Oikeistoaktivisti Charlie Kirk Salamurhattiin Utah Valleyn yliopiston kampuksella 10.9.2025

[jotunheimen]

Sikke activoitunut ja aloittanut x-videopommituksen. Valkopesee varmaan äärioikeistolaista Charlieta maltilliseksi maailmanparantajaksi

Niin, joillekin tosiaan ei ole muuta oikeistoa kuin -ääri. Kerrotko nyt vielä, miten Charlie Kirk oli "äärioikeistoa"? Tai vaihtoehtoisesti määrität, mitä on "äärioikeisto"?

[Francis Munkki]

Tässä diskurssissa, mitä tämä viesti edustaa, on useita ladattuja sanoja, jotka kirjaimellisesti eivät tarkoita mitään, mutta tietyn ideologian edustajalle toistavat väitettä, että he ovat hyviä ja oikeassa, muut ovat pahoja ja väärässä.

Monesti, kun oikeistolaiset kommentaattorit puhuvat, niin vastustajat käyttävät joistain heidän sanoistaan nimeä "dogwhistling". Wikipedia antaa esimerkin, että puhe "perhearvoista" oli tarkoitettu tällaiseksi. Ideana oli, että tarkoitettu kuulijakunta ymmärtäisi kyseessä olevan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien rajoittaminen, mutta asiasta eri mieltä oleva ymmärtäisi, että on sanottu vain jotain vaaratonta ja epämääräisellä tavalla myönteistä.

Olen miettinyt, että vasemmistolaisilla on omat koirapillinsä. Myös, että koirapilli on jollain tavalla triggerin vastakohta. Triggeröivän puheen on tarkoitus saada vastapuoli kiihtymään tai hämmentymään ja siten tekemään hänet kyvyttömäksi vastaamaan asiallisesti, tekemään vastaamisesta hänelle liian työlästä tai näyttää yleisölle, että vastapuoli on tunteiden vietävissä, eikä häntä siten voi ottaa vakavasti. Triggeröinnin tarkoitus on aiheuttaa kaaosta ja hämmennystä vastapuolessa, koirapillin tarkoitus on tuottaa mielihyvää kannattajakunnassa.

Pidän esim. mahdollisena, että Tyler koki elinympäristönsä ja jopa perheensä vihamielisenä ja ennakkoluuloisena omalle identiteetilleen ja tunteilleen. Ja johtuen hänen omasta kyvyttömyydestä käsitellä tilannetta asiallisesti, turvautui sitten epätoivoiseen ja väärään ratkaisuun.

Yksi tällaisista koirapilleistä on sana "ennakkoluulo", koska yhtä mahdollista on, että perheen negatiivinen suhtautuminen perustui kokemusperäiseen tietoon, eikä siinä ollut yhtään ennakkoa tai luuloa. Toisaalta mikään tieto ei ole täydellistä, eikä sellaista pidä olettaa. Mutta edellyttäisi sitä, että transhenkilöiden läheiset olisivat vakavasti häiriintyneitä, jos heidän negatiivinen suhtautumisensa todella perustuisi luuloon, johon havainnot ja kokemus eivät kykene vaikuttamaan.

Toinen koirapilli on "identiteetti". Onko olemassa mitään tiedettä tai vakiintunutta käsitystä siitä, mikä on ja mikä ei ole identiteetti? Jos joku sekopää jossain keksii, että hänen identiteettinsä on olla lasten paras sänkykaveri, niin tavallinen kylä haluaa hänet pian saunan taakse, samalla kun poliisi ja psykiatria neuvottelevat siitä, kumpi laittaa hänet koppiin. Tämä tarkoittaa vain sitä, että identiteetit eivät ole yksilöstä lähtöisin tai sisäsyntyisiä, vaan yhteisö ympärillä tunnustaa tai kiistää ne jollain perusteella.

Lähtökohtaisesti jokaisella yhteisön jäsenellä on yhtäläinen oikeus osallistua siitä keskustelemiseen, mitkä identiteetit yhteisön pitää ja ei pidä tunnustaa. Sen jälkeen voidaan miettiä, että pitääkö oikeus osallistua keskusteluun rajata johonkin poliittiseen tai tieteelliseen valikoituun joukkoon. Poliitikot määräävät tai professori toteaa, että kun mies tarpeeksi pitkään sitä haluaa, syö tiettyjä pillereitä ja antaa itsensä leikeltäväksi, niin hän on siitä eteenpäin nainen. Joku voi sanoa, että poliitikot ja professori ovat siinä tapauksessa järjiltään.

Yksi kysymys on se, jos henkilö identifioituu joksikin, mitä hän ei ilmiselvästi ympäröivän todellisuuden mielestä ole. Siis onko itse todellisuudessa jotain, jonka perusteella jokin asia on täysijärkisen henkilön mahdollista tietää, täysin ilman eksperttejä? Vai onko identiteeteissä kyse siitä, että ne ovat tarkoituksella nimenomaan vain sosiaalisia fiktioita, johon jokaisen on osallistuttava, koska korkein ihmiskunnan luoma todellisuus eli yhteiskunta on itsessään sosiaalinen fiktio, jonka keskeinen tarkoitus vaan on fyysisen todellisuuden hallitseminen?

