Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Mun mielestä tuo on kanssa huomionarvoinen asia että naisystävä on jätetty yksin käppäilemään öisille kaduille...vaikka kuinka olisi riidelty..jotenkin tuntuu tarkoituksenhakuiselta eli miehellä on ehkä ollut syy jättää naisensa sinne yksin..ehkä oli tiennyt että vastassa on joku joka voi olla vaarallinen tai joku jota ei halunnut esitellä vaimolleen jostain muusta syystä. Tämä kyllä pikkasen haiskahtaa velkaongelmalta eli on jättänyt maksamatta tms...
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
jospa on ollut velkaa jo pidemmän aikaa ja saanut useamman kerran varoituksen...surmattiinhan se remun velikin velkojen takia...ja moni muu...velkojallakin voi mennä hermot totaalisesti siinä vaiheessa kun huomaa että rahoja ei tule koskaan saamaan...
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
Aika kylmäveristä puuhaa Hollowayltä käydä jumpalla, istua iltaa kuppilassa frendiensä kanssa ja sitten kotimatkalla lähteä hoitamaan vaan yksi pikku juttu ilman akkaa. Eiköhän se olisi väistänyt sitä velkojaansa, jos olisi aikaisempaa runtua tullut ja vieläkin piti hakea lykkäystä? Jos velat oli kyseessä, oli se tappaja ehkä itse velkaa Hollowaylle?
Pulloa tai peruslätkää se oli vailla. Vahinkotappo on poliisille se kaikkein veemäisin tutkia, kun tekijä on joku ihan vieras.
Te järjestätte siis ryhmämatkoja vanhoille murhapaikoille? Mitä te siellä teette? Pidätte vuorollanne luennon, vai peräti rekonstruoitte tapahtumat? Aika jännä harrastus! Mistä on lähtenyt mielenkiinto aiheeseen?
Ylläolevan linkin kautta pääsee ainakin vähän katsomaan miksi meitä täällä niin monta jo on...
Murhakierros 2008-raportti konkretisoi ulkopuolisille (=niille jotka eivät olleet mukana) sen, mitä meidän kierroksellamme tapahtui. Tapahtumien käsittelymenetelmäthän ovat ryhmän päätettävissä ja valikoituvat tilanteen ja keissinkin mukaan. Alustuksia pidettiin ja jossain määrin kai rekonstruoitiinkin...Murhatyöryhmä säilyttää tietyn salaperäisyytensä.
Nyrkkisääntönä nyt luonnollisesti on riittävien taustatietojen hankkiminen. Ainakaan itse en jaksaisi innostua ihan vaan murhapaikalla palloilemisesta ilman faktatietoa ko. rikoksesta. Päivittäinhän kuljen jonkun rikospaikan ohitse eikä se sinällään jaksa innostaa...
Lainaan tähän doctoc lecterin tekstiä toisesta keskustelusta, ja heitän mielikuvituksestani teorian:
Ensimmäisenä kesäkuuta vuonna 1971 surmattiin Kööpenhaminassa suomalainen Reka. Turusta kotoisin ollut Reka oli tuolloin 21-vuotias nuori mies ja hän oli suomalaisen kaverinsa, 19-vuotiaan Kaj-Erikin ja kolmen muun henkilön kanssa istumassa eräässä baarissa, Irma-Grillissä. Kolmesta muusta miehestä yksi oli neekeri (kuten tuolloinen uutinen kertoi) ja kaksi muuta olivat valkoihoisia.
Seurueen kesken tuli riitaa. Kaikki miehet poistuivat kahvilan käymälään. Vähän tämän jälkeen ulkomaalaiset poistuivat kovalla kiireellä.
Hetken kuluttua tuli toinen suomalaisista käymälästä verta vuotaen ja kertoi, että heidät oli hakattu ja rahat ryöstetty. Muuan opettaja lähti polkupyörällä ajamaan takaa paikalta paenneita, mutta ei tavoittanut heitä. (Ehkä omaksi onnekseen, Dr. L huom!).
Ravintolan henkilökunta meni käymälään, mistä toinen suomalainen löytyi kuoliaaksi ammuttuna. Häntä oli ammuttu rintaan todennäköisesti äänenvaimentimella varustetulla revolverilla. Kaj-Erikin verta vuotavat haavansa olivat tulleet todennäköisesti iskuista aseen perällä päähän.
Kööpenhaminan rikospoliisin mukaan kyseessä olisi ollut harkittu, halpamainen teloitus.
Kaj-Erik, joka poliisin mukaan oli huumausaineiden vaikutuksen alainen, kertoi tavanneensa Rekan kööpenhaminan huumausainepiireissä joitakin kuukausia sitten. He olivat viime ajat asuneet yhdessä eräässä purettavassa talossa.
