Kansanedustajalle Jarno Limnélille (kok) vakava uhkaus, 4.10.25

[Eräs1]

Kansanedustaja Jarno Limnéll (kok) kertoo Facebookissa saamastaan uhkaavasta viestistä.

Limnéll kirjoittaa saaneensa tänään palautetta viestillä, jonka sisältö oli uhkaava.

”Sun kannattaa varoa missä liikut susta ei jää mitään jäljelle ku nään sut”, Iltalehden näkemässä viestissä sanotaan.

Iltalehden tavoittama Limnéll kertoo saaneensa uhkauksen sosiaalisessa mediassa yksityisviestillä. Viesti on lähetetty nimellä mutta Limnéll ei tiedä, onko kyseessä totuudenperäinen nimi. Hän ei myöskään tiedä, mistä viesti on saanut kimmokkeensa.

– Minulla on tapana aina tällaiset ilmoittaa eteenpäin eduskuntaan. Meillä on siinä oma järjestelmä, jonne asiasta ilmoitetaan.

Koko juttu oheisesta IL:n artikkelista.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3 ... ca46c75007

Otsikkoa hiottu.

[putsi]

Kyllähän puhetta maailmaan mahtuu, mutta tällaiset suorat uhkaukset ovat kyllä aivan hanurista. Ainakin edesauttavat kansanedustajien suojelushenkilöstön aseistautumista jopa tuliasein. En silti usko, että välitöntä vaaraa on, ja poliisi taatusti ottaa epäillyn uhkailijan kiinni kuulusteluihin. Riita poikki ja kättä päälle, sekä lupaus opiksi ottamisesta.

Ehkä sakkorangaistuskin voisi olla paikallaan näin räikeässä ja suorassa uhkauksessa, vai eikö tämä ole asianomistajarikos? Eli mitään ei seuraa, ellei kansanedustaja itse niin halua? Joka tapauksessa tällaisten yleistyminen tulee lisäämään todennäköisyyttä kansanedustajien väkivallan uhan pelon kertymiseen sekä turvallisuushenkilöstön aseistautumiseen.

[BrDead]

Limnéllille.

[Haades]

Kansanedustaja Jarno Limnéll (kok) kertoo Facebookissa saamastaan uhkaavasta viestistä.

Pääsetkö vielä korjaamaan otsikkoa (Limnéllille)?

[Eräs1]

Limnéllille.

Mietin aloitusta tehdessä, miten tämä taivutetaan suomeksi. Oli liian vaikeaa.

[Yrjö Yrjönpoika]

.
Nohh... mitäs tämä Limnellin poika on sitten mennyt säätämään, kun tuollaista uhittelua saa osakseen? Itselleni kyseinen edustaja on vähän niinkuin nevöhööd.

[Täytekakku Koskinen]

.
Nohh... mitäs tämä Limnellin poika on sitten mennyt säätämään, kun tuollaista uhittelua saa osakseen? Itselleni kyseinen edustaja on vähän niinkuin nevöhööd.

Nimi tuttu, mutta kun mietin, mitä herra on saanut aikaiseksi kansanedustajan pestissään, niin ei tule mitään mieleen. Koulutettu mies toki.

Ei ole ainakaan minun tappolistani kärjessä.

[Nite Owl]

.
Nohh... mitäs tämä Limnellin poika on sitten mennyt säätämään, kun tuollaista uhittelua saa osakseen? Itselleni kyseinen edustaja on vähän niinkuin nevöhööd.

Nimi tuttu, mutta kun mietin, mitä herra on saanut aikaiseksi kansanedustajan pestissään, niin ei tule mitään mieleen. Koulutettu mies toki.

Koulutuksensa ja taustansa vuoksi usein pääsee esittämään Venäjästä ja sodasta mielipiteitä. Olisiko nämä sitten ärsyttänyt, ja tuollainen uhkaus on varmaan normaalia kaikille poliitikoille jos on pärstä ollut uutisissa tai lehdissä.

[SuoMiko]

Agentti, kutsutaan häntä vaikka Ralpiksi, saapui Eurooppaan virallisesti kulttuurilähettiläänä. Epävirallisesti hän oli erikoistunut kahteen asiaan. Ensimmäinen oli huomaamattomuus, toinen oli kahvikoneiden väärinkäyttö. Huomaamattomuus tarkoitti tässä sitä, että hän pukeutui aina juuri niin kuin se yksi amerikkalainen turisti, joka ei koskaan osaa ääntää sanaa croissant, mutta silti yrittää. Kahvikoneiden väärinkäyttö taas oli salainen menetelmä, jota opiskellaan tietyssä kellarissa, jossa lampunputket surisevat ja kello näyttää aina kahta vaille seuraavaa katastrofia. Siellä opetetaan, että jos et osaa lukea tilannetta, lue ainakin käyttöohjeet. Ralph ei koskaan lukenut.

