuksia varten Anja Mäen sisarelta saatiin Mäen muistikirja. RTL 8087/7/03/17.11.2003 lausunnossa todetaan tutkimuksessa saadun viitteitä siitä, että ”5 päivänä Retkellä…. teksti on saman kirjoittajan käsialaa kuin Anja Mäen omaisilta saadun muistikirjan teksti.


Tarkoittaa, että ko. tekstin Björklundin laulukirjaan on kirjoittanut mitä ilmeisimmin joku muu kuin Björklund, ja mahdollisesti sen on kirjoittanut Mäki.
Kyseinen aamuyö oli päivämäärältään 5.6.1960. Nuoret saapuivat niemelle 4. päivänä.

[Karo79]

Erittäin hyvä huomio! Nuoret saapuivat bodomille 4.6 ja murhat tapahtuivat 5.6. Aamuyöllä.
Kirjoitus kirjoitettiin 5.6 eli tukee epäilystä että "ylös yöllä 2aikaa" joka oli 5.6
Tää on mielenkiintoista.

[LexVeritas]

"Sepi ja Nisse Olivat kännissä"

Jos krp:n tulkinta on oikein, ja viinaa sekä likööriä oli mukana vain se määrä, mikä tiedetään, niin kyseinen iltakänni oli luultavimmin sellainen kuin Gustafsson sanoikin: "Tuntui se pikkuisen". Eli maltillinen. Reilu 2 dl viinaa ja puolisentoista desiä likööriä mieheen. Tosi maltillinen.

[Ross Sullivan]

"Laskelma (40 % “viina”, 2,5 dl = 250 ml):

Puhdasta alkoholia ≈ 100 ml ≈ 79 g etanolia (0,789 g/ml).

Arvioitu huippu-BAC (Widmark), jos juotu nopeasti:

Mies ~60 kg (r=0,68): ~1,9 ‰

Nainen ~60 kg (r=0,55): ~2,4 ‰

Jos juot saman määrän 2 tunnin aikana, aineenvaihdunta (n. 0,15 ‰/h) pudottaa arviota vain ~0,3 ‰ → silti ~1,6–2,1 ‰.

Tuo vastaa noin 6–7 annosta kerralla. Tasoilla ~1,5–2,5 ‰ odotettavissa selvä humalatila: horjuminen, sammumisriski, mahdolliset muistinmenetykset/oksentelu"

[LexVeritas]

Esitutkintapöytäkirjasta löytyvät teoreettiset veren alkoholipitoisuuslaskelmat, jotka on laatinut professori Erkki Vuori Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta.
Olosuhteet huomioiden ei ole mielestäni kovin uskottavaa, että Gustafsson ja Boisman olisivat olleet ko. alkoholimäärällä merkittävämmin humalassa alkuillasta tai myöhemminkään.

[Ross Sullivan]

Esitutkintapöytäkirjasta löytyvät teoreettiset veren alkoholipitoisuuslaskelmat, jotka on laatinut professori Erkki Vuori Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta.
Olosuhteet huomioiden ei ole mielestäni kovin uskottavaa, että Gustafsson ja Boisman olisivat olleet ko. alkoholimäärällä merkittävämmin humalassa alkuillasta tai myöhemminkään.

Mikä on sellainen olosuhde, että verrattain pienikokoinen henkilö ei tule humalaan 6-7 annoksesta?

[LexVeritas]

🠅

Kaunis kesäilta niemellä tyttöjen kera.
Koska uskon, että et ymmärtänyt aiempaa viestiäni, niin toistan, että olosuhteet huomioiden mielestäni ei ole kovin uskottavaa Gustafssonin ja Boisman olleen ko. alkoholimäärän nautittuaan merkittävämmin humalassa alkuillasta tai myöhemminkään. Tällä tarkoitan siis sitä, että he tuskin olivat isommin humalassa, koska eivät vetäneet pikalärvejä. Tämä mielipiteeni perustuu omaan luulemukseeni ja siihen, ettei Gustafssonista ja Boismanista ole koko illan ajalta kuin yksi havainto (sekin lapsen tekemänä), joka mahdollisesti viittaisi jommankumman heistä olleen mahdollisesti humalassa. Lisäksi laulukirjan tekstissä seisoo krp:n tulkinnan mukaan: "Sepi ja Nisse olivat kännissä ", mikä luultavasti edelleen krp:n mukaan on kirjoitettu ylös yöllä n. 2 aikaan. Jos Sepi ja Nisse olisivat olleet vielä yöllä 2 aikaan kännissä, niin päivityksenomaisessa tekstissä varmaankin lukisi "Sepi ja Nisse ovat kännissä".