Sen verran Kaj-Erik osasi kertoa, että he olivat sopineet tapaamisen joidenkin amerikkalaisten sotilaiden kanssa tuohon kahvilaan, mutta hän ei ollut ymmärtänyt mistä oli puhuttu, sillä hän ei osannut englantia. Muuten Kaj-Erikin kuulustelu siirtyi sekavuuden vuoksi.
Parin päivän kuluttua poliisi pidätti 30-vuotiaan amerikkalaisen, joka kieltäytyi kertomasta nimeään. Hän oli mahdollisesti sotilaskarkuri ja useat silminnäkijät olivat tunnustaneet hänet yhdeksi Irma-Grillissä olleeksi henkilöksi surman aikoihin. Mies kuitenkin vapautettiin.
Vajaan viikon kuluttua uutisoitiin, että kaksi epäiltyä on saatu kiinni. 20-vuotias kanadalainen Ralph Holloway sekä USA:n kansalainen, niin ikään 20-vuotias John Valentine. Miehet pidätettiin uimahallista. Kolmatta osallista vielä etsittiin. Miehet olivat sotilaskarkureita ja karanneet Yhdysvaltain Länsi-Saksassa olevista joukko-osastoista. Viime ajat he olivat asuneet Malmössä Ruotsissa.
Uutisoinnin edetessä Rekalle löytyi myös oikea nimi: Reijo Nurmi.
Kolmaskin epäilty tavoitettiin. Hän oli 20-vuotias Robert Lee Johnson ja hänet tavoitettiin Malmöstä.
Hollowaytä epäiltiin ampujaksi ja hän kertoi olleensa kavereineen ostamassa hasista Rekalta. Huumetta piti ostaa puoli kiloa, mutta sitten tilanne lähti käsistä ja John Valentine ampui suomalaisen, kertoi Holloway.
Kaikki kolme pidätettiin, mutta Valentine sai syytteen taposta. Paljonko tuli, sitä ei tarina kerro.
Sanomalehdissä olleista uutisista tiivistettynä.
Kukkaiskansa vaelsi Tanskaan vapaampiin oloihin. Jotkut päätyivät kumisäkkiin. Kuinkahan Kaj-Erikin lopulta kävi. Kuka muistaa?
Mutta tuo yksi soldaatti... Holloway... Tanska... Kaisaniemen puisto helmikuussa -84... David Hollowayllä oli tanskalainen sussu ja he tulivat Suomeen. David surmattiin. Kosto täyttyi... Ehei. Kaukaa haettua toki.
*************************************************************
Päästyään Rekan taposta kuin koira veräjästä, "hyvän perheen" vesa Ralph Holloway jatkaa mukavaa pikkurikollisen elämää Köpiksessä. Päivät kuluvat pilveä poltellen, kavereiden kanssa hengaillen ja paikallisia mimmejä jahdaten, ei ole huolta huomisesta.
Muutaman kerran kuukaudessa Ralph soittaa vanhemmilleen jotta nämä pysyisivät tyytyväisenä ja jatkaisivat Ralphin "opiskelujen" rahoittamista euroopassa. Erään kerran puhelimeen sattuu vastaamaan velipoika David ja Ralph saa kuningas idean: Myös Davidin pitää muuttaa tänne luvattuun maahan jossa tytöt on kauniita ja ruohokin lähes laillista. David innostuukin asiasta ja ennen pitkää hän löytääkin itsensä Köpiksestä juhlimassa velipojan ja muiden etuoikeutettujen "herran pentujen" seasta.
Rekan kaveri Kaj-Erik jatkaa myös huumeiden ja päihteiden sävyttämää elämäänsä köpiksessä, onneksi porukassa on muutama muukin Suomalainen, elämä yhdessä kohtalotovereiden kanssa on mukavampaa.
Sillon tällön Kaitsu tahtomattaan törmää myös Rekan tapossa mukana olleisiin sotilaisiin, kerrankin yksi näistä saatanan kusipäistä tulee kännipäissään selittää että Rekan kuolema oli vahinko ja että se vaan meni niin, ei ollu tarkotus, sorry, oikeesti! ja kehtasi vielä esitellä veljensä ja tämän uuden, kauniin Tanskalaisen tyttöystävän, saatana!
Reka oli kuin veli mulle, tuo saatanan kusipää luulee että asia on sovittu anteeksi pyytämällä, ei todellakaan, veri verta vaatii! ajattelee Kaitsu, ja mikäpä olisi osuvampi kosto kuin tehdä tuolle kusipäälle sama kuin hän teki minulle, viedä häneltä veli.
Aika ja vuodet kuluu, Kaitsun viha unohtuu välillä mutta tulee aina vaan uudestaan pintaan ja Kaitsu vannoo vielä joskus kostavansa.