Jos ekspertit politiikassa ja tieteessä väittävät esimerkiksi, että mies voi muuttua naiseksi lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksena, niin onko mahdollista, että politiikka ja tiede on kaapattu tai painostettu jonkinlaisen kollektiivisen harhaluulon valtaan? Onko mitään loogista tai eksistentiaalista syytä pitää kiinni siitä, että tiede ja politiikka pysyvät lahjomattomina ja erehtymättöminä, tai ovat jollain tavalla itseään korjaavia? Tämä on rinnasteinen argumentti sille, että kartellien pitäisi olla mahdottomia, koska markkina on itseään korjaava, eli aina joku myy halvemmalla saman tuotteen kuin kartellin osallistujat.

Mielestäni kiinnostavampi on kuitenkin toinen kysymys. Miten kiinteä, syvä tai keskeinen osa yksilöä jonkin asian tarvitsee olla, jotta sitä voi kutsua identiteetiksi? Vai onko koko identiteetin käsite vain illuusio? Jos minulla olisi BMW, niin merkittävä osa muista autoilijoista ajattelisi, että minun päällimmäinen identiteettini on se BMW. Toisaalta stereotyyppinen BMW-kuski on niin heteromies, että vähempikin riittäisi. Joku voi sanoa, että seksuaalisuus ja sukupuoli on ihmisenä olemisen ytimessä. No niin on myös syöminen, juominen, kuseminen, paskantaminen ja nukkuminen.

Jos minä sanon, että koen yllättäen olevani Francis Nunna, niin poliittisesti korrekti reaktio on kiljua riemusta, että mahtavaa. Ketään ei kiinnostanut, miten hyvin olin onnistunut löytämään itseni Francis Munkkina, eikä kukaan nähnyt siinä mitään hienoa. Ehkä tässä on osa motiivia. Muuttua munkista, jota kukaan ei huomaa, nunnaksi, joka kaikkien on pakko huomata. Älyllisesti kiinnostavampaa on pohtia, mistä minun käsitykseni nunnana olemisesta on peräisin, ja miten realistinen se on? Olisiko edes tarkoitus, että transitioituisin jollain tavalla realistiseksi nunnaksi, vai aivan itse keksimäkseni fiktiiviseksi nunnaksi?

Kristilliskonservatiivinen yhteisö ei ole pelkästään kapeakatseinen erilaisten identiteettien suhteen, vaan myös rationaalinen ja looginen ajattelu on usein heikkoa ja jää syrjivien uskomusten jalkoihin. Sellainen ei ole esim. seksuaalivähemmistön edustajalle helppo ympäristö elää.

Seuraava koirapilli on "kapeakatseisuus". Monet näistä ovat sellaisia sanoja, jotka toimivat symboleina, joihin on kiteytetty ryhmän käsitys oikeista ja vääristä mielipiteistä. "Heidän pitäisi ajatella niin kuin me, ei niin kuin he. On parempaa ajatella niin kuin me, huonompaa niin kuin he."

Avarakatseisuudesta voi aina kysyä, että onko siinä tavoitteena nähdä jotain, mikä on olemassa, vai jotain, mikä ei ole olemassa?

Osaako joku täällä selittää, mitä tarkoittavat rationaalinen ja looginen, mikä on niiden ero ja mikä on niiden keskinäinen suhde? Minä osaan, mutta en tee sitä nyt, ainakaan pitkän kaavan mukaan. Rationaalisuus tarkoittaa sitä, että mielessä olevan käsitteen ja todellisuudessa olevan asian välillä on vastaavuus. Looginen tarkoittaa sitä, että valituista lähtökohdista, jotka voivat olla hyvin tai heikosti todellisuutta vastaavia, tehdään johtopäätöksiä tiettyjä sääntöjä noudattaen. "Kaikki kuolevaiset ovat koiria, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on looginen mutta ei rationaalinen. Kun taas "kaikki koirat ovat kuolevaisia, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on rationaalinen alun osalta, mutta ei looginen, josta syystä loppu ei ole rationaalinen.

Henkka ei kannata erillisiä vessoja transsukupuolisille. Siispä Henkka on transfoobikko. Maukka laittaisi kaikki transsukupuoliset heti kaasukammion kautta uuniin ja kaasun loppuessa vaikka suoraan uuniin. Maukka on siis transfoobikko. Tästä voimme päätellä, että transfoobikko on henkilö, joka laittaisi transsukupuoliset uuniin. Henkka oli siis transfoobikko. Joten Henkka laittaisi kaikki transsukupuoliset uuniin. Nyt Henkka pitää laittaa vastuuseen transfobiastaan.