[Ross Sullivan]

🠅

Kaunis kesäilta niemellä tyttöjen kera.
Koska uskon, että et ymmärtänyt aiempaa viestiäni, niin toistan, että olosuhteet huomioiden mielestäni ei ole kovin uskottavaa Gustafssonin ja Boisman olleen ko. alkoholimäärän nautittuaan merkittävämmin humalassa alkuillasta tai myöhemminkään. Tällä tarkoitan siis sitä, että he tuskin olivat isommin humalassa, koska eivät vetäneet pikalärvejä. Tämä mielipiteeni perustuu omaan luulemukseeni ja siihen, ettei Gustafssonista ja Boismanista ole koko illan ajalta kuin yksi havainto (sekin lapsen tekemänä), joka mahdollisesti viittaisi jommankumman heistä olleen mahdollisesti humalassa. Lisäksi laulukirjan tekstissä seisoo krp:n tulkinnan mukaan: "Sepi ja Nisse olivat kännissä ", mikä luultavasti edelleen krp:n mukaan on kirjoitettu ylös yöllä n. 2 aikaan. Jos Sepi ja Nisse olisivat olleet vielä yöllä 2 aikaan kännissä, niin päivityksenomaisessa tekstissä varmaankin lukisi "Sepi ja Nisse ovat kännissä".

"Jos 2,5 dl 40 % “viinaa” (≈ 79 g etanolia) juodaan 3 tunnissa, arvioitu veren alkoholipitoisuus:

60 kg mies (r≈0,68):
Alkoholi huipussaan ≈ 1,94 ‰ → aineenvaihdunta 3 h (~0,45 ‰) → n. 1,5 ‰.

60 kg nainen (r≈0,55):
Huippu ≈ 2,39 ‰ → miinus 0,45 ‰ → n. 1,9 ‰.

Vaihteluväli aineenvaihdunnan (≈0,12–0,20 ‰/h), ruoan ja juomatahdin mukaan:

mies ~1,3–1,6 ‰

nainen ~1,8–2,1 ‰

Eli selvä humala lähes varmasti: kaatumis- ja oksenteluriski, muistikatkot mahdollisia."

Missä ajassa ovat mielestäsi nauttineet ja miksi?

[LexVeritas]

Ei oikein sovi kuvaan, että Sepi ja Nisse olisivat olleet yöllä kovassa humalassa. Laulukirjassa seisoo keskusrikospoliisin tulkinnan mukaan "Sepi ja Nisse olivat kännissä". Sepin veressä ei kuitenkaan havaittu ruumiinavauksessa lainkaan alkoholia. Tämä tarkoittaa, että hän oli kuollessaan selvin päin.

Esitutkintapöytäkirjasta Erkki Vuoren selvitys ja laskelmat:

HELSINGIN YLIOPISTO
OIKEUSLÄÄKETIETEEN LAITOS
OIKEUSKEMIAN OSASTO


HELSINGFORS UNIVERSITET
INSTITUTION FÖR RÄTTSMEDICIN
RÄTTSKEMISKA AVDELNINGEN

Keskusrikospoliisi
Rikosylikomisario Markku Tuominen
PL 285
01301 VANTAA


Tutustuttuani minulle lähetettyyn lausuntopyyntöön, joka koskee teoreettista laskentaa humalatilan määrittämiseksi, esitän kunnioittaen kantani seuraavaa:

