Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Valdovas
Axel Foley
Viestit: 2427
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13

Viesti Kirjoittaja Valdovas »

Kylli kirjoitti: Ainiin: Kylmäverinen se tyyppi on ollut. Häiriintynyt sellainen. Vaikka teko ei olisikaan ollut suunniteltu, on sen jälkeisen käyttäytymisen täytynyt olla melkoisen kylmäveristä. Tuon kuvailemasi teorian kohdalla jään miettimään sitä, että miksi ihmeessä tekijä sitten olisi johdatellut Susannen oman kotitalonsa kellariin? Jos nöyryyttämistä tai jopa surmaa suunniteltiin, eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä teko jossain ihan muualla, muuhun aikaan, oma pelastuminen varmistettuna?

Olen aika vakuuttunut siis siitä, ettei teko ollut suunniteltu, mutta tapaaminen oli.
Kyldellä :P on tosiaan monia kiinnostavia pointteja ja niin tässäkin. Tuo on tosiaan ehkä todennäköisin skenaario, vaikka kannattaa toki muistaa, että tosielämässä rikollisilla on harvoin yhtä paljon aikaa ja mahdollisuuksia konstruoida yhtä elegantteja ja hyvin peiteltyjä rikoksia kuin dekkarikirjailijoilla (tai Minfon pohdiskelijoilla... ;-)) kirjoitus- tai tietokoneidensa ääressä ja siksi virheitä ja väärinarvioita tapahtuu koko ajan, ja hyvä niin, sillä henkirikoksistahan sentään suurin osa selviää, mikä lie prosentti nykyään.

Eikä tuo kotitalon kellari pitempäänkään suunnitellulle teolle ehkä ihan mahdottomalta tunnu, sillä varmaan murhaaja ei halunnut tekoaan tehdä autossaan tai missään muussakaan häneen yhdistettävissä olevassa paikassa ja toisaalta Susannen johdattelu johonkin neutraaliin mutta samalla syrjäiseen ja Susannen kannalta ehkä hyvinkin epäilyttävältä tuntuvaan paikkaan olisi voinut olla vaikeaa. Ei ole mahdotonta, että matkan aikana on käyty juuri keskustelua ja ehkä väittelyäkin siitä mihin mennä ongelmia ratkomaan ja hups on päädytty Susannen kotitalon pihaan ja siitä sitten kellariin ehkä jonkinlaisena kompromissina.
Kylli kirjoitti: Voi olla että Susanne kävi ainakin jossain määrin enemmän ulkona kuin on lehdissä annettu ymmärtää. Myös osapuolten (työ- ja muut kaverit vrs perhe) näkemykset saattoivat ihan luonnollisestikin erota toisistaan. Mikä on eläkeikäiselle paljon, voi olla Kyllille vähän. Mutta sen verran yhteneväisiä kommentit kuitenkin ovat, etten usko bilettämisen olleen kovin keskeisellä sijalla urheilullisen Susannen elämässä.
Onko tuo urheilullisuus mainittu jossain lähteessä eksplisiittisesti? Onko samalla ollut mainintaa mistä urheilulajista on ollut kyse? Urheiluharrastus tuo oman potentiaalisten epäiltyjen piirin ja toisaalta se tietysti vaikuttaa myös arviointiin Susannen itsepuolustuskyvyistä, varsinkin jos kyse on ollut kamppailulajeista tai vastaavista.
Viimeksi muokannut Valdovas, Ma Tammi 05, 2009 12:13 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Valdovas kirjoitti:Ei ole mahdotonta, että matkan aikana on käyty juuri keskustelua ja ehkä väittelyäkin siitä mihin mennä ongelmia ratkomaan ja hups on päädytty Susannen kotitalon pihaan ja siitä sitten kellariin ehkä jonkinlaisena kompromissina.


Onko tuo urheilullisuus mainittu jossain lähteessä eksplisiittisesti? Onko samalla ollut mainintaa mistä urheilulajista on ollut kyse? Urheiluharrastus tuo oman potentiaalisten epäiltyjen piirin ja toisaalta se tietysti vaikuttaa myös arviointiin Susannen itsepuolustuskyvyistä, varsinkin jos kyse on ollut kamppailulajeista tai vastaavista.
Ensimmäiseen kappaleeseen: Juurikin noin! Mutta en itse siis usko että surma oli tarkoituksena, välienselvittely kyllä!