Voin uskoa hyvin, että kristilliset konservatiivit voivat olla irrationaalisia. Mutta en usko, että siinä välissä on sen enempää kausaatiota kuin korrelaatiota. Samaan aikaan uskon, että loogisuus ja rationaalisuus eivät ole seksuaalisten vähemmistöjen ystäviä. Pahimmillaan tämä debaatti on siis jonkinlainen idioottien jäsentenvälinen.

Kuten tuo esimerkkini Henkan transfobiasta kertoo, todellinen ongelma on se, että tätä keskustelua käydään symbolien ja assosiaatioiden kautta. Transfobia, sovinismi, fasismi ja rasismi ovat symboleita, joihin assosioidaan kaikki negatiiviset asiat tasapuolisesti, josta syystä tulee mahdottomaksi tehdä niiden sisällä mitään analyysiä. Joten et voi mistää syystä, et budjetin tai muiden järjestelyiden kannattamisen vuoksi, vastustaa erillisten vessojen ja pukuhuoneiden rakentamista transsukupuolisille ilman, että haluat laittaa kaikki transsukupuoliset uuniin.

Symbolit ja assosiaatiot ovat, jos ne edustavat fyysisen tai psyykkisen todellisuuden asioita, rationaalisia eli todellisuutta vastaavia vain jos ne erikseen pidetään rationaalisina. Kun taas jotkut käsitteet, kuten vasemmiston suosimat monenlaiset fobiat, ovat tarkoituksella irrationaalisia. Jos jossain nähdään "homofobiaa" tai "transfobiaa", niin siitä ei voi päätellä kyseisestä asiasta yhtään mitään. Muuta kuin sen, että näkijällä on siihen kielteinen reaktio. Joka taas ei siksikään kerro asiasta mitään, että "homofobian" ja "transfobian" näkijöillä on hyvin vahva kyseenalainen motiivi nähdä niitä. Sama kuin "rasismin" näkijöillä.

Ja toisaalta, USAn heikko aselainsäädäntö heikentää yhteiskunnan turvallisuutta merkittävästi ja mahdollistaa tällaiset murhateot helpommin. Mutta ainoa vastuullinen on lopulta kuitenkin murhaaja.

Heikko kenen mukaan? Joku voi sanoa, että USA olisi yksiselitteisesti parempi jos se olisi kuin Eurooppa. Mutta se edellyttäisi USA:n historian, kulttuurin ja väestöpohjan muuttamista jotain menneen ajan Eurooppaa vastaavaksi. Parhaat mahdolliset aselait toimivat parhaiten nimenomaan väestöltään homogeenisessa sosiaalidemokratiassa.

Itse uskon, ihan sanojen määritelmien perusteella, että kaikki konservatiivit eivät ole rationaalisia. Mutta kaikki näissä asioissa rationaaliset ovat konservatiiveja.

[Puntari]

C Kirk ansaisee oikeutta siinä kun lukuisten kouluampumisten uhritkin. Hän oli tavallinen kansalainen, ei minkään tason mikään poliitikko, joiden kuoleman vuoksi arvaatte kenellä ei ollut aikaa soitella. Hän ei ollut valtion, osavaltion tai kunnan palveluksessa.
Se mitä hän oli, oli sarjaprovokaattori, aktiivinen valehtelija ja rahan kerääjä.

Mikä jonkun nahkasaappaiden rasvaan täällä hänestä innostumaan on mysteeri.

[qurqo]

[qurqo]

Kohta alkaa varsinainen hautajaisohjelma

[qurqo]

Googlen vasemmistoaktivistit ilmeisesti häiritsee streamiä, kun alkoi pätkimään

Tuosta näkyy.

[URSA]

Suora lähetys Charlie Kirkin muistotilaisuudesta – Air Force One laskeutui Arizonaan

Charlie Kirk ammuttiin runsas viikko sitten, kun hän oli puhumassa Utah Valleyn yliopistolla.

Yhdysvaltain Arizonassa on käynnissä oikeistoaktivisti Charlie Kirkin muistotilaisuus. Näyttämönä toimii yli 60 000 hengen jalkapallostadion. Varsinainen ohjelma alkoi iltayhdeksältä Suomen aikaa.

MTV Uutiset lähettää tilaisuuden suorana tässä artikkelissa.

22.01: Trump saapunut Arizonaan

21.30: Elon Musk mukana tilaisuudessa

Miljardööri Elon Musk osallistuu myös muistotilaisuuteen. Musk nähtiin saapumassa paikalle hieman ennen muistotilaisuuden alkua.

CNN:n mukaan Kirk oli yrittänyt korjata Muskin välejä presidentti Donald Trumpiin sen jälkeen, kun Musk ja Trump solvasivat toisiaan julkisesti kesäkuussa.

21.01: Yli 60 000 ihmistä saapunut paikalle

Yli 60 000 ihmistä on saapunut Kirkin muistotilaisuuteen. CNN:n mukaan ihmisiä on jouduttu käännyttämään pois stadionin täytyttyä.