Verenalkoholipitoisuus ja sen aiheuttama humalatila ovat kaksi eri asiaa. Widmarkin menetelmällä voidaan arvioida verenalkoholipitoisuutta, jos tunnetaan nautitun alkoholin määrä, nautinta-aika ja henkilön paino. Saatu laskennallinen arvo edustaa keskiarvoa, mutta yksilöllisesti verenalkoholipitoisuudessa esiintyy hajontaa. Alkoholilla on myös ns. ”first pass” metabolia, mikä merkitsee sitä, että kaikki nautittu alkoholi ei nosta verenalkoholia. Nautittaessa alkoholia tyhjään mahaan tai ruuan yhteydessä 5-20 % nautitusta alkoholista metaboloituu mahassa/suolistossa. Humalatila tietysti riippuu verenalkoholipitoisuudesta, mutta samalla verenalkoholipitoisuudella eri henkilöiden humalatilan aste vaihtelee suuresti. Humalatilan asteeseen vaikuttavat mm. henkilön ikä, tottumus ja humalatilan vaihe: nousu- tai laskuhumala.

Seuraavassa tarkastelussa esiintyvät laskennalliset tulokset ovat keskimääräisiä arvioita ja niiden perusteena ovat lähetteessä annetut tiedot.

Nuorten mukana olivat seuraavat alkoholijuomat:
1) 0,5 l Salmisaari-viinaa, p-% 31.9 ja vol-% 38,5, pullossa on n. 160 g alkoholia
2) 0,37 l Citrus-likööriä, p-% 24 ja vol-%33, pullossa on n. 89 g alkoholia
3) joitakin pulloja pilsneriä. Määrä ja pullokoko tuntematon, sisältää tuntemattoman määrän alkoholia

Näistä tiedoista laskemalla saadaan tulokseksi, että nuorten mukana oli ainakin 249 g alkoholia.
Tapahtumatietojen mukaan alkoholia oli nautittu 04.061960 klo 17 alkaen, nauttimiseen käytetty aika ei ole tiedossa.
Minulta on pyydetty arviota lähetteessä mainittujen henkilöiden verenalkoholista (humalatilasta) seuraavana aamuna klo 6. Olen käyttänyt laskennan perusteena arviota, että kaikki alkoholi oli nautittu edellisenä iltana klo 18 mennessä. Tällöin alkoholin aineenvaihdunnalle on aikaa 13 tuntia, jona aikana verenalkoholi laskee keskimäärin noin 1,6 o/oo.


1. Seurue nelisin juonut viinat tasan

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,2
oo/ 5.6 klo 6 0

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,6
oo/ 5.6 klo 6 0

Mäki T
paino kg 40
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 2,1
oo/ 5.6 klo 6 0,5

Björklund I
paino kg 45
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,9
oo/ 5.6 klo 6 0,3

2. Gustafsson ja Boissman juoneen kahdestaan viinat tasan

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 125
oo/ max 4.6 klo 18 2,4
oo/ 5.6 klo 6 0,8

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 125
oo/ max 4.6 klo 18 3,2
oo/ 5.6 klo 6 1,6

Lainaus:

3. Gustafsson juonut yksin mainitut viinat

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 249
oo/ max 4.6 klo 18 4,9
oo/ 5.6 klo 6 3,3

4. Gustafsson ja Boissman juoneet molemmat 1/3 osaa ja tytöt yhdessä 1/3 osaa viinoista.

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 83
oo/ max 4.6 klo 18 1,6
oo/ 5.6 klo 6 0

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 83
oo/ max 4.6 klo 18 2,1
oo/ 5.6 klo 6 0,5

Mäki T
paino kg 40
nautittu alkoholi g 42
oo/ max 4.6 klo 18 1,4
oo/ 5.6 klo 6 0

Björklund I
paino kg 45
nautittu alkoholi g 42
oo/ max 4.6 klo 18 1,2
oo/ 5.6 klo 6 0


Lisäksi olen tutustunut Oikeuskemian osaston tutkimustodistuksiin 360-362/60 B1, joiden mukaan Boissmanin ja Mäen alkoholimääritystulokset (Widmarkin menetelmä) olivat ns. ”puhtaita” nollia. Sen sijaan Björklundin tulos oli numeerisesti 0,12 o/oo. Tämä tulos ilmoitetaan nollana, sillä analyysimenetelmän epäspesifisyydestä johtuen vainajaveressä mahdollisesti olevat pienet määrät muita haihtuvia ja hapettuvia yhdisteitä näkyvät ”alkoholipitoisuutena”, mutta tulos voi tietysti johtua myös pienestä alkoholimäärästä.