David kyllästyy ainaiseen juhlimiseen ja muuttaa tyttöystävineen Suomeen, opiskelu- ja työpaikkakin järjestyy vanhempien ja ilmeisesti sedän suhteilla, joku puutarha/viljely juttu se oli mutta ompahan edes jotain, pysyy isin kukkaron nyörit löyhemmällä kun muka jotain opiskelee, hittoku tietäs mitä sitä tekis tällä elämällä.
Myös Kaitsu on vähän koittanu ottaa itseään niskasta kiinni, muutto takaisin Suomeen seitkytluvun lopulla, vakityö telakalla jo viidenvuoden ajan, tyttöystävä jonka myötä raitistuminen, kämppä Manskulla Töölössä, kaljaa hän toki ottaa vielä kerran pari kuukaudessa vanhojen kamujen kanssa, sillon muistellaan nuoruutta, köpistä ja Rekaa tippasilmässä, vittu se oli äijä! saatana ku eläs vielä!
Kaitsu on sen verran elämää nähnyt että osaa pitää suunsa kiinni ja nokkansa poissa muitten asioista, Kaitsu osaa myös tarvittaessa puolustaa itseään ja tyttöystäväänsä, tätä varten hän on hankkinut pienoispistoolin, varmuuden vuoksi vaan, "kerran konna, aina konna", ajattelee Kaitsu, naurahtaen partaansa.
Eräänä Helmikuisena yönä vuonna -84 Kaitsu pyörii sängyssään eikä saa unta, tyttöystävä on kaveineen viettämässä tyttöjeniltaa ravintola Hamletissa keskustassa.
Suhteen koetinkivenä on alusta asti ollut Kaitsun sairaalloinen mustasukkaisuus eikä tämä ilta tee poikkeusta, Kaitsu pyörii sängyssään ja näkee mielessään Maijan istumassa komean konstaapelin sylissä Hamletin sykkeessä, kyllähän hän nämä "tyttöjenillat" tietää, ja se baarihan on tunnettu juuri poliisien ja vanginvartijoiden paikkana, ja niitä kusipäitä Kaitsu vihaa sydämensä pohjasta!
Ajatus Maijasta jonkun toisen sylissä ei jätä Kaitsua rauhaan, Saatana! pakko lähtee kattoo mitä siellä tapahtuu, Kaitsu nappaa pyssyn matkaan vanhasta tottumuksesta, eipähän pääse kukaan hyppii silmille. Kaitsu lähtee matkaan kävelemällä koska tietää Maijankin aina kävelevän kotiin, kuulema jotain hyötyliikuntaa, Maija kävelee aina Töölönlahden kautta vaikka suoraan Manskua olisi lyhempi matka, jos Maija sattuisi kävelemään vastaan voisi satuilla jotain tyyliin, "lähdin vastaan kun tuli niin ikävä"
Kaitsu suuntaa kohti keskustaa ja päättää lopuksi kävellä Kaisaniemenpuiston läpi, siitähän pääsee siihen teatterin kulmalle josta on vain kivenheitto Hamlettiin, Kaitsu miettii. Kaitsu kävelee teatterin ohi rautatieaseman aukiolle, siihen mistä linja-autot lähtee ja huomaa jonku hippipariskunnan keskustelevan kovaan ääneen keskenään, heh, just ton takia mä en koskaan dokaa muijan kans samaan aikaan, menee aina tappeluksi, Kaitsu ajattelee.
Sitten jysähtää kuin lekalla päähän, mähän vittu tunnen tuon äijän! Rekan tappajan veli jumalauta!!! Veri kiehahtaa Kaitsun päässä, ei oo saatana totta, kaikken näiden vuosien jälkeen ja Suomessa vielä! Mielessä pyörii kosto, KOSTA!
Kaitsu seuraa pariskuntaa katseellaan, nainen jää seisomaan paikalleen kun mies lähtee kävelemään selvästi vihaisena kohti Kaisaniemenpuistoa, Kaitsu miettii mitä tehdä, ajatukset ovat sekaisin ja tuntuu että viha sokaisee pään, hän haluaa tappaa tuon kusipään, vihdoinkin Reka saisi kostonsa.
Kaitsu seuraa miestä, mies kävelee hitaasti ja pysähtyy välillä, ilmeisesti toivoen että naisen suuttumus lientyisi ja tämä tulisi kuitenkin yhtä matkaa kotiin, riita oli kuitenkin ollut ihan hölmö.
Kaitsu tekee päätöksen vihan sumentamassa päässään, hän lähtee kävelemään kohti pitkääsiltaa kiertääkseen miehen eteen, Kaitsu laskee ehtivänsä helposti koska mies kävelee hitaasti, heh, ei voi olla totta!!! Kaitsu ajattelee, tilaisuus kostoon vuosien jälkeen, pimeässä puistossa, ei silminnäkijöitä, tän täytyy kohtalo!! Kiinnijäämistä Kaitsu ei mieti, kunhan vain Reka saisi kostonsa.
