Ano Turtiaisen kanssa VKK:ssa puuhastellut
Jani Kuusela on julkaissut uuden videon "ryssävihan juurista". Janihan odotti 2023 eduskuntavaaleissa 10 000 äänen pottia, jotta Ano olisi päässyt eduskunnassa jatkamaan ja hän Anon seuraksi. Nyt sitten messutaan kovaan ääneen venäläisvihasta. Pohdinta alkaa vasta kohdasta 21:00. Hän siteeraa uutista siitä kuinka Lavrovin mielestä Suomi haluaa kostaa ja lukee seuraajilleen suurinpiirtein kokonaan oman tuoreen FB-päivityksensä, joka alla. Kuusela esittelee koko Suomen kansan sotahulluina, ryssävihakin on jatkunut satoja vuosia. Kuusela myös uskoo että Suomi todella haluaa sotaa Venäjän kanssa ja odottaa kieli pitkällä, että koko Moskova olisi pommitettu maan tasalle.
Samanlaista päivitystä on tullut aiemmin viikolla (alempi kuva) mutta siinä kyseessä ollut jo pitempään Facebookissa kiertänyt suomalaisvihamielinen teksti.
Noin raa'anlaisesti nämä Janin ajatukset voisi tulkata niin, että Putinilla on oikeus hävittää Suomi ja tuhota lopullisesti suomalainen identiteetti, johon ryssäviha hänen mukaansa kiinteänä osana kuuluu. Putinhan ivasi Ukrainaa heti sinne hyökättyään ja ivasi etenkin Ukrainan demokratiaa.
Tiivistettynä: Koska Suomella ei kuulu olla identiteettiä koska suomalaiset ryssävihaisia. Kun ei ole identiteettiä ja on joskus ollut osa Venäjää, silloin kuuluu ikuisiksi ajoiksi osaksi Venäjää.
https://www.atlanticcouncil.org/blogs/u ... l-display/
All of Ukraine is ours’: Putin’s Russian imperialism is now on full display
Russian President Vladimir Putin believes “all of Ukraine is ours,” he declared last week. The Kremlin leader’s revealing statement is an indication of the increasingly confident mood in Moscow as Russia continues to make slow but steady progress on the Ukrainian battlefield against a backdrop of deepening Western disunity. It also serves as a timely reminder of the unapologetic Russian imperialism that is driving Europe’s largest invasion since World War II.
None of this is entirely new, of course. The contempt for Ukrainian statehood and national identity that was on display at the St. Petersburg forum is deeply rooted in Russian imperial tradition and has become an increasingly prominent feature of Putin’s reign over the past twenty five years. As Putin himself acknowledged last week, he has consistently claimed that Ukrainians are in fact Russians (“one people”). As long ago as 2008, he was already telling US President George W. Bush that in his opinion Ukraine was “not even a country.”
https://www.youtube.com/watch?v=-qThfbpRKX0
Russofobian juuret – miksi ryssäviha elää yhä?

- EX_VKK_JK_rysvihan_juuret.jpg (97.87 KiB) Katsottu 926 kertaa
Nykyinen Venäjä-vihamielinen ilmapiiri ei ole syntynyt yhdessä hetkessä, kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa – vaikka sitä pidetäänkin tänään syynä ja oikeutuksena ”ryssävihalle”.
Vihalla – ja toisaalta ”ryssäfobialla” – on kuitenkin paljon kauaskantoisemmat juuret. Itänaapuria on aina pidetty vihollisena ja kuvattu vihollisena.
Koko puolustusvoimat ja sotaharjoitukset kautta aikojen ovat keskittyneet idästä tulevaan uhkaan.
Jo kauan ennen Putinia tai Venäjän ”hyökkäyssotaa” Ukrainaan tämä ajattelutapa oli olemassa.
Suomalaisten suhde Venäjään on vuosisatojen ajan ollut täynnä pelkoa, epäluuloa ja vihaa.