Jos kolme mainittua nuorta olisivat juoneet alkoholia siten, että veressä ei ole alkoholia lainkaan 5.6. klo 6, Boissman olisi voinut nauttia n.64 g, Mäki 48 g ja Björklund n. 54 g alkoholia.

Korostan vielä, että edellä olevat laskennalliset tulokset ovat keskimääräisiä ja perustuvat minulle annettuihin tietoihin. Yksilöiden välisistä eroista johtuen tuloksissa voi olla 10-20% virhemarginaali. Tästä syystä tulokset on annettu yhden desimaalin tarkkuudella, eikä tuloksia ole pyöristetty eikä niistä ole suoritettu varmuusvähennystä.

Edellä olevan vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta.

Helsingissä 2004-08-18


Erkki Vuori professori
rekisteröity toksikologi

[Ross Sullivan]

Vuoren laskelmien mukaan sopii:

"

henkilö Gustafsson N → henkilön nimi

paino kg 70 → paino 70 kg

nautittu alkoholi g 125 → arvioitu nautitun alkoholin määrä 125 g (vastaa n. 10–11 annosta)

oo/ → yleensä tarkoittaa oikeuslääketieteellinen arvio (odotettu) eli laskennallinen promillearvio

max 4.6 klo 18 2,4
→ maksimipromille 4,6 ‰ (äärimmäisen korkea)
→ klo 18 promille 2,4 ‰ (arvioitu tai mitattu kyseisellä kellonlyömällä)

oo/ 5.6 klo 6 0,8
→ tämä on tulkinnanvarainen, mutta todennäköisesti:
klo 06:00 seuraavana aamuna arvio 0,8 ‰
(tai “oo” voisi viitata otettuun näytteeseen ja sen arvioon)

Mitä tämä siis kertoo?

Henkilön veren alkoholipitoisuuden on arvioitu olleen erittäin korkea (maksimi jopa 4,6 ‰).

Klo 18 arvioitu taso oli 2,4 ‰.

Klo 06 aamulla (todennäköisesti seuraavana päivänä) jäljellä oli vielä 0,8 ‰.

Tämä pohjautuu ns. Widmarkin kaavaan, jossa promillearvio riippuu painosta, sukupuolesta ja juodusta määrästä sekä poistumisnopeudesta (keskimäärin 0,1–0,15 ‰/h)."

Ja:

"0,8 ‰ (promillea) on merkittävä alkoholimäärä veressä, mutta ei enää akuutisti hengenvaarallinen terveelle aikuiselle. Tässä mittakaavassa:

0,2–0,5 ‰ → lievä vaikutus (reaktiot hidastuvat, ajokyky heikkenee)

0,5–1,0 ‰ → selkeä humalatila (koordinointi heikkenee, arviointikyky laskee)

1,0–2,0 ‰ → keskivahva humala (selvästi päihtynyt, tasapaino ja puhe häiriintyy)

2,0–3,0 ‰ → vahva humala (oksentelu, kaatumisriski, muistikatkot)

3,0–4,0 ‰ → erittäin vakava tila (tajuttomuusriski)

yli 4,0 ‰ → usein hengenvaarallinen, mahdollinen kuolema

Eli 0,8 ‰ = edelleen päihtynyt, ajokielto ehdottomasti, mutta henkilö pystyy yleensä toimimaan (jos tottunut juomaan)."

Itse näkisin, että klo 2 NG ja SB eivät enää ole olleet silminnähden humalassa. Nisse on suorittanut tekonsa laskuhumalassa.

[LexVeritas]

Keskusrikospoliisin mukaan Boismanin hankkimien viunojen naukkailu aloitettiin n. klo 17.00. Poliisin mukaan laulukirjassa todetaan molempien poikien olleen (aiemmin) humalassa. Ruumiinavaustiedon mukaan Gustafssonia paljon pienikokoisempi Sepi oli selvä kuollessaan. Ei ole mitään perustetta väittää, etteikö Gustafsson olisi ollut yhtä selvä jäädessään eloon.