20.44 (päivitetty kello 21.49): Suuret jonot stadionille

Glendalen jalkapallostadionille oli jo iltapäivällä Suomen aikaan pitkät jonot ihmisten saapuessa paikalle. Poliisi on aiemmin arvioinut, että lopulta jopa parisataatuhatta ihmistä saattaa saapua paikalle.

Yhdysvaltain kärkipoliitikot mukana

Muistotilaisuudessa puhuvat sekä presidentti Donald Trump että varapresidentti J. D. Vance, kuten myös Kirkin leski Erika Kirk. Tilaisuuden ohjelmasta kertoo Kirkin perustama konservatiivinuorison Turning Point USA -järjestö.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/cha ... sa/9226648

Murhaaja tuskin toivoi tällaista julkisuutta Kirkille. Mutta mitä muutakaan olisi ollut odotettavissa?

[Päiväkahvittelija]

Aivan superia. Kaikkien retardien sankat TACO-mies puhumassa, kuinka äärioikeistolaiset eivät tee poliiittisia murhia.

[Anoteus]

Nyt kun se aselakien uhri on haudattu ja juhlittu, niin ketju voidaan varmaan sulkea tai siirtää kaatopaikalle.
Eiköhän suomijantteritkin jo ole kyyneleensä tiristänyt..

[JanitaSlim]

Aivan superia. Kaikkien retardien sankat TACO-mies puhumassa, kuinka äärioikeistolaiset eivät tee poliiittisia murhia.

Kari Grandi tarjosi sentään pillimehua ja oli kaikkien janoisten sankari. Oranssi mies tarjoaa vaan kurjuutta, uhkailua ja tariffeja.

[perusporilaine]

Oranssi mies tarjoaa vaan kurjuutta, uhkailua ja tariffeja.

Itkettääkö?

[JanitaSlim]

Tässä diskurssissa, mitä tämä viesti edustaa, on useita ladattuja sanoja, jotka kirjaimellisesti eivät tarkoita mitään, mutta tietyn ideologian edustajalle toistavat väitettä, että he ovat hyviä ja oikeassa, muut ovat pahoja ja väärässä.

Monesti, kun oikeistolaiset kommentaattorit puhuvat, niin vastustajat käyttävät joistain heidän sanoistaan nimeä "dogwhistling". Wikipedia antaa esimerkin, että puhe "perhearvoista" oli tarkoitettu tällaiseksi. Ideana oli, että tarkoitettu kuulijakunta ymmärtäisi kyseessä olevan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien rajoittaminen, mutta asiasta eri mieltä oleva ymmärtäisi, että on sanottu vain jotain vaaratonta ja epämääräisellä tavalla myönteistä.

Olen miettinyt, että vasemmistolaisilla on omat koirapillinsä. Myös, että koirapilli on jollain tavalla triggerin vastakohta. Triggeröivän puheen on tarkoitus saada vastapuoli kiihtymään tai hämmentymään ja siten tekemään hänet kyvyttömäksi vastaamaan asiallisesti, tekemään vastaamisesta hänelle liian työlästä tai näyttää yleisölle, että vastapuoli on tunteiden vietävissä, eikä häntä siten voi ottaa vakavasti. Triggeröinnin tarkoitus on aiheuttaa kaaosta ja hämmennystä vastapuolessa, koirapillin tarkoitus on tuottaa mielihyvää kannattajakunnassa.

Pidän esim. mahdollisena, että Tyler koki elinympäristönsä ja jopa perheensä vihamielisenä ja ennakkoluuloisena omalle identiteetilleen ja tunteilleen. Ja johtuen hänen omasta kyvyttömyydestä käsitellä tilannetta asiallisesti, turvautui sitten epätoivoiseen ja väärään ratkaisuun.

Yksi tällaisista koirapilleistä on sana "ennakkoluulo", koska yhtä mahdollista on, että perheen negatiivinen suhtautuminen perustui kokemusperäiseen tietoon, eikä siinä ollut yhtään ennakkoa tai luuloa. Toisaalta mikään tieto ei ole täydellistä, eikä sellaista pidä olettaa. Mutta edellyttäisi sitä, että transhenkilöiden läheiset olisivat vakavasti häiriintyneitä, jos heidän negatiivinen suhtautumisensa todella perustuisi luuloon, johon havainnot ja kokemus eivät kykene vaikuttamaan.

Toinen koirapilli on "identiteetti". Onko olemassa mitään tiedettä tai vakiintunutta käsitystä siitä, mikä on ja mikä ei ole identiteetti? Jos joku sekopää jossain keksii, että hänen identiteettinsä on olla lasten paras sänkykaveri, niin tavallinen kylä haluaa hänet pian saunan taakse, samalla kun poliisi ja psykiatria neuvottelevat siitä, kumpi laittaa hänet koppiin. Tämä tarkoittaa vain sitä, että identiteetit eivät ole yksilöstä lähtöisin tai sisäsyntyisiä, vaan yhteisö ympärillä tunnustaa tai kiistää ne jollain perusteella.