Urheilullisuudesta kertoo isä (Seura 12.11.1976): "Vaikka Susanne oli hentoinen, vain 160 senttimetriä pitkä, hän oli hyvin jäntevä ja treenattu. Tyttö kävi säännöllisesti lenkillä ja uimassa, hän oli hyvässä kunnossa. Kovan kamppailun murhaaja on käynyt ennen kuin on voittanut ottelun."
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5424
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Eikös se ollut niin, että Camilla saapui kotiin kahden jälkeen? Isän vahvistuksella. Tällöin jos hän oli kellarissa käynyt, sen oli pitänyt tapahtua nopeasti.
Ehkä naapurin bilettäjällä oli viiniä tarjolla kellarissa? Tai vaikka hashista? 8) (Ei kai sentään) Ja hän oli tavannut Camillan jossakin lähistöllä (pihassa?)ja pyytänyt käymään kellarissa pikaisilla paukuilla. Siksi jemmassa kellarissa, että bileissä ei voi/halua tarjota jokaiselle.
Camilla kävi, koska tunsi tyypin ja hänen tarjottavansa kelpasi.
Juttu ei sitten johtanut (tarjoajan harmiksi) enempään.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Valdovas
Axel Foley
Viestit: 2427
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13

Viesti Kirjoittaja Valdovas »

Oho, onkin vielä aika monta kommentoinnin arvoista viestiä. Ehkä on parempi, että yritän koota niitä vähän yhteen, ettei mene ihan tautologiaksi.
kelmikontio kirjoitti: Jos 02:15 äänet ovat olleet siskon ja miesystävän, niin eikö ole aika todennäköistä, että miesystävällä on jotain tekemistä surman kanssa.
Ei minusta ainakaan mitenkään välttämättä. Mikäli Susannen tuloaika on ollut lähempänä neljää, niin kyllähän Camillan miesystävällä on ollut huomattavasti aikaa häipyä maisemista.
ABC kirjoitti: Ja jos väliä oli vain vajaa tunti, niin eivätkö Camilla ja mies olisi olleet vielä kellarissa Susannen saapuessa? Ainakin Camilla olisi silloin ollut hereillä, jos Susanne saapui klo 3 aikaan.
Niin jos, ja vaikka olisi kolmenkin aikaan, niin kyllä kolmessa vartissa ehtii hyvin hyvästellä saattajansa, mennä kotiin, heittää vaatteet naulaan, käydä mahdollisesti vessassa ja painua pehkuihin. En tiedä, kuinka pitkät iltarituaalit Camillalla oli, mutta itselläni kaikkeen tuohon menee tuohon aikaan vuorokaudesta keskimäärin n. 15 min.
kelmikontio kirjoitti: Tässä vaiheessa herra Saarron vaimo tuli hätyyttelemään miestään nukkumaan. Kello oli 02.15, jonka molemmat totesivat. Pian tämän jälkeen rapussa liikkuminen loppui ja kellarikäytävän ovi paukahti kovaÄänisesti.
Onkohan sittenkään ihan varmaa, että kyseessä oli nimenomaan kellarinovi eikä asunnonovi tai rapun ulko-ovi? Tuo kellarinoven kolaushan lienee ainoa viite siihen, että myös Camilla miesystävineen meni kellariin, mikä tietysti tuntuu liiankin houkuttelevalta yhteensattumalta. Tosin ilmeisen tarkkana tai ainakin sellaiseksi oletettuna havainnoitsijana ja talon asukkaana Saarron nyt kuvittelisi kykenevän erottamaan ko. ovien äänet toisistaan. Voi olla tietysti niinkin, että Camilla vei tai toi jotain kellarista ja oven kolaus säikäytti heitä sen verran, että myöhemmät ovien sulkemiset ja rapussa kulkemiset on tehty korostetun hiljaa, joten Saarto ei sitten muuta ole kuullut loppuna hereilläoloaikanaan.
kelmikontio kirjoitti: Miksipä camilla ei sitten ole koskaan paljastanut seuralaistaan.
Varmasti onkin, mutta vain poliisille. Ei lehdille eikä meille.
Juliet Jones kirjoitti: Oltaisiinko silti yhdessäkään perheessä menty niin pitkälle, että olisi tuolla nimen puuttumisella kiinnitetty tahallisesti asiaan huomio?
Ei varmasti. Ei kuulosta kyllä millään psykologisella tasolla todennäköiseltä.
kelmikontio kirjoitti: Voisiko olla, että Saarni on aikanaan vain ollut julkisuushakuinen ja koko juttu on aivan tuulestatemmattu. Aikanaan poliisi tullut kyselemään onko 02 maissa kuulunut mitään ja Saarni halunnut päteä tai auttaa ja keksinyt äänet ja sitten kun kellonaika onkin muuttunut 03 niin Saarni ei ole kehdannut myöntää valhettaan. Tunnen meinaan monia ihmisiä joilla on tapana sanoa mitävain miellyttääkseen toista.
Epäilen vahvasti, että ilmeisen kunnollinen pikkuvirkamies tai oikeastaan kukaan muukaan lähtisi satuilemaan mitään ylimääräistä murhaan liittyvässä poliisitutkimuksessa. Jos tuollaisesta valehtelusta jäisi kiinni, niin arvaa vaan kuka pääsee samalla suoraan epäiltyjen Business-luokkaan... ;-)
Viimeksi muokannut Valdovas, Ma Tammi 05, 2009 12:12 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Cotton kirjoitti:Susannen tuloa herra Saarto ei kuullut koska oli unessa. Joku muu asukas sitten kuuli jotain muuta, mutta se on vähintään tuplasti epävarmempi havainto kuin herra Saarron kuulemat Äänet.
Puhut fiksuja. Camilla on hyvinkin saattanut mennä kellariin. Ja Susanne perässä?