Jo Ruotsin vallan aikana suomalaiset sotivat venäläisiä vastaan osana Ruotsin armeijaa, ja kuva idästä vihollisena juurtui syvälle. Autonomian aika toi vapauksia, mutta myös sortokausien venäläistämistoimet jättivät pysyvän jälkensä.
Lopullinen haava repesi talvi- ja jatkosodassa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi nuorta valtiota vastaan – ja ”ryssävihasta” tuli lähes kansallinen hyve.
Moni ajattelee, että kun Putin lopettaa Ukrainan sodan ja palauttaa valtaamansa alueet Ukrainalle, olemme sujut. Mutta olemmeko todella? Muuttaisiko se lopulta mitään? ”Ryssäviha” ja ”ryssäfobia” – käytännössä yksi ja sama asia – juontavat juurensa paljon syvemmälle kansalliseen identiteettiimme.
”Ryssäviha” ei siis ole vain tunne, vaan osa kulttuurista muistiamme ja identiteettiämme.
Se on periytynyt tarinoina, muistoina ja asenteina sukupolvelta toiselle. Mutta kysymys kuuluu: onko meidän kannettava tätä kaunaa loputtomiin?
Identiteetti ei ole kiveen hakattu. Niin kuin yksilö voi kasvaa irti katkeruudesta, voi myös kansakunta oppia käsittelemään menneisyyttään uudella tavalla. Historian muistaminen ei edellytä vihaa. Viholliskuva on ollut meille suoja ja selitys – mutta yhtä lailla se voi olla kahle.
Ehkä tulevaisuuden suomalainen identiteetti voi rakentua ilman, että se tarvitsee vihollista idästä.
Silloin katkeruudesta tulee historiaa – ei tulevaisuuden perintöä.
Mutta jotenkin minusta tuntuu, että suomalaisten ”ryssäviha” ei laannu ennen kuin Moskova ja Kreml on pommitettu maan tasalle ja koko Venäjä hävitetty maailman kartalta.
Mutta onko tämä realistinen fantasia?
Eikö tosiasia ole, että ennemmin pieni Suomi katoaa kartalta kuin valtavan suuri Venäjän maa?

- EX_VKK_JK_Putinin_puntti.jpg (116.08 KiB) Katsottu 923 kertaa
Lavrovin mukaan Suomi haluaa kostaa Venäjälle.
– Se on huolestuttavaa. Olin hämmästynyt siitä, kuinka nopeasti koko neutraaliuden pinta rapisi pois Suomen johdolta ja kuinka suomalainen revansismi suorastaan puskee ulos, Lavrov sanoi Tassin mukaan.
Hämmästyttävää, että tämä tuli Lavroville yllätyksenä. Onhan suomalaisille iskostettu ryssäviha aina talvi- ja jatkosodasta saakka. Aina on puhuttu vihollisesta.
Se ei alkanut Venäjän ”hyökkäyssodasta” tai sotilaallisesta erityisoperaatiosta Ukrainassa, vaan suomalaisilla on ollut vihanpito venäläisiä vastaan koko ajan.
Revanssihenki on vain odottanut oikeaa hetkeä, ja viha on kytenyt pinnan alla. Ukrainan sota on ollut vain sytyke.
Viimeinkin suomalaiset ovat voineet tulla avoimesti kaapista ulos ja näyttää koko maailmalle ryssävihansa.
Enää sitä ei tarvitse hävetä tai piilotella. Vihdoinkin suomalaiset voivat osoittaa täysin avoimesti rasistisen luonteensa venäläisiä kohtaan.
Enää ei edes natsileima pelota. Natsitkin olivat ”hyviä”, kun taistelivat ryssiä vastaan.
Nyt vain odotetaan, milloin päästään sotimaan. Milloin päästään kostamaan venäläisille.
Nato kyllä järjestää meille Puolan kaltaisen drone-iskun tai vastaavan, jotta voidaan itse hyökätä.
Meillä on miljoonan hengen armeija.
Putinin puntti tutisee jo.
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.