Lähtökohtaisesti jokaisella yhteisön jäsenellä on yhtäläinen oikeus osallistua siitä keskustelemiseen, mitkä identiteetit yhteisön pitää ja ei pidä tunnustaa. Sen jälkeen voidaan miettiä, että pitääkö oikeus osallistua keskusteluun rajata johonkin poliittiseen tai tieteelliseen valikoituun joukkoon. Poliitikot määräävät tai professori toteaa, että kun mies tarpeeksi pitkään sitä haluaa, syö tiettyjä pillereitä ja antaa itsensä leikeltäväksi, niin hän on siitä eteenpäin nainen. Joku voi sanoa, että poliitikot ja professori ovat siinä tapauksessa järjiltään.

Yksi kysymys on se, jos henkilö identifioituu joksikin, mitä hän ei ilmiselvästi ympäröivän todellisuuden mielestä ole. Siis onko itse todellisuudessa jotain, jonka perusteella jokin asia on täysijärkisen henkilön mahdollista tietää, täysin ilman eksperttejä? Vai onko identiteeteissä kyse siitä, että ne ovat tarkoituksella nimenomaan vain sosiaalisia fiktioita, johon jokaisen on osallistuttava, koska korkein ihmiskunnan luoma todellisuus eli yhteiskunta on itsessään sosiaalinen fiktio, jonka keskeinen tarkoitus vaan on fyysisen todellisuuden hallitseminen?

Jos ekspertit politiikassa ja tieteessä väittävät esimerkiksi, että mies voi muuttua naiseksi lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksena, niin onko mahdollista, että politiikka ja tiede on kaapattu tai painostettu jonkinlaisen kollektiivisen harhaluulon valtaan? Onko mitään loogista tai eksistentiaalista syytä pitää kiinni siitä, että tiede ja politiikka pysyvät lahjomattomina ja erehtymättöminä, tai ovat jollain tavalla itseään korjaavia? Tämä on rinnasteinen argumentti sille, että kartellien pitäisi olla mahdottomia, koska markkina on itseään korjaava, eli aina joku myy halvemmalla saman tuotteen kuin kartellin osallistujat.

Mielestäni kiinnostavampi on kuitenkin toinen kysymys. Miten kiinteä, syvä tai keskeinen osa yksilöä jonkin asian tarvitsee olla, jotta sitä voi kutsua identiteetiksi? Vai onko koko identiteetin käsite vain illuusio? Jos minulla olisi BMW, niin merkittävä osa muista autoilijoista ajattelisi, että minun päällimmäinen identiteettini on se BMW. Toisaalta stereotyyppinen BMW-kuski on niin heteromies, että vähempikin riittäisi. Joku voi sanoa, että seksuaalisuus ja sukupuoli on ihmisenä olemisen ytimessä. No niin on myös syöminen, juominen, kuseminen, paskantaminen ja nukkuminen.

Jos minä sanon, että koen yllättäen olevani Francis Nunna, niin poliittisesti korrekti reaktio on kiljua riemusta, että mahtavaa. Ketään ei kiinnostanut, miten hyvin olin onnistunut löytämään itseni Francis Munkkina, eikä kukaan nähnyt siinä mitään hienoa. Ehkä tässä on osa motiivia. Muuttua munkista, jota kukaan ei huomaa, nunnaksi, joka kaikkien on pakko huomata. Älyllisesti kiinnostavampaa on pohtia, mistä minun käsitykseni nunnana olemisesta on peräisin, ja miten realistinen se on? Olisiko edes tarkoitus, että transitioituisin jollain tavalla realistiseksi nunnaksi, vai aivan itse keksimäkseni fiktiiviseksi nunnaksi?

Kristilliskonservatiivinen yhteisö ei ole pelkästään kapeakatseinen erilaisten identiteettien suhteen, vaan myös rationaalinen ja looginen ajattelu on usein heikkoa ja jää syrjivien uskomusten jalkoihin. Sellainen ei ole esim. seksuaalivähemmistön edustajalle helppo ympäristö elää.

Seuraava koirapilli on "kapeakatseisuus". Monet näistä ovat sellaisia sanoja, jotka toimivat symboleina, joihin on kiteytetty ryhmän käsitys oikeista ja vääristä mielipiteistä. "Heidän pitäisi ajatella niin kuin me, ei niin kuin he. On parempaa ajatella niin kuin me, huonompaa niin kuin he."

Avarakatseisuudesta voi aina kysyä, että onko siinä tavoitteena nähdä jotain, mikä on olemassa, vai jotain, mikä ei ole olemassa?