"Muutamia vuosia sitten seurasimme vaimoni kanssa ikkunasta kuinka joku mies tuli kovaa kyytiä nuoremman tyttäremme perässä. Panin rappuun valot ja juoksin alaovelle tyttöä vastaan."
Torsten Lindholm, Seura 12.11.1976.

Olikohan vanhemmilla tapana valvoskella ja kuikuilla ikkunasta kotiin palaavia tyttäriään? Jos niin, niin voisi olla mahdollista että Susanne pyrki tarkoituksella välttämään noita havaintoja ja käytti kellariin menemiseen toista reittiä kuin B-rappua. Tämä siis mikäli hän saapui sinne jonkun seurassa. Myös kuulohavaintojen riski olisi tuolloin ollut radikaalisti pienempi. Eli jälleen kerran törmäämme kysymykseen: kävikö B-rapun avain myös A-rappuun?

Susannen laukusta löysin vain yhden maininnan: ruskea siannahkainen käsilaukku.

"Hon hade en brun handväska av svinläder." HBL 9.8.1976.

Lehtileikkeitä on jonkun verran ja kaikki olen tainnut mainitakin mutta jos joku kaipaa niin toki voin tehdä niistä listan.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Tampereen Tyttö kirjoitti:Eikös se ollut niin, että Camilla saapui kotiin kahden jälkeen? Isän vahvistuksella.
Isän kommenteissa (siinä kuuluisassa Seurassa) ei kerrota Camillan kotiinpaluaikaa, mutta Martti Latikan osuudessa on listattu faktoja, joissa mainitaan seuraavaa: "Mies pyysi tyttöjä mukaansa hotelli Hesperian yökerhoon. Camilla poistui kuitenkin seurasta Rautatientorilla. Kello oli silloin 1.20."
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5424
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Camilla ehti siten kotiin varmaankin ennen kahta.
Ja Susanne tuli Norskin kanssa perästä..
No, heidät on nähty muualla samoihin aikoihin, joten ei sovi palaset yhteen.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Valdovas
Axel Foley
Viestit: 2427
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13

Viesti Kirjoittaja Valdovas »

Kylli kirjoitti:
"Muutamia vuosia sitten seurasimme vaimoni kanssa ikkunasta kuinka joku mies tuli kovaa kyytiä nuoremman tyttäremme perässä. Panin rappuun valot ja juoksin alaovelle tyttöä vastaan."
Torsten Lindholm, Seura 12.11.1976.