Ralphin tehtävä oli yksinkertainen. Hanki luotettava lähde pienen maan puolustuskomiteasta ja ota selvää, miksi he ostavat aina vääränkokoisia ruuveja. Tämä kuulostaa merkityksettömältä, mutta ruuveista rakentuu myöhemmin budjetteja ja budjeteista rakentuu kaunaa. Kauna taas on se aine, jolla geopoliittiset pannukakut paistetaan sopivan epätasaisiksi. Tämän kaiken Ralph oli oppinut PowerPointista, jossa oli liikaa nuolia ja vähintään kolme kirjoitusvirhettä.

Ensimmäiset viikot sujuivat mallikkaasti. Ralph esiintyi konferensseissa, joissa kysymykset olivat aina liian pitkiä ja vastaukset aina liian varovaisia. Hän nyökkäili asiantuntevasti, kirjoitti muistikirjaansa lauseita kuten nuoli vasemmalle, peruna, katso kuka nauroi kohta seitsemän kohdalla. Tätä kutsuttiin analyysiksi. Hän tapasi kontaktinsa, joka käytti peitenimeä Ruuvi. Ruuvi oli ylpeä titelistään, koska se antoi vaikutelman, että hän pitää asiat kasassa. Todellisuudessa Ruuvi piti kasassa ainoastaan oman hiuskuontalonsa kolmen eri muotovahan kerrostuksella.

Paljastuminen tapahtui arkipäivän täydellisessä keskellä. Ralph päätti tehdä sen virheen, joka tuhoaa jokaisen peitteen. Hän päätti olla tehokas. Hän lähetti viestin salattuun kanavaan, mutta valitsi vahingossa vastaanottajaksi konsulaatin yleisen sähköpostin, johon ohjautuvat kyselyt kadonneista sateenvarjoista ja väärin täytetyistä viisumilomakkeista. Viesti sisälsi yksityiskohtaisen ohjeen, miten varastohuoneen seinärasiasta voi kuunnella komitean kahvipöytäkeskusteluja, jos käyttää puoli metriä pitkää johdonpätkää ja uskoo riittävästi kohtaloon. Viestin allekirjoitus oli se viimeinen naula. Hän oli kirjoittanut sen automaattisen allekirjoitusasetuksilla. Siinä luki Ystävällisin terveisin, Ralph, tilapäinen kulttuurilähettiläs ja ilmaisen kakun ystävä.

Kun tieto alkoi kiertää, se ei liikkunut kuin kulkutaudin taltuttava rokote, vaan kuin yleisavain, joka sopii kaikkiin huhuihin. Ensin konsulaatin sihteeri nauroi. Sitten hän printtasi viestin, koska näin tehdään aina ennen kuin maailmankuva muuttuu. Sitten printti vietiin väärälle osastolle, joka ei ymmärtänyt asiasta mitään. He lähettivät sen oikealle osastolle, joka ymmärsi liikaa. Kolmantena päivänä Ralph huomasi, että häntä tervehdittiin käytävällä poikkeuksellisen ystävällisesti. Tämän olisi pitänyt olla merkki. Poikkeuksellinen ystävällisyys on byrokratian tapa kertoa, että olet pian paperia.

Kuulusteluhuoneessa oli kaksi tuolia, pöytä ja vesikannu, josta ei koskaan riitä täyttöä toiseen lasiin. Vastapäätä istui virkailija, joka näytti siltä, että hän on nähnyt kaikki virheet, mutta oppinut rakastamaan vain kolmea. Hän aloitti kysymyksillä, jotka olivat retorisia, mutta paperiin kirjattiin silti vastaukset. Miksi kuuntelitte kahvia? Ralph selitti menetelmänsä. Miksi käytitte kulttuurilähettilään peitettä? Ralph valitti kulttuuribudjetin riittämättömyyttä ja arveli sen olevan paras suoja, koska kukaan ei jaksa seurata pienpainatteiden tanssiesitteitä. Miksi teitte tämän Euroopassa? Ralph kohautti olkapäitään ja totesi, että jos haluaa kuulua klubiin, pitää maksaa jäsenmaksu, ja paras jäsenmaksu on olla väärässä paikassa oikeaan aikaan.