Kaisaniementiellä Kaitsu yhyttää miehen, vetää pyssyn esiin, sanoo miehelle, "tää on Rekan puolesta!!" ja ampuu yhden laukauksen suoraan päähän, mies ei kerkeä sanoa mitään vaan kaatuu kuolleena maahan.
Kaitsu on lähes paniikissa, adrenaliini hyrrää veressä, kädet tärisevät, tekisi mieli juosta suoraan kotiin, mutta Kaitsu tajuaa että aseesta on hankkiuduttava eroon, sen voisi heittää mereen, mutta meri on jäässä, perkele. Kaitsu malttaa mielensä ja toimii mielestään oikein kun lähtee kävelemään kohti Krunikkaa, ja pääseekin Krunikkaan ilman että kukaan kiinnittää huomiota.
Kävellessä Kaitsu saa idean, jos hän kävelisi Katajannokalle aseen voisi nakata mereen kun se siinä jäänmurtajien laiturissa on aina sula, Kaitsu toimii juuri näin ja kävelee sitten keskustan läpi kotiin, toivoen ettei Maija olisi vielä kotona.
Tämä siis pikkusiiderissä suoraan mielikuvituksesta, asiavirheitä ja kirjotusvirheitä on varmaan paljon.
Enpä usko että hirveen kaukaa väijystä pystyy 22 ampumaan kuolettavasti. Oliskohan ammuttu Holloway takaapäin,kun ambulanssi ukkeleilla meni niin kauan todeta ampumahaava( tukkaa ja pipa edessä). Toisaalta ei välttämättä ammuttu siinä kohdassa mistä löydetty, voinu hortoilla jonkin matkaa ennenkuin tuupertunut. Onko mitään varmuutta onko ase ollut pistooli vai kivääri. Jos on pistooli ollut niin ampuja on joku hörhö/venkula. Jos taas kyseessä on kivääri menee homma paljon mielenkiintoisemmaksi, sillä tuskin kovin moni alanmies liikuskelee kaupungilla kiväärin kanssa.
Tämän ketjun alkupäässä oli puhetta IS:n artikkelisarjasta koskien Helsingin pimeitä henkirikoksia. Yritin etsiä digilehdistä muita artikkeleja kuin tätä Hollowayn tapausta koskevaa, mutta en löytänyt, kun en esim. tiedä millä frekvenssillä jutut ilmestyivät. Osaisiko joku ystävällinen minfolainen valaista asiaa, eli lyhyesti: mitä kaikkia tapauksia IS:n sarjassa esiintyi, miten usein jutut ilmestyivät ja millä aikavälillä? Iso kiitos.
Aika ihme tapaus, jäi sellainen kuva että poliisi ei ehkä halunnutkaan löytää syyllistä Se on sikäli outoa, ettei tämä oikein tunnu miltään ison luokan jutulta. .22 ja hylsy jätetty löydettäväksi. Ei siinä mitään suuria voimia taida taustalla olla. Saattaa tosiaan olla että joku ns. "kunnon kansalainen" on suorittanut tämän... Toki jos hylsy oli uhrin välittömässä läheisyydessä, uskon että uhrin ja tuntemattomaksi jääneen henkilön bisnekset ei ottaneet sujuakseen.
Hmmmm.... oliko se nyt tosiaan niin, ettei tuosta "erikseen kävelystä" ollut muuta kuin muijan sana? Omituinen yhteensattuma tuo riitakin, kas kun sattuikin juuri ennen salaperäistä murhaa ja antoi syyn näihin yksinkävelyihin. Viiden minuutin välimatka pitkällä suoralla talvipakkasessa, jolloin ei ihan kesätyyliin hölkkäillä. Kyllähän tuon olisi nähnyt jo kauempaakin, mitä suoran päässä tapahtui.
Uskoisin, että tämä on 22:sella pistoolilla tehty henkirikos, joka on tehty läheisen ihmisen puolesta läheltä ammuttuna ja ase on lentänyt mahdollisesti sen jälkeen viereiseen vesistöön..
Se on sikäli outoa, ettei tämä oikein tunnu miltään ison luokan jutulta. .22 ja hylsy jätetty löydettäväksi. Ei siinä mitään suuria voimia taida taustalla olla. Saattaa tosiaan olla että joku ns. "kunnon kansalainen" on suorittanut tämän... Toki jos hylsy oli uhrin välittömässä läheisyydessä, uskon että uhrin ja tuntemattomaksi jääneen henkilön bisnekset ei ottaneet sujuakseen.