Enemmän täällä: Helsingin SanomatOtsikoihin nousseen testamenttiriidan taustalla häärii etsintäkuulutettu puoluejohtaja: Tästä on kyse
...
Poikkeuksellinen oikeusriita Kasvihuoneilmiön omistajan Elisa Palosen omaisuudesta jatkuu, vaikka asiasta on annettu jo lainvoimainen tuomio. Riidan osapuolina ovat väitetty Jumalan linna -lahko ja Palosen sukulaiset.
Sukulaisten tukena on toiminut pienpuoluejohtaja, jota syytetään nyt asiaan liittyen törkeistä rikoksista.
Elisa Palonen omisti Lohjalla sijaitsevan sekatavarakauppa-kahvila Kasvihuoneilmiön. Hän nousi julkisuuteen vuonna 2009 taistellessaan Tielaitosta vastaan. Moottoritie leikkasi liikkeen asiakasmääriä, ja Palonen halusi moottoritielle kyltin osoittamaan yrityksensä sijaintia.
Palonen kuoli vuonna 2018, jonka jälkeen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa puitiin hänen testamenttiaan koskevaa riitaa.
...
Testamentti osoitti omaisuuden pääperijäksi yleishyödyllisen säätiön. Siinä määrättiin säätiön perustamisesta ja sen ensisijaiseksi toimeenpanijaksi ilmoitettiin kuusikymppinen mies. Noin kymmenen prosenttia omaisuudesta testamentattiin miehelle ja tämän perheelle.
Elisa Palosella ei ollut lapsia.
...
Kun testamentin sisältö selvisi sukulaisille, asiasta nousi luonnollisesti kysymyksiä. Yksi kysymysten esittäjä oli Jaana Kavonius, jonka lapsen kummi Palonen oli.
Kavonius on totuuspuolueen puheenjohtaja, tunnettu salaliittoteoreetikko, kansalaisaktivisti ja etsintäkuulutettu. Hän on todennäköisesti paennut ulkomaille.
...
Siellä käsiteltiin väitteitä muun muassa Palosen aivopesusta ja sosiaalisesta eristämisestä. Kantajien kukaan mies oli esimerkiksi jättänyt Palosen syrjäiselle mökille metsään elämään pelkällä kaurapuurolla.
Käräjäoikeus otti osaan väitteistä kantaa päätöksessään. Oikeuden mukaan mökillä olo oli tapahtunut Palosen omasta tahdosta ja oli liittynyt hänen hengelliseen etsintävaiheeseensa. Oikeudenkäynnissä ei esitetty näyttöä, jonka mukaan mies olisi pyrkinyt eristämään Palosta sosiaalisesti.
Vaikka oikeus piti Palosta oikeustoimikelpoisena, mies oli vaikuttanut Palosen testamenttaustahtoon käyttäen hyväksi tämän ymmärtämättömyyttään ja riippuvaista asemaansa.
Käräjäoikeus kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, keitä oikeudessa ei kuultu laisinkaan.
...
Kavoniuksen taktiikkana on ollut nostaa asiaan liittyvät virkahenkilöt syytettyjen penkille, jos heidän tekemänsä ratkaisut eivät miellytä häntä.
Näin kävi muun muassa petostutkinnan päättäneelle tutkinnanjohtajalle ja useille käräjätuomareille. Tuomareita vastaan Kavonius nosti kanteen virka-aseman väärinkäytöstä. Turun hovioikeus jätti asian tutkimatta.
Kun Kavonius otti yhteyttä käräjäoikeuteen, hän ilmoitti olevansa asianomistajana noin 2000:ssa häneen kohdistuneessa törkeässä petoksessa, törkeässä kunnianloukkauksessa ynnä muissa rikoksissa.
...
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa on vireillä nyt kolme oikeusjuttua, jossa Kavoniusta syytetään muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista. Jutuissa on yli 40 rikosnimikettä ja kymmenkunta uhria.
Uhrien joukossa ovat 60-vuotias mies ja tämän puoliso. Kavonius nimitti miestä julkisesti tekojeesukseksi, kulttijohtajaksi ja rikolliskultin jäseneksi.
Jutun syyttäjän mukaan Kavoniuksen kirjoitukset ovat levinneet sosiaalisessa mediassa ja internetissä aiheuttaen miehelle huomattavaa vahinkoa ja kärsimystä.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi Kavoniuksen poissaolevana huhtikuussa.
Kavonius on kiistänyt syytteet. Hän lähetti oikeudelle yli tuhatsivuisen vastauksen otsikolla vastakanne, haastehakemus ja esteellisyysvaatimus.
Kavoniuksen mukaan syytteiden taustalla on laaja salaliitto, ja hän vaati rangaistuksia lähes 200 taholle. Kymmenien poliisien, tuomareiden ja virkahenkilöiden lisäksi listalla olivat muun muassa Suomen valtio, Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos.
...
27.10.2024 11:00, päivitetty 28.10. 16:32