Osaako joku täällä selittää, mitä tarkoittavat rationaalinen ja looginen, mikä on niiden ero ja mikä on niiden keskinäinen suhde? Minä osaan, mutta en tee sitä nyt, ainakaan pitkän kaavan mukaan. Rationaalisuus tarkoittaa sitä, että mielessä olevan käsitteen ja todellisuudessa olevan asian välillä on vastaavuus. Looginen tarkoittaa sitä, että valituista lähtökohdista, jotka voivat olla hyvin tai heikosti todellisuutta vastaavia, tehdään johtopäätöksiä tiettyjä sääntöjä noudattaen. "Kaikki kuolevaiset ovat koiria, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on looginen mutta ei rationaalinen. Kun taas "kaikki koirat ovat kuolevaisia, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on rationaalinen alun osalta, mutta ei looginen, josta syystä loppu ei ole rationaalinen.

Henkka ei kannata erillisiä vessoja transsukupuolisille. Siispä Henkka on transfoobikko. Maukka laittaisi kaikki transsukupuoliset heti kaasukammion kautta uuniin ja kaasun loppuessa vaikka suoraan uuniin. Maukka on siis transfoobikko. Tästä voimme päätellä, että transfoobikko on henkilö, joka laittaisi transsukupuoliset uuniin. Henkka oli siis transfoobikko. Joten Henkka laittaisi kaikki transsukupuoliset uuniin. Nyt Henkka pitää laittaa vastuuseen transfobiastaan.

Voin uskoa hyvin, että kristilliset konservatiivit voivat olla irrationaalisia. Mutta en usko, että siinä välissä on sen enempää kausaatiota kuin korrelaatiota. Samaan aikaan uskon, että loogisuus ja rationaalisuus eivät ole seksuaalisten vähemmistöjen ystäviä. Pahimmillaan tämä debaatti on siis jonkinlainen idioottien jäsentenvälinen.

Kuten tuo esimerkkini Henkan transfobiasta kertoo, todellinen ongelma on se, että tätä keskustelua käydään symbolien ja assosiaatioiden kautta. Transfobia, sovinismi, fasismi ja rasismi ovat symboleita, joihin assosioidaan kaikki negatiiviset asiat tasapuolisesti, josta syystä tulee mahdottomaksi tehdä niiden sisällä mitään analyysiä. Joten et voi mistää syystä, et budjetin tai muiden järjestelyiden kannattamisen vuoksi, vastustaa erillisten vessojen ja pukuhuoneiden rakentamista transsukupuolisille ilman, että haluat laittaa kaikki transsukupuoliset uuniin.

Symbolit ja assosiaatiot ovat, jos ne edustavat fyysisen tai psyykkisen todellisuuden asioita, rationaalisia eli todellisuutta vastaavia vain jos ne erikseen pidetään rationaalisina. Kun taas jotkut käsitteet, kuten vasemmiston suosimat monenlaiset fobiat, ovat tarkoituksella irrationaalisia. Jos jossain nähdään "homofobiaa" tai "transfobiaa", niin siitä ei voi päätellä kyseisestä asiasta yhtään mitään. Muuta kuin sen, että näkijällä on siihen kielteinen reaktio. Joka taas ei siksikään kerro asiasta mitään, että "homofobian" ja "transfobian" näkijöillä on hyvin vahva kyseenalainen motiivi nähdä niitä. Sama kuin "rasismin" näkijöillä.

Ja toisaalta, USAn heikko aselainsäädäntö heikentää yhteiskunnan turvallisuutta merkittävästi ja mahdollistaa tällaiset murhateot helpommin. Mutta ainoa vastuullinen on lopulta kuitenkin murhaaja.

Heikko kenen mukaan? Joku voi sanoa, että USA olisi yksiselitteisesti parempi jos se olisi kuin Eurooppa. Mutta se edellyttäisi USA:n historian, kulttuurin ja väestöpohjan muuttamista jotain menneen ajan Eurooppaa vastaavaksi. Parhaat mahdolliset aselait toimivat parhaiten nimenomaan väestöltään homogeenisessa sosiaalidemokratiassa.

Itse uskon, ihan sanojen määritelmien perusteella, että kaikki konservatiivit eivät ole rationaalisia. Mutta kaikki näissä asioissa rationaaliset ovat konservatiiveja.

“Koirapilli” viittaa viestin kerroksellisuuteen: pinnalla yleinen ilmaus, syvemmällä ryhmäkohtainen merkitys. “Triggeri” viittaa affektiiviseen aktivoitumiseen: ulkoinen ärsyke, sisäinen reaktio, usein ennakoitavissa. Nämä ilmiöt eivät ole loogisesti vastakohtia vaan ortogonaalisia: sama ilmaus voi eri yleisöille tuottaa mielihyvää tai kiihtymyksen. Kun viesti on kerros, se kuiskaa hiljaa; jos et tunne taustaa, se näyttää piltaa.