Olikohan vanhemmilla tapana valvoskella ja kuikuilla ikkunasta kotiin palaavia tyttäriään? Jos niin, niin voisi olla mahdollista että Susanne pyrki tarkoituksella välttämään noita havaintoja ja käytti kellariin menemiseen toista reittiä kuin B-rappua. Tämä siis mikäli hän saapui sinne jonkun seurassa.
Niin perheen ryhmädynamiikastahan emme paljonkaan varmaa tiedä. Olikos Camilla parisen vuotta Susannea nuorempi? Entä se kolmas toistaiseksi ilmeisesti nimeämätön sisar? Voisi kuvitella, että ainakin alaikäisiä ja ehkä vielä n. parikymppisiä tyttäriä on valvottu huolellisestikin, mutta 25-vuotias töissäkäyvä tytär alkaa ehkä olla jo niillä rajoilla, ettei hänen menemisiään valvota enää yhtä tarkkaan ainakaan useimmissa perheissä.
Kylli kirjoitti: Lehtileikkeitä on jonkun verran ja kaikki olen tainnut mainitakin mutta jos joku kaipaa niin toki voin tehdä niistä listan.
Jos viitsit! :D Ja en tietysti panisi pahakseni niiden skannaamista tai muuta tekstin kopiointia kokonaisinakaan (ok, se kuolinilmoitus voidaan skipata pieteettisyistä), sillä vaikka ilmeisesti aika suurelta osin niiden informaatio onkin jo pureskeltu, niin ainahan voi olla jotain ratkaisevaa jäänyt huomaamatta, vai mitä My Dear Watson...?? :wink:
Viimeksi muokannut Valdovas, Ma Tammi 05, 2009 12:12 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
kelmikontio
Alibin satunnaislukija
Viestit: 65
Liittynyt: To Loka 02, 2008 9:42 pm

Viesti Kirjoittaja kelmikontio »

Jos 02:15 kellari kävijät eivät ole Camilla eikä Susanne jää vaihtoehdoksi jotkut kolmannet henkilöt ja päästäkseen kellariin heillä on jommallakummalla ollut avain sinne= talon asukas. Joku naimisissa oleva on ollut yöjalassa ja johdattanut tietämättään murhaajan kellaritiloihin ja omaa syrjähyppyään peitelläkseen vaikenee. Kyllä ratkaisun avain tähän surmaan piilee talon asukkaissa.
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4406
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Viesti Kirjoittaja ABC »

Susannen kunnosta: 160-senttisestä hoikasta naisesta ei ole miehelle juurikaan vastusta, oli hyvässä kunnossa tai ei. Paitsi jos kunnolla tarkoitetaan, että Susanne nosti 80 kg penkistä.

Rappujen avaimista: Kun olin alle kouluikäinen, oli talon kakaroilla minä mukaanlukien tapana viettää aikaa kellarissa (mikä oli tietysti kiellettyä). Kunkin rapun avain kävi vain siihen rappuun, mutta sen sijaan A-rapun avain kävi myös B-rapun kellarin oveen, koska talon sauna sattui sijaitsemaan ko. kellarikäytävässä. Motitimme muutenkin usein ovia auki, ja usein ne myös jäivät helposti vahingossa auki, eli lukko ei mennyt kunnolla kiinni.
Every ship must sail a world.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

ABC kirjoitti:Susannen kunnosta: 160-senttisestä hoikasta naisesta ei ole miehelle juurikaan vastusta, oli hyvässä kunnossa tai ei. Paitsi jos kunnolla tarkoitetaan, että Susanne nosti 80 kg penkistä
Kuten on tiedossa, ratkaisevaa vastusta ei ollut. Mutta vastustusta kylläkin, kuten niin vanhemmat kuin viranomaisetkin ovat todenneet (vaikka minua kyllä siis ihmetyttää se vastustuksen äänettömyys). Edellä tuo urheilullisuus tuli esiin Susannen mielenkiintoihin liittyen, liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa olleen Susannelle tärkeää.