Seuraavaksi käynnistyi media. Se ei käynnisty kuin moottori. Se käynnistyy kuin epäily. Ensin ilmestyi pitkä artikkeli, jossa viitattiin nimettömiin lähteisiin, jotka olivat yhtä tunnistettavia kuin se naapuri, joka väittää ettei hänellä ole kissoja, vaikka ikkunoista näkyy viikset. Sitten tulivat analyysit, joissa joku asiantuntija kertoi, että tämä kaikki osoittaa uuden aikakauden alkua. Minkä aikakauden, sitä ei kukaan tiennyt, mutta kaikki nyökyttelivät kohteliaasti. Sitten ilmestyi ex-something, joka muistutti, että kaiken tämän olisi voinut välttää, jos kukaan ei olisi koskaan tehnyt mitään. Lopuksi julkaistiin podcast, jossa käsiteltiin kahden tunnin ajan, mitä on huomaamattomuus ja miksi se on nyt trendi.

Ralph siirrettiin tilapäiseen suojaan, joka oli virallisesti hotelli ja epävirallisesti valvottu odotushuone. Huoneessa oli taulu, jossa oli purjevene. Purjevene on sisustussuunnittelun tapa kertoa, että kukaan ei ole ohjaksissa. Ralph sai luvan käyttää huoneen vedenkeitintä, mutta kahvikoneeseen oli liimattu lappu, jossa luki ei koske. Tämä oli ehkä tarpeeton symboli, mutta organisaatiot rakastavat tarpeettomia symboleja. Yhtenä yönä Ralph yritti kirjoittaa raporttia siitä, miten kaikki meni pieleen. Raportti alkoi toteamuksella suunnitelma onnistui aluksi ja päättyi virkkeeseen en muista, miksi meillä ylipäätään oli johto mukana.

Kun paluu kotiin vihdoin järjestyi, se tehtiin niin hiljaa kuin on mahdollista tehdä, kun koko tilannetta selitetään viidellä lehdistötiedotteella. Ralph astui koneeseen, jossa oli liian kylmä ilmastointi ja liian lämmin ruoka. Hän päätti lopettaa uransa ja ryhtyä neuvonantajaksi, koska neuvonantajalla on sama valta ilman vastuuta ja sama vastuu ilman valtaa. Hän kirjoitti listan opituista asioista. Ensimmäinen kohta oli älä lähetä sähköpostia, toinen kohta oli älä luota sähköpostiin, kolmas kohta oli älä vastaa sähköpostiin. Neljäs kohta oli että kahvi kertoo aina enemmän kuin kaavio.

Eurooppa jatkoi elämäänsä kuin mikään ei olisi tapahtunutkaan. Komitea osti edelleen vääränkokoisia ruuveja, koska niiden kanssa oli totuttu tulemaan toimeen. Konsulaatin kahvikone vaihdettiin uuteen, joka osasi vain yhden asian, mutta teki sen hyvin. Media löysi seuraavan kohteensa, sillä kohteet ovat uusiutuva luonnonvara. Ralph osti kotiin vedenkeittimen ja katsoi purjevene-taulua, jonka oli vahingossa ottanut mukaansa. Hän ripusti sen seinälle muistutukseksi siitä, että mikään ei ole niin vaarallista kuin hyödyllinen idea huonossa ajassa.

Lopuksi mustaa huumoria tarjoiltuna huoneenlämmössä. Miksi agentit epäonnistuvat. Siksi että he ovat ihmisiä ja ihmiset eivät synkronoidu käyttöohjeiden kanssa. Miksi he paljastuvat. Siksi että maailmassa on aina yksi konsulaatti, jossa sähköpostisuodatin on loman tarpeessa. Mikä muuttuu. Ensimmäiset viikot ei mikään. Sitten vähitellen kaikki. Lopulta vain se purjevene, joka ei koskaan liiku, mutta näyttää hyvältä seinällä, muistuttaa että vakoojan tärkein peite on kertomus, ja kertomus on aina uskomattomin juuri silloin, kun se on totta.

[AlsSie]

^ Mainio, taiturimainen kirjoitus/tarina.

Aiheeseen ei lisättävää, uhkaukset eivät ole ok.