Kerroksellisuutta esiintyy useissa leireissä; sitä ei omista mikään yksittäinen ideologia. Se syntyy yhteisistä viittauspisteistä: iskulauseista, meemeistä, jaetusta historiasta. Tulkinnan avain on yhteisjaettu konteksti, ei pelkkä kielioppi. Kun sana voi herättää tai hoivata, konteksti päättää, kumpaa se voivata.

Triggeri tähtää hermostolliseen mobilisaatioon—ärtymys, puolustus, nopea vastareaktio. Koirapilli tähtää heimokohesiota lisäävään mielihyvään—tunnistamisen nautinto, yhteenkuuluvuus. Sama ilmaus voi ryhmästä riippuen vaihtaa roolia; kognitiivinen kehys ratkaisee tuloksen. Sana voi herättää, sana voi hoivata; kehys sen päättää, kumpaa se voivata.

“Ennakkoluulo” denotoi arviota ilman riittävää näyttöä, mutta arjessa termi kantaa usein myös normatiivista sävyä. Kysymys kuuluu: mikä on “riittävä näyttö” ja kenen mittarilla se mitataan? Empiirinen tieto karttuu asteittain; “ennakko” ja “kokemus” kietoutuvat toisiinsa, mutta yksittäinen perheen havainto ei vielä korvaa populaatiotason evidenssiä. Ennakko elää, kun näyttö on ohut; kun dataa kertyy, sen reuna lohut.

Identiteettiä voi jäsentää kolmella tasolla: subjektiivinen kokemus (minätarina), sosiaalinen tunnustus (status, roolit, normit) ja institutionaalinen lukitus (laki, hallinto, palvelut). Eri teoriat painottavat näitä eri tavoin, mutta yhteisön rooli ei mitätöi yksilökokemusta, eikä yksilökokemus yksin lukitse instituutioita. Minä kun kerrot, se kaikuu muille; tunnustus rakentuu harvoin vain yhdelle.

Ääriesimerkit auttavat rajaamaan haitallisen toiminnan, mutta eivät valaise tavallista tapausta. Poikkeuksellisen tapauksen kautta tehty yleistys johtaa helposti virhepäätelmiin. On erotettava identiteettiväite ja normatiivinen vaatimus: “minä koen” ei vielä tarkoita “yhteisön on pakko hyväksyä X”. Kun ääripää loistaa, se varjotkin luo; mutta keskilinjan näkemys liian usein nuo.

Looginen tarkoittaa päättelyn muodon sisäistä koherenssia; pätevyys riippuu premissien ja johtosääntöjen muodosta. Rationaalinen kuvaa suhdetta maailmaan: kuinka hyvin uskomukset ja toimet vastaavat näyttöä ja tavoitteita. Näiden sekoittaminen on kategoriaerehdys ja looginen päättely voi pitää, vaikka premissit olisivat virheellisiä, rationaalisuus vaatii näyttöä. Muoto voi kestää, vaikka sisältö kaatuu; järki taas mittaa, mihin tieto maatuu.

Syyllistävät ketjut typistävät väitteet identiteettimerkkeihin. Päätelmä “A on B, B on C, siis A on C” ei toimi stigma-linkeillä ilman substanssia. Eettinen keskustelu edellyttää argumenttien erottelua: politiikasta eri mieltä oleminen ei yhtä kuin vihamielinen intentio. Kun leiman teet, saat helpon voiton; mutta totuus väistyy ja köyhtyy koiton.

Tiede on menetelmä, ei papisto; sen vahvuus on avoimuus virheiden korjautuvuudelle, mutta korjaus on hidas ja epätäydellinen. Politiikka tuottaa kollektiivisia päätöksiä intressien ja arvojen leikkauspisteessä; se ei ole laboratorio. “Kaappausteoria” kannattaa purkaa kahteen kysymykseen: onko näyttöä järjestelmällisestä painostuksesta ja missä määrin päätökset heijastavat arvoja, joita tiede ei yksin ratkaise. Tiede voi kompastaa, politiikka horjua; korjaus on aikaa, ei yhden yön sorjua.

Identiteetin “kiinteyttä” voi arvioida johdonmukaisuudella ajan yli, merkityksellisyydellä hyvinvoinnille ja roolien läpäisevyydellä arjen valintoihin. Monet identiteetit ovat kontekstuaalisia ja kerroksellisia, kuten ammatti, perhesuhteet ja katsomus. “Ytimellisyys” ei automaattisesti oikeuta mitä tahansa vaadetta ja normatiivinen oikeutus edellyttää erillisiä perusteita kuten haitan vähentämistä, oikeudenmukaisuutta ja resurssien huomiointia. Jos ydin on lähellä, se lämmittää; muttei se yksin kaikkea säännitää.

Kielen symbolit tiivistävät historiaa: ne ovat käteviä mobilisoinnissa, heikompia analyysissä. Assosiaatiot laajenevat helposti: kun avainsana kohtaa kielteisen kokemuksen, verkko värittyy. Analyyttinen hoito on määritellä termi, rajata konteksti ja eritellä väite todennettavaksi. Kun sanaan säilöt muiston ja maun, analyysi uupuu ja katoaa lauhuun.

