Kirkko­nummelaiseen kouluun hankittiin liki 30 000 euron margariiniannostelijat – raivostunut reaktio

[Make69]

Ero on siinä että ennen leivän päälle laitettiin voita, ja kun siinä voissa oli riittävästi makua niin muuta siihen ei tarvinnutkaan.
Nykyään laitetaan voin sijaan margariinia, ja kun se ei maistu miltään niin lisätään sen päälle juustoa, leikkeleitä, ja ehkä jotain majoneesia myös... ja lihotaan.

Totta, margariini on paskaa. Oikeata voita sitä sen olla pitää. Vai pitäisikö olla näitä nykyisiä ”vähärasvaisia levitteitä”.

[aivoriihi]

Kun sitten aikanaan palasin Suomeen, olin aika shokissa huomatessani, kuinka lihavia suomalaiset nykyään ovat. Aika lailla yhtä lihavia kuin amerikkalaiset, keskimäärin .

Mutta ei siihen auta se, että otetaan leipä ja margariini pois. Pitäisi saada itsensä ennemmin ylös sohvalta tai pelituolista.

Kyllä, ja katseet myös ylös siitä prrrkeleen kännykästä. Ei se oikea elämä siellä ole, se on tässä ja nyt, jokaisen ihmisen ympärillä ja omassa ympäristössä. Ei elämää pysty haistamaan, maistamaan eikä tuntemaan minkään älyhärpäkkeen kautta.

Lihaksia voi kasvattaa, kaloreita kuluttaa ja jopa laihtua ainoastaan sillä, että nostaa sen takamuksensa ylös tuolista, silmät suuntautuneina siihen "tylsään reaalimaailmaan" ja alkamalla elää sitä "vanhanaikaista" elämää, jossa kaikki ei tullut valmiina eteen vaan nappia painamalla.

Niin kuin tässä tapauksessa margariini .

[napalanko]

Täällä on amiksen ruokalassa (avoin myös vieraille lounastajille) tuollainen tai ainakin vastaava.
Välillä sylkäsee sen rasvan vähän vinoon ja sitten se onkin pöydällä, vaikka siinä onkin se kohdistusvalo

[lammas1]

Mitä jos kehitettäs laite joka ruuttaa ruuan sisään nappia painamalla. Ei tarvi käyttää ruoka TUNTIA syömiseen ja homma hoituu siististi ja nopeasti, helpottaa kaikkien työtä ja vähentää henkilökunta kuluja.
Käsien pesu. Ei siitä niin montaa vuosikymmentä ole kun opettaja ja valvova yläluokan oppilas ohjasivat muut käsien pesulle enne ruokailua. Jokainen kävi pesemässä. Keittäjä tai ope annosteli ruuan lautaselle ja syötiin pulpetin päällä siististi. No oli siinä ruokaliina suojana. Isommissa ja uudemmissa koulurakennuksissa oli ruokala. Sinne mentiin luokittain ja PESTIIN kädet joko luokassa tai ruokalan yhteydessä olevassa käsienpesu pisteessä. Käsien pesu iskostettiin tavaksi.
No, aina jotain bakteeria ja pöpöä joku kuljetti, mutta jos aina ois oltu täysin steriilissä ympäristössä, niin ei kestettäs mitään tautia tai sairautta.
Sekin mietityttää kun näitä automaatteja tulee joka lähtöön, oppiiko nämä lapsukaiset ikinä normaali tavoille, vai odottavatko löytäväsä joka paikasta jonkun robottikoneen joka tekee työt puolesta. Mieleen tulee ihan serkku joka ei voinut tajuta että makkarakeiton perunat ei ole siinä keittojuures pussissa, näin silloin kun pakaste ruuat tuli kauppoihin. Nythän pussissa saa kaiken, paitsi ne makkarat.
Siis ihan turha laite, penskat opetetaan pesemään kädet, käyttämään voinappi rasioita ja opetetaan ne viemään roskiin. Ja voi ne penskat opettaa ottamaan sen voin siitä rasiastakin.

[Private dick]

Onko se leivän mussutus edes tarpeellista, kun varsinaisella pääruoallakin pitäisi pärjätä?

Ruisleivästä saa kuituja, se edistää paskan kulkemista suolistosta ulos. Ei tule ummetusta niin helposti.

[Private dick]

Nythän pussissa saa kaiken, paitsi ne makkarat.

Saa Atrialta valmiiksi kuutioitua makkaraa ken haluaa.

[lammas1]

Nythän pussissa saa kaiken, paitsi ne makkarat.

Saa Atrialta valmiiksi kuutioitua makkaraa ken haluaa.

Ei tänne maaseudulle ole vielä tullut pilkotut pussimakkarat, pakko on puukkoa saappaan varressa kulettaa. Mutta joo, uusavuttomuus huipussaa joka paikassa, ja joka hommassa, lähes.