Kelmikontio: tuo naapuri-teoria on sinällään ihan uskottava, mutta edelleenkään emme voi sulkea sitäkään vaihtoehtoa pois, että se kellariin mennyt pariskunta ei oleellisesti liity tapaukseen.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
19736
Frank Drebin
Viestit: 386
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 12:19 pm

Susanne tapaus

Viesti Kirjoittaja 19736 »

Susannen päällä sanottiin olevan kietaisuhame.Kuuluiko tämä hame esim siihenaikaan virkailijoiden juhla-asuun.Tämä selittäisi sen että hametta olisi säilytetty esim henkilöstön tiloissa.
Jos hame olikin Susannen kotoa miksi hän olisi rajannut sen työpaikalle vain lähteäkseen bilettämään. Tällöin täytyi olla seura tiedossa illaksi.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Kylli kirjoitti:Vaatetuksen suhteen olen ajatellut että tuskin Susanne työmatkojaan kulki Finskin työasussa eli ihan normaalia nuoren naisen vaatetusta tuo asu vastaa. Osa työvaatteista on varmaankin ollut Seutulassa. En tiedä pesivätkö työntekijät itse työpaitojaan, mutta se selittäisi paidan mukana kulkemisen. Tai sitten vaan Susanne ei vaihtanut vaatteitaan vielä kentällä, vaan vasta ystävättären luona Haagassa. Saattoihan vaikka kyydin antaneella työkaverilla olla hoppu. Vaihtokengät ovat kylli saattaneet olla laukussa
Luultavimmin Susanne nyt vaan oli valinnut senpäiväiseksi asukseen kietaisuhameen, ei sen kummempaa. Se on yleensä ihan arkinen vaate (käsittääkseni vieläpä aika yleinen -70-luvulla), ei siis erityisesti juhlissa käytettävä vaatekappale. Ennemmin miettisin sitä, miksi hän kuljetti mukanaan työvaatteita töistä lähdettyään, mutta siitä olikin jo tuossa ylempänä (lainasin itseäni kun en jaksa kaikkea uudelleen kirjoittaa). Senkään en kuitenkaan usko liittyneen sen kummemmin tapahtuneeseen tai tekijään.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Valdovas
Axel Foley
Viestit: 2427
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13

Viesti Kirjoittaja Valdovas »

Kylli kirjoitti: Luultavimmin Susanne nyt vaan oli valinnut senpäiväiseksi asukseen kietaisuhameen, ei sen kummempaa. Se on yleensä ihan arkinen vaate (käsittääkseni vieläpä aika yleinen -70-luvulla), ei siis erityisesti juhlissa käytettävä vaatekappale. Ennemmin miettisin sitä, miksi hän kuljetti mukanaan työvaatteita töistä lähdettyään, mutta siitä olikin jo tuossa ylempänä (lainasin itseäni kun en jaksa kaikkea uudelleen kirjoittaa).
Ja ainakin sillä lailla saa keskustelun jatkumaan, jos muut ovat liian laiskoja osallistumaan...! ;) Mitenkäs listan muotitietoiset, osaatteko sanoa, mikähän kietaisuhameen status on ollut 70-luvulla? Olisiko ollut mahdollista, että tiskin takana ollut Finskin virkailija olisi pitänyt yläosassa virkapaitaa ja -bleiseriä, mutta alaosassa kietaisuhametta vähän niin kuin uutistenlukijoilla TV:ssä on yläosassa puvun takki ja skraka mutta alaosassa (ainakin ennen katosta zoomaavia kamera-ajoja) farkut ja lenkkarit...?? Silloin vaihtovaatteiden kantotarve olisi pienempi. Toisaalta voisi kuvitella, että virka-asusta saisi helposti siviilit vaihtamalla vain yläosan ja jättämällä alaosan ennalleen.
Psychosis
Alibin satunnaislukija
Viestit: 58
Liittynyt: Su Huhti 22, 2007 9:01 pm
Paikkakunta: HKI

Viesti Kirjoittaja Psychosis »

Oliko talossa tuohon aikaan talonmies? Jos hän oli kytännyt Susannea jo hyvän aikaa. Kellariin pääsy ei ole ongelma. Ja Susannen ollessa päähänpinttymä, lähes fetissi, päätti tappaa tosta noin vaan. Kuulostaa lähes psykopaatin tekemältä, sillä kuka pystyy elämään tekemänsä murhan kanssa vuosikymmenet? (Ellei ole kuollut jo muuhun).
Jaah.
Vastaa Viestiin