Keskusteluhygienia hyötyy erotteluista: väite (deskriptiivinen) ja toive (normatiivinen); tasot (yksilö, ryhmä, instituutio); evidenssin laji (anekdootti, kysely, kokeellinen, meta-analyysi). Rajattu kysymys johtaa rajattuun vastaukseen ja auttaa pitämään keskustelun käsitteellisesti siistinä. Kun osiin jaat, niin riita kuihtuu; ja hiljainen tahti ajattelun puihtuu.

Soveltava esimerkki on erillisten palvelujen ja resurssipunninnan arviointi. Eri mieltä voi olla budjeteista ilman vihamielistä intentiota; normi- ja resurssikysymykset on erotettava arvottavista leimoista. Kustannus, hyöty, oikeudenmukaisuus-kehikko tarjoaa neutraalin tavan arvioida vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Kun taulukko puhuu, leimat hiljenee; excelin yössä kulmat siljenee.

“Fobia” klinisenä terminä ei ole sama kuin retorinen leima. Kritiikkiä voi esittää ilman patologisointia; vasta-argumentit on arvioitava sisällön, ei motiivioletusten perusteella. Kun peloksi nimität erimielisyyden, saat voiton lyhyen, mut et selkeyden.

Epistemologinen nöyryys auttaa: todellisuutta koskevat väitteet ovat usein asteisia ja ehdollisia. Vahva varmuus siellä, missä data on sekavaa, on signaali, ei todiste. Keskustelun tavoite on ymmärryksen lisääminen, ei vastustajan identiteetin kartoitus. Varmuus voi huutaa, mutta tieto kuiskaa; hiljainen tieto on usein se, joka paiskaa.

Kootusti: koirapillit luovat yhteisöllistä resonanssia, triggerit affektiivista reaktiivisuutta. Identiteetit rakentuvat kokemuksen, tunnustuksen ja instituution rajapinnoilla. Looginen muoto ja rationaalinen sisältö on erotettava. Leimat ovat tehokkaita symboleja, mutta heikkoja analyysityökaluja. Kun erotat tason ja termin ja toden, keskustelu kirkastuu, viilenee koden.

Ohjenuoraksi käy yksinkertainen rutiini: määrittele termi ja toista määritelmä; erota tasot ja erota ne uudelleen; kysy näyttöä ja lajittele näyttö; tee varaus ja varauksen varaus, jotta kehikot pysyvät läpinäkyvinä. Toista ja jaa, ja jaa ja toista; pian väitteet istuvat kuin rantaan loista.

Lopuksi: sanat ovat astioita, joihin kaadamme merkitystä tipan kerrallaan. Astiat eivät yksin määrää juoman makua; se riippuu lähteestä, lämpötilasta ja kulloisesta seurasta. Kun astiat vaihtuvat, riita usein pysyy; kun lähde kirkastuu, riita usein väistyy. Kun malja on tyhjä, se kinastelee vähemmän; kun vesi on kirkas, se tyyntyy enemmän.

[Karhere]

71% ääriliikkeiden väkivallasta on äärivasemmiston ja 3% oikeiston.

Kuinka monta väkivalta tapausta tapahtui äärimiälisten vassareiden masinoimassa BML mellakassa? Tuhansia ja tuhansia.

Äärivasemmisto ja islamistit, näistä kun päästäisiin eroon niin väkivalta loppuisi lähes kokonaan

Täysi vale. *pltmtxvp*tm

Täysin totta, tuo islmistien ja vassarien epäpyhä avioliitto onnistuu, koska molemmat vastustavat demokratiaa, sekä sanan- ja mielipiteen vapautta. Sitten, kun jompikumpi pääsee valtaan ensimmäisenä tapetaan liittolaiset ja muut "väärin ajattelijat".

[AlsSie]

^^ Mielenkiintoista tietoteoreettista pohdintaa.

Sunnuntaina pidetyssä Charlie Kirkin muistotilaisuudessa hänen puolisonsa Erika Kirk on sanonut antavansa anteeksi miehensä ampuneelle Tyler Robinsonille. Yleisö puhkesi taputuksiin. Erika Kirk sanoi miehensä halunneen pelastaa juuri senlaisia nuoria miehiä kuin ampuja. Leski vetosi Raamatun sanomaan rakkaudesta ja antavansa anteeksi koska niin Jeesus Kristuskin teki.

Charlie Kirk’s widow Erika took the stage at his memorial service to deliver powerful remarks on his life and legacy, even astonishingly forgiving his alleged assassin Tyler Robinson in her moving speech.

Charlie Kirk 'wanted to save young men just like the one who took his life,' Erika said at her husband's memorial on Sunday. 'I forgive him,' she said as the crowd erupted in applause.

'I forgive him because it's what Christ did. The answer to hate is not hate.'
..

https://www.dailymail.co.uk/news/articl ... -live.html

[qurqo]