[Gurney]

Vihervasemmistolainen poliitikko keksi taas uuden idean. Anna kaverille 30.000 niin saat kissanrasva- annostelijan.

Samaan aikaan samalla koululla ei ole varaa ostaa lapsille omia kirjoja vaan viisi vuotta vanhoja kirjoja kierrätetään.

Mut ku margariiniannostelija on kirjoja tärkeämpi koulussa

[SuoMiko]

Koulu piirtää liidulla taululle: ensi vuonna opitaan eilisen kirjoista.
Budjetti kuiskaa, että sivut kyllä kestävät, lapsethan ovat kevyitä.
Ja salissa, jossa lattia narisee kuin vanha runo,
astuu esiin kissanrasva-annostelija, kruunu päässään,
ja lupaa tiputtaa toivon juuri oikeaan kulmaan, 0,7 millilitraa kerrallaan.
Kirjat odottavat hyllyssä kuin hiljainen kuoro,
mut kuninkaallinen nokka nyökkää: ravistele minut, ja maailma pelastuu.
Sillä onhan meidän kaikkien tehtävä osallistua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen,
vaikka se tapahtuisi ruostumattomasta teräksestä valetun messiaan kautta,
jonka pyhä huoltosopimus ulottuu neljän rehtorin ja kolmen kuntaliitoksen yli.
Täysin hypoteettinen, runollisen epätarkka kynälasku

Oletetaan, että tämä ylevä margariinin tiputtelija todella korvaa kertakäyttöiset annospakkaukset.
Tehdään leikkimielinen lasku, joka ei pyydä anteeksi kestävyyden fysiikalta tai kirjanpidon realiteeteilta:

Oppilaita: 400
Koulupäiviä vuodessa: 180
Ajanjakso: 10 000 vuotta (kyllä, sama aikaikkuna, jossa jääkaudet tulevat ja menevät, mutta laite on sitkeä)
Yhden annospakkauksen käärepaperin/folion massa: 0,8 g
Korvausaste: 70 % (loput valuvat todellisuuteen)

Lasketaan säästetty pakkausjäte:
Sa¨a¨sto¨=400×180×10000×0.8 g×0.70 Sa¨a¨sto¨=403200000 g=403200 kg=403.2 tonnia

Eli noin 403 tonnia pakkausjätettä 10 000 vuodessa.
Kustannustehokkuus, jos laite maksaa 30 000:
Hinta per sa¨a¨stetty tonni≈403.2 t30000€​≈74.4€/t

Huomautus: edellyttää, että sama laite tai sen myyttinen perimys jatkaa tauotta kymmenen vuosituhatta. Todennäköisyys on suunnilleen sama kuin että koulun kirjat päivittyvät itsestään pelkällä vastuullisuusraportilla.
Epilogi

Kirjat opettavat lukemaan; annostelija opettaa tippumaan.
Ilmasto kaipaa tekoja meiltä kaikilta, mutta koulu kaipaa myös sivuja,
joihin lapset saavat piirtää käsitteitä, ei vain margariinin karttaa.
Jos valita pitää, valitaan sekä ja — mutta aloitetaan sieltä,
missä ymmärrys ei vanhene viidessä vuodessa eikä ruuvi löysty viidessä viikossa.

[lumiaura]

Journalismi on tässäkin lakannut ja niellään selitykset: 3snt/ruokailija saadaan sillä että hinta jaetaanpäivittäisillä teoreettisilla ruokailijoilla. Normaalisti tuskin edes jokatoinen on ottanut levitettä. Saati että ruokaa olisi varattuteoreettiselle määrälle (=esim koko koulun oppilasmäärälle).

En tiedä odottaako margariinin hinta klikkijournalismissa jatkojuttua, mutten millään usko että oikeasti ollaan floran taikeijun kilohinnoissa vaan kikkaillaan pienemmän annoskoon mukaan.

Kolmanneksi onko jossain kouluissa tai laitoksissa muka annospakattuja voita vielä käytössä? Itse ainakaan muista linjastoista kuin ne repostellut rasiat. Mitkä ajaa juurikin asiansa kun ottaa omalla veitsellä nökäreen mukaan.

[damfin]

Huomautus: edellyttää, että sama laite tai sen myyttinen perimys jatkaa tauotta kymmenen vuosituhatta. Todennäköisyys on suunnilleen sama kuin että koulun kirjat päivittyvät itsestään pelkällä vastuullisuusraportilla.

Et sitten huomannut siitä uutisesta että sopimus oli neljän vuoden pituinen leasing sopimus, ja sisälsi laitteiden huollon eli jos laite menee rikki niin se korjataan, tai jos sitä ei voi korjata tuodaan uusi tilalle ilman eri veloitusta.

Tässä hieman lisää tietoa ja kokemuksia, ei ole mikään uusi asia vaan ollut useissa kouluissa käytössä jo muutaman vuoden ajan...

Kone on korvannut rasvanapit ja -rasiat osassa kouluista – se ei tule halvemmaksi, mutta on ekologisempaa
Suomalainen keksintö, leviteannostelija, on neljän olemassaolovuotensa aikana syrjäyttänyt rasvanapit ja margariinirasiat sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri Suomen. Käyttäjät kertovat muovi- ja rasvajätteen vähentyneen jopa 90 prosenttia.

Naantalilaisen yritysperheen isän, Seppo Sorsavirran, Foodduck-keksintö on virallisesti todistettu tuotteeksi, jollaista ei ole aikaisemmin ollut markkinoilla. Yritys sai patentin vuonna 2016 Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

"Ei ole tullut halvemmaksi"
Liikeidealtaan annostelija on kuin vesiautomaatti. Käyttäjä vuokraa laitteen, ja yritys huolehtii siitä, että laite on kunnossa. Levitteestä maksetaan erikseen.

Konetta kokeiltiin pilotointivaiheessa riihimäkeläisessä alakoulussa. Nyt ankkoja löytyy neljästä kaupungin yläkoulusta ja lukiosta. Käyttäjäkokemukset ovat vt. ruokapalvelupäällikkö Niina Niskasen mukaan nykyään pelkästään myönteisiä, kun laite on päässyt lastentaudeistaan.

– Alussa pussit saattoivat revetä koneessa, mutta enää sellaista ongelmaa ei ole ollut.

Niskasen mukaan leviteannostelijaan siirtyminen ei ole tullut halvemmaksi. Hän laskeskelee, että annostelija levitteineen maksaa vuosittain suurin piirtein yhtä paljon kuin esimerkiksi leviterasiat.

– Hyöty tulee ekologisuudesta. Muovi- ja alumiinijätettä on jopa 90 prosenttia vähemmän kuin ennen, Niskanen kertoo.

https://yle.fi/a/3-10397823

[Perilla]

Samassa koulussa säästetään lasten kirjoista, suurin osa kirjoista "irtolehti"-mallia ja osa joutuu opiskelemaan monisteista.

Mutta kaverin firman kissanrasva-automaattiin sitä riittää rahat. Kulttuurimarxismia taattuun vasemmistotapaan

[Ifigeneia]

Onko se leivän mussutus edes tarpeellista, kun varsinaisella pääruoallakin pitäisi pärjätä?

Ruisleivästä saa kuituja, se edistää paskan kulkemista suolistosta ulos. Ei tule ummetusta niin helposti.

Niinhän ne väittää, oma kokemus on eri.

Mietin sitä että jos päivän pääruossa on niitä hiilareita jo valmiiksi, niin onko se leipä tarpeellista? Toisaalta melko turhaa kai pohtia tätä, jos koululaiset eivät edes syö koulussa. Taannoin näin jossain uutisen että jossain päin Suomea koululaiset säntäävät ruokatunnilla syömään ihan muuanne kuin koulun ruokasaliin. Miten heidät edes päästetään koulusta karkaamaan, en ymmärrä. (Olen liian vanha tajuamaan moisia, omassa lapsuudessa ei moinen olisi onnistunut.)

[Private dick]

Miten heidät edes päästetään koulusta karkaamaan, en ymmärrä. (Olen liian vanha tajuamaan moisia, omassa lapsuudessa ei moinen olisi onnistunut.)

Minä vuona kävit koulua, oliko pieni kyläkoulu? Oletko ollut koulussa jossa parisataa oppilasta ryntää kerralla välitunnille? Miten aikoisit paimentaa niitä ettei kukaan pääse koulun pihalta?
Ei minun yläastekoulusta (1979-82) saanut poistua koulun pihalta, silti osa meni tien yli kioskille tai naapuritalon taakse tupakalle.

[Ifigeneia]

Miten heidät edes päästetään koulusta karkaamaan, en ymmärrä. (Olen liian vanha tajuamaan moisia, omassa lapsuudessa ei moinen olisi onnistunut.)

Minä vuona kävit koulua, oliko pieni kyläkoulu? Oletko ollut koulussa jossa parisataa oppilasta ryntää kerralla välitunnille? Miten aikoisit paimentaa niitä ettei kukaan pääse koulun pihalta?
Ei minun yläastekoulusta (1979-82) saanut poistua koulun pihalta, silti osa meni tien yli kioskille tai naapuritalon taakse tupakalle.

Yläasteesta jos puhutaan, lienee ollut juurikin noin 200 lasta yhteensä 1980-luvulla. Ja nyt kun tarkemmin asiaa mietin, lähistöllä ei ollut mitään paikkaa mistä olisi saanut syötävää.